NKP yritti Suomessa vallankumousta 1970-luvulla kaksi kertaa !!!

Aloituksen tekijä ei osaa lukea edes avaamaansa linkkiä. "Autuaita ovat yksinkertaiset sillä heidän on taivasten valtakunta."

Aloituksen linkistä:
"Ulkoministeriön entinen virkamies, poliittisen historian tutkija Jukka Seppinen on liittynyt niiden tutkijoiden joukkoon, joiden mielestä Suomessa elettiin 1970-luvulla todellisia vaaran vuosia: maata uhkasi kommunistien vallankumous."

Kukaan muu Suomessa ei tuollaista havainnut. Suomessa ei edes ollut vallankumouksellista tilannetta. Suomessa vallitsi tuolloin vahva rauhanliike ja solidaarisuus natomaiden siirtomaiden itsenäisyysliikkeille. NL:n taholta ei vallinnut minkäänlaista painostusta mihinkään suuntaan.

Jukka Seppinen ehkä saa seuraa "historioitsija" Juhani Putkisesta. Putkinen väittää Neuvostoliiton olleen hyökkäysaikeissa Saksaa vastaan mutta Hitlerin Saksa ehti ensin. Putkisen teoriaakaan ei kukaan tunnusta.

"Jukka Seppinen näkee neuvostoangentteja kaikkialla Syyttelyyn lankeava tutkija tulkitsee ihan miten tahtoo vähiä lähteitään kirjat Jukka Seppinen näkee neuvostoangentteja kaikkialla Syyttelyyn lankeava tutkija tulkitsee ihan miten tahtoo vähiä lähteitään Olen joskus leikkinyt ajatuksella, mitä tapahtuisi, jos KGB yhtäkkiä avaisi kaikki Suomea koskevat tiedusteluarkistonsa."
https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002591612.html

Oliko Suomessa vallankumouksellinen tilanne 1970 luvulla. Vastaus on yksiselitteinen. Ei ollut.
Toki kommunistit ja demokraatit toimivat sosialismin puolesta, joten tästäkin päivästä Seppinen saisi kommunistikammon.

Mistä tällaisia aloituksen tekijöitä tulee, jotka eivät osaa lukea edes linkkinsä sisältöä? Toisekseen kommunistit eivät tee vallankumousta yksin. Työväen suuret joukot eivät halua elää entiseen malliin ja silloin tuotantotavan muutos on mahdollinen.
Mitä sosiaalisempi kapitalismi on sitä lähempänä sosialismi luuraa ja sitä kivuttomampaa on työläisen vapautus palkkaorjuudesta sekä pääomakoroilla eläjistä.

Aloitus jatkaa hölmöytensä esittelyä. Hän kieltää aloituksensa ja siirtyy kristilliseen homovihan esiintuomiseen. Tai sitten homokiima on niin kova kun kukaan ei hänelle antaudu.

Jukka Seppinen on lyöty kanveesiin muuallakin. Alpo Rusi rusikoi vahvasti Seppisen mutu-teosta

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/alporusi2014/279167-jukka-seppisen-koivisto-teos-ansaitsee-risuja-mutta-myos-joitain-ruusuja/
"Seppinen kirjoittaakin historiaa omien ennakkoasenteidensa säätelemänä. Hänen kuvauksensa vuosien 1917-1939 ulkopolitiikasta on ylimalkainen ja usein tarkoitushakuinen. Erityisen suuri virhe liittyy syksyn 1939 kuvaukseen. Toisaalta Seppinenkin mukailee virallista narratiivia, jonka mukaan Suomelle syötettiin Moskovasta ehtoja, joita ei voitu hyväksyä, kuten Hangon vuokraus tai luovuttaminen puna-armeijan tukikohdaksi. Todellisuudessa Stalin esitti viimeisessä kompromississa 4. ja 9.11. 1939, että Neuvostoliitto voi siitä luopua. Hieman aiemmin hän oli jo ilmoittanut olleensa valmis tarkistamaan Suomen eduksi Karjalan kannaksella ehdotettua rajaviivaa. Stalinilla ei ollut näin ollen aikomusta käynnistää sotatoimia Suomea vastaan, vaan kuten professori Stephen Kotkin toteaa laajassa teoksessaan Waiting for Hitler (Hitleriä odotellessa): Suomi taisteli (talvi)sodan, joka olisi voitu välttää, ja ”maksoi siitä raskaan hinnan”. Kotkinin teesi vaatii jatkotutkimusta, mihin onkin ryhdytty. Seppinen ei ole tutustunut Kotkinin teokseen, mikä on ehdoton virhe, kun hän on kuitenkin halunnut selostaa talvisodan taustaa sormi pystyssä. Seppisen kirjallisuusluettelo pullottaa suoranaisia roskakirjoja, mutta kaikkein olennaisin uusi tutkimuskirjallisuus on siitä jätetty pois. Hän on sortunut keräämään tietoja, jotka tukevat vain hänen päättelyään. Kyse on kuin huonosta rikostutkinnasta."

