Harmoisten sairaalan paikka?

Kas kun lahtari ei pystyttänyt muistopatsasta urotekonsa paikalle niin että jälkipolvetkin tietäisivät miten kovasti he joutuivat Suomen vapauden puolesta taistelemaan.

Kyseessä ei ollut sairaala vaan sairashuone ja siellä ei ammuttu lääkäreitä tai hoitajia. Sairaalaväkivallankin aloittivat punaiset jo helmikuussa viemällä helsinkiläisen lääkärin tämän työpaikalta sairaalasta ja murhaamalla hänet.

----Yleensä sotien jälkeen punaiset pystyttivät, jos katsoivat tapahtuman merkittäväksi------

Ei onnistunut ennenkuin syksystä -1944 alkaen. Siihen saakka lahtarin poliisi tuli ja hajotti kaikki punaisten tekemät muistomerkit.

----Nuo Kuhmoisten "pirut", eli Kalmin pataljoona, aiheuttivat raskaita tappioita kapinallisille punikeille ------

Mutta ei ju urikaan taistelutappioita. Tappoivat kaikki vankinsa, ole terve tai haavottunut. Siitä niitä tappioita tuli.

Klemola oli vangittu ja toimi punaisten lääkärinä kunnet pääsi valkoisten puolelle. Siellä hän paikkasi valkoisia ja punaisia ja kävi välillä itsekin ammuslelemassa punaisia ns. huvin vuoksi. Itse kertoo kirjassaan Lääkärin elämäntaipaleelta.

Samasta kirjasta eräs tapaus:

Tässä tapauksessa ammuttiin aseettomia, tiellä vastaan tulleita "punikkeja", ilman mitään varsinaista syytä!

Suosittelen lukemaan vuoden 1918 tapahtumakuvauksia Janne Klemolan kirjoista. Klemola mm. kertoo kirjassaan Lääkärin elämäntaipaleelta useaan otteeseen ruotsalaisten vapaaehtoisten olleen erityisen julmia ja verenhimoisia suomalaisia punikkeja kohtaan vuoden 1918 kahinoissa. 

"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska" 

Janne Klemola kertoo muistelmakirjassaan tapauksen, jossa punikki pelasti itsensä ja 2 kaveriansa ruotsalaisraakimusten teloittaessa heti muut samasta 10 punikin porukasta vangiksi jäänyttä. Vain yksi armahdettiin kotipaikkansa vuoksi. Usein on väitetty ruotsin kielen osaamisen pelastaneen jopa hengen. Eräissä jutuissa on viitattu vuoden 1918 tapahtumiin ja sanottu ruotsia puhuneiden säästyneen jopa teloitukselta. Nyt on sitten vastaava tapaus kerrottuna Klemolan muistelmissa. 
Janne Klemola, joka lääkärinä oli mukana kaikissa sodissamme, kansalaissodassa jopa rintaman molemmilla puolilla, on kirjoittanut mm. kirjan Lääkärin elämäntaipaleelta. 
Tapahtumapaikka on siis Koskella. Vangit hän saa matkallaan Heinolasta Koskelle. Siellä Klemolan ottamat 10 punaista vankia pikatuomitaan ja vain 1 armahdetaan koska hän oli Lempäälästä. Turusta, Porista ja Varsinais-Suomesta olevat vangit ammutaan heti paikalla navetan seinää vasten. 
Tuossa kirjassa, sivuilla 111-113 hän kertoo tapauksesta, jossa 3 punavankia tuotiin kuulusteltavaksi. Paikalla oli ruotsalaisten joukkojen upseereita ja jokunen suomalainen jääkäri ja Klemola, joka oli pyydetty molempia kieliä puhuvana tulkiksi. Suomalainen jääkäri olisi halunnut antaa vangeille lopullisen tuomion välittömästi, mutta jostain syystä vangit tuotiinkin elävinä kuultaviksi ja tuomiolle. Tilanne näytti jo pahalle punaisten kohdalta, mutta äkkiä eräs vangeista alkoikin puhumaan ruotsia ohi tulkin ja kertomaan tarinaa, kuinka heidät oli väkisin pakotettu mukaan punaisten joukkoihin. Hän sanoi olevansa työnjohtaja jostakin kartanosta ja Helsingin pitäjästä. Tämä "työnjohtaja" puhui toiset kaksi punikkia vapaiksi. Klemola sanoo hämmästyneensä vankien neuvokkuutta ja ruotsalaisen upseerin tuomio oli lyhyt: EIVÄT he VOI olla punikkeja kun he puhuvat ruotsiakin! 
"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska" 
Lääkärillä oli naurussa piteleminen ja Jääkäri kihisi kiukusta tilanteen selvittyä hänelle. Hetken perästä tämä neuvokas ***** olikin puolta vaihtaneena hevosmiehenä ja burchina ruotsalaisella komentajalla, joka hänet armahti kielensä takia!. Ne 2 muutakin pelastuivat. 

