Ovatko vastasyntyneet lapset taivaskelpoisia? Jos ovat, millä perusteella? Jos eivät, mitä heille pitäisi tehdä, että tulisivat?
Aihetta on syytä käsitellä kahdesta syystä. Ensiksi, jos asiasta ei ole tietoa, lapsen sairastuessa isän ja äidin saattaa täyttää huoli.
Vaikka tämän päivän ihminen ei ehkä asennoidu lapsen autuuteen niin kuin menneet sukupolvet, hän saattaa epävarmana kysellä: Jos vaikka lapseni sattuisi kuolemaan, miten hänen käy? Periikö hän iankaikkisen elämän?
Toiseksi lohduttajan sanat voivat olla keveästi perusteltuja: Lapsihan on viaton, ole huoleti.
Syvällä sisimmässä voi kuitenkin olla epävarmuus. Siksi ihan opillinen tarkastelu on tarpeen.
Lapsi perii turmeluksen
Koko ihmisrotu oli numerollisesti läsnä Aadamissa. Kun Aadam teki syntiä ja turmeltui, koko ihmiskunta teki hänessä syntiä ja turmeltui. Aadam luotiin Jumalan kaltaiseksi (1. Moos. 5:1) mutta syntiinlankeemuksen jälkeen Aadamille syntynyt poika oli langenneen Aadamin kaltainen (1. Moos. 5:3).
Syntiinlankeemuksessa Jumalan kirkkaus hävisi ihmisestä, ja langenneen ihmisen jälkeläiset ovat siitä lähtien syntyneet ilman kirkkautta.
Mikä lihasta on syntynyt, on liha, sanoi Jeesus (Joh. 3:6). Jeesus ei käytä tässä sanaa liha ruumis- tai ihmiskunta-mielessä, vaan kuvaamaan hengellistä tilaa.
Jeesus syntyi syntisen lihan kaltaisuudessa (Room. 8:3); me olemme syntistä lihaa.
Paavali sanoo saman asian näin: ”Minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen ja ettei minussa, se on minun lihassani asu mitään hyvää” (Room. 7:14,18).
Ihminen syntyessään perii tämän hyvän puutteen, turmeluksen.
Langenneesta ihmisestä syntyessään lapsi ei peri vain lihallista tilaa, ilman kirkkautta olevaa olemusta, vaan myös lihallisen mielen, joka vastustaa Jumalaa.
Lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sanoo Raamattu (Room. 8:7, ks. Kol. 1:21). Siksi ihminen on varttuessaan lihan vallassa (Room. 8:5). Hänessä on asuva synti (Room. 7:17), joka herättyään muuttuu toimivaksi synniksi.
Eli ihmisessä on jo syntyessään synnin siemen, josta sitten kasvaa tekosyntien monihaarainen ohdake. Tai toista kuvaa käyttääkseni ihmisessä on pedon luonto uinuvana. Myöhemmin se herää ja teettää pedon tekoja. Tätä sanotaan perisynniksi.
Lapsi ei enää peri perisynnin syyllisyyttä
Perisynnissä on kaksi puolta: turmelus ja syyllisyys. Molemmat ovat kollektiivisia, kaikkia koskevia.
Seuraava vertaus on huono, mutta kuvaa vähän asiaa. Jos tuhoeläimet, esimerkiksi rotat, päätetään hävittää joltakin alueelta, tuomion saavat nekin tuholaiset, jotka eivät ole vielä tehneet tuhotekoja, koska kuuluvat tuholaisen heimoon. Syyllisyys on kollektiivinen.
Ihmiskunta alkoi tuhota Jumalan tekoja ja sen ylle lankesi Jumalan tuomio (Room. 5:18a). Lapset syntyivät tuomionalaiseen maailmaan.
Tilanne muuttui ratkaisevasti ristillä. Jeesus kantoi ja sovitti ristillä kollektiivisen syyllisyyden. Näin hän poisti perisynnin syyllisyyden. Raamattu sanoo asiasta mm. näin:
- Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29). Jeesus sovitti kaikki synnit, otti pois koko syntikuorman.
- Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi (Room. 5:18).
- Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan (2. Kor. 5:19).
Nyt lapsi syntyy sovitettuun maailmaan. Sovitus koski taannehtivasti myös ennen ristiä tehtyjä syntejä (Room. 3:25, 5:8, 4:6,7). Perisynnin syyllisyys ei enää periydy. Lapset ovat autuaita Jeesuksen sovitustyön tähden ilman mitään toimenpiteitä.
