Britannian EU-eroon johtaneesta kansanäänestyksestä on tänään kulunut viisi vuotta.
– Britannia on yhä merkittävästi jakaantunut brexitin ansioista, mielipidemittausten asiantuntija John Curtice Strathclyden yliopistosta sanoi uutistoimisto AP:lle.
Hänen mukaansa brexitin vastustus ja kannatus ovat lähes tasoissa ja varsin harvat ovat muuttaneet mieltään sitten vuoden 2016.
– Yli neljä viidestä sanoo yhä, että he äänestäisivät täsmälleen samoin kuin viisi vuotta sitten, Curtice sanoi.
Brexit nosti valtaan nykyisen pääministerin Boris Johnsonin, mutta se maksoi hänen kahden edeltäjänsä urat.
Kansanäänestys oli alun perin konservatiivipääministeri David Cameronin vaaliase vuoden 2015 parlamenttivaaleissa. Itse Cameron kampanjoi EU-jäsenyyden säilyttämisen puolesta.
Kansanäänestys pidettiin 23. kesäkuuta vuonna 2016. Vielä viime viikkoina ennen äänestystä mielipidemittaukset ennustivat keskimäärin voittoa EU:ssa pysymisen kannattajille, mutta äänestyksessä kävi toisin.
EU-ero sai taakseen 51,9 prosenttia äänistä, kun taas 48,1 prosenttia kannatti unionissa pysymistä. Noin 46,5 miljoonaa brittiä äänesti, ja äänestysvilkkaus nousi 72 prosenttiin.
Britannian EU-ero tuli täysimääräisesti voimaan 1. tammikuuta tänä vuonna. Britannian ja EU:n kauppa laski jyrkästi alkuvuonna, mutta EU-eron talousseurauksien arviointia on vaikeuttanut se, että maailma on koronapandemian kourissa.
Brexit on nostattanut jännitteitä Pohjois-Irlannissa, ja Skotlannissa itsenäisyyspyrkimykset ovat jälleen vahvistuneet.
– Britannia on yhä merkittävästi jakaantunut brexitin ansioista, mielipidemittausten asiantuntija John Curtice Strathclyden yliopistosta sanoi uutistoimisto AP:lle.
Hänen mukaansa brexitin vastustus ja kannatus ovat lähes tasoissa ja varsin harvat ovat muuttaneet mieltään sitten vuoden 2016.
– Yli neljä viidestä sanoo yhä, että he äänestäisivät täsmälleen samoin kuin viisi vuotta sitten, Curtice sanoi.
Brexit nosti valtaan nykyisen pääministerin Boris Johnsonin, mutta se maksoi hänen kahden edeltäjänsä urat.
Kansanäänestys oli alun perin konservatiivipääministeri David Cameronin vaaliase vuoden 2015 parlamenttivaaleissa. Itse Cameron kampanjoi EU-jäsenyyden säilyttämisen puolesta.
Kansanäänestys pidettiin 23. kesäkuuta vuonna 2016. Vielä viime viikkoina ennen äänestystä mielipidemittaukset ennustivat keskimäärin voittoa EU:ssa pysymisen kannattajille, mutta äänestyksessä kävi toisin.
EU-ero sai taakseen 51,9 prosenttia äänistä, kun taas 48,1 prosenttia kannatti unionissa pysymistä. Noin 46,5 miljoonaa brittiä äänesti, ja äänestysvilkkaus nousi 72 prosenttiin.
Britannian EU-ero tuli täysimääräisesti voimaan 1. tammikuuta tänä vuonna. Britannian ja EU:n kauppa laski jyrkästi alkuvuonna, mutta EU-eron talousseurauksien arviointia on vaikeuttanut se, että maailma on koronapandemian kourissa.
Brexit on nostattanut jännitteitä Pohjois-Irlannissa, ja Skotlannissa itsenäisyyspyrkimykset ovat jälleen vahvistuneet.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paljon enemmän euroopan unioni kärsi Britannian eroamisesta sillä Britannia oli euroopan unionin kolmanneksi tärkein maa mm terästeollisuuden sekä kalastuksen suhteen,Nyt eu maa Ranska on toiminut eu n rakkikoirana ja räkyttää Britannialle heikoin tuloksin koko eu n tulevaisuus on täysin Britannian käsissä
Britanian eroaminen jätti Eu:hu vain heikkoja talouksia joita on myös Ranska ja Saksa joka on ylivelkaantunut.
Eu pyrkii poliittiseen valtaan Saksan vetämänä jolloin Suomen kaltaisten valtioiden talous tulee hyödynnetyksi.
Liityimme talous unioniin ,emme poliittiseen unioniin ,jossa verotus tai valtaa siirrettään ulkoiselle taholle.
Talousunionina EU:n olisi tullut vastata nyky haasteisiin ,jota se ei ole kyennyt tekemään, kivijalka kaupan hiivuttua.
Esim.Net kaupan myötä on toimijoita jotaka myyvät Eurooppaan tuotteita. Ostajan on vaikea todentaa mistä yuotteet ostetaan ja tulli politiikka on kaupanteon yksi olennaisista asioista ,jolla on myös rajoitettavissa se mikä teollisuus ala tai tuotteistus halutaan pitääEuroopan alueen hallussa. Tuolloin tullimaksujen porrastus on oleellisessa asemassa.
Myöskään ei ole nähtävissä net kaupan kehitystä ja tullitoiminnan moderisointia nykyoloja vastaavasti tullien perimiseksi .Tuo ei edistä Eurooppalaisen hyvinvoinnin kasvua saati yleismaalimallista kaupankäyntiä joka on talouden toiminnan edellytys. Näet tuota kautta on myös ostovoima tullimaksuja tuotekohtaisesti kohdistamalla mahdollista.
Tuosta syystä katson että Euroopan talousyhteisö on osin epäonnistunut toimimaan alkuperäisessä tarkoituksessaan, sillä sen kautta olisi mahdollista näkemykseni mukaisesti järjestää tilanne siten etttä myyjä osapuoli lisäisi tullimaksut myytäviin tuotteisiin lisääntyvässä virtuaalisessa net kaupassa joka edes auttaisi kansainvälistä kaupan käyntiä ja tullimaksujen perintää ,joka olisi edistys askel nyky yhteiskunnan muotoiseen käytäntöön .Nykyinen käytäntö on vanhentunut ja yksilöille hankala-