Viime vuosikymmeninä länsimainen kehitys on keskimäärin edennyt kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntarakennetta. Takaiskujakin on tullut, mutta toimiminen osana EU:ta antaa hyvän pohjan kehitykselle. Seuraavat 2 vuosikymmentä ovat tässä mielessä kehityksen ja konsensuksen aikaa. EU:sta on muodostumassa johtava läntinen yhteisö.
Valtaväestö keskiluokkaistuu. Jako työläisiin ja herroihin väistyy. Työläisestä tulee työntekijä ja herrasta johtaja. Hyvä näin.
Elinkeinoelämää ylläpitävän pääoma on enenevässä määrin osakkeissa ja osakkeiden omistuspohja on laaja.
Jos tuloerot kasvavat ja sosiaaliset edut kapenevat, taannutaan takaisin kohti luokkayhteiskuntaa.
Keskustalla on hyvät edellytykset toimia suunnannäyttäjänä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Tätä palstaa lukiessa saa helposti sen erheellisen kuvan, että keskustalainen on maanviljelijä. Todellisuudessa maa- ja metsätaloudessa työskentelee vain pieni osa väestöstä (3%). Keskusta on nimenomaan POLIITTINEN keskusta, joka toimii tasapainoittavana tekijänä vasemmiston ja oikeiston välissä.
Keskusta ei ole oikeistopuolue, vaan ei-sosialistinen puolue. Kokoomus on oikeistopuolue.
Valtaväestö keskiluokkaistuu. Jako työläisiin ja herroihin väistyy. Työläisestä tulee työntekijä ja herrasta johtaja. Hyvä näin.
Elinkeinoelämää ylläpitävän pääoma on enenevässä määrin osakkeissa ja osakkeiden omistuspohja on laaja.
Jos tuloerot kasvavat ja sosiaaliset edut kapenevat, taannutaan takaisin kohti luokkayhteiskuntaa.
Keskustalla on hyvät edellytykset toimia suunnannäyttäjänä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Tätä palstaa lukiessa saa helposti sen erheellisen kuvan, että keskustalainen on maanviljelijä. Todellisuudessa maa- ja metsätaloudessa työskentelee vain pieni osa väestöstä (3%). Keskusta on nimenomaan POLIITTINEN keskusta, joka toimii tasapainoittavana tekijänä vasemmiston ja oikeiston välissä.
Keskusta ei ole oikeistopuolue, vaan ei-sosialistinen puolue. Kokoomus on oikeistopuolue.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ei- sosialistinen puolue? Mikä on sen arvomaailma?
Arvomaailmat ovat pitkälle sekoittumassa. Esim. vihreissä on sekä sosialisteja että ei- sosialisteja. Puolueohjelmat lukemalla saa kuvan puolueiden politiikasta.
Eli siis ei-sosialistiseksi määritellyillä puolueilla ei voi olla yhteistä arvomaailmaa.
Onko ei-sosialistisilla puolueilla siis todellakaan mitään yhteistä?
Ei ole oikein uskottavaa, jos omaa aatemaailmaa täytyy kuvata negaation "ei-sosialistinen" kautta.
Varsinkin kun se negaation kohde eli "sosialistinen" on tosiasiassa jo hävinnyt pois.
Ei ole oiken tätä päivää tuo ei-sosialistinen. Varsinkin kun kepu on mitä suuremmassa määrin agraarisosialistinen.
ei- sosialistinen Keskustan yhteydessä. Kai nyt Keskustalla joku arvomaailma on. Onko kysymys paluusta piikayhteiskuntaan?
Keskustan arvot:
1. Puhumme niin totta kuin osaamme
2. Sinun rahasi ovat minun, mutta minun ovat minun
3. Pettää saa aina
Tuon linkin kautta voit tutustua Keskustapuolueen ja muiden puolueiden periaatteisiin ja arvoihin.
http://www.fsd.uta.fi/aatemaatti/vaalit2003/ohjelmat.html
Miten sitten politiikan toteuttaminen käytännössä on onnistunut, on toinen juttu.
Voi olla, että uudempiakin versioita on julkaistu, mutta eiköhän linjaukset näy tuosta.
Mitä seuraava on suomeksi?
5. Valtio heikomman asialla
Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on täsmällisesti määriteltävä ja rajattava.
Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi.
Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja vallankäyttäjät vaihdettavissa.
Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja vuorovaikutus.
Siteeraamasi teksti on osa Keskustan puoluekokouksessa Kouvolassa 1996 hyväksytystä periaateohjelmasta.
Kyllä se teksti on selvää suomea ja riittävän ymmärrettävästi kirjoitettu.
Tekstin allekirjoittajana on Santeri Alkio, joten häneltä voinet kysyä halutessasi lisää.
"Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on täsmällisesti määriteltävä ja rajattava."
Tarkoittaa kaiketi sitä, että on määritettävä ne alat joilla julkinen sektori toimii. Näkemykseni mukaan, keskustan politiikka lähtee pitkälti siitä, että julkisen sektorin on kyettävä tarjoamaan tietyt peruspalvelut. Tällaisia ovat ainakin terveydenhuolto ja koulutus.
Julkisen sektorin ei sitä vastoin pidä mennä toimimaan sellaisille aloille, jotka toimivat puhtaasti markkinatalouden ehdoilla ja joissa julkisen sektorin toiminta vääristäisi kilpailua ja näin ollen vaarantaisi yksityisen sektorin toimintaedellytykset kyseisellä toimialalla.
********************************************************************************
"Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi."
Tarkoittanee paitsi sitä, että Suomen tulee säilyttää uskottava puolustusvalmiutensa, niin myös sitä, että kansalaiset pystyisivät kokemaan olonsa turvalliseksi, vaikkei mitään ulkopoliittista konfliktia olisi näköpiirissä. Eli, myös poliisille on taattava riittävät resurssit toimia, jotta väkivalta- ja muu rikollisuus eivät pääse kasvamaan Suomessa.
Loppu viittaa ammatillisten etujärjestöjen yhteiskuntavastuuseen, tai pikemminkin sen puutteeseen. Tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattiliittojen tulisi kaikessa toiminnassaan toimia ensisijaisesti yhteiskunnan kehittäjinä ja vasta sen jälkeen jäsenistönsä etujen ajajina. Tämä koskee yhtälailla kaikkia etujärjestöjä, (SAK, TT, MTK, STTK, Akava, jne.).
********************************************************************************
"Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja vallankäyttäjät vaihdettavissa."
Uuden perustuslain myötä julkinen valta kuuluu pääsääntöisesti eduskunnalle. Presidentin tehtävä on säädetty lähinnä edustukselliseksi valtionpäämieheksi. Tätä lakia keskusta aikanaan oli eduskunnassa ajamassa ja seisoo sen takana edelleen.
Sitä vastoin eduskunnan, tai muiden julkisten päätäntäelinten tulisi, byrokratian vähentämiseksi, sekaantua mahdollisimman vähän itsenäiseen toimintaan kykenevien valtion virastojen tai muiden vastaavien laitosten toimintaan.
********************************************************************************
"Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja vuorovaikutus."
Yhteiskuntaa rakentavien kansalaisjärjestöjen toimintaa on kannustettava. On myös erittäin tärkeää, että kaikki yhteiskunnan toimijat saadaan yhdessä kehittämään yhteiskuntaamme, niin liikemaailma, ammattiliitot kuin kansalaisjärjestötkin.
********************************************************************************
Näin minä nämä kohdat lyhykäisyydessään näkisin. Toivottavasti selvensi. :)
Kyllä tuo on samanlaista liturgiaa kuin aikoinaan ulkopolitiikassa. Se on kuin ilmaan heitetty ameeba, jota ei millään saa kiinni.
"Julkisen sektorin ei sitä vastoin pidä mennä toimimaan sellaisille aloille, jotka toimivat puhtaasti markkinatalouden ehdoilla ja joissa julkisen sektorin toiminta vääristäisi kilpailua ja näin ollen vaarantaisi yksityisen sektorin toimintaedellytykset kyseisellä toimialalla."
Tuohan tarkoittaa sitä, ettei valtiolla ole mitään syytä tukea esimerkiksi maataloutta!
Maatalouden tukeminen on yleiseurooppalainen ilmiö, joka on pitkälti sidoksissa EU:n päätöksentekoon. On luonnollista, että keskusta pyrkii muita puolueita voimakkaammin turvaamaan alkutuotannon harjoittajien toimintaedellytykset.
Keskustelua maataloustuista käydään vilkkaana tuolla:
Suomi24 > Keskustelu > Maatila & metsä > Maataloustuki
Olen samaa mieltä elämäntapainsinöörin kanssa hänen esittämistään periaateohjelman kohdan 5 tulkinnoista.
"Julkisen sektorin ei sitä vastoin pidä mennä toimimaan sellaisille aloille, jotka toimivat puhtaasti markkinatalouden ehdoilla ja joissa julkisen sektorin toiminta vääristäisi KOTIMAISTA kilpailua ja näin ollen vaarantaisi yksityisen sektorin toimintaedellytykset kyseisellä toimialalla."
Kotimainen kilpailu on tietenkin se, joka valtiovallan pitää toimillaan turvata. Toki terve markkinatalous edellyttää, tietyssä määrin, myös ulkomaista kilpailua, mutta Suomi on niin pieni sisämarkkina-alue, ettei meidän juuri tarvitse kantaa huolta ulkomaisen kilpailun loppumisesta.