Peritty turmelus langettaa jokaisen
Kun peritty turmelus, ihmisessä asuva synti, herää, se muuttuu toimivaksi synniksi ja teettää synnillisiä tekoja.
Ihminen on sekä fyysisen että hengellisen kuoleman leimaama jo syntyessään, ja perisynnin pettämänä kaikki tekevät syntiä (Room. 3:23, 5:12).
Synnintekijä siirtyy jälleen Jumalan vihan alle (Joh. 3:36, Ef. 2:3). Sieltä hänet pelastaa vain omakohtainen usko (Joh. 3:18).
Ihminen tuomitaan tekojen mukaan (Ilm. 20:12). Pahin teko on epäusko, Jumalan pelastustarjouksen torjuminen. Jeesus sovitti ristillä myös kaikki tekosynnit.
Jumalan pelastustahto on sama kaikkia kohtaan (1. Tim. 2:4) mutta Jumalan pelastusarmo ei ole vastustamaton. Se voidaan Jumalan herättämän uskon avulla ottaa vastaan, mutta myös torjua.
Siksi kukaan ei voi pelastua vastaanottamatta uskon kautta Kristusta, mutta tämä koskee tietoiseen ikään tulleita.
Mikä on kasteen paikka?
Perisyntiongelmaan on usein esitetty ratkaisuksi sylilapselle suoritettua kastetta. Mutta kaste ei pese pois perisynnin turmelusta eikä syyllisyyttä, sillä se ei ole lihan saastan poistamista (1. Piet. 3:21).
Syyllisyys on jo poistettu, uskoontulossa ihminen pelastuu synnin orjuudesta ja turmelus poistetaan lopullisesti ylösnousemuksessa.
Uskoontulleessa ihmisessäkin kuitenkin vaikuttaa syntiturmelus, lihallinen mieli, edelleen, niin ettei hän rakasta Jumalaa kaikesta sydämestään, kaikesta sielustaan, kaikesta mielestään ja kaikesta voimastaan.
Näin uskovanakaan hän ei pelastu lain täyttämisen kautta, vaan tarvitsee lahjavanhurskauden joka päivä. Sen turvissa hän pyhittyy Hengen vaikutuksesta kohti sitä korkeaa asemaa, johon hänet on vanhurskauttamisessa jo asetettu.
Kaste on hyvän omantunnon pyytämistä (1. Piet. 3:21). Kaste kuuluu siihen ikään, jolloin omatunto ei ole enää uinuvassa tilassa, vaan toimii ja on tullut pahaksi.
Ihminen ymmärtää evankeliumin ja osaa pyytää hyvää omaatuntoa tai vastata Jumalan pyyntöön.
Stanley M. Hortonin ym:n mukaan Pietarin tekstissä olevaa pyyntö-sanaa roomalaiset käyttivät senaatin hyväksynnästä, kun joku pyysi sitä. Mahdollisesti myös silloin, kun senaatti puolestaan pyysi vastausta, jonka kysytty antoi.
Kysymyksessä on siis sekä pyyntö että vastaus, siksi toiset käännökset puhuvat pyytämisestä ja toiset vastaamisesta.
Joka tapauksessa kasteeseen sovellettuna kysymys on tietoisen omantunnon kommunikoinnista Jumalan kanssa.
Kaste ei muuta uinuvaa omaatuntoa miksikään; ei puhdista sitä eikä tuo sinne uskoa tai tahtoa elää Jumalan tahdon mukaan.
Vedenpaisumuksen antama vertauskuva valaisee asiaa (1. Piet. 3:20,21). Varsinaisesti vesi ei pelastanut Nooan perhekuntaa, vaan arkki, johon mentiin ensin.
Vesi pelasti vain arkissa olevat. Tämän mukaan kaste kuuluu sille, joka on ensin uskon kautta mennyt Kristukseen(arkkiin).
Uskoontulleelle kasteesta on hyötyä, mutta ei lapselle. Lapsi on autuas ilman kastetta, ei oman viattomuutensa, vaan Jeesuksen uhriveren perusteella.
Aihetta on syytä käsitellä kahdesta syystä. Ensiksi, jos asiasta ei ole tietoa, lapsen sairastuessa isän ja äidin saattaa täyttää huoli.
