Palkansaajien työehtojen heikennys persujen agendalla

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti perussuomalaisten puoluevaltuustossa puheen, jossa hän toi esille näkemyksiään Suomen taloudesta, työllisyydestä ja työmarkkinoista.

Halla-aho totesi, että Suomen työllisyysastetta ei saada korjattua niin kauan, kun ay-liike vastustaa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan heikennyksiä, paikallisen sopimisen lisäämistä, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista ja lakko-oikeuden rajoittamista. Työnantajapuolelta taas puuttuu Halla-ahon mukaan ymmärrys siitä, että myös työntekijöiden neuvotteluasema on turvattava jollakin tavalla.

Ratkaisuksi Halla-aho esitti työperäisen maahanmuuton rajoittamista. Hänen mukaansa ulkomailta Suomeen tuleva työvoima vääristää työmarkkinoita, sillä työperäiset maahanmuuttajat suostuvat Halla-ahon mukaan suomalaisia heikompiin työehtoihin ja palkkaan.

Nykyistä joustavampi työmarkkinamalli on mahdollinen, jos samaan aikaan suomalaisen työntekijän asema turvataan työvoiman tuonnilta ja taataan terve tasapaino työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä, Halla-aho sanoi puheessaan.


Yksinkertaistaen voisi sanoa, että Halla-aho tarjosi pitkän listan heikennyksiä työntekijöiden toimeentuloon ja oikeuksiin ja tarjosi mikroskooppisen kompensaation massiivisista heikennyksistä. Otettaisiin kauhalla ja annettaisiin pipetillä takaisin. Tähän asti perussuomalaiset ovat, ainakin pistemäisesti, olleet puolustamassa yleissitovia työehtosopimuksia, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työttömyysturvan lisäpäiviä. Nämä ovat vaikuttaneet enemmän taktisilta kannatuskosiskeluilta kuin uskottavalta työntekijöiden puolustamiselta.

Perussuomalaiset ay-aktiivit, Peruspuurtajat, vaativat maaliskuussa ay-liikettä puolustamaan valtakunnallisia yleissitovia työehtosopimuksia viime kädessä yleislakolla. Työantajien irtiottoa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ei siis katsottu hyvällä. Miten sitten suhtaudutaan puheenjohtajan työelämälinjauksiin, jotka myötäilevät pitkälti työnantajien vaatimuksia, unohtaen keskeiset ay-liikkeen tavoitteet. Kentän ääni ei ole tainnut puheenjohtajalle asti kuulua, tai ei se ainakaan ole vaikuttanut.

Jussi Halla-aho äänesti työntekijöiden hyväksikäyttöä estävän lähetettyjen työntekijöiden direktiivin tiukentamista vastaan Euroopan parlamentissa vuonna 2018. Hän siis halusi, ettei varsinaisessa työntekomaassa tarvitsisi noudattaa maan ja toimialan työehtosopimusta kokonaisuudessaan. Tätä taustaa vasten Halla-ahon hyökkäys yleissitovuutta vastaan on aivan linjassa, mutta se on täysin vastoin hänen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämistä esittämään linjaansa.

Iso osa Suomessa olevasta ulkomaisesta työvoimasta on niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä, joita koskee EU:n vapaan liikkuvuuden periaate. On äärimmäisen tärkeää, että heihin sovelletaan Suomen työehtosopimuksia pilkulleen, kaikilta osin. Mutta tätä siis Jussi Halla-aho ei halunnut.

Työvoiman tulo EU:n ulkopuolisista ns. kolmansista maista pitää olla hallittua ja siksi ammattiliitot kannattat työvoiman saatavuusharkintaa, tiukempaa ja tehokkaampaa viranomaisvalvontaa ja -toimintaa, ammattiliittojen kanneoikeutta ja alipalkkauksen kriminalisointia.

Työehtosopimusten kattavuutta ja sitovuutta on parannettava, jotta ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö vähenee. Pitää siis toimia juuri päinvastoin kuin Jussi Halla-aho maalailee, jotta suomalaisen työntekijän asema paranee ja työehdot voidaan turvata.

