Rooman yhteiskunnan romahdus

Paljon on keskusteltu siit%C3%A4 miksi Rooman yhteiskunta romahti. Mit%C3%A4%C3%A4n yksiselitteist%C3%A4 syyt%C3%A4 ei olla anettu%2C vaan kysymyksess%C3%A4 oli pitk%C3%A4 prosessi. Sen suuremitta pl%C3%B6rin%C3%B6itt%C3%A4%2C itse v%C3%A4it%C3%A4n%2C ett%C3%A4 suurin syy romahdukselle oli alhainen syntyvyys%2C joka romahdutti v%C3%A4est%C3%B6pohjan.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EKysymys siit%C3%A4 miksi syntyvyys oli niin alhaista%3F%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EHistorioitsija William McNeill on teoksessaan The Rise of the West selitt%C3%A4nyt%2C ett%C3%A4 Rooman valtakunnan yl%C3%A4luokan biologinen itsemurha heikensi klassista sivilisaatiota. Historioitsija Karl Gottlob Zumpt j%C3%A4ljitti Rooman valtakunnan v%C3%A4est%C3%B6n pienenemisen syyt luksukseen ja pilallehemmoteltujen parien haluttomuuteen kasvattaa lapsia. Rooman valtakunnassa kuolleisuus oli korkea ja v%C3%A4est%C3%B6n pit%C3%A4miseksi edes tasaisena parien olisi pit%C3%A4nyt hankkia tietty m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4 lapsia. Rooman kansalaiset eiv%C3%A4t hankkineet lapsia yhteiskunnan edun nimiss%C3%A4%2C vaan lapsim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4 oli yksityinen p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s. Pienet muutokset kuolleisuuden ja syntyvyyden keskin%C3%A4isess%C3%A4 suhteessa tarkoittavat v%C3%A4est%C3%B6n koon puolittumista alle 60 vuodessa%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EValtakunnan hallinto yritti keisari Augustuksen kautena pit%C3%A4%C3%A4 kiinni periaatteesta%2C ett%C3%A4 naisen t%C3%A4rkein velvollisuus on synnytt%C3%A4%C3%A4 lapsia valtakunnalle. Historioitsija Coen van Galenin vuoden 2016 v%C3%A4it%C3%B6skirjan mukaan valtakunta joutui kamppailuun naisten itsen%C3%A4isyyden kanssa. Uudenlaisilla naisten emansipaatioon johtaneilla avioliittosopimuksilla ensimm%C3%A4isell%C3%A4 vuosisadalla eaa. oli suuret vaikutukset. Yhteiskunnalla oli vaikeuksia sopeutua sukupuoliroolien k%C3%A4%C3%A4ntymiseen%2C kun miehet eiv%C3%A4t suostuneet avioitumaan itsen%C3%A4isten naisten kanssa. Roomalaiset tunsivat ehk%C3%A4isymenetelmi%C3%A4%2C abortin ja vauvojen surmaamisen%2C joilla he rajoittivat perhekokoa ja investoivat enemm%C3%A4n pienen lapsim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n kasvattamiseen ja kouluttamiseen%2C kun taas lukutaidottomat germaaniset barbaarit valitsivat hankkia paljon lapsia.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3ENaisten kohoava asema yhteiskunnassa%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3ELex Oppia oli laki joka tuli voimaan 215 eaa. toisen puunilaissodan aikaan. Se oli taloudellinen toimenpide%2C jonka tarkoitus oli rajoittaa resurssien k%C3%A4ytt%C3%B6 taloudellisiin eik%C3%A4 sosiaalisiin tarkoituksiin. Se rajoitti naisten omaisuutta ja omaisuuden esitt%C3%A4mist%C3%A4 muille. Erityisesti se kielsi naista omistamasta enemp%C3%A4%C3%A4 kuin puoli unssia kultaa%2C pit%C3%A4m%C3%A4st%C3%A4 moniv%C3%A4risi%C3%A4 vaatteita %28erityisesti purppuraista%29 ja kulkea el%C3%A4imen vet%C3%A4mill%C3%A4 vaunuilla kaupungissa.