Vaikka tämän päivän ihminen ei ehkä asennoidu lapsen autuuteen niin kuin menneet sukupolvet, hän saattaa epävarmana kysellä: Jos vaikka lapseni sattuisi kuolemaan, miten hänen käy? Periikö hän iankaikkisen elämän?
Toiseksi lohduttajan sanat voivat olla keveästi perusteltuja: Lapsihan on viaton, ole huoleti.
Syvällä sisimmässä voi kuitenkin olla epävarmuus. Siksi ihan opillinen tarkastelu on tarpeen.
Lapsi perii turmeluksen
Koko ihmisrotu oli numerollisesti läsnä Aadamissa. Kun Aadam teki syntiä ja turmeltui, koko ihmiskunta teki hänessä syntiä ja turmeltui. Aadam luotiin Jumalan kaltaiseksi (1. Moos. 5:1) mutta syntiinlankeemuksen jälkeen Aadamille syntynyt poika oli langenneen Aadamin kaltainen (1. Moos. 5:3).
Syntiinlankeemuksessa Jumalan kirkkaus hävisi ihmisestä, ja langenneen ihmisen jälkeläiset ovat siitä lähtien syntyneet ilman kirkkautta.
Mikä lihasta on syntynyt, on liha, sanoi Jeesus (Joh. 3:6). Jeesus ei käytä tässä sanaa liha ruumis- tai ihmiskunta-mielessä, vaan kuvaamaan hengellistä tilaa.
Jeesus syntyi syntisen lihan kaltaisuudessa (Room. 8:3); me olemme syntistä lihaa.
Paavali sanoo saman asian näin: ”Minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen ja ettei minussa, se on minun lihassani asu mitään hyvää” (Room. 7:14,18).
Ihminen syntyessään perii tämän hyvän puutteen, turmeluksen.
Langenneesta ihmisestä syntyessään lapsi ei peri vain lihallista tilaa, ilman kirkkautta olevaa olemusta, vaan myös lihallisen mielen, joka vastustaa Jumalaa.
Lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sanoo Raamattu (Room. 8:7, ks. Kol. 1:21). Siksi ihminen on varttuessaan lihan vallassa (Room. 8:5). Hänessä on asuva synti (Room. 7:17), joka herättyään muuttuu toimivaksi synniksi.
Eli ihmisessä on jo syntyessään synnin siemen, josta sitten kasvaa tekosyntien monihaarainen ohdake. Tai toista kuvaa käyttääkseni ihmisessä on pedon luonto uinuvana. Myöhemmin se herää ja teettää pedon tekoja. Tätä sanotaan perisynniksi.
Lapsi ei enää peri perisynnin syyllisyyttä
Perisynnissä on kaksi puolta: turmelus ja syyllisyys. Molemmat ovat kollektiivisia, kaikkia koskevia.
Seuraava vertaus on huono, mutta kuvaa vähän asiaa. Jos tuhoeläimet, esimerkiksi rotat, päätetään hävittää joltakin alueelta, tuomion saavat nekin tuholaiset, jotka eivät ole vielä tehneet tuhotekoja, koska kuuluvat tuholaisen heimoon. Syyllisyys on kollektiivinen.
Ihmiskunta alkoi tuhota Jumalan tekoja ja sen ylle lankesi Jumalan tuomio (Room. 5:18a). Lapset syntyivät tuomionalaiseen maailmaan.
Tilanne muuttui ratkaisevasti ristillä. Jeesus kantoi ja sovitti ristillä kollektiivisen syyllisyyden. Näin hän poisti perisynnin syyllisyyden. Raamattu sanoo asiasta mm. näin:
- Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29). Jeesus sovitti kaikki synnit, otti pois koko syntikuorman.
- Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi (Room. 5:18).
- Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan (2. Kor. 5:19).
Nyt lapsi syntyy sovitettuun maailmaan. Sovitus koski taannehtivasti myös ennen ristiä tehtyjä syntejä (Room. 3:25, 5:8, 4:6,7). Perisynnin syyllisyys ei enää periydy. Lapset ovat autuaita Jeesuksen sovitustyön tähden ilman mitään toimenpiteitä.
Peritty turmelus langettaa jokaisen
Kun peritty turmelus, ihmisessä asuva synti, herää, se muuttuu toimivaksi synniksi ja teettää synnillisiä tekoja.
Ihminen on sekä fyysisen että hengellisen kuoleman leimaama jo syntyessään, ja perisynnin pettämänä kaikki tekevät syntiä (Room. 3:23, 5:12).