Tampereella tapahtuneeseen punaisten sairaalaan kohdistuneeseen joukkoteloitukseen vuonna 1918 liittynee sellainen episodi, jossa yksi hoitajana ollut nainen pelastui alkaessaan hädissään puhumaan ruotsia. Tämä juttu kerrottaneen muistaakseni Heikki Ylikankaan kirjassa Tie Tampereelle. 

Klemolan kirjoja kannattaa lukea jos erikoiset tapahtumat kiinnostaa. 

Klemola J. K. Lääkärin elämäntaipaleelta, WSOY, 1966 Klemola J.K. Kahden tulen välissä, Karisto, 1970 Klemola, J Kenttäsairaalan lääkäri, Karisto Hämeenlinna 1971

Avaajalle: hae käsiisi kyseisen kunnan hstoria, ehkä sieltä löytyy kartta tai muuta tietoa. Tai käy paikalla kyselemässä vanhoilta ihmisiltä.

Kyseinen järvi on Lummenne ja edelleen Harmoisten kaivanto, jonka pohjukassa kulkee tie Kuhmoisista Arrakoskelle ja edelleen Padasjoelle. Kaivannosta katsoen tien toisella puolella on pieni mäki, jossa aikanaan sijaitsi Harmoisten posti. Sairaala lienee ollut tämän takana, samalla mäennyppylällä.

Turhemmillekin asioille kuin Harmoisten massamurhalle on Suomessa pystytetty muistomerkkejä. Eikö tällekin pitäisi pystyttää ja hakea paikka ensin.

Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia ks rakennuksesta

Wikipedia-lähde jättää häveliäästi kertomatta Pihkalan sankaruudesta Harmoisten sairashuoneella, jossa Pihkala kolmen toverinsa kanssa teloitti 20 haavoittunutta punaista ja ne sairaanhoitajat, jotka eivät osanneet ruotsia.

... Wikipedia ei mainitse, että Pihkala hääräsi Lahdessa myös toukokuun alussa. Tieto käy ilmi Vapaussodan arkistossa säilytettävistä Pihkalan sähkösanomista.

Täällä palstalla on syytetty Lauri "Tahko" Pihkalaa myös rasismista, samalla tapaa kuin A.O. Freudenthaliakin.

Kuka oli "Tahko" Pihkala? Hänen oikea nimensä oli Lars Gummerus ja hän oli alkujaan (suomen) ruotsinkielinen, vaikka asui koko ikänsä suomenkielisessä ympäristössä ja omaksui suomalaisuuden ja vaihtoi nimensä suomenkieliseksi. Hänen vanhempansa olivat kirkkoherra Alexander Gummerus ja äiti Alma Nordlund, siis molemmat vanhemmat ns. suomenruotsalaisia.
"Tahko" Pihkala (Lars Gummerus) oli viehtynyt mm. eugeniikasta eli rotuhygeniasta, samoin kuin myös RKP:n henkinen isä ja perustaja A.O.Freudenthal.



Marjo Liukkonen ESS:ssa

https://www.ess.fi/Mielipide/art2445773

Mielensäpahoittajan kirjoitus ESS:ssa

https://www.ess.fi/Mielipide/art2445160


Martti Pihkala, Laurin veli, oli todellinen ROTUSPESIALISTI. Ottikohan natsi-Saksa mallia Suomesta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Pihkala

>>Vuonna 1918 Pihkala julkaisi kirjan Minkälainen Suomi meidän on luotava? Kirjassaan hän piti kulttuurin suurimpana vihollisena nautinnonhimon yliotetta elämässä suvun jatkuvuuden tavoitteen sijaan. Hän kannatti pakkosterilointeja ja paheellista elämää viettäneiden eristämistä yhteiskunnasta keinona jalostaa suomalaista rotua.

Julkaisun nimi: Minkälainen Suomi meidän on luotava?

