Pilaavatko suomalaiset ilmalämpöpumpuilla talonsa? Moniko lämpöpumpun omistaja oikeasti tietää, että mikä on vallitsevassa säätilassa turvallinen viilentämisen määrä? Suomalaiset talot ovat yleensä halvalla tehtyjä ja ne eivät ole oikeita täyskivitaloja kuten Välimeren maissa. Suomalaisissa taloissa on yleensä säästösyistä muovikalvo höyrynsulkuna sisäpinnassa kipsilevyn alla. Sen takana on mineraalivilla puutolppien välissä. Jos taloa viilennetään alle vallitsevan kastepistelämpötilan (viimeviikon aikana Helsinki 17-20 astetta) niin muovikalvon taakse seinän sisään voi tiivistyä vettä ja homma on sillä selvä. Mikrobien kasvualusta on valmis ja villat märät. Kuinkahan moni on tänä kesänä tietämättään pilannut talonsa?
Ilmalämpöpumpuilla hometaloja
Anonyymi
25181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tiedetään kyllä, enkä viilennä kuin 25 asteeseen 32 asteen helteillä.
Aikamoinen eskimo on kyseessä, jos viilentää talonsa kastepisteeseen asti. Eikä siellä villan joukossa ilma ihan helposti edes vaihdu, joten uutta kosteutta kylmää höyrynsulkukalvoa vasten tuskin kovin paljon tulee, vaikka olemassa olevasta ilmasta pari pisaraa viikon välein siellä vesipisaraksi tiivistyisikin. Taitaa oikeasti olla enempi teoreettinen riski kuin todellinen.
Ilmalämpöpumppu = hölmöläisten säkkivaloa.
Ei ole kovin terävä keksintö puristaa pakkasella lämpöä kylmästä ilmasta kompuralla.:P
Niinhän sitä voisi ajatella, mutta sen verran terävä keksintö se on, että sillä saa puolitettua talon energialaskun, vaikka härveliä käyttäisi pari kolme viikkoa kesällä viilentämiseenkin.
Ehkä säkkivalo siis hämmentää sähköyhtiötäkin sen verran, että puolittavat sähkölaskun ilman syytä...
Se kerää kosteuden ..
Tuo asia ei koske esimerkiksi vanhoja rintamamiestaloja, joissa on perinteinen puupohjaiseen kutteripuruun perustuva eristys.
Eikä myöskään koske uusia selluvillalla eristettyjä taloja, jossa seinän sisainen kastepistekohta ei haittaa mitään, koska kosteuden liikkumista seinän läpi ei ylipäätään pyritäkään estämään.
https://www.termex.fi/content/uploads/2018/05/Dynaaminen_Rakenne_Opas_suunnittelun_ja_valintojen_tueksi.pdf
Tuo on tärkeä huomio. Yleisesti Suomessa pitäisi luopua riskialttista muovikalvo-mineraalivilla-rakenteesta. Muovikalvoa on käytännössä mahdotonta asentaa niin, että se on kaikkine rakentamisolosuhteissa tehtyine läpivienteineen tiivis. Lämpimää ja suuremman vesimäärän sisältämää sisäilmaa pääsee väkisin mineraaliviloihin. Lukuisat sisäilman mikrobiongelmat johtuvat tästä. Kansantaloudellisesti ja terveydellisesti sillä on laajat vaikutukset. Kuinka monet vähän halvemalla tehdyt julkiset rakennukset ovat sairastuttaneet ihmisiä? Sen sijaan vanhat pelkkää massiivitiilta olevat seinärakenteet ovat yhä edelleen suosittuja ratkaisuja vahojen kerrostalojen seinärakenteina. Ne tasaavat kosteuden ja lämpötiklan vaihteluja, eristävät ääntä ja ovat pitkäikäisiä ja terveellisiä.
Joo, laittakaa vaan koneellsesti tuvat viileiksi kaikkialla. Tällaisia helteitä ei ole tarkoitettu valkoihoisen miehen kestettäväksi.
Ei tuo pidä paikkaansa. Professori ei ole ymmärtänyt rakennusten kosteuden fysiikkaa.
Ulkoverhoustiilin jälkeen on tuuletusväli, ei se rakenne ole umpinainen.
Helteellä ulkoilman suhteellinen kosteus on alhainen, vaikka absoluuttinen kosteus onkin korkea. Vastaavasti viilennetyn sisäilman suhteellinen kosteus on korkea, mutta absoluuttinen kosteus on matala.
Kaikki tämä riippuu myös siitä, miten ilmanvaihto toimii ja miten se yleensäkin on rakennettu.
Helteelläkään talon sisälle ei tiivisty kosteutta viilennetynäkään, eikä ulkopuolinen kosteus siirry seinärakenteessa.
