Onko muitakin samalla tavalla ajattelevia ja kokevia? Minä en halua olla läheisissä tekemisissä kaikkein konservatiivisimpien jehovan todistajien kanssa. En nyt tosin ole vuosiin missään käynytkään. Kun ei itse ole niin uskonnollinen, niin ei heidän seuransa vedä. Se on siinä ja siinä, pystyykö edes maltillisimpienkaan seurassa olemaan. Onko muita, jotka niin ajattelevat?
Onko muitakin?
Anonyymi
2865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Olen kiertänyt koko porukan kaukaa jo 25 vuotta. Kas kun Raamattu sanoo 2 Joh.9-11, ettei sellaisten kun JT ovat, ei pidä heidän kanssaan olla missään tekemisissä. Heitä ei saa edes tervehtiä.
Sitä ajatellaan, että pitäisi muuttaa itsensä heidän kaltaisekseen, siis niiden konservatiivisimpien kaltaiseksi. Mutta minä en sellaista uskonnollisuutta kestä, vaan olen kevyemmän tien kulkija, ja tyytyväinen siihen. Jos henki menee sen takia, niin saa mennä. En kaipaa yhtään heidän seuraansa. Voin selvästi paremmin, kun tein päätöksen karttaa tiukan linjan konservatiiveja. Ero on kuin yöllä ja päivällä parempaan suuntaan.
Ajattelitko, että kevyt tie - on vapaampi tie, sekö on mitä? Onko se maailmanmieleisyyttä vai?
Kevyempi tie on liian raskaan uskonnollisuuden välttämistä.
Eikö kuorman pitänyt olla kevyt, ainakin Jeesuksen mukaan? Ei toteudu jahvettilaisissa.
Pitää paikkansa. Jehovan todistajista kuorma on raskas.
Mikä ja mitä on koservatiivinen jahvettilainen? Mitä se edustaa?
Ja jos sen selvittää, kysyy myös itseltä, mitä itse edustaa?
Itse edustaa mitä edustaa. Pitääkö sitä kysellä joltain vartiotorni johtajalta mitä edustaa?
Mitä ne vartiotornijohtajat edustavat tai kuvittelevat edustavansa?
Minusta he edustavat uskonnollisia huijareita, valehtelijoita ja oman hyvyytensä julistajia.
Miksi pitäisi "edustaa" yhtään mitään muuta kuin itseään?
Kevytjäsenyyttä, kannatusyhdistystä ja maltillista siipeä edustavia Jehovan todistajia ei ole olemassa. Harrastepohjaisia uskontokuntia kannattaa etsiä muualta hakusanoilla suvaitsevaisuus ja raamattukriittisyys. Tavoitteellinen itsensä säästeleminen ja sääliminen ei liity hengellisyyteen tai Jumalan yksinomaiseen (jakamattomaan) palvotaan (2.Moos.20:5).
Jos noin on, niin voin sanoa, että Jehovan todistajuus ei sovi herkille ihmisille. Suosittelen pysymään erossa heistä, jos ei halua käyttää psyykenlääkkeitä ja voida pahoin koko ajan. Itse ennole uskonnollinen ollut koskaan sellaisissa määrin kuin moni Jehovan todistajista on. Heidän seuransa on vain ahdistavaa. Yksi Jehovan todistajien vanhin, joka oli esivalvojakin, tajusi heti, että kaikki eivät pysty raskaaseen hengellisyyteen. Ilman että kysyin, hän suositteli, että en lue Vartiotornia. Ainoa jolla on ollut kärkeä päässä, että eihän kaikki tuollaisia asioita kestä, mitä Vartiotorni ja raskas hengellisyys on. Minullekin koulukaveri näytti pienenä lapsena leijonien kuvia paratiisissa, että sellainen tulee. Jehovan todistajuus on ollut kaikkea muuta kuin leijonien ja kissojen korvien rapsuttelemista.
Jehovan todistajat on kovan linjan uskonto. Kaikki vikisijät murskataan. Ihme ei ole, kun sitä inhotaan niin paljon.
Ei hänkään säästellyt itseään, joka repi itsestään kaiken irti tienraivauksessa, ja paloi loppuun, ja joutui mielisairaalaan. Eikä ole ainoa tapaus. Jehovan todistajien kovat vaatimukset itseään säästelemättä johtavat usein mielenterveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Eikä sekään ole sallittua siellä, että lepää, kun on alhainen stressinsietokyky , vaan itseään ei edes eläkkeellä saa säästellä, itsesäälissä puhumattakaan. Sitä voi vaan miettiä, että kuka tuollaisessa tilanteessa haluaa palvoa Jumalaa, joka vetää kaikki mehut ihmisestä irti? Kovanaamaisten ihmisten voi olla vaikea ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia, vaikka samaa kaavaa kaikkiin sovelletaan siellä. Tuloksena on sitten asiasta poisjääminen. Sitten tullaan salkkuineen ja Vartiotorneineen tutkimaan, että liikkeelle sieltä. Arvata voi, tekeekö mieli lähteä enää vetämään itsensä henkihieveriin itseään säästelemättä.