Rusi kritisoi sivistyneesti. Käytännössä hän asettaa Seppisen historioitsijana penkin alle.
Rusi sivuaa talvisotaa. Se olisi voitu välttää mikäli silloisella valtiojohdolla olisi ollut halua siihen. Talvisodasta porvarit ovat tehneet satoja aloituksia, joten heidän kannattaa lukea Rusin analyysi.
Rusi toteaa myös, ettei Stalinin tahto ollut valloittaa Suomea. Alkuperäiset ehdot liukenivat neuvotteluissa ja osa porvaristoa olisi ymmärtänyt Leningradin aseman.
Lopulliset ehdot, jotka hallitus tyrmäsi, olisivat olleet suotuisat aluevaihtoineen. Kostamuskin olisi saatu.
Talvisodan todelliset syylliset Erkkoa lukuunottamatta ovat vielä selvittämättä. Tutkimus lienee käynnissä.

Tämä sivujuonteena aloitukseen Seppisen tutkijaroolin arvioinnissa.

Kyllä 70-luvulla odotettiin vallankumousta, aivan sairas AY-liike ja sen uskontokunta ...

On hyvä että tunnustitte sen että kommarit ovat saaneet turpiinsa joka puolella maaalloa ja yksi toisensa jäljeen komuvaltioista kuolee pois... Eikä niitä montaa enää ole... Eli vähiin käy ennenkuin loppuu...

Hohhoijaa !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! haukotus....

Olet oikeassa... HOHHOIJAAAAAAA......

BÖÖÖÖÖÖ.

Seppinen on samaa pataa jutuissaan kuin palstan talvisotaporvarit.

Puolustaisitte aloitustanne asiallisesti. Kai jotain tunnettu läheisestä historiasta.
Kysykää tutuilta, naapureilta tai keltä tahansa missä Suomen työväki liikehti vallan valtaamiseksi.
Jos tarkoitatte taistolaisliikettä niin senaikuisesta porvaristosta on makea laulu "Porvari nukkuu huonosti". Yleisdemokraattinen liike oli suurimpia sotien jälkeen. Suuret joukot esiintyivät sotaa vastaan, vaativat siirtomaille itsenäisyyttä mutta siitä oli vallankumous vielä kaukana.

Tosihan se on että kommunusti on psykopaattinen valehtelija, loppuunsa saakka.

Täysin vaarattomia vuosia oli vain muutama, neuvostokummunismin komean kaatumisen jälkeen.

1.)

Ja oiotaanpa sitten jälleen kommunismidiktatuurin puuhastelija-Partacuksen patologista valehtelua.

"Oliko Suomessa vallankumouksellinen tilanne 1970 luvulla. Vastaus on yksiselitteinen. Ei ollut."

Ei Suomessa ollut vallankumouksellista tilannetta myöskään talvella 1939-1940, mutta siitä huolimatta Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri ja Suomen Kommunistinen Puolue osana Kommunistista internationaalia yrittivät puna-armeijan voimin lakkauttaa Suomen tasavaltaisen demokratian ja itsenäisyyden, päämäärän oltua Suomen pakkoliitto Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin orjavaltioksi.

Suomen Kommunistisen Puolueen vuoden 1918 perustamisohjelmaan kirjattiin nimenomaan asevoimin toteutettava vallankumous Suomessa, jonka jälkeen maasta piti tehdä diktatuuri, eikä se Suomi ollut tarkoituskaan pitää itsenäisenä, vaan Neuvosto-Venäjän alamaisena, siis orjana.
SKP:n tie oli kommunismidiktatuurin orjajärjestelmä Suomelle.


