SUNNUNTAINA päättyvä G7-kokous on ollut pääministeri Boris Johnsonille ensimmäinen tilaisuus lanseerata Brexit-Britanniaa maailmankartalle.
Ja mikäs siinä. Rooli sopii Johnsonille.
Korona-aikana G7-ryhmän isännän kuuluukin olla optimistinen maailmanparantaja. Tehdään pandemian jälkeisestä maailmasta entistä parempi paikka, patisti Johnson Cornwallissa. Entistä vihreämpi, reilumpi ja tasa-arvoisempi.
VÄHEMMÄN hyvin Johnsonille on sopinut brexit-neuvottelijan rooli.
Pohjois-Irlantiin liittyvät brexit-ongelmat ovat varjostaneet muuten sulavasti sujunutta G7-kokousta. Britannian haluttomuus pitäytyä EU:n kanssa aiemmin sovitussa toi kansainvälisen mainehaitan.
Johnsonin kannalta kiusallista on se, että Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenillä on vahva näkemys Pohjois-Irlannin asioista. Bidenin sukujuuret ovat Irlannissa, ja saaren rauha on näin hänen erityisen kiinnostuksensa kohteena.
Jo ennen G7-kokouksen alkamista The Times -lehti uutisoi, kuinka Yhdysvaltain suurlähetystö oli moittinut brittejä Pohjois-Irlannin tilanteen lietsomisesta.
CORNWALLISSA Johnson ja Biden esiintyivät tietysti parhaina kavereina. Biden lahjoitti Johnsonille amerikkalaisen polkupyörän. Johnson antoi Bidenille kuvan orjuuden vastustajaa esittävästä seinämaalauksesta.
Myös Britannian ja Yhdysvaltain yhteislausunnossa mainittiin Pohjois-Irlannin rauha ja kehitys
Kaksikko päivitti myös Atlantin julistusta. Vuonna 1941 Winston Churchill ja Franklin D. Roosevelt hahmottelivat uutta maailmanjärjestystä, jonka pohjalta syntyivät YK ja Nato.
Johnsonin ja Bidenin vuoden 2021 versio painottaa muun muassa demokraattisia arvoja ja sääntöperusteista kansainvälistä yhteistyötä.
BREXITIN jälkeen läheinen suhde Yhdysvaltoihin on Britannialle entistäkin tärkeämpi. Toiveissa on muun muassa laaja vapaakauppasopimus.
Brittimedia uutisoi kuitenkin kuluvalla viikolla, ettei Johnson pidä ilmauksesta ”erityissuhde”. Siinä Britannialle jää kuulemma pelkkä avuton kakkosrooli.
Mutta mistä Yhdysvallat pitää?
Amerikkalaisille on ollut perinteisesti tärkeää se, että EU:ssa vaikutusvaltainen Britannia tarjoaa Yhdysvalloille luontevan kanavan Manner-Eurooppaan. Brexitin jälkeen muuttuu myös Britannian ja Yhdysvaltain välinen dynamiikka. Britannialla pitää olla uutta tarjottavaa.
BREXITIÄ isompi muutos on kuitenkin se, että Yhdysvalloissa vaihtui presidentti.
Johnson ylisti Cornwallissa, kuinka Biden toi tullessaan ”raikkaan tuulahduksen”. Nyt yhteistyö sujuu niin turvallisuus- ja puolustusasioissa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassakin.
Saksan väistyvästä liittokanslerista Angela Merkelistä tuli kuitenkin ensimmäinen eurooppalaisjohtaja, jonka Biden kutsui Valkoiseen taloon.
Se saattaa harmittaa Downing Streetillä.
Ja mikäs siinä. Rooli sopii Johnsonille.
Korona-aikana G7-ryhmän isännän kuuluukin olla optimistinen maailmanparantaja. Tehdään pandemian jälkeisestä maailmasta entistä parempi paikka, patisti Johnson Cornwallissa. Entistä vihreämpi, reilumpi ja tasa-arvoisempi.
VÄHEMMÄN hyvin Johnsonille on sopinut brexit-neuvottelijan rooli.
Pohjois-Irlantiin liittyvät brexit-ongelmat ovat varjostaneet muuten sulavasti sujunutta G7-kokousta. Britannian haluttomuus pitäytyä EU:n kanssa aiemmin sovitussa toi kansainvälisen mainehaitan.
Johnsonin kannalta kiusallista on se, että Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenillä on vahva näkemys Pohjois-Irlannin asioista. Bidenin sukujuuret ovat Irlannissa, ja saaren rauha on näin hänen erityisen kiinnostuksensa kohteena.
Jo ennen G7-kokouksen alkamista The Times -lehti uutisoi, kuinka Yhdysvaltain suurlähetystö oli moittinut brittejä Pohjois-Irlannin tilanteen lietsomisesta.
CORNWALLISSA Johnson ja Biden esiintyivät tietysti parhaina kavereina. Biden lahjoitti Johnsonille amerikkalaisen polkupyörän. Johnson antoi Bidenille kuvan orjuuden vastustajaa esittävästä seinämaalauksesta.