Mikäs siipi se on kun vain soittaa ryhmäjohtajalle ja sanoo" olen käynyt kentällä".
Minun aikanani sellainen ei tullut kuuloonkaan.
Tai:"olen ollut kentällä 15 min.".
Onko se kevytjäsenyyttä?
Ai, ei vai? Mitäs sitten? Hypnoosiako?
Muistakaa:" rakasta Jumalaa yli kaiken JA lähimmäistäsi niin kuin ITSEÄSI."
Onneksi minun ei tarvitse olla tuollaisen kanssa samassa seurakunnassa.
Jos olisi haistattelisin . . . .t ja häpyisin.
Kenenkä noista?
Jotkut ovat niin rehellisiä, että ovat omaksi tappioonsakin sellaisia.
Mitä elämää sellainen on, että pitää juosta puisevissa ja täysin mielenkiinnottomissa kokouksissa 2 -3 kertaa viikossa kuuntelemassa tylsää puhetta, joka ei anna mitään? Kaikenlisäksi pari vuosikymmentä, niin ne eivät olekaan totta? Ryhmässä oleminen on vain tärkeää, vaikka puhe olisi kiduttavaa puutaheinää. Itse kartan kaikenlaisia ryhmiä.
Pitää olla aika tittelinkipeä ihminen, että alkaa tienraivaajaksi. Mikään ei estä tekemästä kenttää vaikka miten paljon, ei siihen tienraivaajan nimikettä tarvita.
Ehkä moni ajattelee, että tienraivaaja tittelistä saa sulan hattuunsa.
Toi joka mainitsi tuon 2 Moos.20 kohdan.
Varsinainen diktaattori,järjestön mannekiini.
Minä en usko tuollaiseen Jehovan todistajien tulkintaan Raamatusta, että Jumala vaatii kaiken palvonnan ja omistautumisen jakamattomasti itselleen. Tuollainen on kuin painajaisunesta. Tuollainen vain Jumalalle omistautuminen täydellisesti kuuluu lähinnä henkiolennoille. Lihalliset ihmiset harvoin tuollaiseen pystyvät.
Miksi Jumalaa pitää PALVOA? Ja joka viikko, silloin tällöin ei riitä.
Reilua vedellä yhtenäisyysviivoja jonkun elämästä ja niputtaa ulkopuolisena ja ilman asiantuntemusta ihmisen mielenterveysongelman syyt ja seuraukset. Yleistykset ilman mitään tutkimustuloksia (pohjalta "kyllähän sen kaikki tietää") eivät ole muuta kuin tahallista maalittamista.
>>> Eikä ole ainoa tapaus. Jehovan todistajien kovat vaatimukset itseään säästelemättä johtavat usein mielenterveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen >>>
Mielenterveyteen liittyviä ongelmia on ihmisryhmästä riippumatta eikä JT:t ole poikkeus siinä mielessä. Väite että Jehovan todistajien keskuudessa mielenterveysongelmia olisi normiväestöä enemmän ei perustu mihinkään tutkimukseen. Ennenaikaisen eläköitymisen väite vasta oudolta kuulostaakin.
Jehovan todistajien Raamattuun perustuva opetus vetoaa kieltämättä ihmisiin joilla on poikkeuksellinen taipumus pohtia omaa tilannettaan Raamatusta löytyvän tiedon pohjalta. Tällainen ihminen huomaa että Jumalan antama tieto luo toivoa ja että Jumalan palvelemisen on määrä tuottaa iloa. Samalla ihminen myös oppii, että Jumalaa palvovan pitää toimia oppimansa mukaisesti ja kertoa toivostaan muille. Tällainen toiminta on myönteistä tekemistä ja siinä mukana oleminen luo yhteishenkeä ja iloa.
JT:na olemiseen kuuluu perusolemuksena onnellisuus koska oppii tuntemaan Jumalan myönteisenä, ihmisiä rakastavana Isänä. Sen oivaltaminen että Jumalalla on edelleen suunnitelma ihmiskunnan pelastamiseksi, antaa syyn ja energian kertoa Raamattuun sisällytetystä toivosta toisille. Samalla tietää toteuttavansa Jeesuksen antamaa käskyä "opettaa" ihmisille "kaikkea, mitä olen käskenyt teitä noudattaa" (Matt.28:19,20).