Synnintekijä siirtyy jälleen Jumalan vihan alle (Joh. 3:36, Ef. 2:3). Sieltä hänet pelastaa vain omakohtainen usko (Joh. 3:18).
Ihminen tuomitaan tekojen mukaan (Ilm. 20:12). Pahin teko on epäusko, Jumalan pelastustarjouksen torjuminen. Jeesus sovitti ristillä myös kaikki tekosynnit.
Jumalan pelastustahto on sama kaikkia kohtaan (1. Tim. 2:4) mutta Jumalan pelastusarmo ei ole vastustamaton. Se voidaan Jumalan herättämän uskon avulla ottaa vastaan, mutta myös torjua.
Siksi kukaan ei voi pelastua vastaanottamatta uskon kautta Kristusta, mutta tämä koskee tietoiseen ikään tulleita.
Mikä on kasteen paikka?
Perisyntiongelmaan on usein esitetty ratkaisuksi sylilapselle suoritettua kastetta. Mutta kaste ei pese pois perisynnin turmelusta eikä syyllisyyttä, sillä se ei ole lihan saastan poistamista (1. Piet. 3:21).
Syyllisyys on jo poistettu, uskoontulossa ihminen pelastuu synnin orjuudesta ja turmelus poistetaan lopullisesti ylösnousemuksessa.
Uskoontulleessa ihmisessäkin kuitenkin vaikuttaa syntiturmelus, lihallinen mieli, edelleen, niin ettei hän rakasta Jumalaa kaikesta sydämestään, kaikesta sielustaan, kaikesta mielestään ja kaikesta voimastaan.
Näin uskovanakaan hän ei pelastu lain täyttämisen kautta, vaan tarvitsee lahjavanhurskauden joka päivä. Sen turvissa hän pyhittyy Hengen vaikutuksesta kohti sitä korkeaa asemaa, johon hänet on vanhurskauttamisessa jo asetettu.
Kaste on hyvän omantunnon pyytämistä (1. Piet. 3:21). Kaste kuuluu siihen ikään, jolloin omatunto ei ole enää uinuvassa tilassa, vaan toimii ja on tullut pahaksi.
Ihminen ymmärtää evankeliumin ja osaa pyytää hyvää omaatuntoa tai vastata Jumalan pyyntöön.
Stanley M. Hortonin ym:n mukaan Pietarin tekstissä olevaa pyyntö-sanaa roomalaiset käyttivät senaatin hyväksynnästä, kun joku pyysi sitä. Mahdollisesti myös silloin, kun senaatti puolestaan pyysi vastausta, jonka kysytty antoi.
Kysymyksessä on siis sekä pyyntö että vastaus, siksi toiset käännökset puhuvat pyytämisestä ja toiset vastaamisesta.
Joka tapauksessa kasteeseen sovellettuna kysymys on tietoisen omantunnon kommunikoinnista Jumalan kanssa.
Kaste ei muuta uinuvaa omaatuntoa miksikään; ei puhdista sitä eikä tuo sinne uskoa tai tahtoa elää Jumalan tahdon mukaan.
Vedenpaisumuksen antama vertauskuva valaisee asiaa (1. Piet. 3:20,21). Varsinaisesti vesi ei pelastanut Nooan perhekuntaa, vaan arkki, johon mentiin ensin.
Vesi pelasti vain arkissa olevat. Tämän mukaan kaste kuuluu sille, joka on ensin uskon kautta mennyt Kristukseen(arkkiin).
Uskoontulleelle kasteesta on hyötyä, mutta ei lapselle. Lapsi on autuas ilman kastetta, ei oman viattomuutensa, vaan Jeesuksen uhriveren perusteella.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Parannus
Parannus on elintärkeä. Sana parannus (kr. metanoia) tai sen verbimuoto tehdä parannus esiintyy Uudessa testamentissa yhteensä 56 kertaa.
Johannes Kastaja saarnasi parannusta (Matt. 3:2), Jeesus saarnasi (Mark. 1:15) ja käski saarnata parannusta (Luuk. 24:47). Niin apostolit tekivätkin (Ap.t. 2:38, 26:20).
Parannus on Jumalan määräys, ja ilman parannusta ei kukaan voi pelastua (Ap.t. 11:18, 17:30).
Parannus on kääntymistä Jumalan puoleen (Ap.t. 20:21). Siinä ihminen tulee toisiin ajatuksiin, katuu ja muuttaa mielensä.