Timo Soinin puheenjohtajuuskaudella perussuomalaiset olivat työväenpuolue ilman sosialismia, Halla-ahon aikaan puolue on kova oikeistopuolue, jossa työväki on syrjässä.

Timo Soinin puheenjohtajuuskaudella perussuomalaiset olivat työväenpuolue ilman sosialismia, Halla-ahon johtama puolue on kova oikeistopuolue, jossa työväki on syrjässä. Oliko puhe puoluevaltuustossa kosintalaulu oikeistohallitukselle vai houkuttelupuhe nykymenoon pettyneille duunariäänestäjille? Tai oliko kyseessä sittenkin molemmat, yritys tuplavoltilla seuraavaan hallitukseen?

Oppineena populistina Jussi Halla-aho on varmasti lukenut politiikan tutkija Zhen Im’in väitöskirjan, jossa hän tutki uhatuilla aloilla työskentelevien eurooppalaisten poliittisia näkemyksiä: mitä puolueita he äänestävät ja millaista sosiaalipolitiikkaa he toivovat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että uhattujen alojen työntekijät ovat huolissaan oman asemansa laskusta ja pitävät sosiaaliturvaa niukkana resurssina, jonka jakamisessa kilpailun hillitsemiseksi tulisi soveltaa tiukkoja etuuksien myöntämisen ehtoja.

Työntekijät, joilta automaatio uhkaa viedä työt, äänestävät radikaaleja oikeistopuolueita kuten perussuomalaisia. Ja uhkakuvaa voi rakentaa niin automaatiosta kuin maahanmuutostakin. Se onkin perussuomalaisille tuttua.

Pureeko työehtojen ja sosiaaliturvan heikentämisen ja työperäisen maahanmuuton kiristämisen keitos suomalaiseen duunaria?"
11<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Verojen kiristäminen on pahin leikkaus palkansaajien ostovoimalle. Halla-Aho ajaa tuossa takaa työllisyysasteen nostamista ja sitä kautta verotuksen keventymistä, eli palkansaajien ostovoima kasvaa. Ay-liike on todellakin pahin jarru suomessa kasvulle ja jossakin vaiheessa sen valta on yksinkertaisesti muutettava vastaamaan todellisuutta, nythän ay-liike on sdp poliitinen jatke, sama kuin mtk on kepulle.

Äänestä
  • Hyvähän sitä on jakaa yhtä aikaa pohjoismaista hyvinvointia ja veronkevennyksiä, kuten persut tekee. Ei ole kipuilua missään kohtaa, kun sitten tuo joudutaan hoitamaan perskekon mallin mukaan leikkaamalla heikko-osaisilta.

    Äänestä

  • Puheessaan Halla-aho arvioi, että ammatti­yhdistysliike ja elinkeino­elämä eivät kykene sopimaan tarvittavista toimista Suomen työllisyyden kohentamiseksi.

    Lindtmanista kyseessä oli ”Suomen oloissa täysin poikkeuksellisen ja avoin hyökkäys suomalaisen palkansaajan asemaa ja turvaa kohtaan.”

    ”Vastaavanlaisia puheenvuoroja Suomessa ei Björn Wahlroosia lukuun ottamatta ole edes elinkeinoelämän piiristä käytetty”, Lindtman kirjoittaa tiedotteessa.

    PUHEESSAAN Halla-aho sivusi muun muassa työttömyysturvaa ja irtisanomis­suojaa.

    ”Ay-liike vastustaa heikennyksiä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Samoin se vastustaa sisäistä devalvaatiota eli palkkojen tosiasiallista leikkaamista”, Halla-aho totesi.
    Halla-aho käyttäytyy kuin Hitler, työntekijöistä tehdään orjia, joilla ei ole mitään oikeuksia. Jos yleissitovuus poistuu, poistuu lomarahat, palkankorotukset, ilta ja yölisät, sairaalaan palkat, ylityölisät jne.

    Äänestä

Viimeksi Sipilän hallituksessa persutkin oli keventämssä rikkaiden verotusta. Tavallinen palkansaajat paikkasivat samalla KiKyllä Suomen taloutta ja kesälomarahaleikkauksella kuntatyöntekijät ja valtion työntekijät laitettiin rikkaiden verohelpotusten maksumiehiksi.