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144336

Tekijä: Pihkala, Martti

URI: http://hdl.handle.net/10138/144336

Päiväys: 1918



Eikö ole kummallista kuinka nämä "raaimmat rodunjalostajat" tulevatkin aina juuri pappissuvuista!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto

---

Lauri ja Martti Pihkala olivat entisiä Gummeruksia, pappissukua...

Oliko Tahko Pihkala mukana Harmoisten verilöylyssä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_joukkomurha

http://www.youtube.com/watch?v=vLdMEWyIizs

Lauri Pihkala oli vänrikkinä joukkueenjohtajana "Padasjoen piruina" tunnetussa hiihtokomppaniassa, jonka johtajana oli luutnantti Väinö Teivaala.

Kare Kauko: Tahko Pihkala – Legenda jo eläessään. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07282-6.

Sivut 11 ja 207-207

Erkki Palolampi kertoo:

"Täytyykö edes sanoa, että Pihkala - vänrikki ja joukkueenjohtaja - kuului tuohon komppaniaan.

>>Pataljoonan komentaja oli Viron kävijä, everstiluutnantti Hans Kalm. Hän oli koukkaaja kaksikymmentä vuotta ennen Motti-Matteja. Hän operoi saartoliikkeillä, jota taitoa ei valkoisessa armeijassa juuri tunnettu. Kalmin pojat ilmestyivät milloin missäkin vastustajien selkäpuolelle.

>>Näissä puuhissa Teivaalan komppania teki aikamoisia temppuja. Ja aina kekseliäs Pihkala oli eräiden temppujen mestari.

>>Ei ollut aina helppoa saada Pihkalaa kertomaan kokemuksistaan. Hän pyrki toisaalta vähättelemään omaa osuuttaan. Toisaalta huomasi selvästi, että kokemus oli ollut hänelle raskas. Hän koki tuon veljessodan järjettömän vihan sotana, syvästi inhimillisenä murhenäytelmänä. Mutta se oli käytävä."

http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Oliko Tahko Pihkala natsi ja 8 muuta kysymystä pesäpallosta /1135249027651

>>Oliko Tahko Pihkala natsi?

Lauri ”Tahko” Pihkala oli äärioikeistolainen jopa 1930-luvun Suomen mittapuulla: Pihkala kannatti rodunjalostusta ja halveksi avoimesti juutalaisia.

Harri Salimäen teoksessa Isänmaan ja urheilu-uskon mies – Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana (SKS, 2000) kuvaillaan Pihkalan suhdetta 1930-luvun aatemaailmaan:

”Tahkolla oli valtava ihailu kansallissosialistista Saksaa kohtaan, koska kansallissosialistinen liike lähti kurista ja järjestyksestä Vertlandin, isänmaan nimessä.”



Perusteen Kristuksen opin hylkäämiseen sodan ajaksi Kianto saa myös siitä, että myös papit, muun muassa Kiannon ystävä Arvi Järventaus, tarttuivat aseisiin: Me saimme äsken luvan – varmaankin sadaksi vuodeksi – luopua kristillisistä ihanteistamme: Suomen papit ovat siitä loistavimpina esimerkkeinä. Surmatkaa vihollisemme! he huusivat kuorossa ja vaihtoivat mustan kauhtanan harmajaan kenttäpukuun.

Kiannolta lainattu lausuma: ”Sodassa täytyy nauttia tappamisesta – muuten ei sota menestykään.

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526209623.pdf

Punaiset eivät ansainneet Kiannon ja Wilkunan mielestä edes suomalaisen nimeä. "Onko vielä tässä maassa yleistä mielipidettä, joka pitäisi punikeita ’omina kansalaisina’?

Heitettiinköhän välillä pesäpalloa vai pelasiko Gummerukset öisin kolopalloa tyttöparkojen jalkoväleissä? Sitten aamulla vain poks ja henki pois...

Hennalan vankileirillä Lahdessa teloitettiin laittomasti ainakin 216 punaista naista toukokuussa 1918. Teloituksiin vaikutti vahvasti rodunjalostusoppi, jonka mukaisesti rappeutuneiksi katsotut punaiset naissotilaat haluttiin tieten tahtoen tappaa, sanoo väitöskirjatutkija Marjo Liukkonen.

