Helsingin Kruunusillat-raitiotiehankkeen hinta tuplaantui 800 miljoonaan euroon, nyt pormestari Vapaavuori vaatii selitystä tilanteelle
Pormestari Jan Vapaavuori käynnistää erillisselvityksen Kruunusillat-raitiotiehankkeesta. Ulkopuolinen selvitys koskee rajusti kasvanutta kustannusarviota- ja päätöksentekoprosessia.
Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) käynnistää erillisselvityksen Kruunusillat-raitiotiehankkeesta. Ulkopuolinen selvitys koskee kustannusarviota- ja päätöksentekoprosessia.
Selvityksen taustalla on Kruunusillat-hankkeen kustannusten raju kasvu viidessä vuodessa. Raitiotien kustannusarvio on noussut kokonaisuudessaan valtuustolle vuonna 2016 esitetystä 430 miljoonasta lähes 800 miljoonaan euroon.
– Olisi edesvastuutonta jättää selvittämättä, mistä näin holtiton ylitys kustannusarvioon johtuu, Vapaavuori sanoo.
Hänen mukaansa Kruunusillat-raitiotie on surullinen jatkumo suurille rakennushankkeille, joiden kustannukset näyttävät karkaavan täysin käsistä.
– Nämä ovat järkyttävän suuria summia, ja tähän on suhtauduttava vakavasti.
Vapaavuori toteaa, että holtiton meno, jossa hyväksytään hankkeita joillakin summilla ja jotka kuitenkin joidenkin vuosien päästä ovat satoja miljoonia enemmän, ei voi jatkua.
Vapaavuori korostaa, että Kruunuvuorensillan kohdalla puhutaan sadoista miljoonista euroista.
– Ja tälläkin hetkellä puhutaan vasta tämän hetken arviosta.
Raideosuuden, kalustohankintojen ja varikon hinta kallistui
Kruunusillat-hankkeen raideosuuden alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto hyväksyi hankesuunnitelman vuonna 2016. Kuluvan vuoden tammikuussa raideosuuden kustannusarvio oli jo 350 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, mikä tarkoittaa noin 370 miljoonaa euroa vuoden 2021 hintatasossa.
Kalustohankintojen ja Laajasalon varikkohankkeen osalta kustannusarvio on noussut 115 miljoonasta yhteensä noin 180 miljoonaan euroon.
Vapaavuoren mukaan on selvää, että Kruunusillat-raitiotien rakentaminen tulee vaatimaan uuden valtuuston päätöksen. Hänen mukaansa erillisselvitys tarvitaan myös tämän päätöksen pohjaksi.
– Jotta tällä päätöksellä olisi asianmukaiset taustat ja selvitykset olemassa, emme voi jäädä kaupungin sisäisten selvitysten varaan, vaan tarvitaan ulkopuolinen erillisselvitys.
Selvityksen tekee tilintarkastukseen ja taloushallinnon palveluihin erikoistunut yhtiö KPMG.
Matkustajaliikenteen pitäisi alkaa 2027
Kruunusillat-raitiotie yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan.
Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Kruunuvuorensilta olisi Suomen pisin silta, noin 1 200 metriä. Rakentamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2021.
Tavoite on, että yhteys valmistuu vuoden 2026 lopussa ja raitiotien matkustajaliikenne käynnistyy vuonna 2027.
Vuonna 2016 raitiotietä koskevaa päätöstä tehtäessä todettiin, että raitiotiehankkeen rakentamisen yhteydessä tulee toteuttaa myös niin sanottuja siihen liittyviä hankkeita reitin varrella Kruunuvuorenrannassa, Kalasatamassa ja Hakaniemi-Keskusta –alueella.
Näiden kustannuksiksi arvioitiin 50 miljoonaa euroa. Myös raitiotien rakentamiseen liittyvien hankkeiden kustannusarvio on noussut lähes viisinkertaiseksi, 235 miljoonaan euroon, mikä selittää ison osan kokonaishankkeen kustannusten noususta.
https://yle.fi/uutiset/3-11972967
Pormestari Jan Vapaavuori käynnistää erillisselvityksen Kruunusillat-raitiotiehankkeesta. Ulkopuolinen selvitys koskee rajusti kasvanutta kustannusarviota- ja päätöksentekoprosessia.
Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) käynnistää erillisselvityksen Kruunusillat-raitiotiehankkeesta. Ulkopuolinen selvitys koskee kustannusarviota- ja päätöksentekoprosessia.
Selvityksen taustalla on Kruunusillat-hankkeen kustannusten raju kasvu viidessä vuodessa. Raitiotien kustannusarvio on noussut kokonaisuudessaan valtuustolle vuonna 2016 esitetystä 430 miljoonasta lähes 800 miljoonaan euroon.
