On valitettavaa, että niin mielenkiintoista ja moniin muihin asioihin kiinteästi liittyvää aihetta kuin vanhustenhoitoa koskeva keskustelu on kuihtunut tällä palstalla. Tämän vuoksi päätin esittää lyhyesti kokonaisnäkemykseni vanhustenhoidosta. Pahoittelen kirjoitukseni mahdollista liiallista pituutta ja joitakin ilmaisuja, joista eräät voivat loukkaantua, vaikka vältän tarkoituksellista provosointia pitäytyen tosiasioissa. Tämä on kaksiosaisen kirjoitukseni ensimmäinen osa.
Nykyinen vanhustenhoito
Yhä useampi ihminen teollisuusmaissa, myös Suomessa, elää vanhaksi. Vanhuus aiheuttaa fyysisen kehon rappeutumisesta johtuen monia sairauksia ja toiminnanvajautta, mikä useissa tapauksissa johtaa vanhuksen täydelliseen kyvyttömyyteen huolehtia itsestään ja laitostumiseen. Näköpiirissä ei ole varteenotettavaa keinoa estää radikaalisti kehon rappeutumisprosessia ja keskeisen luonnonlain toteutumista, joten lääketiede kykenee nykyisellään ainoastaan pitämään hengissä vanhuksia. Haudan partaalla kiikutaan vuosikausia nesteytyksien, letkuruokinnan, iv-antibioottien ja muiden täysin turhien hoitotoimenpiteiden turvin.
Terveyden- ja vanhustenhoidon kustannukset nielevät pian neljänneksen teollisuusmaiden budjeteista. Kustannuksista puolet menee ihmisten kolmen viimeisen elinkuukauden hoitoon.
Mitä tästä seuraa
Kun väestö siis ikääntyy, väestörakenne vääristyy luonnottomaksi: resurssien kuluttajia on entistä enemmän ja resurssien luojia entistä vähemmän. Tästä seuraa se, että niin terveydenhuollon, kuin myös koulutuksen, tieteen, maanpuolustuksen, lainvalvonnan jne. taso laskee, mikä lopulta aiheuttaa sen, että Suomi palaa jälleen kehitysmaaksi, millainen se oli vain reilut sata vuotta sitten.
Myös luonnolla on keinonsa rangaista lakiensa rikkojia kehittämällä antibiootteja täyteen pumpatussa vanhuksen kehossa voittamattoman taudinaiheuttajan. Kehitys on jo nyt edennyt vaiheeseen, jossa meillä on useita tunnettuja monille laajakirjoisille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Uusia löydetään koko ajan ja vielä täysin tuntemattomia taudinaiheuttajia muhii laitosvanhusten sisuksissa, ruokintaletkuissa ja vuodevaatteissa.
Taudinaiheuttajien evoluutio saa aikaan sen, että pian ovat todellisessa vaarassa esim. vastasyntyneet lapset ja umpisuolenpoistosta toipuvat leikkauspotilaat. Jonkin ajan kuluttua esim. nykyisestä MRSA:sta kehittyy kanta, joka surmaa keskiajalla riehuneen ruton lailla valtaosan ihmiskunnasta. Ihmiskunnan tuhon voi saada aikaan yksi ainut terhakka bakteeri ja sen jälkeläiset. Voit unohtaa saman tien biologisiin uhkatekijöihin nähden erittäin epätodennäköiset, mutta mediaseksikkäät vaihtoehdot, kuten meteoriittien ja asteroidien iskut Maahan.
Miettikää vielä lopuksi
Sinä laitostuneen Alzheimer-potilaan omainen: Luo katseesi peiliin ja vieressäsi makaavaan kuihtuneeseen kehoon. Haluatko todellakin, että tästä maailmasta jo henkisesti lähteneen omaisesi tarkoituksettoman hoidon ja kärsimysten vuoksi naapurisi pikkutyttö menehtyy antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin aiheuttamaan virtsatietulehdukseen? Toivotko, että polvitähystykseen tullut nuori mies menettää jalkansa. Rukoiletko, että alapuolellasi sijaitsevalla vastasyntyneiden osastolla vauvat kuolevat keuhkokuumeeseen? Välitätkö surunvalittelusi pikkutytön omaisille? Korvaatko nuoren miehen invaliditeetin aiheuttaman kustannukset ja lohdutatko vanhempia, jotka pitävät kuollutta vauvaansa sylissään enmmäisen ja viimeisen kerran?