– Hennalassa rotuhygienia vaikutti hyvin paljon leirin vartiosta alkuvaiheessa vastanneen Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonan sotilaisiin ja varsinkin upseereihin. Rykmentin johtajan Hans Kalmin läheisimpiä ystäviä olivat Lauri ja Martti Pihkala, jotka jo aiemmin tunnettiin rotuhygieenikkoina. Lauri Pihkala oli myös Kalmin neuvonantaja, kertoo Liukkonen, jolta on juuri ilmestynyt kirja Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino)

Pataljoonan rotuhygienian painotusten takaa löytyy Evon metsäkoulu, jossa opiskeltiin puiden ja metsien jalostusta. Kalmin pataljoonassa oli paljon juuri metsäkoulun oppilaita.

– Jalostusoppeja on tässä taustalla. Eli että samalla lailla kun puita ja metsiä jalostetaan, pyrittiin jalostamaan myös ihmisiä.

"Kaikki naissotilaat tarkoitus teloittaa"

Rotuhygienian lisäksi naisten teloituksiin vaikutti Liukkosen mukaan se, että virolainen Kalm antoi suojeluskuntien toiveiden vaikuttaa leirin tapahtumiin.

– Hän päästi eri kuntien suojeluskuntalaisia valikoimaan leireiltä haluamiaan naisia ja miehiä.

Sotavankileirien johto ei ollut antanut lupaa vankien teloituksille. Ne oli kielletty kaikilla leireillä jo toukokuun alussa. Lisäksi valloitettujen alueiden turvaamisosaston päällikkö everstiluutnantti Rudolf Walden muistutti toukokuussa kahdesti Hennalan vankileirin päällikköä teloituskiellosta.

Liukkonen on löytänyt tutkimuksissaan 216 teloitettua punaista naissotilasta, mutta heitä voi hänen mukaansa olla enemmänkin. Hennalassa naisten ja miesten tuomioissa oli kaksoisstandardit.

– Miehiä kyllä teloitettiin todella paljon ja aivan summittaisesti, mutta naissotilaiden kohdalla pyrittiin teloittamaan kaikki.

Savolaisten aikana kohtelu parani Hennalassa

Hennalassa punaisten naissotilaiden kohtalo poikkesi tyystin muiden vankileirien tilanteesta. Esimerkiksi Tampereen leirillä ei tiettävästi teloitettu yhtään naiskaartilaista, sanoo historiantutkija Tuomas Hoppu, joka on kirjoittanut sisällissodasta useita teoksia.

Liukkonen uskoo, että Hennalan naissotilaiden ankaran kohtelun takana oli Kalmin pataljoonan koostumus.

– Se oli harvinaisen koulutettu pataljoona. Mukana oli maistereita, agronomeja, ylioppilaita, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. Kalmin upseerit olivat maaseudun sivistyneistöä.

Koulutetuilla ihmisillä oli myös tietoa rotuhygieniasta.

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2444019

Kyllä valkoiset oli julmia lahtareita, oikein kirjaimellisesti. Kianto teki tyhmyyttään palveluksen jälkipolville kirjoittaessaan kaiken tuon näkemänsä muistiin. Suomessa kauhistellaan jotain Serbian joukkomurhia ja samalla unohdetaan kuinka täällä lahdattiin paljon raaemmin noin 70 vuotta aiemmin.


Perusteen Kristuksen opin hylkäämiseen sodan ajaksi Kianto saa myös siitä, että myös papit, muun muassa Kiannon ystävä Arvi Järventaus, tarttuivat aseisiin: Me saimme äsken luvan – varmaankin sadaksi vuodeksi – luopua kristillisistä ihanteistamme: Suomen papit ovat siitä loistavimpina esimerkkeinä. Surmatkaa vihollisemme! he huusivat kuorossa ja vaihtoivat mustan kauhtanan harmajaan kenttäpukuun.

Kiannolta lainattu lausuma: ”Sodassa täytyy nauttia tappamisesta – muuten ei sota menestykään.