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3ETribuunit joutuivat my%C3%B6ntym%C3%A4%C3%A4n naisten tahtoon ja Lex Oppia kumottiin naisten painostuksesta vuonna 195 eaa.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3ECato vanhempi %28234-149 eaa.%29 oli %26quot%3Bvanhojen hyvien aikojen%26quot%3B puolustaja ja argumentoi senaatin edess%C3%A4 Lex Oppiaa kumoamaan nousseista naisista%3A%3Cbr %2F%3ENaiset nauttivat aluksi verovapautta ja maatilan antaminen perinn%C3%B6ksi naiselle oli tapa v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4 veroja. Rooman valtakunta oli p%C3%A4%C3%A4asiassa sotilaiden ja maanomistajien yhteiskunta. Vauraus liitettiin tuolloin maan omistamiseen. T%C3%A4m%C3%A4 porsaanreik%C3%A4 tarkoitti%2C ett%C3%A4 suuri osa maasta joka muodosti verotuloja katosi verotuloista p%C3%A4%C3%A4tym%C3%A4ll%C3%A4 naisten k%C3%A4siin. Porsaanreik%C3%A4 tukittiin vuonna 169 eaa. pyrkimyksen%C3%A4 s%C3%A4ilytt%C3%A4%C3%A4 veropohja. T%C3%A4ll%C3%B6in lakiuudistus m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4si%2C ett%C3%A4 mies ei voi j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4 puolta enemp%C3%A4%C3%A4 naiselle perinn%C3%B6ksi. T%C3%A4m%C3%A4n Lex Voconia -nimell%C3%A4 tunnetun lain esitteli by Q. Voconius Saxa Cato vanhemman vahvalla tuella.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EProfessori J%C3%A9r%C3%B4me Carcopino on 1930-luvulla maininnut antiikin feministiliikkeest%C3%A4%2C joka tuhosi Rooman yl%C3%A4luokan perhe-el%C3%A4m%C3%A4n. Vuonna 1940 julkaistussa teoksessa Daily Life in Ancient Rome Carcopino mainitsee ett%C3%A4 ensimm%C3%A4isen ja toisen vuosisadan aikana jaa. roomalaiset naiset nauttivat kunnioitusta ja itsen%C3%A4isyytt%C3%A4 joka oli v%C3%A4hint%C3%A4%C3%A4n verrannollinen ellei korkeampi kuin mit%C3%A4 feministit vaativat vuonna 1940.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3ENaiset saivat Rooman valtakunnassa korkean statuksen lahjoittamalla suuria summia rahaa kotikaupungeilleen%2C ja kaupungit lahjoitusten vastineeksi julistivat lahjoittaneiden naisten syntym%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4t virallisiksi juhlap%C3%A4iviksi.%3Cbr %2F%3E%3Cbr %2F%3EVuosina 165-180 jaa. koetun v%C3%A4est%C3%B6%C3%A4 pienent%C3%A4neen epidemian my%C3%B6t%C3%A4 valtakunnan hallinto teki rationaalisen p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksen barbaarien maahanmuuton kannattamisesta v%C3%A4est%C3%B6vajeen paikkaamiseksi. Valtakunta alkoi tukeutua maahanmuuton edist%C3%A4miseen ja muukalaisten assimilaatioon. 200-luvun kriisi oli Rooman valtakunnassa vuosina 235%E2%80%93275%2C jolloin valtakunta k%C3%A4vi l%C3%A4hes tuhon partaalla. Valtakunta koki ensimm%C3%A4iset vakavat sotilaalliset tappionsa vuosisatoihin. Vuosina 376-382 k%C3%A4yty goottisota%2C johon kuului k%C3%A4%C3%A4nteentekev%C3%A4 Adrianopolin taistelu sai alkunsa siit%C3%A4%2C ett%C3%A4 valtakunnan hallinto oli muukalaisten assimiloinnin kannalla%2C mutta Tonava-joen paikkeille asuttuneet gootit p%C3%A4%C3%A4ttiv%C3%A4tkin hy%C3%B6k%C3%A4t%C3%A4. Goottien assimilaatio ep%C3%A4onnistui.%3Cbr %2F%3Ehttps%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FSyntyvyys_Rooman_valtakunnan_tuhon_syyn%C3%25