22.6.1941 Pohjoisen Rintaman joukot (ilman Baltian sotilaspiiristä käskettyä joukkoja)
14.Armeija (pohjoinen):
14.D.............9425 miestä, 71 tykkiä
52.D.............8192 miestä, 7 psv ja 111 tykkiä
104.D..........9105 miestä, 9 psv ja 132 tykkiä
122.D.......10124 miestä, 12 psv ja 134 tykkiä
1.PsD..........9963 miestä, 364 psv ja 36 tykkiä
7.Armeija (Laatokan pohjoispuoli):
54.D.........13849 miestä, 9 psv ja 140 tykkiä
71.D.........11759 miestä, 9 psv ja 142 tykkiä
168.D......13437 miestä, 144 tykkiä
237.D......9311 miestä, 135 tykkiä
23.Armeija (Kannas ja Sortavalan seutu):
142.D........12987 miestä, 10 psv ja 134 tykkiä
115.D........12421 miestä, 8 psv ja 134 tykkiä
43.D...........12678 miestä, 10 psv ja 133 tykkiä
70.D...........13887 miestä, 16 psv ja 127 tykkiä
123.D........14094 miestä, 16psv ja 128 tykkiä
198.MtD....9963 miestä, 77 psv ja 88 tykkiä
21.PsD.......5343 miestä, 201 psv ja 75 tykkiä
24.PsD.......7515 miestä, 282 psv ja 84 tykkiä
Hanko:
8.ErPr.......7600 miestä, 64 psv ja 104 tykkiä
Rintamareservi
191.D........14136 miestä ja 122 tykkiä
177.D........14370 miestä ja 135 tykkiä
163. MtD... 9229 miestä, 254 psv ja 76 tykkiä
3.PsD........10011 miestä, 263 psv ja 41 tykkiä
Ylijohdon tykistö...... 13103 miestä, 214 tykkiä
Armeijakuntatykistö... 4053 miestä, 92 tykkiä
Eräät yksiköt siirrettiin myöhemmin Baltian suunnalle.
Lähde: Ohto Manninen, Kuinka Suomi vallataan, s. 155
14.Armeija (pohjoinen):
14.D.............9425 miestä, 71 tykkiä
52.D.............8192 miestä, 7 psv ja 111 tykkiä
104.D..........9105 miestä, 9 psv ja 132 tykkiä
122.D.......10124 miestä, 12 psv ja 134 tykkiä
1.PsD..........9963 miestä, 364 psv ja 36 tykkiä
7.Armeija (Laatokan pohjoispuoli):
54.D.........13849 miestä, 9 psv ja 140 tykkiä
71.D.........11759 miestä, 9 psv ja 142 tykkiä
168.D......13437 miestä, 144 tykkiä
237.D......9311 miestä, 135 tykkiä
23.Armeija (Kannas ja Sortavalan seutu):
142.D........12987 miestä, 10 psv ja 134 tykkiä
115.D........12421 miestä, 8 psv ja 134 tykkiä
43.D...........12678 miestä, 10 psv ja 133 tykkiä
70.D...........13887 miestä, 16 psv ja 127 tykkiä
123.D........14094 miestä, 16psv ja 128 tykkiä
198.MtD....9963 miestä, 77 psv ja 88 tykkiä
21.PsD.......5343 miestä, 201 psv ja 75 tykkiä
24.PsD.......7515 miestä, 282 psv ja 84 tykkiä
Hanko:
8.ErPr.......7600 miestä, 64 psv ja 104 tykkiä
Rintamareservi
191.D........14136 miestä ja 122 tykkiä
177.D........14370 miestä ja 135 tykkiä
163. MtD... 9229 miestä, 254 psv ja 76 tykkiä
3.PsD........10011 miestä, 263 psv ja 41 tykkiä
Ylijohdon tykistö...... 13103 miestä, 214 tykkiä
Armeijakuntatykistö... 4053 miestä, 92 tykkiä
Eräät yksiköt siirrettiin myöhemmin Baltian suunnalle.