En väitä vastaan, mutta on se melkoisen ikävä juttu, jos kyseisen alan johtava asiantuntija-tutkija ei ymmärrä alansa perusfysiikkaa - hupshuijaa....huokaus.
Nyt+et+tainnut+itse+ymmärtää+sitä+pistettä+johon+viilennetyssä+talossa+kosteuden+pelätään+tiivistyvän.+Se+ei+ole+talon+sisäseinäpinta+vaan+kyseinen+paikka+on+höyrynsulkukalvon+väärällä+puolella,+eli+paikassa+jossa+kosteudella+olisi+tiivistyessään+mahdollisuus+varastoitua+villoihin+ja+puurakenteisiin..
Taitaa kuitenkin olla vähän kuin ne THL:n huippututkijat, jotka varmasti ymmärtävät Coronan leviämisennusteiden tekemisestä jotain, mutta unohtavat sanoa, että kyseessä on teoreettinen laskentaharjoitus.
Eihän se ulkopuolinen kosteus pääse tuulensuojan lävitse. Tiilikerroksen jälkeen on tuuletusväli, joka haihduttaa kosteuden pois. Tiilikerrojsen alaosassa ojätetty tiilen päätyihin aukot, josta ilma pääsee tilin taakse, yläosassa seinää ilma tulee pois tuuletusvälistä.
Mutta sitähän tässä juuri pelätään, että vettä alkaa tiivistyä höyrynsulkukalvon väärälle puolelle. Mikäli talo rakennettaisiin vain jäähdytettäväksi, eikä sisällä olisi koskaan lämpimämpää kuin ulkona, asennettaisiin höyrynsulkukalvo talon ulkoverhoilun eikä sisäpinnan alle. Siis mikäli tropiikissa on sellainen fiilis, että höyrynsulkua pitäisi yleensäkään käyttää...mutta nyt professori on teorisoinut, että lämmitettäviksi suunnitelluissa taloissa, kosteus voi TEORIASSA aiheuttaa kosteusvaurion kun höyrynsulkukalvo tiivistää kosteutta rakenteen sisään.
Tosiaan kuten sanot, ilman ja lisäkosteuden liike pitkälti pysähtyy jo tuulensuojaan, joten siellä höyrynsulun ympäristössä ei ole määrättömästi kosteutta tiivistymään höyrynsulkuun silloin kun se tilanne teoriassa saattaisi ylittyä, että kastepiste muodostuu aidosti höyrynsulkukalvon väärälle puolelle.
Tässä ei ole mitään merkitystä sillä, onko ulkoverhous sitten tiiltä, puuta vai jotain levyä.
Taitaa olla harva ukko tai akka joka 17-20 asteeseen loppujen lopuksi viilentää pitemmäksi aikaa taloa. Flunssa tulloo tuntuuhan jo kaupassa välillä liian viileäksi ilma. Taas juttua keksimällä keksitään.
Mitenkäs tämä homma muuten eroaa auton ilmastoinnista....sehän myös poistaa kosteutta, joten talvella eivät lasit höyrysty ja kuuraannu.
Niin tässä kyllä puhuttiin kesäaikaisesta riskistä. Riski autoon siirrettynä tarkoittaa sitä, että kosteus tiivistyy auton takaluukussa ja kastelee takaluukun verhoilun, kun kastepiste on kylmäksi viilennetyn auton sisätilan ulkopuolella. auton ikkunoista ja peltipinnoista kosteus haihtuu ilmavirran takia ennen kuin sitä huomaa, mutta tiedäthän kuinka takaluukku on aivan märkä aina kun käytät helteellä ilmastointia autossa, tiedäthän? Tietäähän kaikki autossa ilmastointia käyttäneet tämän, että ilmastointi aiheuttaa koko takaluukuun katoamisen ruosteen syömänänä jo ihan vähäisen ilmastointikoneen käytön seurauksena.
Talo on kulutustavaraa eikä mikään maailmanloppuun asti säilytettävä monumentti! Kun menee huonoksi niin maantasalle vaan ja uusi tilalle.
Ilmalämpöpumpulla viilentäminen riskialtista....
Ota vesipullo jääkaapista ja laita aurinkoon...
Pintaan tulee kondensiovesi...aivan sama tapahtuu rakennuksen rakenteissa....
Päättele itse mitä teet.....