********************************************************************************
"Tuohan tarkoittaa sitä, ettei valtiolla ole mitään syytä tukea esimerkiksi maataloutta!"
Myös maatalouden kilpailukyky tulee turvata. Lähestulkoon kaikki teollistuneet markkinatalous-maat tukevat maatalouttaan. Eroja toki löytyy tukien painotuksista ja määristä, mutta EU:n sisällä tukipolitiikka on yhtenäinen, lukuun ottamatta alueellisia painotus eroja. Näin ollen, ellei Suomen maataloutta tuettaisi, saatettaisiin se varsin eriarvoiseen asemaan, verrattuna muihin rakenteeltaan vastaaviin maihin.
Maataloustukipolitiikastahan vastaa tätä nykyä EU, jossa on nähty tärkeäksi se, että tietty elintarvikeomavaraisuus säilyy sen jokaisessa jäsenvaltiossa. Tuo omavaraisuus on tärkeää sekä kriisiaikojen varalta, että myös työllisyyden tasaisemman jakautumisen kannalta.
Tukipolitiikka sinänsä taas perustuu siihen, että kuluttajahinnat pystytään pitämään niin alhaalla, että myös yhteiskunnan vähäosaisilla on mahdollisuus nauttia jokapäiväinen leipänsä.
tuetaan ylituotantoa. Sehän on kuin entisen Neuvostoliiton kolhooseissa!
Ylituotanto on sinällään, ainakin rauhan aikana varsin ikävä asia. Varsinkin kun otetaan huomioon, että tuo ylituotanto joudutaan sitten viemään, omakustannushintaa halvemmalla hinnalla ulos.
On kuitenkin syytä pitää mielessä, että Suomi tuottaa edelleen vähemmän, lähes kaikkia elintarvikkeita, kuin kuluttaa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Suomi nykyisellä elintarviketuotanto kapasiteetillaan, ole omavarainen.
Vaikka pidänkin äärimmäisen epätodennäköisenä sitä mahdollisuutta, että maamme ajautuisi sotaan jonkin ulkovallan kanssa, ei tätä mahdollisuutta kuitenkaan pidä täysin pois sulkea. Sen sijaan todennäköisempänä, joskin hyvin epätodennäköisenä sitäkin, pidän mahdollisuutta, että Euroopan Nato-valtiot, tai ainakin osa niistä, saattaisi jopa lähivuosina joutua jonkinlaiseen sotilaalliseen konfliktiin. Tämän kaltainen konfliktitilanne voisi syntyä esimerkiksi joidenkin Lähi-idän maiden kanssa. Tällaiseen tilanteeseen joutuva Nato-valtio taas saattaisi olla vaikkapa Unkari, joka on eräs tärkeimpiä elintarvikkeiden tuoja maitamme. Tämä tarkoittaisi varmasti sitä, että elintarvikkeiden tuonti Unkarista lakkaisi tuolloin.
No, ainahan me voimme elintarvikkeita tuoda muualtakin. Vaan entäpä, jos koko Eurooppa käy sotaa, mistä me silloin ruokaa tuomme? Tällöin meillä täytyy olla riittävä omavaraisuus tietyistä peruselintarvikkeista, jotta pystymme tarjoamaan kansalle leipää, joskaan ei välttämättä sirkushuveja.
Kuten sanottua, pidän näitä esittämiäni uhkakuvia, erittäin epätodennäköisinä ja äärimmäisen epätoivottavina mahdollisuuksina. Mutta joka tapauksessa, myös tällaisiin tilanteisiin on varauduttava. Mutta kenties sinä, tuollaisen tapauksen sattuessa, ilmoittaudut vapaaehtoiseen nälkälakkoon, vai kuinka?
Ainakin uskonnollisten laskeskelijoiden mielestä sodanuhkaa ei voi liioitella. Onhan muutenkin ollut niin, että sodat kohdalle sattuessaan ovat paljon tuhoisampia kuin aikoinaan, jolloin miekka kädessä ihmiset tapettiin ja omaisuus ryöstettiin ja kylät poltettiin.
Jos raamattuun tai Nostradamukseen on uskominen, kunnon sodat ovat vasta edessäpäin! Toisaalta, eipä sillä suomalaisella maataloudella mitään tee silloin, kun ydintalvi alkaa. Täällä ei selviä kukaan, jossain etelämmässä tapahtumapaikkojen ulkopuolella kolmannes ihmiskunnasta selviää, vai oliko se niin, että kolmannes ihmiskunnasta kuolee?
Hällä väliä!