Parannus ei ole katumista ilman mielenmuutosta, kuten esimerkiksi Juudaksella oli. Parannus ei ole elämän parantelua, vaan huonon olemuksen ja elämän tuomista Jumalan luo.
Parannuksessa Jumala on aina lähellä. Jeesus sanoi: Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus.
Parannus on mahdollista, koska Jeesus tulee lähelle ja vetää turmeltunutta ja syntiin kuollutta ihmistä Sanan, Pyhän Hengen ja elämänkokemusten kautta, näin herättäen ihmisen.
Etsimään herännyt ihminen toteaa oman mahdottomuutensa, jopa hänen kääntymisensä on huonoa. Siksi parannuskin on Jumalan lahja (Ap.t. 11:18).
Parannus ei ole vain ulkonaisten kristillisten muotojen tai elämäntavan omaksumista, vaan se on kokonaisvaltainen ratkaisu, joka koskettaa koko persoonaa: ymmärrystä, tahtoa ja tunnetta.
Siinä ymmärrys avautuu käsittämään, ettei ilman Jeesusta voi pelastua, vaan synti kadottaa. Mieli ja tahto kääntyvät Jumalan puoleen.
Kosketuksen syvyydessä on eroja, mutta ihmisen omatunto herää, hän tulee tietoiseksi vastuustaan Jumalan edessä eli hänelle tulee synnintunto, ja hän pyrkii Jumalan yhteyteen.
Ehkä paras esimerkki parannuksesta on Raamatun tuhlaajapoika, joka meni itseensä ja päätti palata ansiottomana Isän tykö.
Niilläkin, jotka eivät ole rypeneet maailman sikakaukaloilla herää jossakin vaiheessa voimakkaammin tai heikommin tiedostettu halu kääntyä Jumalan puoleen.
Usko
Tässä yhteydessä ei käsitellä luonnollista uskoa, parantavaa uskoa, uskon rukousta eikä uskon armolahjaa, vaan rajoitutaan pelastavan uskon tarkasteluun.
Parannus ja usko kuuluvat yhteen. Aito parannus johtaa aina uskoon, sillä kun ihminen parannuksessa kääntyy pois synnistä, niin hän samalla parannuksessa ja uskossa kääntyy Jumalaan päin.
Usko on välttämätön pelastukselle, sillä Raamattu sanoo: Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen (Hebr. 11:6). Kun pelastus tapahtuu vain uskon kautta (Gal. 2:16, Ef. 2:8), uskolla on välineellinen merkitys; ei uskon tähden, vaan uskon kautta.
Verbi uskoa merkitsee: uskoa mitä joku sanoo, hyväksyä väite. Usko on kuitenkin enemmän kuin hyväksyminen tai mielipide. Uskoon sisältyy luottamus.
Jollakin voi olla rannassa vene, mutta se tieto tai asian hyväksyminen ei vie häntä vielä virran yli. Vasta kun astuu veneeseen ja jää sen varaan, hän voi kulkuea virran poikki.
Usko on Jumalan luokse käymistä (Ef. 3:12, Hebr. 4:16, 10:38) ja Jeesukseen katsomista (Joh. 1:29, 3:14-16). Samalla usko merkitsee tottelevaista luottamusta (Room. 1:5, Hebr. 11:1).
Kuten parannuksessa, uskossakin on älyllinen (Room. 10:17), tahto- (Joh. 1:12) ja tunnepuoli (Luuk. 8:13). Siksi sylivauvalla ei voi olla Raamatun tarkoittamaa uskoa.
Usko ei ole ihmisen aikaansaannosta, vaan Jumalan vaikutusta evankeliumin ja Pyhän Hengen kautta (Ap.t. 3:16, 1. Tim. 1:14).
Usko syntyy sydämeen, kun ihminen Jumalan vetämänä kääntyy Jumalan puoleen (2. Kor. 3:16). Vaikka parannus ja usko ovat ihmisen vastaus Jumalan kutsuun, silti ne ovat Jumalan lahjoja (Room. 12:3, 2. Piet. 1:1).
Siksi uskoa kutsutaan Jumalan Pojan uskoksi ja Kristuksen uskoksi (Gal. 2:20, Fil. 3:9).