"SKP:n ohjelma 1918

Suomen kommunistisen puolueen perustavan kokouksen ohjelma. Moskova 29.8. 1918.

1. Työväen on tarmokkaasti valmistauduttava aseelliseen vallankumoukseen, eikä suinkaan pyrittävä palaamaan siihen vanhaan eduskunnalliseen, ammatilliseen ja osuustoiminnalliseen taisteluun, jonka kannalla Suomenkin työväenjärjestöt olivat ennen vallankumousta.

2. Ainoastaan sellainen työväenliike ja toiminta, josta on takeita, että se edistää kommunismin leviämistä sekä työväen tulevan sosialistisen vallankumouksen voitolle pääsyä on hyväksyttävä ja sellaista on tarmokkaasti ajettava; - toisellaisella kannalla esiintyvää toimintaa työväen keskuudessa on jyrkästi tuomittava, paljastettava ja vastustettava.

3. Vallankumouksen kautta on otettava työväenluokan omiin käsiin kaikki valta ja perustettava rautainen työväen diktatuuri; - on siis pyrittävä porvarillisen valtion hävittämiseen, eikä suinkaan kansanvaltaan, ei ennen vallankumousta, eikä vallankumouksen kautta.

4. Työväen diktatuurivallan kautta on luotava kommunistinen yhteiskuntajärjestys pakkoluovuttamalla heti kaikki maa ja kaikki omaisuus sekä järjestyneen työväen omalla tarmolla järjestettävä kaikki tuotanto ja tuotteiden jako; - ei siis ole, ei vallankumouksen kautta, eikä ennen sitä, pyrittävä vain korjailemaan kapitalistista riistojärjestelmää siedettä- vämmäksi.

5. Työväen kansainvälisen vallankumouksen syntymistä ja voittoa on edistettävä mahdollisimman tarmokkaasti, sekä kaikin voimin tuettava Venäjän proletariaatin Sosialistista Neuvostotasavaltaa.

(Suomalaisen Kommunistisen puolueen perustaminen, 1918.)

Mitä taas tulee historioitsija Stephen Kotkinin väitteeseen, että Suomi olisi voinut välttää talvisodan suostumalla alueluovutuksiin, niin tarkastellaanapa väitettä tarkemmin.

Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin ja kansallisosialistisen Saksan elokuun 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja rajasi Viron, Latvian, Liettuan ja Suomen Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin etupiiriin.

"Salainen lisäpöytäkirja.

Saksan valtakunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen johdosta ovat kummankin osapuolen allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat käyneet äärimmäisen luottamuksellisia keskusteluja kummankin osapuolen etupiireistä Itä-Euroopassa. Nämä keskustelut ovat johtaneet seuraaviin tuloksiin:

> 1. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Baltian maihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla muodostaa Liettuan pohjoisraja silloin Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan. Samalla tunnustetaan molemmin puolin Liettuan intressi Vilnan alueeseen."

Syyskuussa 1939 Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri ja kansallisosialistinen Saksa hyökkäsivät Puolaan jakaen maan sen mukaisesti mitä tuossa samassa lisäpöytäkirjassa linjattiin.

> "2. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Puolan valtioon kuuluvilla alueilla rajoitetaan Saksan ja SNTL:n etupiirit kulkemaan suunnilleen jokien Narew, Veikseli ja San linjaa.

Kysymys siitä, pitävätkö molemminpuoliset intressit itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä toivottavana ja miten tämä valtio tulisi rajata, voidaan lopullisesti selvittää vasta myöhemmän poliittisen kehityksen kuluessa.

Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä."


Jatkuu.

2.)

Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin ulkoministeri Vjatsheslav Molotov vakuutti lokakuussa 1939 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnossa pitämässään puheessa maansa kunnioittavan täydellisesti Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, maanitellen Suomea niiden tielle.

"Nämä sopimukset lähtevät toisen osapuolen valtiollisen, sosiaalisen ja taloudellisen rakenteen kunnioittamisesta ja niiden on määrä vahvistaa rauhanomaisen hyvän naapuruuden yhteistyötä kansojemme kesken. Me kannatamme rehellistä ja täsmällistä solmittujen sopimusten täytäntöönpanoa täydellisen vastavuoroisuuden vallitessa ja ilmoitamme, että höpinöistä Baltian maiden sovjetisoinnista on etua vain meidän yhteisille vihollisillemme ja kaikenlaisille neuvosto-vastaisille provokaattoreille."

Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin puna-armeija hyökkäsi itse järjestämänsä Mainila-tykistöprovokaatio tekosyynä Suomeen 30. marraskuuta 1939, päämäärän oltua maamme itsenäisyyden lakkauttaminen ja pakkoliitto Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin orjaksi.
Suomen Kommunistinen Puolue oli tuolloin Kommunistisen internationaalin jäsen sen tukiessa ehdoitta Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin imperialistista sotapolitiikkaa Suomea kohtaan tuona talvena.

Sota päättyi maaliskuussa 1940 Suomen kannalta siinä mielessä onnekkasti, että vaikka Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin punarosvoarmeija ajoi 430 000 suomalaista naista, lasta ja miestä pakoon omista kodeistaan ja Suomelta rosvottiin lisäksi 11 prosenttia maa-alueesta, niin itsenäisyytemme kuitenkin säilyi.

Neuvostoliiton kommunismidiktatuurille ei kuitenkaan riittänyt maaliskuun 1940 Moskovan rauhansopimus, vaan sen päämäärä oli edelleen sama kuin talvisodan aikaan: Suomen itsenäisyyden lakkautus ja pakkoliitto omaan diktatuuriinsa.

Neuvosto-Venäjä/Neuvostoliitto halusi koko olemasoloaikansa orjuuttaa naapurimaittensa kansoja ja SKP puolueena oli tuon päämäärän suhteen pikkuapulainen, joka teki oman osansa sen orjuuttamissuunnitelmassa.
Lopulta molemmat kuitenkin epäonnistuivat yhdessä, kuten tiedämme.

Suomen Kommunistinen Puolue on ajanut koko historiansa ajan Moskovan Kremlin kulloistakin etua, eikä tämä päivä ole siitä linjasta poikkeus kommunismidiktatuurin puuhastelijoiden kontatessa kiistatta fasistisen, militaristisen ja imperialistisen Kremlin nykyhallinnon edessä ja tukiessa sen sotapolitiikkaa.

Fasismia ihaileva talvisotatrolli ei tunnusta Suomessa olleen 1970 luvulla sosialistisen vallankumouksen pelkoa. Hän on oikeassa.
Aloitus, joka ei ymmärrä linkkiensä sisältöä. osoittautuu huulen heittäjäksi. Eipä ihme, että heittäytyy homokaipuun helmaan.

Kyllä sosialismille. SKP toimii sosialistisen Suomen puolesta. Kapitalismin jälkeen tulee sosialistinen tuotantotapa ja siitä alkaa kehitystrendi poistaa yksityisomistajien ja palkkatyöläisten välinen ristiriita. Työläisen vapautus toteutuu.
Historiallinen kehitystrendi toteutuu ihmisten tahdosta riippumatta loppupeleissä. Olisi parempi jos se toteutuisi ihmisten tahdosta.

Ja oiotaanpa sitten jälleen Partacuksen Leninin propagandaopin mukaista patologista valehtelua.

Kommunismidiktatuurin puuhastelija-Partacus:

"SKP toimii sosialistisen Suomen puolesta."

Ja tällaistahan se sosialismi tulisi taas kerran olemaan.

"Amnestyn laaja raportti kuvaa muslimivähemmistöjen sortoa Kiinan Xinjiangissa – Leireillä kidutus on arkista ja rangaistukset mielivaltaisia"

https://yle.fi/uutiset/3-11975305

aika pahalta näyttää luusreiden terveydentila... saa nähdä miten kehittyy..

Porvaritrollien aloitus on kumottu. Mitään faktaa ei ole tuote kehään. Uiguurien asema nykyisessä Kiinassa ei taatusti vaikuttanut Suomen poliittiseen tilanteeseen 1970 luvulla.
Porvaritrollit ovat seonneet pahemman kerran.

Talvisotakaan tuskin vaikutti 1970 luvun tapahtumiin.

J aoikaistaanap jälleen Partacuksen ikävän patologiseksi äitynyttä valehtelua.

