10 pakkoenglanittajan manipulointistrategiaa.
***
1. Harhautustrategia
Harhautusstrategia siirtää suomenkielisten suomalaisten huomion suurista ongelmista merkityksettömiin tietoihin (esim. siirtolapuutarha). Suomenkielisten kansalaisten huomio pidetään pois todellisista ongelmista, jotta se ei kiinnostuisi olennaisesta kieltenopiskelun osaamisesta ja oppimisesta vaan jatkaisi kiltisti pakkoenglannin pänttäämistä omaksi vahingokseen. Tulvauttamalla merkityksetöntä informaatiota pidetään suomalaiset niin kiireisenä, niin ettei heillä ole aikaa miettiä. Ilmiö on hyvin näkyvissä tälläkin palstalla.
2. Ongelmien luominen ja ratkaisujen tarjoaminen.
′′ Ongelma-reaktio-ratkaisu" luo esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun liittyvän ongelman, tilanteen, jonka tarkoitus on aiheuttaa lukija reaktio ja saada hyväksyntä tietyille toimenpiteille. Esimerkiksi englanninkielen opiskelun korostamisen tavoitteena voi olla saada läpi muiden kielten opiskelemisen vapautta rajoittavia lakeja. Myös talouskriisin avulla voidaan saada hyväksyntä muiden kuin englanninkielen opiskelun leikkaamiselle.
3. Hitaan etenemisen strategia.
Pakkoenglannittamista lisätään vähitellen useiden vuosien ajan. Englanninkielen opiskelun pakollisuus ja firmapakkoenglanti olisivat saaneet aikaan vallankumouksen, jos ne olisi toteutettu kerralla.
4. Siirtämisen strategia.
Toinen tapa saada pakkoenglannitus hyväksytyksi on esittää se "kivuliaana ja tarpeellisena tai jopa välttämättömänä". On helpompi hyväksyä tuleva kuin välitön uhraus, koska se ei toteudu heti ja koska lukija aina naiivisti toivoo, että ′′kaikki on paremmin huomenna ′′ ja että vaaditut uhraukset voidaan kuitenkin välttää. Tämä antaa lukijoille aikaa totutella muutoksen ajatukseen ja hyväksyä se, kun sen aika koittaa.
5. Kohtele pakkoenglannin vastustajia kuin lapsia.
Useimmat pakkoenglannin puolesta puhujat käyttävät puhetta, riitoja, hahmoja ja erityisen lapsellista puhetapaa, ikään kuin lukija olisi muutaman vuoden ikäinen tai idiootti. Mitä enemmän halutaan pettää lukija, sitä enemmän käytetään lapsellista sävyä. Miksi? Jos joku kirjoittaa lukijalle ikään kuin hän olisi 12, niin hän todennäköisesti vastaa tai reagoi kuin 12-vuotias. Tämäkin ilmiö on tunnistettavissa tältä palstalta.
6. Tunnestrategia.
Tunteiden käyttäminen pakkoenglannin puolustamiseen on klassinen tekniikka, jolla yritetään saada etäisyyttä järkevään erittelyyn ja kriittisyyteen. Tunnerekisterin käyttö mahdollistaa pääsyn ideoiden, halujen, pelkojen ja pakkomielteiden maailmaan.
7. Suomalaisten pitäminen tietämättömänä ja keskinkertaisena.
Suomalaiset tehdään kykenemättömäksi ymmärtämään teknologioita ja menetelmiä, joilla sitä kontrolloidaan ja orjuutetaan. Suomenkielisille annettavan kieltenopetuksen valikoiman tulee olla mahdollisimman huono (ainoastaan pakkoenglantia) ja keskinkertainen, jotta suomenkielisten palveluiden parantaminen on mahdotonta.
8. Tyhmyyden ylistys.
Kannustetaan lukijoita olemaan omahyväisesti tietämättömiä ja ajattelemaan, että on muodikasta olla tyhmä, tietämätön ja osaamaton muissa kuin englannin kielessä ja jenkkikulttuurissa,
9. Itsesyytökset.
Saadaan yksilö uskomaan, että hän on itse syyllinen vihapuheeseen ja englannin kielen vastaisuuteen älykkyytensä, taitojensa ja pyrkimystensä vuoksi. Pakkoenglantia vastaan kapinoimisen sijaan yksilö vähättelee ja syyttää itseään. Se on masentavaa ja johtaa toiminnan lamautumiseen. Ilman toimintaa ei ole vallankumousta!
10. Tunnetaan yksilöt paremmin kuin he itse.
Viimeisten 50 vuoden aikana tieteen nopea edistyminen on synnyttänyt kasvavan kuilun julkisen tiedon ja eliittien hallitseman ja käyttämän tiedon välillä. Biologian, neurobiologian ja sovellettavan psykologian ansiosta pakkoengalnnittajien eliittitaso nauttii kehittyneestä ihmistuntemuksesta niin fyysisessä kuin psykologisessa mielessä. Järjestelmä tietää suomenkielisistä kansalaisista enemmän kuin he itse. Tämä tarkoittaa, että englanninkielisellä järjestelmällä on enemmän ja suurempi valta suomenkielisiin yksilöihin kuin mihin pakkoenglannin vastustajien resurssit riittävät.