Nyt Persut haluaa palkansaajat aalikarjakseen. Osa onkin niin tyhmiä, että antaa luvan itselleen lyödä pään mäntyä vasten.

Äänestä

Kuka ne tuhannet kasvihuoneet ja pellot istuttaa, kastelee ja kitkee ja sadon korjaa, jos ei maahanmuuttajat, joko vakituisesti täällä asuvat tai väliaikaiset ?

Moniko persu olisi sinne halukas tai kykenevä kyykkimään.

Oletteko edes koskaan kokeilleet, miten raskasta ja yksitoikkoista hommaa se on.

Mutta vastustaa vaan pitää, ymmärtämättä mitä siitä seuraisi.

Meidän omavaraisuus romahtaisi ja joutuisimme ostamaan esim. vihannekset ulkomailta.

Mutta paskaako persu siitä välittää, sehän syökin vain ulkomailta rahdattua teuraseläinten nahoista ja luista jauhettua hiillosmakkaraa ja kittaa virolaista halpakaljaa, lihoo ja piereskelee ja taas vastustaa...

Äänestä
  • Mainiosti kirjoitettu kommentti! Totta turiset!

    Äänestä

  • https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008010711.html

    Ihan aikuisen oikeasti, onko siellä persujen puoluetoimiston päättäjillä samanlainen kiima päällä kuin vähäjärkisillä persuraukoilla, jotka täällä palstalla riehuu.

    Ja Halla-tuho pyrkii Hesan pormestariksi. hehhheh

    Äänestä

Elinkeinorakenne tulee palauttaa terveelle pohjalle ottaen käyttöön hintasäännöstely ,joka lopettaa ylivelkaantumisen ja palauttaa työntekijöiden ostovoinman ja asettaa hinnat kohdalleen jolloin palkoilla rupeaa pikkuhiljaan tulemaan kauttaaltaan toimeen kun hinnat perutuvat tuotantohintoihin, eikä loputtomaan voitontavoitteluun ja visioihin.

https://duunitori.fi/tyoelama/tyossakayvat-koyhat

Tämmöinne peli jossa palkansaaja ei enää palkoillaan pärjää ei ole mistään kotoisin ja palkansaajia on Suomessa suurin osa kansasta

https://yle.fi/uutiset/3-11156158

https://www.bonava.fi/asunnot/helsinki#TypesOfBuildings=BlockOfFlats


https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/01/21/kun-palkalla-ei-ela/

Äänestä

Kurvinen on ruvennut jumalaksi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti perussuomalaisten puoluevaltuustossa puheen, jossa hän toi esille näkemyksiään Suomen taloudesta, työllisyydestä ja työmarkkinoista.

Halla-aho totesi, että Suomen työllisyysastetta ei saada korjattua niin kauan, kun ay-liike vastustaa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan heikennyksiä, paikallisen sopimisen lisäämistä, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista ja lakko-oikeuden rajoittamista. Työnantajapuolelta taas puuttuu Halla-ahon mukaan ymmärrys siitä, että myös työntekijöiden neuvotteluasema on turvattava jollakin tavalla.

Ratkaisuksi Halla-aho esitti työperäisen maahanmuuton rajoittamista. Hänen mukaansa ulkomailta Suomeen tuleva työvoima vääristää työmarkkinoita, sillä työperäiset maahanmuuttajat suostuvat Halla-ahon mukaan suomalaisia heikompiin työehtoihin ja palkkaan.

Nykyistä joustavampi työmarkkinamalli on mahdollinen, jos samaan aikaan suomalaisen työntekijän asema turvataan työvoiman tuonnilta ja taataan terve tasapaino työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä, Halla-aho sanoi puheessaan.


Yksinkertaistaen voisi sanoa, että Halla-aho tarjosi pitkän listan heikennyksiä työntekijöiden toimeentuloon ja oikeuksiin ja tarjosi mikroskooppisen kompensaation massiivisista heikennyksistä. Otettaisiin kauhalla ja annettaisiin pipetillä takaisin. Tähän asti perussuomalaiset ovat, ainakin pistemäisesti, olleet puolustamassa yleissitovia työehtosopimuksia, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työttömyysturvan lisäpäiviä. Nämä ovat vaikuttaneet enemmän taktisilta kannatuskosiskeluilta kuin uskottavalta työntekijöiden puolustamiselta.