Etteikö suomalaiset kommunismidiktatuurin puuhastelijat siis hoilottaneetkaan 1970-luvulla ja sen jälkeenkin: Eteenpäin, Otto Ville Kuusisen viitoittamaa tietä!, juuri siksi, että hän tuli näkyväksi hahmoksi ja täkäläisten kommunismidiktatuurin puuhastelijoiden palvonnan kohteeksi talven 1939-1940 aikaisen Terijoen hallituksen johtajana, jossa ominaisuudessa hän pyysi puna-armeijan Suomen valtioalueelle miehittäjäksi, sekä Suomen itsenäisyyden ja tasavaltaisen demokratian lakkauttajaksi, ja kommunismidiktatuurin pystyttäjäksi Suomeen, kuinkas muuten.

Se, että suomalaiset kommunismidiktatuurin puuhastelijat palvovat edelleen Otto Suomensyöjä Kuusista pylväspyhimyksenään on selvä merkki siitä, ettei talvisodan Terijoen miehityshallinnon henki ole kaikonnut mihinkään täkäläisten kommunismidiktatuurin puuhastelijoiden pienistä, mutta myös harvalukuisista päistä.

Otto Wille Kuusinen kuoli ennen 1970 lukua, joten hänkään ei vaikuttanut 1970 luvun tapahtumiin.
1970 luvulla elänyt porvaristokaan ei huomannut Suomessa olleen minkäänlaista sosialistiseen vallankumoukseen johtavaa tilannetta.

Sen sijaan O.Kuusisen artikkelit koskien työväenluokan maailmankatsomusta ovat ajankohtaisia edelleen. Käytännön politiikassa mm. 1943 ilmestynyt "Suomi ilman naamiota" tulisi kaiken kansan lukea. Silloisten sotien perussyyt lähenevät nykyään Suomessa Kuusisen näkemyksiä.
Jos Kuusinen ja Halla-aho laitetaan rinnakkain niin Jussista jää muistoksi kansallisuusvihan lietsojan titteli mutta Kuusisesta kansainvälisyyden puolustaja.

Kuusisella ei ole osaa eikä arpaa Suomen poliittiseen ilmapiiriin 1970 luvulla.

Toi yks luuseri esittelee sairautensa vain pahenevan. Tauti on lisäksi aika lailla patologinen. Vaikea uskoa sen enää paranevan...

Persu-Sinimustien agenda on jatkuva talvisodankäynti. Kuitenkaan talvisodalla ei ole mitään merkitystä 1970 luvun demokratialiikkeen nousemiseen Suomessa.
Aloitus ja muutkaan eivät ole tuoneet yhtään tosiasiaa NL:n suunnittelemasta Suomen talousjärjestelmän muuttamisesta 1970 luvulla.
Lännen kapitalismi kahlitsee muiden maiden työväenliikettä yhteisesti. Tämän ne ovat itse toistaneet tuhansia kertoja. Natolla on syntymästään lähtien yhteinen edellytys olla päästämättä vasemmistolaisia hallituksiin.
Maailmansodan jälkeen Suomen porvaristo asettui naton apulaiseksi Neuvostoliiton vakoilussa.

luusereilla näkyy olevan yläkoppa ihan toimintakyvytön... ja ilmeisesti jo köytöstä poistettu, kirjoitukset ovat sillä tasolla...
vaan ei kai se haittaa meitä... :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) :) BÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ:)

Aloituksen sanoma on tuulesta temmattu. Missään historiallisessa tutkimuksessa ei sellaista ole esitetty. Sen sijaan mm. nuorison suuret joukot seisoivat demokraattisten liikkeiden takana. He tukivat siirtomaiden itsenäistymistä. He vastustivat natomaiden sotaa Vietnamin kansaa vastaan. He puolustivat rauhaa ja demokratiaa. Antifasistinen mieliala oli korkealla. Suuret nuorisojoukot asettuivat vappuna työväen punaisten lippujen taakse.
70-luvulla nuoret toimivat aktiivisesti demokratian laajentamisen puolesta.

Taistolaiset toimivat 1970 luvulla diktatuurin puolesta demokratiaa vas-
taan myös Suomessa ja tukivat kommunistisia kaappauksia maailmassa.
Hölynpölyä ovat puheet demokratiasta, kommunistivalta on ollut heidän
tavoitteensa ja ihanteensa.

NKP:ssä oli toiveita Suomessa tapahtuvassa vallankumouksesta joka toteu-
tuisi kommunistien toimesta, taistolaiskommunistit olivat ehdottomia val-
lankumouksesta Suomessa mieluiten NKP:n tuella, NKP:n tavoite oli
koko maailman saattaminen kommunistiseksi vallankumouksilla, jossa
NKP:llä olisi johtava osuus.