Lähde: Ohto Manninen, Kuinka Suomi vallataan, s. 155
Vastaukset 45
Vanhimmat
23.Armeijalla ei näyttäisi olleen taisteluissa noita kahta panssaridivisioonia, 21.PsD ja 24.PsD:tä. Toisaalta myöhemmin Kannakselle tuotiin 291.D joka oli heikko nostoväestä koottu divisioonaa sekä 1.Kansan nostoväendivisioonan yksi rykmentti. Siellä Kannaksella oli näiden lisäksi mainitut 5 jv-divisioonaa jotka olivat kuluneet ja pienentyneet miesmäärältään.
Onk tuo 'psv' panssarivaunuja?
Silloin neukuilla oli Suomen rajoilla 1611 vaunua. Suomella taisi olla vajaa 200 t-26.
Ainakin 21. PsD hyökkäsi Ensosta Imatralle ennen suomalaisten hyökkäystä, joten se oli hyvinkin aktiivinen.
Kaikki nuo panssaridivisioonat vedettiin Suomen rintamalta muualle.
Suomalaisia vastaan todellakin näyttäisi asettuneen n. 150 000 miestä kun taas suomalaisia joukkoja hyökkäsi ainakin 230 000 miestä. Panssarivaunuja neuvostojoukoilla hyvin vähän ja tykkilukemakin käsittää kaikenlaiset tykit, ei vain kenttätykin.
Nuo joukot aiheuttivat suomalaisille 83 500 miehen tappiot v. 1941.
Mannisen tutkimusten mukaan Suomen suunnalla olleet neuvostojoukot menettivät paitsi suomalaisia myös saksalaisia vastaan v. 1941 yhteensä 100 000 miestä kuolleina, kadonneina ja sotavankeina saksalaisten tappiot pohjoisessa olivat runsaat 1/3 suomalaisten kokonaistappioista joten hyökkääjien kokonaistappiot noin 110 000.
Puolustaja menetti kuolleina siis vain 50 000. Tämä nyppii rutosti torjuntavoittonatseja. Kai siksi niin moni sotavanki päätettiin tapattaa sotavankileireillä.
'torjuntavoittonatseja.'
??
Mikä Suomen vihaaja täällä kirjoittelee.
Kun antautunut ja vastusti Suomen liittämistä Neuvostoliittoon oli 'natsi'.
Onko kirjoittaja joku kommari elokapinan kannattaja:)?
Suomalaiset menettivät kaatuneina 25 000 sankarivainajaa v. 1941. Saksalaisilta kuoli v. 1941-44 yhteensä 15 000 Suomen rintamilla. En tiedä vuoden 1941 kaatuneita. Neukut menetti taatusti enemmän Suomen rintamalla kaatuneina kuin 30 000 sotilasta v. 1941.
Ohto Mannisen mukaan neuvostojoukkojen korvaamattomat tappiot Suomen suunnalla v. 1941 noin 100 000. Niistä kaatuneina noin puolet ja sotavankeina noin puolet. Karjalan Rintaman, alue Laatokalta Jäämerelle kirjasi heinäkuun lopulta vuoden lopuun kaatuneiksi noin 33 000 miestä. Eli aika hyvin linjassa Mannisen oman arvion mukaan.
Kuulkaapas torjuntavoittonatsit: ei ollut suomalaisille ja sakemanneille pohjoisella rintamalla yhtä juhlaa v. 1941. Monet poikiemme äidit itkivät vaikka AKS ja IKL saivat jatkuvia orgasmeja.
”+Puolustaja+menetti+kuolleina+siis+vain+50+000.+Tämä+nyppii+rutosti+torjuntavoittonatseja.+Puolustaja+menetti+kuolleina+siis+vain+50+000.+Tämä+nyppii+rutosti+torjuntavoittonatseja.
Vielä vähemmän juhlaa oli neukuilla, joiden todelliset tappiot olivat hirvittävät! Onneksi heidän äitinsä ei tietenkään itkeneet vaan vannoivat ylpeänä nyrkki pystyssä Stalinille annettua uhria! Siinä kostuu vain Tarkkispojan silmä ja mahdollisesti joku muukin paikka..,
Suomen armeijan hyökkäys alkoi 10.7.41 ja saavutti nopeasti menestystä. Neuvostojoukkojen 7.Armeija pyrki parantamaan taistelun johtamista organisatorisilla keinoilla. Suomalaisten läpimurron jälkeen perustettiin 14.7. Suojärven Operaatio ryhmä. Hieman myöhemmin, 22.7., armeijaan luotiin Petroskoin (eli Antonjukin) ryhmä ja Eteläinen (eli Tsvetajevin) ryhmä.