Myös Britannian ja Yhdysvaltain yhteislausunnossa mainittiin Pohjois-Irlannin rauha ja kehitys
Kaksikko päivitti myös Atlantin julistusta. Vuonna 1941 Winston Churchill ja Franklin D. Roosevelt hahmottelivat uutta maailmanjärjestystä, jonka pohjalta syntyivät YK ja Nato.
Johnsonin ja Bidenin vuoden 2021 versio painottaa muun muassa demokraattisia arvoja ja sääntöperusteista kansainvälistä yhteistyötä.
BREXITIN jälkeen läheinen suhde Yhdysvaltoihin on Britannialle entistäkin tärkeämpi. Toiveissa on muun muassa laaja vapaakauppasopimus.
Brittimedia uutisoi kuitenkin kuluvalla viikolla, ettei Johnson pidä ilmauksesta ”erityissuhde”. Siinä Britannialle jää kuulemma pelkkä avuton kakkosrooli.
Mutta mistä Yhdysvallat pitää?
Amerikkalaisille on ollut perinteisesti tärkeää se, että EU:ssa vaikutusvaltainen Britannia tarjoaa Yhdysvalloille luontevan kanavan Manner-Eurooppaan. Brexitin jälkeen muuttuu myös Britannian ja Yhdysvaltain välinen dynamiikka. Britannialla pitää olla uutta tarjottavaa.
BREXITIÄ isompi muutos on kuitenkin se, että Yhdysvalloissa vaihtui presidentti.
Johnson ylisti Cornwallissa, kuinka Biden toi tullessaan ”raikkaan tuulahduksen”. Nyt yhteistyö sujuu niin turvallisuus- ja puolustusasioissa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassakin.
Saksan väistyvästä liittokanslerista Angela Merkelistä tuli kuitenkin ensimmäinen eurooppalaisjohtaja, jonka Biden kutsui Valkoiseen taloon.
Se saattaa harmittaa Downing Streetillä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Britannia haaveilee USA:sta korvaajaa EU-markkinoille.
USA:n halusta moiseen rooliin ei ole merkkejä.
Väärin.
Britannia ylipäänsä suuntaa maailman markkinoille, koska maailmalla talouskasvu on jo kauan parikymmentä vuotta ollut huomattavasti EU:n talouskasvua nopeampaa.
Olisi sulaa hulluutta hirttäytyä natsi-eu:n sisämarkkinoihin, joiden painoarvo maailmantaloudessa jatkuvasti heikkenee. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyt kauppaspoimukset EU:ssa on tavallisesti räätälöity niin, että suurin hyötyjä on Saksan yrityssektori. Ei brittien kannata olla osa natsi-eu:ta ja saada aina pienempi hyöty omille yrityksille kuin sakemannit.
Euroopan unionin haaveilijat jotka elävät mielikuvitus maailmassaan eivät kykene tunnustamaan tosiaasiaa että euroopan unioni on enennmän lujilla kuin koskaan Britannian suhteen kalastus kiistassa,eihän ransalaiset punkunlitkijät uskalla sanoa mitään Britannialle vastaan ja jos Britannia päästää eu n aluevesilleen niin nse perii eu lta todella kovat korvaukset aluevesillään kalastamisesta.
Kalavesien käytöstä on yhteinen sopimus,jota britit tapojensa mukaan yrittävät rikkoa.
Lisäksi heillä ei ole riittävästi ammattitaitoisia kalastajia,aluksia,jalostuslaitoksia eikä markkinointikykyjä.
Mantereen puolelta nämää asiat on tähän asti hoidettu.
Kalavesien käytöstä oli sopimus EU-aikana.
Brittien vapautumisen jälkeen sopimus tietysti raukesi.
Maailman meret ovat ylikalastettuja, joten on vaan hyvä, ettei EU:n riistokalastusalukset pääse tuhoamaan maailman merien eliöstöä.
Suomalaisena on valitettavasti myönnettävä, että Ahtisaaren neuvottelema Pohjois-Irlannin rauhansopimus on pahasti ja perustavanlaatuisesti viallinen. Koko sopimus on perustunut olettamukseen EU:n kehittymisestä liittovaltioksi tai jonkinlaisesti ikuisuudesta.
EU jääräpäisesti vaatii rajatarkastuksia Pohjois-Irlannin ja Iso-Britannian välille. Käytännössä EU siis haluaa, että Pohjois-Irlannin unionistit aloittavat väkivallan kierteen uudelleen.
Ainoa ratkaisu Pohjois-Irlannin osalta olisi, että yhteisesti vaan sekä EU että UK jättävät rajatarkastukset tekemättä. Eli pidetään kova raja mutta vain näennäisesti (paperilla) ja käytännössä annetaan ihmisten kulkea rajan yli kuten haluavat.
Valitettavasti EU on ottanut linjakseen vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhan. Voi olla, että EU:n fasistiseen, imperialistiseen suunnitelmaan kuuluu, että kun väkivaltaisuuden kunnolla leimahtavat uudelleen Pohjois-irlannissa, Eu lähettää armeijan "vapauttamaan" Pohjois-Irlannin kuin aikoinaan tehtiin sudeettialueille tai baltian maille.