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526209623.pdf

Punaiset eivät ansainneet Kiannon ja Wilkunan mielestä edes suomalaisen nimeä. "Onko vielä tässä maassa yleistä mielipidettä, joka pitäisi punikeita ’omina kansalaisina’? Ei ole eikä olla saa”, Kianto kysyy ja samalla vastaa artikkelissaan ”Eläköön sota!” Kiannon mukaan valkoiset tappoivat rehellisesti, punaiset kiduttaen: Mikä ihana tappelu! Kerrankin ryssiä, noita maan lutikoita rökittämään! Toista sataa vuotta olivat kynnet syyhyneet – ei oltu uskallettu, jopas viimeinkin nap-sahti. [--.] Pois ryssäläisriena Pohjolasta ja selkäsauna kaikille, jotka sen kataliin veljeilyverkkoihin ovat eksyneet! [--.] Tottakai oli korkeata kostaa, kun silmin näki, minkälaisten susien kanssa oltiin tekemisissä. Vihollinen rääkkäsi ja nautti, kurja, kidutus-kostostaan – valko-kaartilainen ainoastaan nautti rehellisestä tappamisesta. Tottakai me siitä nautimme – mitä me häntä tässä silaamaan tai salaamaan? Sodassa täytyy nauttia tappamisesta – muuten ei sota menestykään. Sehän on selvää. Ne, jotka rintaman takana maalaavat soturin eräänlaiseksi pyhimykseksi ja taivaalliseksi enkeliksi, valehtelevat vastoin oikeampaa uskoansa. Miksi kaunistella sitä, mikä jo on kaunista?



Miksi Kianto oli niin sairaan kiinnostunut punaisten kaatuneista? Hän kuvailee kirjassaan yksityiskohtaisesti jopa ammuttujen punaisten naisten veren tahrimat "veenuskiharatkin".

Kirjassa on sivulta 199 alkaen luku VIA MORTIS - TUONEN TIE ja siinä kuvataan ruumiita eri asennoissaan ja -paikossaan. Sivulla 202 on tuo kuuluisa "sysimustat, tuuheat veenuskiharat veren tahroissa..." -kuvaus.

Heti perään on sivulta 206 alkaen luku HÄVITYKSEN KAUHISTUS ja sama meno jatkuu. Kuvaukset on 1918 keväältä Raudun ja Antrean rintamalta.

Kirjassa kuvataan moneen otteeseen kuinka valkoiset ampui läjäpäin naisia, lapsia, vanhuksia ja haavoittuneita. Siis kaikkia joita pidettin punaisina.

Kiannon kirja julkaistiin vasta 10 vuotta tapahtumien jälkeen ja sittenkin sitä piti kuulema "siistiä".



Ilmari Kianto Elämän ja kuoleman kentältä.

Sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, Otava 1928

http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/kianto.htm

"Sodan vainajaröykkiöissä kiteytyi Suursalon käsitys sodasta, hyvän ja pahan välisestä taistelusta, johon kuului myös seksuaalinen elementti. "Lisää! Ja vielä vähän lisää! Verisiä ruumiita, murskattuja kalloja, ulosvuotaneita aivoja, käryäviä ruumiita, tapetuita, alastomiksi raastettuja naisia... Tuossa lepää tyttö, kaula puhki, kintut paljaina... Tuossa nuori nainen kyljellään, miehen turkishousut säärissään, sysimustat, tuuheat veenuskiharat veren tahroissa... Tuossa on ilmetty Kristus-tyyppi, mustat kähärät, musta parta - vasen kätensä painaa ikäänkuin suojellen murskattuja sukuelimiä... Monella kaatuneella uroolla ovat häpyosat näkyvissä."

Mihin pappia tarvitaan vielä 100 vuotta kuoleman jälkeen, millaisia / tällaisia pappejako?

Pyhä sota, Saatana ja Harmageddon – näin uskonto koettiin Suomen sisällissodassa

Tämmöiset papit / pedot kiihotti kansaa tappamaan toisiaan. Kiantokin näyttää olleen papin poika ja rotuputsari siinä missä Gummeruksetkin, papin poikia hekin.

Kiannolta lainattu lausuma: ”Sodassa täytyy nauttia tappamisesta – muuten ei sota menestykään.

Väitöskirja Kiannon tuotannosta:

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526209623.pdf

"Perusteen Kristuksen opin hylkäämiseen sodan ajaksi Kianto saa myös siitä, että myös papit, muun muassa Kiannon ystävä Arvi Järventaus, tarttuivat aseisiin: Me saimme äsken luvan – varmaankin sadaksi vuodeksi – luopua kristillisistä ihanteistamme: Suomen papit ovat siitä loistavimpina esimerkkeinä. Surmatkaa vihollisemme! he huusivat kuorossa ja vaihtoivat mustan kauhtanan harmajaan kenttäpukuun."