Pohjoinen rintama arvioi, että suomalaiset toimivat Petroskoin ja Aunuksen suuntiin todennäköisesti kumpaankin yhdellä divisioonalls sekä jatkavat samanaikaisesti kahdella divisioonalls hyökkäystä 168.Divisioonaa vastaan Sortavalan seudulla. Suojärven, Petroskoin ja Aunuksen ryhmät pystyisivät etujoukkoina etenevät motorisoidut kolonnat ja torjuisivat sitten (Palalahden ja Salmin tasalla) näillä suunnilla suomalaisten päävoimien etenemisen itään. Päävoimien tuhoamiseen ei katsottu olevan riittävästi voimia. 7.Armeijan tehtävänä oli määrätietoisella puolustuksella pysäyttää suomalaisten päävoimien eteneminen itään ja tuottaa tällöin mahdollisimman suurta vahinkoa vastustajalle toimien aktiivisesti sen sivustoja ja selustaa vastaan.
Aunuksen ryhmä ja Eteläinen ryhmä aloittivat 23.7.41 kaksi päivää kestävän vastahyökkäysyrityksen, mutta Suojärven ryhmän toiminta ei ehtinyt vakiintua, ja se hiipui pois jo noin 22.7. Näihin operaatioihin liittyi Laatokalla maihinnousu Lunkulansaareen 24.7. - se päättyi 25.7. - ja Mantsinsaareen 25.7. - se päättyi 28.7.
Toisaalta suomalaisten päähyökkäyskin pysähtyi vuoden 1939 rajan tuntumaan, kun he odottivat tilanteen kehittymistä Leningradin alueella.
Elokuun alussa Aunuksen Ryhmä ja Eteläinen ryhmä käskettiin uuteen vastahyökkäykseen. Sotjärven lounaispuoliselta alueelta hyökäten tuli tuhota Viteleen etenevät suomalaiset ja edetä Pitkärantaan. Tuolloin avuksi saatiin 272.D ja 3.DNO (kansan nostoväen divisioonaa) eli nuo aiemmin alueelle kaivatut kaksi divisioonaa.
Pohjoisen rintaman operaatioajatus oli, että Tsvetajevin (Eteläisen) ryhmän oli puolustettavs sitkeästi Tuulosjoen suuntaa ja että suomalaisten Pitkärannan ryhmittymä oli saarrettava ja tuhottava toisaalta 23.Armeijan Sortavalan seudulla olevin voimin hyökkäämällä Laatokan rannikon pohjoisrantaa ja edelleen Lemettiin asti sekä toisaalta Antonjukin ryhmän hyökkäyksellä Petroskoin suunnalta.
Käytettävissä olisivat:
- Tsvetajevin ryhmä jolla laskettiin olevan hyökkäysvalmius 1.8 ja johon kuuluisivat: 1 merijvprikaati, 7.moottoripyörärykmentti, 452.jvrykmentti, puolueen jäsenistä koottu tuhoajaosasto sekä 3.L eningradin kansan nostoväen divisioona (paitsi 1 rykmentti)
-Antonjukin ryhmä, johon kuuluisivat 24.NKVD moottoroitu rykmentti, 10.täydennysrykmentti, 9.Pst-prikaatin 9.emrykmentti sekä 272.D, joka saapuisi keskitysalueelle 7.8. mennessä.
-Sortavalan seudulla Bondarevin ryhmä, jolla oli valmius jo 28.7. ja johon kuuluivat 450.jv-rykmentti (paitsi 1 pataljoona), rajamiesten 2.pataljoona, 71.D:n 367.jv-rykmentti ja lähes rykmentin verran tykistöä.
-Laatokan laivasto-osasto, jossa oli 6 tykki venettä ja merijalkaväen 2.maihinnousupataljoona
Neuvostojoukkojen hyökkäys Tuuloksen- Säntämän-Varloin- Syväjärven-Kotajärven alueella tyrehtyi 12.8 mennessä saatuaan vain paikallista ja väliaikaista menestystä.