Perussuomalaiset ay-aktiivit, Peruspuurtajat, vaativat maaliskuussa ay-liikettä puolustamaan valtakunnallisia yleissitovia työehtosopimuksia viime kädessä yleislakolla. Työantajien irtiottoa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ei siis katsottu hyvällä. Miten sitten suhtaudutaan puheenjohtajan työelämälinjauksiin, jotka myötäilevät pitkälti työnantajien vaatimuksia, unohtaen keskeiset ay-liikkeen tavoitteet. Kentän ääni ei ole tainnut puheenjohtajalle asti kuulua, tai ei se ainakaan ole vaikuttanut.

Jussi Halla-aho äänesti työntekijöiden hyväksikäyttöä estävän lähetettyjen työntekijöiden direktiivin tiukentamista vastaan Euroopan parlamentissa vuonna 2018. Hän siis halusi, ettei varsinaisessa työntekomaassa tarvitsisi noudattaa maan ja toimialan työehtosopimusta kokonaisuudessaan. Tätä taustaa vasten Halla-ahon hyökkäys yleissitovuutta vastaan on aivan linjassa, mutta se on täysin vastoin hänen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämistä esittämään linjaansa.

Iso osa Suomessa olevasta ulkomaisesta työvoimasta on niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä, joita koskee EU:n vapaan liikkuvuuden periaate. On äärimmäisen tärkeää, että heihin sovelletaan Suomen työehtosopimuksia pilkulleen, kaikilta osin. Mutta tätä siis Jussi Halla-aho ei halunnut.

Työvoiman tulo EU:n ulkopuolisista ns. kolmansista maista pitää olla hallittua ja siksi ammattiliitot kannattat työvoiman saatavuusharkintaa, tiukempaa ja tehokkaampaa viranomaisvalvontaa ja -toimintaa, ammattiliittojen kanneoikeutta ja alipalkkauksen kriminalisointia.

Työehtosopimusten kattavuutta ja sitovuutta on parannettava, jotta ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö vähenee. Pitää siis toimia juuri päinvastoin kuin Jussi Halla-aho maalailee, jotta suomalaisen työntekijän asema paranee ja työehdot voidaan turvata.

Timo Soinin puheenjohtajuuskaudella perussuomalaiset olivat työväenpuolue ilman sosialismia, Halla-ahon aikaan puolue on kova oikeistopuolue, jossa työväki on syrjässä.

Timo Soinin puheenjohtajuuskaudella perussuomalaiset olivat työväenpuolue ilman sosialismia, Halla-ahon johtama puolue on kova oikeistopuolue, jossa työväki on syrjässä. Oliko puhe puoluevaltuustossa kosintalaulu oikeistohallitukselle vai houkuttelupuhe nykymenoon pettyneille duunariäänestäjille? Tai oliko kyseessä sittenkin molemmat, yritys tuplavoltilla seuraavaan hallitukseen?

Oppineena populistina Jussi Halla-aho on varmasti lukenut politiikan tutkija Zhen Im’in väitöskirjan, jossa hän tutki uhatuilla aloilla työskentelevien eurooppalaisten poliittisia näkemyksiä: mitä puolueita he äänestävät ja millaista sosiaalipolitiikkaa he toivovat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että uhattujen alojen työntekijät ovat huolissaan oman asemansa laskusta ja pitävät sosiaaliturvaa niukkana resurssina, jonka jakamisessa kilpailun hillitsemiseksi tulisi soveltaa tiukkoja etuuksien myöntämisen ehtoja.

Työntekijät, joilta automaatio uhkaa viedä työt, äänestävät radikaaleja oikeistopuolueita kuten perussuomalaisia. Ja uhkakuvaa voi rakentaa niin automaatiosta kuin maahanmuutostakin. Se onkin perussuomalaisille tuttua.

Pureeko työehtojen ja sosiaaliturvan heikentämisen ja työperäisen maahanmuuton kiristämisen keitos suomalaiseen duunaria?"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu