Lääkärit toivovat keskustelua siitä mikä on sopivaa, hyväksyttävää, järkevää, pakollista tai ehkä tavoiteltavaa. Ja asiana "koronavirustartuntojen määrä väestössä".
Ilmeisesti on nähtävillä jotain sellaista, että
- nollatilannetta ei haluta tavoitella, mutta haetaan määritelmää mikä on siedettävä määrä
- jos nollatilannetta halutaan tavoitella, se voi olla pitkä eikä kovin edullinen tavoite
Onkohan kaikkea faktaa toimitettu keskustelun pohjalle? Uskalletaanko avata yhtään mahdollisia tai mahdottomia resursseja asian hoitamiseksi? Onko tämä sellainen asia, jossa voi edes ajatella säästämistä tai leikkaamista, ja jos on, niin miten on järkevää säästää tai mistä voi leikata?
Kokeillaan saadaanko täältä irti mitään lääkäreille luettavaksi!
Mikä on mutu-tuntumasi: Vaikka ilman tarpeellisia faktoja tai faktoilla argumentoiden, millainen olisi mielestäsi tavoiteltava tila?
Keskustelua sopivasta määrästä koronatartuntoja
11
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Mielestäni
- nolla- kuolleisuus on tavoiteltava asia
- yhteiskunnan avautuminen on tavoiteltava asia
- aktiivinen mukanaoleminen tutkimuksessa ja valmistuksessa on tavoiteltava asia
- nolla tartuntojen määrä väestössä ei ole mielestäni enää realistinen tavoite
*Tulevaisuuden tulkitsija* Entäs sopiva koronakuolemien määrä?
Tuntuu siltä, että varsinkaan nämä koronan vastaisten toimenpiteiden vastustajat ja koronarokotteiden vastustajat Suomessa eivät ollenkaan ole tyytyväisiä maamme alhaiseen koronakuolleiden määrään.- Anonyymi
Kaikenlainen ääri-ilmiö hyötyy jyrkkä vastakohdat tai huomiottajättäminen. On todennäköistä, että mahdolliset ääripäät ottavat hyötyä samoista vastakohdista sijoittamalla ne oma perspektiivi.
Siitä syystä mielestäni keskustelu ja kaikkien kuuleminen on tärkeä, kuten myös perustellut argumentit. Ne antavat hyvän pohjan hyvien ja alkuperäistä parempien ratkaisujen tekemiselle.
Olen sitä mieltä, että meitä kuunnellaan, mutta sitä ei aina kovin selkeästi tuoda esiin. En usko, että suomalainen kulttuuri olisi sankarikulttuuri, jossa tärkeintä olisi se joka sanoo eikä se mitä sanotaan. Ehkä tuohon kuulemisen kommunikointiin kannattaisi panostaa.
Näinä aikoina tärkeä on pysyä rauhallisena tietenkin ja pitää mielessä kaikkia niitä hyviä asioita, jotka ovat olleet olemassa, kuten vaikka yhdenvertaisuus. Tärkeä on myös ymmärtää keskustelun tärkeys ei väheksyä sitä.
Kovina aikoina hyvät asiat pääsevät helposti unohtumaan, koska on mahdollista, että jonkun tärkeäksi koetun asian nähdään toteutuvan nopeasti, jos jostain otetaan pois, ja nopeuden vaatimus voi perustua vaikka huoleen tai jopa pelkoon.
Pelko on vahva vaikutin.
Seuraamukset tulisi muistaa miettiä myös, koska nykyisyys muodostaa tulevaisuutta. Vaikka sitten mainitun yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Ja koetella vaikuttimet siten, että ne ovat terveet ja järkevät. Vaikuttimien tarkastelu vaatii pysähtyminen ja itsen tunteminen.
Nyt sitten haluttua tavoitetta kohti suunnistaminen tarkoittaa sen, että tavoite on selvä ja kaikki vaadittavat asiat on tiedossa. Loppujen lopuksi se tavoitteen saavuttaminen on sopivien keinojen käyttö. On mahdollista, että olosuhteiden muutos aiheuttaa muutoksen tavoitteeseen tai keinoihin.
Esimerkkinä tästä on se, että Suomi on parhaiden maiden vauhdissa rokotusten ensimmäisten piikkien osalta, joka varmasti auttaa, mutta ei merkittävästi. Koska näyttää siltä, että toinen piikki ja sen teho vaikutus antaa rokotetulle hyvän suojan muutaman viikon jälkeen. Tämä on ollut todennäköisin strateginen suunnitelma alunperin, todennäköisesti 2020 kesän, perustuen resursseihin (mm. sen aikainen tilannearvio, raha, rokotteiden saatavuus, sairaaloiden kyky rokottaa), jota lienee arvioitu jo usein ja jota ehkä joudutaan muokkaamaan, kun ympärillä maailma muuttuu.
Uuden tavoitteen ja uuden suunnittelun tueksi toivon tietenkin keskustelun, kuuntelun ja argumentoinnin lisäksi sitä, että on mahdollista ottaa käyttöön lisää keinoja uuteen yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi, joka tarkoittaa lisäksi hyvät analyysit menneestä, kartoituksen nykyisestä ja tiedot tulevasta.
- Anonyymi
Harkimo sanoo, etta sanktioita noille joilla ei ole rokottetta. miksi tuo nenasuihke ei ole viela tullut? tuohan ois muutenkin paras koronaan
- Anonyymi
ja jos haluis ulkomaille, niin eikos vois miettia asiaa sitten tuossa maassa. jos tuolla saisi esim tuon nenasuihkeen. ellei Suomen markkinoile tuo joudu
- Anonyymi
Suomessa on laski yhdenvertaisuudesta, joten asia ei ole ihan niin suoraviivainen, kuin luulisi.
Sen takia terveydellisiin asioihin liittyvä erottelu, jotka ovat henkilötietosuojan piirissä olevia muutenkin, rokotettuihin ja rokottamattomiin jollain teknisellä välineellä kuten "koronapassi" tai joku muu "ei-niin-fiksu-keino" on lähtökohtaisesti kielletty. Ja muutenkin ajatuksena vähän iljettävä, koska se antaa keinon ja välineen nimenomaan mainittuun erotteluun terveydellisten asioiden perusteella myöhemmin, jolloin se voi sopia jonkun agendaan hyvin, vaikka se nyt ei vaaraa aiheuttaisikaan.
Toki on olemassa käsite "yleisvaarallinen tauti", johon perustuen voidaan tehdä rajoituksia yksilönvapauksiin, kuten on jo tehtykin, viittaan mm. 2020 Uudenmaan eristäminen, erilaiset matkustamiseen liittyvät suositukset, etätyö- ja etäkouluaika ja muut.
Suomessa toiminta perustuu suurelta osalta _luottamukseen_ siitä, että ihmiset tietävät mikä on oikein ja mikä on väärin, sekä osaavat eri tilanteissa noudattaa annettuja suosituksia ja ohjeita. Tästä syystä muun muassa rokotukset on tarkoitettu kaikille, niissä ei ole maksuja, niihin ei ole ollut pakko mennä, vaikka vahva suositus on. Samalla tavoin on toimittu matkustamisen kanssa, on annettu suosituksia. Jos tilanne on se, että suositukset eivät toimi, viranomaisilla on mahdollisuus ottaa tiukempaa ohjausta, sekä käyttöön myös kieltoja ja menettelyrikkeisiin liittyviä sanktioita kuten terveydensuojelurikkomuksesta.
Koska Suomi on demokratia, jossa eduskunta eli suomalaisten äänestämä edustusto päättää isoista osista uusia asioita sekä osallistuu myös tiukennuksiin liittyvien asioiden päättämiseen koskien jo olemassa olevia käytäntöjä, kynnys kovien keinojen käyttöön on korkea. Näin on hyvä ollakin, joskin se luottamus ja vapaus, jota meille suomalaisille on annettu tuo mukanaan myös vastuun, jota meidän tulee pystyä kantamaan, jotta hommat toimivat oikein. Jos emme ole vastuuntuntoisia ja luottamuksen arvoisia, tällöin kynnys ottaa asioita viranomaisten hoidettavaksi tietenkin madaltuu.
En tiedä kuinka moni asiaa on ajatellut tältä kannalta erilaisia ratkaisuja tehdessään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ja jos haluis ulkomaille, niin eikos vois miettia asiaa sitten tuossa maassa. jos tuolla saisi esim tuon nenasuihkeen. ellei Suomen markkinoile tuo joudu
rokotteiden teho tulee monta viikkoa myöhemmin, ei auta jos rokotetaan rajalla.
- Anonyymi
Tähän avaukseen liittyvä uusi näkökanta on nk. long covid.
* Vakava sairastuminen, joka kuormittaa sairaaloita, on uhka.
* Kuolleisuus on toinen uhka.
* Long covid on kolmas pidempiaikainen uhka.
* Viruksen mutatoituminen huonompaan suuntaan neljäs uhka.
Kaikki liittyvät siihen kuinka paljon tartuntoja tulee, eli viruksen esiintymistiheys.
Rokotettujen on todettu olevan suojassa vakavalta sairastumiselta ja kuoleman uhalta. Sille on käyttö kahta ensimmäistä * koskien, ja puoltaa paikkansa.
Rokottaminen ei kuitenkaan ilmeisesti estä long covidia ja ainakaan se ei estä viruksen leviämistä. Koska kun leviäminen on edelleen mahdollista laajaan osaan yhteiskuntia, myös mutatoitumismahdollisuudet säilyvät suurina ja uusia voi putkahdella nopealla rytmillä. Ja koska long covid voi olla mahdollista esiintyä lievän tai oireettoman sairastamisen tapauksessa, puolet * asioista on vielä hoitamatta.
Tämä puoltaisi sitä, että viruksen kitkentä täytyisi kuitenkin pitää tavoitteena, virustartuntojen määrän minimointi väestössä. Vaikka aiemmin pidinkin tärkeimpänä kuolleisuuden poistamista tai minimointia (hoidot ja rokotteet).
Iso osa on sellaisia, joihin ihmisinä voimme vaikuttaa. Sellaisten asioiden kanssa täytyy vielä vähän tulla paremmiksi, jotka liittyvät muutokseen reagoimiseen ja sopeutumiseen. Joka taas liittyy muutoksen havaitsemiseen ja olemassaoleviin keinoihin puuttua asioiden kulkuun. Sanoisin, että parempaan täytyisi pyrkiä läpi linjan: viranomaiset, tutkimus, sairaanhoito ja ihmiset itse. Suoraviivaisuus ja yksinkertaisuus voisi purra hyvin joihinkin tapauksiin, monet asiat ovat kompleksisia ja kestävät liian kauan ilman todellisia perusteita.
*Tulevaisuuden tulkitsija*- Anonyymi
Kun nyt on puuhattu rokotetodistuksia EU:ssa ja Suomessakin: rokotteet hoitavat seurausta tartunnasta, ei juurisyytä tartunnalle. Joten ensinnäkin ongelmallinen tapa (jos täytyy alkaa esittelemään) ja toisaalta pakollisuus tai sanktiointi ei kuulosta järkevältä. Syyn sanktioiminen olisi paljon tehokkaampaa.
Jos katsoo juurisyitä, yksi niistä voi itseasiassa olla valheellinen mielikuva siitä, että kun on rokotteet otettu, kaikki on ok. Tai että rokottamattomattomat olisivat syy leviämiselle. Kun ei ole. Rokottamattomat ovat vaan valinneet itselleen suuremman riskin joutua pulaan.
Tällainen väärä mielikuva yhdistettynä siitä seuraavaan toimintaan, jota rokotetodistukset voivat vahvistaa, voi olla itseasiassa todella huono juttu koskien viruksen leviämistä. Pahimmassa tapauksessa edesauttamassa sitä. Siitäkään syystä rokotetodistusta ei ehkä kannata ottaa käyttöön.
Niitä asioita miksi virus leviää ja miten virus leviää kannattaisi mielestäni edelleen pitää keskusteluissa, ja kehittää niihin uhkaa pienentäviä keinoja. Rokote se ei ole, ainakaan mikään nykyisistä rokotteista.
*Tulevaisuuden tutkija*
- Anonyymi
Epätieteellinen arvaus, nyt kun päivän numerotkin tulivat julki.
Jos todettujen ja kirjattujen tapausten määrä on varmastikin se kerrottu lukumäärä. Käytän tässä pyöristystä 100 000.
Epätieteellisyys tulee kuvaan näin:
10/100 on ottanut yhteyttä sairaanhoitopalveluihin, koska olo on ollut niin huono, että on ollut tarve saada jonkinlaista hoitoa tai vapautusta.
20/100 on kärsinyt mietoja oireita eikä ole jaksanut olla yhteydessä sairaaloihin.
70/100 on saanut virustartunnan täysin oireetta.
Tämän perusteella nuo 100000 kuuluisivat tuohon ensimmäiseen koriin, josta seuraisi se, että 200000 on sairastellut jotenkin kotonaan ja 700000 ei ole tiennyt saaneensa tartunnan.
Kaikenkaikkiaan tämä kattaisi 20% suomalaisista. - Anonyymi
Ymmärrän ysymyksen asettelun,
Ehkä pohjimmainen kysymys on: mitä halutaa suojella ja säilyttää, mikä on rakennettavissa uudelleen, mikä korvaamatonta?
Lääkäreille ei pitäisi olla hankala päätös.
Asia kuitenkin on monimutkaisempi kokonaisuus.
Esim. korporaatiot vs. yksilöt: Voidaan sanoa, että ihmisiä on aina kuollut kaikenlaisissa katastrofeissa. Toisaalta korporaatioita myös tulee ja menee. Onko joku korporaatio välttämättömyys? Onko joku ihmishenki kalliimpi kuin toinen?
Valinta voi olla hankala, mutta ehkä sitten yksinkertainen kuitenkin, kun miettii loppuun.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617820- 1334504
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.323757- 213118
- 232662
- 282586
- 502296
- 252170
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3922123- 322059