Noin pölhöläistä poliittista liikettä ei Suomessa ole koskaan ol-
lutkaan mitä olivat äkkiväärät taistolaiset, uskomattomia noissa
harhoissaan. Mitä sitten jos nuo harhat olisivatkin toteutuneet?

Aloitus on täyttä valhetta. Suomessa ei ollut lähelläkään sosialistinen vallankumous.
Mikään virallinen taho ei ole sellaista havainnut.
Mummoja pelotellaan möröillä. Tosiasiassa yhteiskuntakehitys johtaa yhä pidemmälle sosiaalista yhteisöä eli kohti sosialismia. Mahdolliset ottelut odottavat tuloaan.

https://yle.fi/uutiset/3-11995706
Englanti provosoi Mustalla Merellä sota-aluksillaan.
Englanti on julistanut Venäjän vihollismaaksi.
Kaksi porvarivaltiota napit vastakkain.
Nato saattaa olla taustatekijänä.

NKP:n tavoitteena oli saada Suomessa vasemmisto-kommunistinen kehitys
jota lakot ja nuorison liikehdintä olisivat vauhdittaneet. Kaiken piti tapah-
tua laillisesti ja rauhallisesti jotta ei aiheudu kansainvälistä häiriötä,
NKP oli suuntaa antamassa mahdollisiin presidentin vaaleihin jotta saa-
taisiin NKP:lle mieluinen presidentti. Luonnollisesti taistolaiset olivat tuol-
loin NKP:n suuriääninen äänitorvi tuolloin Suomessa.

Kimmo Rentola, Vallankumouksen aave - Vasemmisto, Beljakov ja Kekkonen 1970 (2005) on hyvä perustutkimus 1960-1970-lukujen taitteesta ja Neuvostoliiton suunnitelmista Suomen ajamiseksi sosialismiin.
Ja kyllä, kyse oli vallankumouksen yrittämisestä Suomessa, siinä epäonnistuen.

Rentola oli SKP:n jäsen ja toimi Teiniliitossa paikallistasolla, hallituksessa, varapuheenjohtajana ja järjestösihteerinä, sitten Ammattikoululaisten liiton pääsihteerinä (1974–1976), Toveri-lehden toimitussihteerinä (1976–1979) sekä Soihdunkantajan toimitussihteerinä ja päätoimittajana (1979–1981) (Wikipedia).
Kimmo Rentola on poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa (2014-).
Wikipedia.

Kaikki valtiot pyrkivät vaikuttamaan naapurivaltioihin ja kauemmaksikin edistääkseen omia etujaan. Suomen diplomatia pyrki ottamaan kaiken hyödyn neuvostosuhteista samalla kun vakoili sitä naton hyväksi.
Olisi ollut aika kummaa jos Nl ei olisi tukenut maailman työväenliikettä ja sorrettuja kansoja. Sitä olisi tullut harrastaa enemmänkin sen sijaan kuin yliaseistautua puolustuksen nimissä.
Työväenaate ja työväenliike on paitsi kansallista myös kansainvälistä. Se ei muutu.
Kapitalistit, porvarit, riidoistaan riippumatta ovat vastakohtaisesti solidaarisia toisilleen työväenliikkeen vastaisuudessa.
Kapitalismi on kuoleutuva valtiomuoto. Sosialismi on tuleva kansanvaltainen valtiojärjestelmä. Itse pirukaan ei mahda sille mitään.

NKP oli 1970 luvulla hyvin aktiivinen Suomen suuntaan, harjoittaen pai-
nostusta lähes koko kymmenluvun aikana. 1970 luvun alusta N-liitto esitti
vaatimuksia sotilaallisen yhteistyön aloittamiselle. Painostuksesta ei pu-
huttu, haluttiin asiat pitää salassa. Suomen tuli tuossa hankalassa tilantees-
sa torjua itsenäisyyttämme kaventaneet esitykset että antaa Moskovan
säilyttää kasvonsa. Vaarasta ei silloin puhuttu vasta monia vuosia myöhem-
min. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen Lauri Sutela tyrmäsi Porkkalassa
1974 YYA-sopimuksen soveltamisneuvottelut, Suomen onneksi.