Juuri+näin,+viilennä+talosi++7C+lämpötilaan+ja+paranna+helteisen+ilman+pääsyä+villojen+taakse+höyrynsulkukalvolle+ja+todellakin,+saat+höyrynsulkukalvon+pinnan+helmeilemään+kondenssivedestä.+Kuin+myytinmurtajista:+"plausible",+tosin+vaatii+hieman+erilaisen+viilentimen+kuin+ilmalämpöpumppu,+ja+taitaa+vaatia+myös+tasaista+kostean+helleilman+syöttöä+höyrynsulkukalvolle,+mutta+totta+vieköön+onhan+tämä+mahdollista+osoittaa+koeolosuhteissa,+kunhan+ruuvia+vääntää+riittävän+kylmälle+ja+kosteaa,+lämmintä+ilmaa+on+riittävästi+saatavilla+toiselle+puolelle.+Professori+kammiossaan+on+saattanut+juurikin+testata+tilannetta+kylmentämällä+tila++7C+lämpötilaan,+poistamalla+esteet+ilman+vaihtumiselle+(tiivis+villa)+ja+syöttämällä+kalvon+toiselle+puolelle++33C+95%+kosteustason+ilmaa+ja+kauhistus+mitä+siitä+seuraakaan...
Miksi rakennetaan taloja, mitkä eivät toimi ilman koneita? Kylmälaitteet upotetaan keittiön kaapistoon ulkonäkösyistä, vaikka niitä pitää päästä helposti huoltamaan joka puolelta. Upotetut laitteet aiheuttavat turhia vesivahinkoja ja tulipaloja. Uusavuttomat mannekiinipellet ovat vallanneet rakennussuunnittelunkin.
Taitaa se uusavuttomuus vaivata enemmän niitä asukkaita.
Foodoran mainos kuvaa sopivan kärjistetysti minkälaisia idiootteja yhteiskunta tuottaa asumaan taloissa, jotka vaativat edes hieman ymmärrystä, jopa vuokralaisena.
Olen nähnyt miltä näyttää koneellisen ilmanvaihtokoneen sisällä, kun siihen ei ole vaihdettu 8 vuoteen kertaakaan suodattimia, eli 16 vaihtokertaa laiminlyöty...
Olen vuokralaisiani paimentaessa törmännyt liesituulettimeen, jonka rasvansuodatinta ei oltu pesty kertaakaan 4 vuoden vuokrasuhteen aikana, eikä myöskään oltu vaihdettu aktiivihiilisuodattimia tuulettimen sisältä, niidenkin ulospuhallusaukoista valui rasvaa, ahkera kokki kun oli kyseessä.
Toinen vuokralainen taas valitti, että asunnon varustukseen kuuluva ilmastointikone oli rikki...ilmansuodatin näytti olevan muuttumassa lampaantaljaa muistuttavaksi kasvustoksi. "mä olen vain laittanut sen päälle tosta napista" ohjekirja roikkui koskemattomana laitteen kyljessä.J
a yhdessä asunnossa asukas pesi paljon pyykkiä, mutta koska hän oli asentanut meikkauspöydän kylpyhuoneeseen, ei pesukone enää mahtunut sinne...joten käyttäen kasteluletkua pesukoneen täyttöletkun ja poistoletkun jatkona ja laittamalla kone hyrisemään eteiseen oli vuokralaisen ongelma ratkaistu, kunnes täyttöletku halkesi asukkaan poissa ollessa.
No miten nämä asiat liittyvät ilmalämpöpumppuun, no eivät mitenkään, muuten kuin siten, että hieman pitää myös asukkaan itse älytä, mikä on fiksua laitteen käyttöä ja mikä ei. Tarvitseeko laite huoltoa vai ei. Ja onko ihan varmasti ymmärtänyt miten koko laitetta käytetään. Onko esimerkiksi moodin valinnassa AUTO...se fiksuin veto.
No+juuri+tämä+on+se+ongelma.+Ei+sen+varaan+voi+jättää+mitään,+että+tavalliset+taatelintallaajat++käyttävät+laitteita+jotka+vaikuttavat+talon+ilman+laatuun+ja+rakenteiden+terveyteen.+Näitä+laitteita+myydään+ja+asennetaan+jokaiselle+tumpelolle+ja+saamattomalle+vaikka+ei+olisi+mitään+käsitystä+laitteen+vaikutuksesta+taloon.+Ongelmia+tulee+80%+taloista+joissa+se+vain+väärän+käytön++puolesta+on+mahdollista.
Ulkona 25 C. Kastepiste 7.6 C.
Professorin teoreettinen laskentaharjoitus, professoreilla on tapana tehdä sellaisia. Lukijalla on ymmärtämättömyyttä kysyä, onko tämä todellinen uhka vai teoreettinen laskuharjoitus luvuilla, joita ei esiinny todellisessa tilanteessa.
Joku tuossa ylempänä kirjoitti vesipullosta joka hikoilee, tosiaan teoriassa talonkin saa hikoilemaan juuri samalla tavalla. Sellaista taloa kutsutaan eristämättömäksi kylmävarastoksi. Sellaisiakaan ei taida olla.