Kaikkiin ei järkeen ja moraaliin vetoaminen riitä, mutta missä kulkee raja? Eihän tietenkään ole moraalisesti oikein viedä kaikkia eläkeikäisiä saunan taakse, sehän on selvä. Kirjoitukseni seuraavassa osassa tulenkin esittämään visioita tämän rajanveto-ongelman ratkaisemiseksi.
Nykyinen vanhustenhoito
Yhä useampi ihminen teollisuusmaissa, myös Suomessa, elää vanhaksi. Vanhuus aiheuttaa fyysisen kehon rappeutumisesta johtuen monia sairauksia ja toiminnanvajautta, mikä useissa tapauksissa johtaa vanhuksen täydelliseen kyvyttömyyteen huolehtia itsestään ja laitostumiseen. Näköpiirissä ei ole varteenotettavaa keinoa estää radikaalisti kehon rappeutumisprosessia ja keskeisen luonnonlain toteutumista, joten lääketiede kykenee nykyisellään ainoastaan pitämään hengissä vanhuksia. Haudan partaalla kiikutaan vuosikausia nesteytyksien, letkuruokinnan, iv-antibioottien ja muiden täysin turhien hoitotoimenpiteiden turvin.
Terveyden- ja vanhustenhoidon kustannukset nielevät pian neljänneksen teollisuusmaiden budjeteista. Kustannuksista puolet menee ihmisten kolmen viimeisen elinkuukauden hoitoon.
Mitä tästä seuraa
Kun väestö siis ikääntyy, väestörakenne vääristyy luonnottomaksi: resurssien kuluttajia on entistä enemmän ja resurssien luojia entistä vähemmän. Tästä seuraa se, että niin terveydenhuollon, kuin myös koulutuksen, tieteen, maanpuolustuksen, lainvalvonnan jne. taso laskee, mikä lopulta aiheuttaa sen, että Suomi palaa jälleen kehitysmaaksi, millainen se oli vain reilut sata vuotta sitten.
Myös luonnolla on keinonsa rangaista lakiensa rikkojia kehittämällä antibiootteja täyteen pumpatussa vanhuksen kehossa voittamattoman taudinaiheuttajan. Kehitys on jo nyt edennyt vaiheeseen, jossa meillä on useita tunnettuja monille laajakirjoisille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Uusia löydetään koko ajan ja vielä täysin tuntemattomia taudinaiheuttajia muhii laitosvanhusten sisuksissa, ruokintaletkuissa ja vuodevaatteissa.
Taudinaiheuttajien evoluutio saa aikaan sen, että pian ovat todellisessa vaarassa esim. vastasyntyneet lapset ja umpisuolenpoistosta toipuvat leikkauspotilaat. Jonkin ajan kuluttua esim. nykyisestä MRSA:sta kehittyy kanta, joka surmaa keskiajalla riehuneen ruton lailla valtaosan ihmiskunnasta. Ihmiskunnan tuhon voi saada aikaan yksi ainut terhakka bakteeri ja sen jälkeläiset. Voit unohtaa saman tien biologisiin uhkatekijöihin nähden erittäin epätodennäköiset, mutta mediaseksikkäät vaihtoehdot, kuten meteoriittien ja asteroidien iskut Maahan.
Miettikää vielä lopuksi
Sinä laitostuneen Alzheimer-potilaan omainen: Luo katseesi peiliin ja vieressäsi makaavaan kuihtuneeseen kehoon. Haluatko todellakin, että tästä maailmasta jo henkisesti lähteneen omaisesi tarkoituksettoman hoidon ja kärsimysten vuoksi naapurisi pikkutyttö menehtyy antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin aiheuttamaan virtsatietulehdukseen? Toivotko, että polvitähystykseen tullut nuori mies menettää jalkansa. Rukoiletko, että alapuolellasi sijaitsevalla vastasyntyneiden osastolla vauvat kuolevat keuhkokuumeeseen? Välitätkö surunvalittelusi pikkutytön omaisille? Korvaatko nuoren miehen invaliditeetin aiheuttaman kustannukset ja lohdutatko vanhempia, jotka pitävät kuollutta vauvaansa sylissään enmmäisen ja viimeisen kerran?