Uskoessaan ihminen uskoo Kirjoitukset ja Kirjoitusten evankeliumin (Joh. 5:47, Mark. 16:15,16). Usko kohdistuu Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen ja nimenomaan Jeesuksen vereen (Joh. 5:24, Joh. 3:16, Room. 3:25).
Näin uskon tulos ei riipu määrästä, iästä, tasosta, vaan kohteesta. Heikko usko ja nuoren usko tuovat pelastuksen yhtälailla kuin kokeneen vahva usko.
Vanhan liiton pyhät uskoivat etukäteen ja uuden liiton jälkikäteen, mutta kummatkin vanhurskautettiin.
Olet tulossa jostain karismaattisesta tilaisuudesta hyvin hermostuneena?...suomen turusta?...sofiaanin kadulta?...olet saanut jotain kirjoitelmia? diskettejä?...feijalta? weijolta?
pitikö näky paikkansa?
Olen ollut tänään koko päivän kotona, mitä nyt kaupassa kävin.
En ole tänään ollut ollenkaan hermostunut, enkä yleensäkkään ole.
Sofiankatu on tosiaan Turussa.
(osoitteen löysit täältä:
http://www.jeesus-on-herra.com/ ,Vai mitä?)
En ole koskaan saanut keneltäkään mitään kirjoituksia tai diskettejä, mitä nyt joskus kadulla jotkut jakelevat lentolehtisiä ja diskettejä en käytä ollenkaan.
Kyseisiä henkilöitä en tunne henkilökohtaisesti.
Siis pitikö "näkysi" paikkansa?
EI SINNE PÄINKÄÄN, eräs muukin joka tänne kirjoittelee sano nähneensä minusta näyn, mutta eipä sekään oikein mennyt, joten kukahan teille noita "näkyjä" näyttää?
Pitääkö näky paikkansa?
Profetia voi koskea menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Etkö ole koskaan käynyt tuolla Sofiankadulla hengellisessä tilaisuudessa?
Aloituksessa on otsikko Milloin kastetaan, joten en ala setvimään "näkyäsi", pysy aiheessa tai älä kirjoita ollenkaan. Kiitos! :)
Kyllä vai ei?
Oletko mahdollisesti saanut siellä "uskovien kasteen" ?
Liittyy oleellisesti keskustelun avaukseen, milloin olet kastettu ja monesti?
Vastaa rehellisesti!
Sinulla on omituinen tarve tietää minusta, mutta en sitä sinullekkaan kerro(on kyselty), koska en itseäni tuo esille, vaan Jeesusta Jumalan Sanan avulla ja oppia jota Paavali julisti, mutta sellainen joka julistaa eri evankeljumia on, tiedät kyllä millainen. (Gal. 1:8)
Lapsikastetta et voi puolustaa Raamatulla, koska sitä ei Raamatussa ole.
Miten lukijat voivat arvioida kasteesi oikeellisutta, jos et kerro missä ja keneltä olet kasteita saanut ja montako kastetta olet saanut ja milloin?
Paljonko on käytetty vettä, onko se ollut virtaavaa, kerro nyt tarkemmin, niin osataan arvioida oletko oikein kastettu?
Ei ole sinun asiasi sitä arvioida.
Kaikkihan pitää tutkia sanan valossa, koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä hyvä on. Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta, neuvoo sana...koeteltiinko muuten se henki, joka oli läsnä kun sinua kastettiin toisen, kolmannen kerran?
Ensimmäisessä kasteessa on itse Jeesus paikalla, missä kaksi tahi kolme on kokoontunut Hänen nimessään, siinä Hän on läsnä. Erityisesti Jeesus on luvannut olla mukana juuri kasteessa aina maailman loppuun asti (Mt.28:19-20)
Kerran täällä palstalla oli henkilö, joka kertoi, että hänet oli kastettu neljä kertaa, aina eri yhdistysten kasteella, kun hän oli vaihtanut "liittymää".
Mutta, kuten sanoin et voi puolustaa lapsikastetta Raamatulla.
Joten se ei ole Raamatun mukainen kaste ollenkaan.
Nyt en enää jatka tätä "jankuttamista" kanssasi, vaan kehoitan ottamaan Raamatun ja tutkimaan sieltä mikä on Jumalan Sanan mukainen kaste.