– Olisi edesvastuutonta jättää selvittämättä, mistä näin holtiton ylitys kustannusarvioon johtuu, Vapaavuori sanoo.
Hänen mukaansa Kruunusillat-raitiotie on surullinen jatkumo suurille rakennushankkeille, joiden kustannukset näyttävät karkaavan täysin käsistä.
– Nämä ovat järkyttävän suuria summia, ja tähän on suhtauduttava vakavasti.
Vapaavuori toteaa, että holtiton meno, jossa hyväksytään hankkeita joillakin summilla ja jotka kuitenkin joidenkin vuosien päästä ovat satoja miljoonia enemmän, ei voi jatkua.
Vapaavuori korostaa, että Kruunuvuorensillan kohdalla puhutaan sadoista miljoonista euroista.
– Ja tälläkin hetkellä puhutaan vasta tämän hetken arviosta.
Raideosuuden, kalustohankintojen ja varikon hinta kallistui
Kruunusillat-hankkeen raideosuuden alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto hyväksyi hankesuunnitelman vuonna 2016. Kuluvan vuoden tammikuussa raideosuuden kustannusarvio oli jo 350 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, mikä tarkoittaa noin 370 miljoonaa euroa vuoden 2021 hintatasossa.
Kalustohankintojen ja Laajasalon varikkohankkeen osalta kustannusarvio on noussut 115 miljoonasta yhteensä noin 180 miljoonaan euroon.
Vapaavuoren mukaan on selvää, että Kruunusillat-raitiotien rakentaminen tulee vaatimaan uuden valtuuston päätöksen. Hänen mukaansa erillisselvitys tarvitaan myös tämän päätöksen pohjaksi.
– Jotta tällä päätöksellä olisi asianmukaiset taustat ja selvitykset olemassa, emme voi jäädä kaupungin sisäisten selvitysten varaan, vaan tarvitaan ulkopuolinen erillisselvitys.
Selvityksen tekee tilintarkastukseen ja taloushallinnon palveluihin erikoistunut yhtiö KPMG.
Matkustajaliikenteen pitäisi alkaa 2027
Kruunusillat-raitiotie yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan.
Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Kruunuvuorensilta olisi Suomen pisin silta, noin 1 200 metriä. Rakentamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2021.
Tavoite on, että yhteys valmistuu vuoden 2026 lopussa ja raitiotien matkustajaliikenne käynnistyy vuonna 2027.
Vuonna 2016 raitiotietä koskevaa päätöstä tehtäessä todettiin, että raitiotiehankkeen rakentamisen yhteydessä tulee toteuttaa myös niin sanottuja siihen liittyviä hankkeita reitin varrella Kruunuvuorenrannassa, Kalasatamassa ja Hakaniemi-Keskusta –alueella.
Näiden kustannuksiksi arvioitiin 50 miljoonaa euroa. Myös raitiotien rakentamiseen liittyvien hankkeiden kustannusarvio on noussut lähes viisinkertaiseksi, 235 miljoonaan euroon, mikä selittää ison osan kokonaishankkeen kustannusten noususta.
https://yle.fi/uutiset/3-11972967
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tallinnasta Varsovaan rakennetaan parhaillaan rautatieinfraa ja se valmistuu nopeammin ja ehkä halvemmalla kuin tuo Kruunuvuoren silta. HS tänään
Olkiluodon ydinvoimalasta tuli kuulemma vuosien viivästysten myötä maailman kallein rakennus. Liekö mikään vahinko tuokaan? Ranskalaista myyjää on syytetty, mutta ranska on ydinvoimalaosaamisessa kuitenkin maailman johtavia valtioita.
Muistelen, että hus n uuden tietojärjestelmän hankinnassa kävi samoin. Kustannusarvio taisi olla 200 miljoonaa ja nyt on mennyt jo noin miljardi. Ja toimitusjohtajana hus ssa oli aki linden silloin kun päätös kyseisistä kaupoista tehtiin ja hänellä kerrotaan olevan äärikommunistimenneisyys ja arvomaailma vahvasti vasemmalla.
Olisi helppo selvittää, että onko maksettu liikaa Apotti-tietojärjestelmästä vertaamalla hanintahintaa muiden maiden maksamiin. Esimerkiksi Tanskassa on sama tietojärjestelmä käytössä. Hesarissa oli vajaa vuosi sitten usean sivun artikkeli tästä aiheesta, mutta ohjelman hankintahintaa ei ihmetelty lainkaan. Artikkelin pääpaino oli siinä, että HUS-lääkärit eivät olleet tyytyväisiä järjestelmän toimivuuteen.
Kaiken lisäksi lisääntynyt etätyö tiputtaa puolet pois aikoinaan lasketuista matkustajista.
Pakko noin kallista siltaa on edes rakentaa?