VETÄYTYMINEN KARJALAN KANNAKSELTA
Suomalaisten hyökättyä elokuussa Karjalan Kannaksella Laatokan rantaan ja edettyä sieltä Vuokselle, tilanne muuttui sielläkin nopeasti Neuvostoliitolle epäedulliseksi. Pohjoinen rintama ehdotti 16.8.1941 Sortavalan lounaispuolelle eristyksiin joutuneiden - siellä melko tarpeettomien - joukkojensa (168.D, 142.D ja 198.D) siirtämistä meritse Käkisalmen alueelle 23.Armeijan (Kannas) yhteyteen. STAVKA suostui tähän 17.8, ja siirto toteutuikin pääosin joskin lähemmäs Leningradia. Itse asiassa evakuointi oli paikan päällä alkanut jo aiemmin. Kilpolansaaren alueelta vietiin 142.D ja 198.D pois 12.-15.8 käskystä joka oli annettu 12.8. Loppuevakuointi suoritettiin 21.8 alkaen. Yhteensä kuljetettiin 12 000 sotilasta, 4000 haavoittunutta ja 101 tykkiä. 168.D taas vietiin 16.-20.8. Rautalahdests ja edelleen Valamosta Schlusselburgiin (Pähkinälinnaan) 24.-27.8. Täältä saatiin turvaan 9600 sotilasta ja 3000 haavoittunutta.
STAVKA antoi 20.8 Kannaksen neuvostojoukoillae luvan perääntyä linjalle Rantakylä-Pyhäjärven pohjoisranta-Vuoksen eteläranta - Kääntymä - Karisalmen asema - Juustila-Kintere- Vanhakylä-Repola (Viipurinlahden länsirannikolla).
STAVKA teki johtopäätökset Suomen suunnan heikosta menestyksestä ja käski 23.8. Pohjoisen Rintaman jaettavaksi Leningradin Rintamaan, jonka päätoimintasuunta oli Leningradin eteläpuoli ja Kannas, ja Karjalan Rintamaan, jonka alue ulottui Laatokasta Jäämereen. Rajaksi tuli Voskresenkoe-Radogosts-Jeremina Gora-Sviritsa-Sortavala-Varkaus.
Karjalan Rintama oli suoraan STAVKA:n alainen.
"Yhteensä kuljetettiin 12 000 sotilasta, 4000 haavoittunutta ja 101 tykkiä. 168.D taas vietiin 16.-20.8. Rautalahdests ja edelleen Valamosta Schlusselburgiin (Pähkinälinnaan) 24.-27.8. Täältä saatiin turvaan 9600 sotilasta ja 3000 haavoittunutta."
Suomalaisilta taas kerran jäi jättipotti saamatta?
Suomalaisten kyky saartaa ja varsinkin tuhota puna-armeijan divisioonia oli varsin vaatimatonta luokkaa. Useimmat motitukset aluksi onnistuivat mutta motit vuotivat kuin seula. Riitti kun saarrettu jättivät tykit ja muuta raskasta roinaa ja vetäytyivät omalle puolelleen. Laatokalta kevyesti evakuoitiin 3 divisioonaa joukkoja pois. Hangosta yksi prikaati ilman merkittäviä tappioita. Porlammin mottitaistelujen "9000 kaatunutta" lienee rankkaa liioittelua kuten tavallista oli suomalaisilla.
Pohjoisessa 22.6.41 kirjattu 1.PsD siirrettiin myös pois 14.Armeijalta etelään saksalaisia vastaan sotimaan. Yhtään panssaridivisioonia ei siis jäänyt Suomeen. Tilalle tuli Arkangelin suunnalla ollut 88.D. Se aloittikin vastahyökkäyksen Kiestinkiin tunkeutuneita sakemanneja ja suomalaisia vastaan. Hyökkäys jumiutui 18.elokuuta 1941.
-----Stieglitz-----
7.Armeija puolestaan sai syksyllä 1941 uusia divisioonaa kasäksi: 21.D ja 32.D. Tämä osaltaan tulppasi suomalaisten mahdollisuuksia esim Syvärillä. Myös Manninen on maininnut ettei tykistöylivoimastaan huolimatta suomalaiset päässeet yleensä tien suunnassa läpimurtoihin. Taistelut käytiin maastossa jossa puna-armeija puolustautui hyvin sitkeästi.