Siunausta tutkimuksellesi! :)
Jo Jeesuksen seurassa olleet apostolit tiesivät, mikä on oikea kaste, kun he kastoivat ensimmäisten kirkkoisien (kuten Origenes) vanhempia ja isovanhempia aivan pieninä lapsina, joilla Jeesus sanoi olevan uskon häneen (0-12v)Mark.9;36,42
Kristityt ovatkin kastaneet lapsiaan jo 2000 vuotta perhekunnittain, perheen päämiehen tahdon mukaisesti, koska Herra pelastaa koko perheen kerralla, kuten Lootin perheen, Nooan perheen, Lyydian perheen, vanginvartijan perheen, joka iloitsi yhteisestä uskosta vasta kasteen jälkeen, ei ennen sitä. Lasten kastamiseen kielteisesti, jopa vihamielisesti suhtautuvat anabaptistiset liikkeet syntyivät pääosin vasta 1900-luvun alussa amerikassa (mormonismi, jehovalaisuus, helluntailaisuus jne.)
Kiistely lapsikasteesta v. 253
Siitä, voitaisiinko kastaa myös sylilapset, kiisteltiin seurakuntien yhteisessä kokouksessa vuonna 253. Todisteet imeväisikäisten lasten kastamisesta jo apostolisena aikana perustuvat olettamuksiin, samoin kuin kirkkoisien kirjoitusten tulkinnat siitä, että se olisi yleisesti käytössä ollut tapa.
Sylilapsia eli imeväisikäisiä lapsia on kastettu todennäköisesti jo vähän ennen v. 253, jolloin siitä kiisteltiin.
Tällaiset lasten kastamiset perustuivat harhaoppeihin, joita esiintyi toisella ja kolmannella vuosisadalla sangen runsaasti. Jo apostoli Paavalinkin aikana esiintyi sellaistakin harhaoppia, että ihmiset kastattivat itsensä jopa kuolleitten puolesta, 1. Kor. 15:29.
Harhaoppien varaan ei voida rakentaa oppia raamatullisesta kasteesta, eikä niiden perusteella voida sivuuttaa Raamatun varmaa ilmoitusta ja siellä mainittua kastekäytäntöä.
Käytettävissä olevien asiatietojen perusteella, joita on apostolisen ajan jälkeiseltä ajalta peräisin, näyttää siltä, ettei sylilasten kastaminen ollut yleinen tapa ennen 300- lukua. Lapsikaste siinä muodossa, jossa se monissa kirkoissa esiintyy, tuli kirkkoon vähitellen.
Uskovien kaste oli yhä sen rinnalla vielä pitkään.
Tätä osoittaa sekin, että monet katolisen kirkon johtomiehetkin kastettiin vasta aikuisena, vaikka he olivat syntyisin kristityistä perheistä. Esimerkkeinä tästä ovat Gregorius Nyssalainen, Basilius, Gerogorius Nazianzalainen ja Augustinus.
Vaikka Augustinuksen äiti oli hurskas kristitty, kastatti Augustinuskin itsensä uskoon tultuaan vasta 30-vuotiaana, vuonna 387. Augustinus kuoli v. 430.
Uskovien kastekäytäntöön viittaa myös ennen kastetta annettu katekumenaattiopetus (opetus kasteoppilaille), jota annettiin vielä 300- luvulla.
Tähän alkoi tulla mukaan tällöin myös maagisia seremonioita sekä opetukseen pääsemisessä että itse kasteeseenkin, samalla myös pakanalliset mysteerikäsitykset alkoivat saada niissä valtaa.
"Luterilaiset pitävät jyrkästi kiinni lapsikasteesta. Heidän oppinsa johtaa tässä asiassa vaikeuteen siinä, että sakramenttien siunaus riippuu uskosta, eikä imeväisillä voi olla vielä mitään uskoa", (Kristilliset kirkot ja muut yhteisöt, Osmo Tiililä, sivu 259).
Koska raamatusta ei löydy tukea lapsikasteopille, on tämän opin tueksi haettu tukea mm. kirkkoisien lausunnoista, proselyyttikasteista, hautakirjoituksista ym.
On pyritty esittämään arvioita joidenkin henkilöiden kuolinajoista ja arvioimaan, koska heidät olisi mahdollisesti kastettu.
Lapsikasteen esiintymistä ennen sen yleistymistä on perusteltu sanoilla: luultavasti, mahdollisesti, lienee, todennäköisesti jne.
Yksinkertaisempaa olisi toimia sen mukaan, mitä tästä asiasta on Raamatussa selvästi sanottu.