Pyhä sota, Saatana ja Harmageddon – näin uskonto koettiin Suomen sisällissodassa

"Pyhä sota. Sellainen meillä nyt on – Jumalan kiitos! Kun meillä nyt kerran on sodan välttämättömyys, josta ei filosofoimalla pääse, niin olkoon Jumala kiitetty, että sotamme ei ole mikään militaristinen ryöstösota – vaan että se on jumalalliseen järjestykseen kuuluva Esivallan miekan käyttö pahojen rankaisemiseksi."

Suomen sisällissotaa oli käyty tasan kuukausi, kun kansanedustaja ja pappi Antti Rentola 27. helmikuuta 1918 kiitti Jumalaa pyhästä sodasta punaisia vastaan eteläpohjalaisessa Ilkka-lehdessä.

Miehet, jotka vihasivat naisia

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/pyha-sota-saatana-ja-harmageddon-nain-uskonto-koettiin-suomen-sisallissodassa

"Sitä likaa, mikä täten kasaantui kansamme keskuuteen, ei ole vielä pesty pois eikä se ole hevin pestävissäkään. Punaryssien rakastajattaria on suurin osa vapaana. Helsingin valloituksessa lehahti niitä sotalaivoista sadoittain kuin mikäkin likainen kärpäsparvi. Viranomaiset eivät, ihmeellistä kyllä, tehneet niitä kohta vaarattomiksi."

Näin kirjoitti kesäkuun 11. päivänä 1918 kirkollisessa Kotimaa-lehdessä suomalaisen partioliikkeen isä, myöhemmin rovastin arvonimen saanut Verneri Louhivuori.

---

Tahko Pihkala - Gumerus toimi myöskin Lahden Hennalassa, missä rotua jalostettiin hänen veljensä Martti Pihkala - Gummeruksen opein toukokuussa 1918. Siellä ammuttiin naisia ja lapsia aivan kuten Ilmari Kianto-Calamnius oli Susinarttu -kirjoituksissaan keväällä 1918 vaatinut.

Ja kaikki papin poikia!!!

Mikä piru papin poikiin meni kun ihmisiä alkoivat lahtaamaan läjäpäin? Varmaankin papillinen ja kristillinen kasvatus kurissa ja HERRAN nuhteessa valmisti heidät todellisiksi lahtareiksi!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Pihkala

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Pihkala

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto

Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: ”Valmistautukaa siirtymään helvettiin”

http://www.iltalehti.fi/muutlajit/201803292200842039_nx.shtml

Sirkka-Liisa Rannan vuonna 2007 kirjoittamassa ja Kuhmoisten sotaveteraanien kustantamassa Kuhmoisten suojeluskunnan ja Lotta Svärdin historiikissa Sydän syntymämaalle kerrotaan, että Harmoisissa ammuttiin parikymmentä ihmistä, Liukkonen jatkaa.

Kuolema tulee

Sitä sen enempää Liukkonen kuin Rannan kirjakaan ei kerro, kuka tai ketkä ylioppilas Paimelan johtamasta nelikosta varsinaiseen veritekoon syyllistyivät.

Verilöylystä eloon jääneen sairaanhoitaja Dagmar Aaltosen (myöh. Meriluoto) mukaan sisään tulleet valkoiset huusivat sairashuoneen ovelta, että valmistautukaa siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee jokaiselle viiden minuutin kuluttua.

Aikalaistietojen mukaan kaikkia potilaita ammuttiin päähän. Myös miespuoliset hoitajat joutuivat luotien saaliiksi.

Dagmar Aaltonen on kertonut, että naissairaanhoitajistakin jätettiin eloon vain ne, jotka osasivat ruotsia. Aaltosen mukaan armahdus koski yhtä muuta sairaanhoitajaa...

Harmoisten sairashuoneen tapahtumat silminnäkijän kuvaamana:

Dagmar Aaltonen, omaa sukua Meriluoto on kertonut, että naissairaanhoitajistakin jätettiin eloon vain ne, jotka osasivat ruotsia. Aaltosen mukaan armahdus koski yhtä muuta sairaanhoitajaa...

Meriluodon kirjoitus löytyy Kärsimysten teiltä -kirjasta sivulta 189-192.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144335

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144335/Kärsimystenteiltä.232849.pdf?sequence=1

Sama linkki lyhennettynä toimivaksi. Täältä voit ladata kirjan ja lukea Harmoisten tapahtumista silminnäkijän kuvauksen sivulta 189-192.

https://tinyurl.com/yc5c4nye