***
1. Harhautustrategia
Harhautusstrategia siirtää suomenkielisten suomalaisten huomion suurista ongelmista merkityksettömiin tietoihin (esim. siirtolapuutarha). Suomenkielisten kansalaisten huomio pidetään pois todellisista ongelmista, jotta se ei kiinnostuisi olennaisesta kieltenopiskelun osaamisesta ja oppimisesta vaan jatkaisi kiltisti pakkoenglannin pänttäämistä omaksi vahingokseen. Tulvauttamalla merkityksetöntä informaatiota pidetään suomalaiset niin kiireisenä, niin ettei heillä ole aikaa miettiä. Ilmiö on hyvin näkyvissä tälläkin palstalla.
2. Ongelmien luominen ja ratkaisujen tarjoaminen.
′′ Ongelma-reaktio-ratkaisu" luo esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun liittyvän ongelman, tilanteen, jonka tarkoitus on aiheuttaa lukija reaktio ja saada hyväksyntä tietyille toimenpiteille. Esimerkiksi englanninkielen opiskelun korostamisen tavoitteena voi olla saada läpi muiden kielten opiskelemisen vapautta rajoittavia lakeja. Myös talouskriisin avulla voidaan saada hyväksyntä muiden kuin englanninkielen opiskelun leikkaamiselle.
3. Hitaan etenemisen strategia.
Pakkoenglannittamista lisätään vähitellen useiden vuosien ajan. Englanninkielen opiskelun pakollisuus ja firmapakkoenglanti olisivat saaneet aikaan vallankumouksen, jos ne olisi toteutettu kerralla.
4. Siirtämisen strategia.
Toinen tapa saada pakkoenglannitus hyväksytyksi on esittää se "kivuliaana ja tarpeellisena tai jopa välttämättömänä". On helpompi hyväksyä tuleva kuin välitön uhraus, koska se ei toteudu heti ja koska lukija aina naiivisti toivoo, että ′′kaikki on paremmin huomenna ′′ ja että vaaditut uhraukset voidaan kuitenkin välttää. Tämä antaa lukijoille aikaa totutella muutoksen ajatukseen ja hyväksyä se, kun sen aika koittaa.
5. Kohtele pakkoenglannin vastustajia kuin lapsia.
Useimmat pakkoenglannin puolesta puhujat käyttävät puhetta, riitoja, hahmoja ja erityisen lapsellista puhetapaa, ikään kuin lukija olisi muutaman vuoden ikäinen tai idiootti. Mitä enemmän halutaan pettää lukija, sitä enemmän käytetään lapsellista sävyä. Miksi? Jos joku kirjoittaa lukijalle ikään kuin hän olisi 12, niin hän todennäköisesti vastaa tai reagoi kuin 12-vuotias. Tämäkin ilmiö on tunnistettavissa tältä palstalta.
6. Tunnestrategia.
Tunteiden käyttäminen pakkoenglannin puolustamiseen on klassinen tekniikka, jolla yritetään saada etäisyyttä järkevään erittelyyn ja kriittisyyteen. Tunnerekisterin käyttö mahdollistaa pääsyn ideoiden, halujen, pelkojen ja pakkomielteiden maailmaan.
7. Suomalaisten pitäminen tietämättömänä ja keskinkertaisena.
Suomalaiset tehdään kykenemättömäksi ymmärtämään teknologioita ja menetelmiä, joilla sitä kontrolloidaan ja orjuutetaan. Suomenkielisille annettavan kieltenopetuksen valikoiman tulee olla mahdollisimman huono (ainoastaan pakkoenglantia) ja keskinkertainen, jotta suomenkielisten palveluiden parantaminen on mahdotonta.
8. Tyhmyyden ylistys.
Kannustetaan lukijoita olemaan omahyväisesti tietämättömiä ja ajattelemaan, että on muodikasta olla tyhmä, tietämätön ja osaamaton muissa kuin englannin kielessä ja jenkkikulttuurissa,
9. Itsesyytökset.
Saadaan yksilö uskomaan, että hän on itse syyllinen vihapuheeseen ja englannin kielen vastaisuuteen älykkyytensä, taitojensa ja pyrkimystensä vuoksi. Pakkoenglantia vastaan kapinoimisen sijaan yksilö vähättelee ja syyttää itseään. Se on masentavaa ja johtaa toiminnan lamautumiseen. Ilman toimintaa ei ole vallankumousta!
10. Tunnetaan yksilöt paremmin kuin he itse.
Viimeisten 50 vuoden aikana tieteen nopea edistyminen on synnyttänyt kasvavan kuilun julkisen tiedon ja eliittien hallitseman ja käyttämän tiedon välillä. Biologian, neurobiologian ja sovellettavan psykologian ansiosta pakkoengalnnittajien eliittitaso nauttii kehittyneestä ihmistuntemuksesta niin fyysisessä kuin psykologisessa mielessä. Järjestelmä tietää suomenkielisistä kansalaisista enemmän kuin he itse. Tämä tarkoittaa, että englanninkielisellä järjestelmällä on enemmän ja suurempi valta suomenkielisiin yksilöihin kuin mihin pakkoenglannin vastustajien resurssit riittävät.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Harvinaisen osuva muunnos kieliaktiivin variksenpelättimestä!