On turha teeskennellä että keskustelu tuntemattomien ihmisten kanssa olisi helppoa. Mutta edellä mainittujen seikkojen takia se tuntuu oikealta ja antaa suurta merkityksellisyyden tuntua. Silloin pystyy antamaan ihmisille mahdollisuuden tutustua Raamattuun sellaisena kuin se on; Jumalan kirjeenä ihmiselle.
On kaksi asiaa jotka voivat olla esteenä sille, että ei saa iloa ja tyydytystä Jumalan eteen tehdystä työstä. Toinen on heikko tai heikentynyt usko. Silloin ei ole mitään, mitä pystyisi jakamaan muille. Vanha sananlasku sanoo että "tyhjästä on paha nyhjästä", ja se pätee opetustyöhön koska jos ei usko itsekään, ei pysty vakuuttamaan ketään muutakaan. Tällä palstalla kirjoittelevista suurin osa kuuluu tähän ryhmään. Heidän tavoitteensa on saada muutkin "lyömään hanskat tiskiin" omiin ongelmiinsa viitaten. Mistä moinen halu johtuu ei ole ainakaan itselleni selvinnyt.
Toinen toiminnallinen este Jumalan palvonnassa liittyy mielenterveyteen johon liittyy moninaisia ongelmia. Kieltämättä takavuosina mielenterveyteen liittyviin ongelmiin ei osattu suhtautua samalla tavalla kuin mitä asiasta nykytasolla tiedetään. Edes JT-seurakunnissa. Esimerkiksi ei osattu ottaa huomioon monesti piilevien mielen terveyteen liittyvien seikkojen osuutta käytännön tasolla. Ymmärryksen puute saattoi johtaa riittämättömyyden tunteeseen jos ei kyennyt toimimaan toisten mukana samassa määrin.
Onneksi mielenterveyteen liittyvät ongelmat on tiedostettu nykyään paremmin ja niihin voi saada erilaista asiantuntija-apua ja helpotusta lääkehoidon kautta. Joka tapauksessa on jo pitkään ymmärretty, ettei ole kenenkään etu, että edesautetaan mielenterveyteen liittyviä ongelmia esimerkiksi ylisuurten odotusten tai epärealististen vaatimusten takia. Nykyään painotetaan sitä, että jokainen tekee omantuntonsa mukaisesti "kaikkensa" jonka katsoo omalta kohdaltaan riittäväksi määräksi palvoakseen Jumalaa "kokosydämisesti" (Mark.12:29-33).
>>> Kevytjäsenyyttä, kannatusyhdistystä ja maltillista siipeä edustavia Jehovan todistajia ei ole olemassa. Harrastepohjaisia uskontokuntia kannattaa etsiä muualta hakusanoilla suvaitsevaisuus ja raamattukriittisyys. Tavoitteellinen itsensä säästeleminen ja sääliminen ei liity hengellisyyteen tai Jumalan yksinomaiseen (jakamattomaan) palvotaan (2.Moos.20:5). >>>
Tätä mielipidettäni on tulkittu väärin niin että se osoittaisi vaatimusten olevan ihmiselle ylivoimaisia. Puhuin kuitenkin "tavoitteellisesta itsensä säästämisestä" jolloin ihminen tahallisesti ja omaan mukavuuteensa vedoten jättää oman osansa Jumalan palvelemiseen liittyvästä toiminnasta tekemättä. Ja sehän taas viittaa siihen heikkoon tai vakavasti heikentyneeseen uskoon, jolloin kadottaa innon työskennellä "hyvän uutisen" hyväksi.
Kun ihminen menettää uskonsa johonkin, hän menettää samalla onnellisuuden, joka aiemmin liitti hänet kohteeseen. Jostain syystä jotkut haluavat jakaa nykyistä pahaa oloaan näillä keskustelualustoilla ja esittävät syytöksiä joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa tai ainakin niissä esitetään asiat vahvasti vinoutuneina ja polarisoituina. Siitä voi vetää johtopäätöksen että eivät ole löytäneet onnellisuutta mistään itseään säästävästäkään elämäntyylistä.
Minä sairastuin masennukseen jatkuvan syyllistämisen takia. Mikään ei riittänyt, tee enemmän, tee paremmin.
Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja minut unohdettiin kun en jaksa olla toiminnassa mukana enkä kyllä missään muussakaan.
Minua ei auta eikä lohduta tieto että nyt ei potkita päähän niitä joilla on mielenterveyden häiriöitä.
Meidän seurakunnassa on vanhin joka oli opettaja ja kohteli ystäviä kuin kurittomia oppilaita.
Jos Jeesus on seurakunnan pää niin miksei hän puuttunut vaan antoi ystävien kärsiä huonosta kohtelusta.
Koska Jeesus ei ole ikinä ollut kiinnostunut tästä amerikkalaisesta kultista.