-----Stieglitz-----
Mutta hävisi ja perääntyi sitten sitkeästi Syvärin yli, jonka suomalaiset sitten osuin ylittivät!
Tarkkispoika (Stieglitz) turvautuu taasn loputtomiin luetteloihin kun asiaa ei ole!
Ohto Manninen kirjoitti Miten Suomi valloitetaan- kirjassa sivulla 163:
"Suomalaisten painopistesuuntina olivat päätiet, mutta suurin osa taistelutoiminnasta suoritettiin metsämaastossa. Läpimurtoon teiden suunnissa suomalaiset pyrkivät muutamia kertoja, yleensä tuli valmistelujen jälkeen mutta huonolla menestyksellä. Neuvostojoukot pureutuvat sitkeästi asemiinsa eikä heitä saatu riittävästi la autettua. "
Tämä viittaa siihen että suomalaisjoukkojen tuli voimassa oli toivomisen varaa. Tykistö ei kyennyt murskaamaan puolustusasemia ja niinpä suomalaisten oli pääasiassa konetuliaseilla ja kasapanoksilla suuria tappioita kärsien vallattava asemat.
Ei ole syystäkään! Tämä on keskustelupalsta ja tapasi copy-pastata sivutolkullaa hlö- ja kalustoluetteloiya karkoittaa tehokkaasti keskustelijat pois!
NL+aloitti+Jatkosodan+lähes+500+pommi-+ja+hävittäjäkoneen+hyökkäyksellä+noin+20+paikkakunnalle.+Kun+nämä+koneet+olivat+toimineet+Suomea+vastaan+noin+viiden+vuorokauden+ajan,+siirrettiin+valtaosa+niistä+Saksan+hyökkäystä+vastaan+Baltiaan.
Siis aloittivat ottamalla vastaan puna-armeijan tulitusta?
Muista klo 6.05
Penna Tervo = Tarkkispoika valehteler! Suomen osalta neukku itse aloitti ensinnä sotatoimet tykkitulella ja pommituksilla. Toki suomalaiset hävittäjät ampuivat osan pommikoneita alas vastatoimena!
Eli tosiasiassa 14.Armeijaan jäi 4 divisioonaa, 7.Armeijaan 4 divisioonaa ja 23.Armeijaan Kannakselle 6 divisioonaa. Yht 14 divisioonaa joissa keskimäärin hieman yli 10 000 miestä kussakin. Lisäksi Rintaman reservissä noin 2 divisioonaa. Panssarivaunuja vain 183. Ja tuo joukko aiheutti suurelta osalta suomalaisten ja saksalaisten n. 110 000 miehen tappiot.
Suomalaiset oli pulassa venäläisten kanssa heti, kun puna-armeija päivitti sotataitonsa talvisodan loppupuolella. Sama meno jatkui jatkosodassa ja suomalaista kylmeni samaan tahtiin.
Suomalaisia ja saksalaisia kaatui 1941 n. 33 000 ja puna-ryssiä 50 000, Suomen rintamalla. Tämän lisäksi n. 50 000 ryssää jäi vangiksi.
Tämä oli täydellinen tappio.
No mitä vittua ryssät sitten pakeni juoksujalkaa Kannaksella 1941? Ryssien perääntyminen oli huomattavasti nopeampaa kuin suomalaisten 1944. Suomalaisten sotilaiden taito oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin ryssien. Täällä oli 100 000 suojeluskuntalaista joka on iso määrä 3,8 miljoonan väestöstä.
Onnekai kuitenkin paljon harbvempaan tahtiin kuin venäläisiä!
Siis käytännössä sinne jäi...