Kaikkiin ei järkeen ja moraaliin vetoaminen riitä, mutta missä kulkee raja? Eihän tietenkään ole moraalisesti oikein viedä kaikkia eläkeikäisiä saunan taakse, sehän on selvä. Kirjoitukseni seuraavassa osassa tulenkin esittämään visioita tämän rajanveto-ongelman ratkaisemiseksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
He ovat niitä sankareita jotka ovat meitä lapsena hoivanneet, hoitaneet ja nähneet vaivaa kasvattamisessamme. Heille siis kaikki kunnia siitä! Me "lapset" olemme vastuussa myös vanhemmistamme ja heidän hyvinvoinnista. Siksi vanhusten hoitoa tulee yhteiskunnan tukea (mitä raha on ihmisen rinnalla?, eihän ihmisarvoa voi mitata rahalla eikä millään muullakaan!!!). Yhteiskunnan yksinkertaisesti pitää tukea vanhustenhuoltoa niin että vähävaraisia tuetaan ja otetaan maksua niiltä joilta on varaa ottaa.
Ennen vanhukset hoidettiin kotona perheissä eikä vastaavanlaisia ongelmia ollut. Paljon asiaa auttaisi jos nuoret kävisivät vanhusten luona vaikkapa kerran viikossa edes moikkaamassa ja loistavaahan olisi jos ulkoilisi yhdessä vanhusten kanssa. Vanhuksilta saa erittäin hyviä neuvoja elämään, kokemus on sitä oikeaa elämänviisautta! Eräs mahdollinen keino näihin rahoitus ongelmiin olisi perustaa vanhustenhoitotukirenkaita joihin kuuluvat kävisivät ulkoilemassa/hoitamassa vanhuksia talkoovoimin sen mukaan kun omilta töiltään/jaksamiseltansa joutaisivat. Toinen vaihtoehto voisi olla korotettu työttömyyskorvaus joka velvoittaisi käymään tuen saajan kerran viikossa vaikka yhden päivän ajan hoitamassa vanhuksia. Tämän pitäisi tietenkin olla vapaaehtoista.
Paremman vanhuuden puolesta!
Kun vanhempi ihminen erityisesti sairastui ei sille mitään juuri ole voinut tehdä. Pukkaan vaan lepäämään ja jos tokenee niin hyvä.
Kun terveydenhoito voitaisiin aloittaa uudestaan ja järkeistää se paremmin. Kun voitaisiin ihmiset saada elämään järkevämmin eikä tuhoamaan itseään väärällä ruokavaliolla ja päihteillä. Näitä ne suurin osa hoidettavista varmaan on.
Mutta yhteiskunta on mitä se on mikään ei sitä kovin äkkiä muuta mihinkään suuntaan. Se toimii automaattisesti ja on todella pitkän kehityksen aikaansaannos. Kehittää pitää, vai pitääkö? No kuitenkin se kehittyy, millä vauhdilla, aikamoisella! 100 vuotta sitten sairaanhoito oli aika vaatimatonta nykypäivään verrattuna joten kehitys on ollut uskomatonta. Moni muu seikka on sen kehityksen tehnyt alkujaan ja sitä on voitu hyödyntää sitten kaiken muunkin kehittämisessä kuten sairaanhoidon.
Eli elämme vastaisuudessa aina vaan pitempään ja luulisi jo nyt että lähes kuka tahansa eläisi jo 100 vuotiaaksi jos vain tajuaisi sitä tavoitella.
80 vuotiaana olisi vielä kovassa iskussa.
Mieluummin kuolen nuorena, ettei tulevat sukupolvet kärsi olemisestani. Hehän siihen syyttömiä ovat.
Niinpä, kenen elämä onkaan arvokkaampi kuin toisen? Ikuista priorisointia.
halua että heitä hyysätään kun vauvoja!Useimmat ovat ihan hyvä kuntosia ja suorastaan loukkaantuu kun vahditaan kun pientä lasta!