Nicholas Moran kertoi uudellaan luennollaan wehmachtin toiveista sodan ajalta. Arkistoista käy selville sellainen asia, että raskaita panssarivaunuja halusivat valmistaa lähinnä poliitikot ja asetehtaiden omistajat, kun taas wehrmacht halusi lisää yksinkertaisia ja kevyempiä Nashornin kaltaisia ajoneuvoja.
Eihän tuossa sinällään mitään uutta ollut sillä onhan tiedossa ettei wehrmacht halunnut olla missään tekemisissä Maus panssarivaunun kanssa.
Eihän tuossa sinällään mitään uutta ollut sillä onhan tiedossa ettei wehrmacht halunnut olla missään tekemisissä Maus panssarivaunun kanssa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
” Saksan armeija halusi avomallisia panssarintorjuntavaunuja ei tankkeja”
Kaksi yleisintä panssarintuhoojaa eli Sturmgeshuts lll ja Hetzer olivat rynnäkkötykkejä eikä diuonkaan ylhäältä avoimia!
Päältä avonaisista panssarintorjuntavaunuista oltiin siirtymässä suljettuihin sodan lopulla. Tämä siitä syystä että sirpaleet tuottivat tappioita.
Päältä avoimia pst-vaunuja tehtiin hätäratkaisuina tsekkivaunujen alustalle.
Ne olivat korkeita ja miehistö oli suojaton.
Von Manstein kannatti rynnäkkötykkejä mutta Guderian vastusti niitä. Von Manstein ymmärsi että Saksa tarvitsi jalkaväen turvaksi psinopistesuunnalle rynnäkkötykkejä tuhoamaan vahvoja vihollisbunkkerikeskittymiä.
Myöhemmin ilmeni että divisioona jota tuki StuG III-pataljoona yleensä ei luhistunut myöskään vihollishyökkäysten paineessa. Näitä vaunuja vain olisi tarvittu vähintään 2000 idässä pelkästään jv-divisioonissa. Tähän ei päästy alkuunkaan.
” Myöhemmin ilmeni että divisioona jota tuki StuG III-pataljoona yleensä ei luhistunut myöskään vihollishyökkäysten paineessa. Näitä vaunuja vain olisi tarvittu vähintään 2000 idässä pelkästään jv-divisioonissa. Tähän ei päästy alkuunkaan.”
Sturmgeschütz-sarjan vaunut ovat ehkä Suomen oloissa parhaiten tunnettuja erinomaisesta hinta/suorituskyky-suhteestaan. Kääntyvän tornin puuttuminen madalsi rynnäkkötykin profiilia tehden sen havaitsemisen vaikeammaksi. Rakennusmateriaaleja ja rahaa säästyi panssarivaunuihin verrattuna, koska pyörivä torni oli kallis rakentaa ja kuulalaakereista oli pulaa. Sodan loppuun mennessä oli rakennettu yli 10 500 vaunua.
Niillä tuhottiin yli 30.000 neukkujen ps-vaunua!
Kääntyvän tornin puute vaikeutti rynnäkkötykin toimintaa taistelussa, koska siitä ei nähnyt sivuille.
Niinpä niitä katsottiin tarvittavan aina kaksi yhtä panssarivaunua kohti ja myös saattojalkaväen tarve oli suurempi.
” Kääntyvän tornin puute vaikeutti rynnäkkötykin toimintaa taistelussa, koska siitä ei nähnyt sivuille.”
Rynnäkkötykin johtaja näki pikkutornistaan mainiosti joka suuntaan! Rynnäkkötykit vuodesta 1943 enimmäkseen puolustivat eli venäläinen eteni kohti naamioituneita tykkejä, joidn 75 mm:n tykki oli ylivoimaisen tehokas. Siitä ne suuret neukkutappiot syntyivät!
”Niinpä niitä katsottiin tarvittavan aina kaksi yhtä panssarivaunua kohti ja myös saattojalkaväen tarve oli suurempi.”
Perääntyessä tämä ei ollut ongelma!
》》Rakennusmateriaaleja ja rahaa säästyi panssarivaunuihin verrattuna, koska pyörivä torni oli kallis rakentaa ja kuulalaakereista oli pulaa.《《
Mikä tämä höpinä kuulalaakereista pyörivän tornin yhteydessä on?
Montako kuulalaakeria enemmän tornilliseen ps-vaunuun menee?
Vinkkinä kerron kyseessä olevan kuulakehän vaunun ja tornin välissä.
"Vinkkinä kerron kyseessä olevan kuulakehän vaunun ja tornin välissä."
Tällä kuulakehä -periaatteella se panssarivaunun tykkitornikin liikkuu melko jouhevasti, vaikka painoa voi olla esim. 10 tonnia.
Kuvassa on toinen kuuluisista Mantsin saaren tykeistä, jonka putki lopuksi räjäytettiin suomalaisten vetäytyessä saarelta. Toisen putki jäi irrallaan rantaan kun sitä ei raskaan painon takia saatu kuljetettua mantereelle.
Canet -tykki 152 mm
Canet kuvattuna 1941. Poistuessaan Talvisodan lopussa joukkomme räjäyttivät tämän tykin putken koska eivät voineet kuljettaa sitä pois. Toinen putki oli irrotettu ja se jäi jäälle. Kesällä 1941 ne olivat tallella samoissa paikoissa. -kuva: Laatokan puolustuksen perinnearkisto
http://www.kolumbus.fi/~kd4997/Sota/Mantsin-linnake/Canet-1941-IC7_05.jpg
http://www.kolumbus.fi/~kd4997/Sota/Mantsin-linnake/Mantsin-linnake.htm
"Rakennusmateriaaleja ja rahaa säästyi panssarivaunuihin verrattuna, koska pyörivä torni oli kallis rakentaa ja kuulalaakereista oli pulaa. Sodan loppuun mennessä oli rakennettu yli 10 500 vaunua."