14.Armeija (pohjoinen):
14.D.............9425 miestä, 71 tykkiä
52.D.............8192 miestä, 7 psv ja 111 tykkiä
104.D..........9105 miestä, 9 psv ja 132 tykkiä
122.D.......10124 miestä, 12 psv ja 134 tykkiä
7.Armeija (Laatokan pohjoispuoli):
54.D.........13849 miestä, 9 psv ja 140 tykkiä
71.D.........11759 miestä, 9 psv ja 142 tykkiä
168.D......13437 miestä, 144 tykkiä
23.Armeija (Kannas ja Sortavalan seutu):
142.D........12987 miestä, 10 psv ja 134 tykkiä
115.D........12421 miestä, 8 psv ja 134 tykkiä
43.D...........12678 miestä, 10 psv ja 133 tykkiä
123.D........14094 miestä, 16psv ja 128 tykkiä
198.MtD....9963 miestä, 77 psv ja 88 tykkiä
Hanko:
8.ErPr.......7600 miestä, 64 psv ja 104 tykkiä
Rintamareservi
191.D........14136 miestä ja 122 tykkiä
177.D........14370 miestä ja 135 tykkiä
163. MtD... 9229 miestä, 254 psv ja 76 tykkiä
3.PsD........10011 miestä, 263 psv ja 41 tykkiä
Ylijohdon tykistö...... 13103 miestä, 214 tykkiä
Karjalan armeijaa vastassa vain 18 panssarivaunuja. Kannaksella 121 ja rintama reservi jolla huomio kiinnittyi jo Baltian suunnalle.
Tykkimäärät divisioonille tarkoittivat kenttätykkien lisäksi rykmenttitykit, pst-tykit ja it-tykit.
TK-miesten tehtävänä oli tarkasti kuvata jokainen "tuhottu" panssarivaunu sillä niitä oli vastassa hyvin vähän kesällä 1941.
Miltähän ajata nuo numerot ovat? Syksyllä suomalaisia vastassa nimittäin oli jo runsaasti panssareita, mm. Vangittiin ensimmäinen t-34 vaunu lokakuussa.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
1941 perustettu Leningradin Rintama onnistui evakuoimaan suurimman osan miehistään Viipurin suunnalta Koiviston ja muiden saarien kautta omalle puolelleen. Samoin nuo kolmen divisioonan onnistuneet evakuoinnit Laatokalla. Suomen armeijan kyky motittaa ja ennen kaikkea tuhota motitetut neuvostojoukot ei ollut mitenkään loistava. Näin ainakin 60 000 sotilasta siirtyi omalle puolelleen varsin turvallisesti.
Porlammissa jäi saaliiksi liki kokonaisen jv-divisioonan kalusto ja yksi neukkukenraali!
Puna-armeijan joukot pysähtyivät Sommeen ja Ylä-Sommeen väliseen maastoon ja suomalaiset jalkiväkirykmentit saarrostivat sitä kaikilta ilmansuunnilta. Motin pituus oli seitsemän ja leveys kolme kilometriä.
Erityisesti suomalaisten tykkituli aiheutti venäläisille suuria tappioita. Puna-armeijan joukot yrittivät vetäytyä Koivistolle, mutta raskas kalusto oli pakko jättää paikoilleen. Tilanne oli niin toivoton, että venäläiset alkoivat tuhota kalustoaan ja antautuivat suurin joukoin 1. syyskuuta. He olivat edellisenä iltana saaneet käskyn tuhota kaiken kaluston, mutta käskyä ei noudatettu enää kirjaimellisesti. Tykkien putket piti räjäyttää ja lukot rikkoa tai kaivaa maahan. Ajoneuvojen moottori tuli tehdä käyttökelvottomiksi.
Porlammin motti
Sotasaalis
Sotasaalis oli todella mittava motin lauettua. Sen luettelointiin tarvittiin 51 konekirjoitusliuskaa ja alueen puhdistus kesti viikkokausia. Marraskuusta 1941 sotasaaliin käsittelystä vastasivat sotasaalistoimistot ja sotasaaliskomppaniat.
Sotasaaliiseen sisältyi muun muassa:
306 erityyppistä tykkiä
yli 19 000 kenttätykin ammusta
246 kranaatinheitintä
46 000 heittimen ammusta
272 konekivääriä
10 000 kivääriä
3,4 miljoonaa patruunaa
55 panssarivaunua
673 autoa
300 traktoria
154 000 litraa bensiiniä
159 000 litraa öljyä
4 500 elävää hevosta
Sotavankeja
Kenraalimajuri
Suomalaisten jalkaväkirykmenttien muistomerkki Sommeentien varrella. Laatassa lukee suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: ''Taistelut Yläsommeessa ja Porlammissa 1941''.
Sotavankeja saatiin 9 000, joiden mukana oli 43. divisioonan komentaja kenraalimajuri Vladimir Kirpitšnikov. Hän oli jatkosodan korkea-arvoisin sotavanki, jonka suomalaiset onnistuivat saamaan.
Kenraalimajuri kirjoitti suomalaisten pyynnöstä käsityksensä divisioonan tuhoutumiseen johtaneista syistä. Siinä hän ylistää suomalaisen sotilasjohdon koulutuksen ja suunnitelmien hyvän toimivuuden käytännössä. Omiaan hän ei kehunut millään muotoa ja erityisesti hän tuomitsi oman divisioonansa poliittisen komissaari Terihovin, jonka hän pyysi ampumaan välittömästi, jos löydetään. Kenraalimajurin mukaan iskukykyistä armeijaa ei kyetty luomaan järjestelmän johdosta. Täysin sotilaallista koulutusta vailla olevat poliittiset komissaarit estivät kaiken luovan ja oma-aloitteisen rohkean toiminnan. Haukkuja sai myös heikko tiedustelu, huono tilannearvio ja hidas päätöksen teko. Viipurin kolmelta divisioonalta puuttui myös kokonaan koordinointi ja jokainen divisioona operoi omaan laskuunsa.
Yhtään Panssaridivisioonaa ei ollut suomalaisia vastassa kesällä 1941 ja tankkeja yhteensä vähemmän kuin 100. Kenttätykeissäkin suomalaisilla ylivoima. Ja silti 83500 miehen tappiot suomalaisille.sakemannien tappiot ynnättynä akselin tappiot Suomen rintamalla n. 110 000 miestä. Puna-armeijan taistelutahto tuli akselivalloille ikävänä yllätyksenä.
Muista nyt mainita että ryssän kokonaistappiot olivat 1941 yli 230 000 sotilasta joista 50 000 oli vankeja. Osoittaa aika heikkoa moraalia. Ei ihme sillä tavallinen venäläinen salassa inhosi kommunistisysteemiä joka olikin vieraan heimon maahan tuoma vitsaus.
Ilmeisesti ei sittenkään inhonnut niin paljon. Taisteli rajusti saksalaisia ja suomalaisia vastaan eikä tappiosuhde 1:2 ollut suinkaan katastrofaalinen. Jälleen kerran paljastui ettei yksi saksalainen tai "suomalainen vastannut kymmentä ryssää". Tämä on tietenkin noloa torjuntavoittonatsille.
AOK Norwegenin kokonaistappiot 22.6-31.12.41 yhteensä 28 445 miestä. Suomalaisten ja saksalaisten tappiot yhteensä Suomen rintamalla 112000 miestä. Ohto Mannisen mukaan NL menetti kaatuneina, kadonneina ja vankeina n. 100 000 miestä.
Oliko tuo tappiosuhde 1941 Suomen rintamalla: akselin joukot 112 000, neuvostoliittolaiset 230 000 mitenkä loistava? 1:2. Korvaamattomissa toki 1:3.Eikös suomalaisen pitänyt vastata "10 ryssää"?
” Eikös suomalaisen pitänyt vastata "10 ryssää"?”
Ei pitänyt! Olet nyt keksinyt huulenheiton muka säännöksi!
” Oliko tuo tappiosuhde 1941 Suomen rintamalla: akselin joukot 112 000, neuvostoliittolaiset 230 000 mitenkä loistava?”
Aukaisep lukuja hieman eli venäläisten suhteen kaatuneet, haavoittuneet ja sotavangit! Pääset tuohon vain ”unohtamalla” puolet pois!
Alikersantti Hietanen ensimmäisen taistelun jälkeen: "ja ei yhtä ainutta ryssää nurin".
Olipa kuitenkin yksi. Lue pitemmälle!
Kovasti näkyy divisioonien vahvuudet vaihdelleen miesmääränkin suhteen.
Noin valtavat määrät joukkoja ja silti ottivat pataansa kunnolla... ?
Taisivat kyllä siirtää melkoisen osan muille rintamille lähinnä antautumaan...