Se tilanne rynnäkkötykkien massatuotannon takana oli hieman monimutkaisempi. Päätös P-III:n käytöstä poistamisesta ja keskittymisestä 75mm tykeillä varustettuihin alustoihin oli jättänyt aukon Saksan panssarituotantoon alkuvuodesta -43. Suunnitelman mukaan puute oli tarkoitus kompensoida irrottamalla osa rynnäkkötykkituotannosta panssarijoukoille kunnes tuotantosuhde saataisiin taas tasapainoon, mitä ei tietysti kasvavien tappioiden, pommitusten ja muiden tekijöiden vuoksi koskaan tunnetusti pystytty enää tekemään.
"Niillä tuhottiin yli 30.000 neukkujen ps-vaunua!"
Tuo lukema siis on yksikkökohtaisiin ilmoituksiin perustuva ja sellaisenaan tarkistamaton.
///MeAgaln
"Rynnäkkötykin johtaja näki pikkutornistaan mainiosti joka suuntaan! Rynnäkkötykit vuodesta 1943 enimmäkseen puolustivat eli venäläinen eteni kohti naamioituneita tykkejä, joidn 75 mm:n tykki oli ylivoimaisen tehokas."
Se riippuu paljolti yksiköstä ja siinä missä rynnökkötykkiprikaatit olivat sujut vaununsa kanssa, panssarirykmentit eivät olleet niin ihastuneita rynnäkkötykkeihin. Yleisimmät valituksen aiheet näyttävät olleen:
1) Kääntyvän tornin puute pakottaa kääntämään koko vaunun kohteen suuntaan ja tämä on erityisesti ongelma hyökkäyksissä, jolloin kohteita saattoi ilmaantua useista eri suunnista.
2) Konekivääriaseistus kärsi samasta myös, koska varsinkin katolla olevaa konekivääriä pidettiin erittäin suojattomana osumille sen ollessa melkeinpä ainoa itsenäisesti suunnattava ase vaunussa.
Panssarirykmentit siis korostivat tarvetta nimenomaan taktisesti hyökkäykseen optimoiduille vaunutyypeille.
///MeAgaln
Avomalliset vaunut ovat helteisillä keleillä paljon miellyttävämpiä kuin umpinaiset teräskirstut!Tämän huomasivat saksalaiset niin keväällä -40 Ranskassa kuin vuotta myöhemmin Balkanilla ja sitten Neuvostoliitossa!Sellaisesta on myös paljon vaivattomampi loikata sotasaalista keräämään ja nauttimaan paikallisen vaimoväen enemmän tai vähemmän vapaaehtoisista intiimeistä huomionosoituksista!
” Avomalliset vaunut ovat helteisillä keleillä paljon miellyttävämpiä kuin umpinaiset teräskirstut”
Helle vaivaa vain hetken, mutta kuolema on lopullinen! Avomallissa miehistö on altis sirpaleille jasäälle eikä niistä pidettu!
Neuvostoliitto valmisti versiota katottomasta rynnäkkötykista tunnuksella SU-76 ja se oli erinomaisn epäsuosittu miehistön keskuudessa! Miehistö kutsui sitä nimellä suka (narttu).
Avomalliset vaunut ovat pakkaskeleillä paljon ikävämpi kuin avonaiset teräslaatikot! Tämän huomasivat saksalaiset jo 1941 talvella Neuvostoliitossa!
Ilmankos nasujen hommasta ei mitään tullutkaan.
Siis näin "Siperia opetti":
Avomalliset vaunut ovat pakkaskeleillä paljon ikävämpiä kuin umpinaiset teräskirstut! Tämän huomasivat saksalaiset jo 1941 talvella Neuvostoliitossa!
Siksi heillä ei niitä ollut! Venäläiset olivat tässä asiassa tyhmempiä!
Kannattaa tutustua saksalaisten Waffenträget vaunuihin. Itse asiassa olivat pikemmin "uusien" alustojen päälle pultattuja pst-tykkejä, halpoja rakentaa ja tulivoimaisia, muutama malli kuten Ardelt ehtikin osallistua berliinin puolustukseen.
Nykyään ainoa Ardelt löytyy Kubinkan panssarimuseosta.
Saksalaiset valmistivat vuoden 1942 alussa sarjaa pst-vaunuja nimellä Marder ll ja lll. Vaunussa oli tshekkiläinen alusta, jonka päällä oli avoin torni varustettuna joko venäläisellä 76,2 mm:n tai saksalaisella 75 mm:n tykillä. Vanun korkeus ja ylhäältä avoin rakenne ei ollut hyvä ja ajan oloon siirryttiin umpinaisern StuG lll- rynnäkkötykkeohin, jotka toimivat mainiosti kuten myöhemmin myös kevyempi Hetzer-sarja!
Taas unohtuu Nashorn kokonaan.
Jos taas katsotaan uusia panssarintorjuntavaunuja niin ne olivat kaikki avomallisia kuten tuo Ardelt.
Onko? Jospa mainitset muutaman mallin nimeltä?