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Pyhät toimitukset, sivulla 22: "Pikkulasten kasteen alkuhistoria jää siis epäselväksi, mutta varmaa on, että jo toisen vuosisadan lopussa se oli yleinen käytäntö".
Miten yleinen käytäntö se oli tällöin, on samalla myös arvaillun varassa, kuten seuraavastakin lainauksestakin ilmenee.
"Kirkko oli näkyväinen, sikäli kuin kaikki otettiin siihen kristillisen kasteen kautta (aikuisten kasteen; lapsikaste lienee alusta saakka käytetty myöskin lapsikastetta; lapsikaste on yleinen kolmannen vuosisadan alussa)", (Kirkkohistoria 1. Hjalmar Holmquist:, suom. A.E.Jokipii, sivu 49).
Kastetapa
Raamatun esimerkkien mukaan kaste toimitettiin upottamalla, ja tätä merkitsee kreikankielinen kastetta tarkoittava sana baptidzö. Upotuskaste oli käytössä myös sylilapsiakin kastettaessa aina 1400-luvulle saakka, jolloin se oli virallisena kastetapana myös Rooman kirkossa.
Vihmonnat ja valelukasteet ovat tulleet varsinaisesti käyttöön vasta sen jälkeen.
Kreikkalaiskatolinen kirkko ja eräät itämaiset kirkot ovat käyttäneet aivan viime aikoihin saakka virallisesti upotuskastetta. "...kristillinen kaste perustavana tekijänä kristittyjen yhteydelle... se toimitettiin tavallisesti upottamalla kastettava kolme kertaa juoksevaan veteen...", (Kirkkohistoria 1. Hjalmar Holmquist:, suom. A.E.Jokipii, sivu 75).
Kaikki alkoi room.kat. kirkosta josta lut. kirkko nämä kopioi.
Kasteesta ja ehtoollisesta mysteerioppi
Kaste ja ehtoollinen muodostuivat mysteeriopeiksi, joiden mukaan ne puhdistivat ihmiset ilman parannusta ja mielenmuutosta kaikista synneistä, synnyttivät uudesti ja tekivät ihmiset kuolemattomiksi.
"Kun näin muodoin ei kukaan voinut tulla autuaaksi ilman kastetta, niin tuli lapsikasteen välttämättömyys toisen vuosisadan lopulta lähtien selväksi", (Kirkkohistoria - Hjalmar Holmquist, suomentanut A.E.Jokipii, sivu 106.)
Lapsikasteella oli kirkon kannalta suuri merkitys, ihmiset saatiin sen avulla kaikki kirkon jäseniksi ja ylläpitäjiksi. Toiminnan ja virkavallan lisääntyminen lisäsivät samalla menoja.
Tämä johti lopulta siihen, että alettiin myydä syntejä rahalla anteeksi. Syntyi anekauppa: "Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa."
(No onneksi lut. kirkko ei sentään ane:ja alkanut myymään)
Vainoja "uudestikastajia" kohtaan keskiajalla
Katolinen kirkko ryhtyi ankaraan taisteluun erikoisesti niitä uskonpuhdistajia ja ihmisiä vastaan, jotka eivät hyväksyneet kirkon lapsikastetta.
Vuonna 1525 säädettiin laki, joka määräsi maanpakoon jokaisen, joka ei kastata lastaan viikon kuluttua lapsen syntymästä.
Vuonna 1528 säädettiin laki, joka määräsi jokaiselle "uudestikastajalle" kuolemantuomion. Lisäksi heidän kokouksiinsa osallistujia rangaistiin vankeudella.
Luterilainen kirkko jatkoi vanhoja perinteitä
Luther ja toiset edellä mainitut uskonpuhdistajat tyytyivät siihen, että räikeimmät epäkohdat poistetaan kirkon opista. He halusivat säilyttää kirkon.
Katolisen kirkon muuttaminen ei onnistunut kuitenkaan heidän vaatimillaan tavoilla, ja näin syntyi uusia kirkkokuntia: anglikaaninen, luterilainen ja reformoidut kirkot, jotka säilyttivät suuren osan katolisen kirkon opeista ja sen muotomenoista.
Luterilainen kirkko jatkoi edelleen uskonvainoja, tosin lievemmässä muodossa erityisesti niitä kohtaan, jotka opettivat Raamattua niin kuin se on kirjoitettu, tulkitsematta sitä kirkon dogmien mukaan.
"Kasteen armo" nukuttanut ihmisiä väärään rauhaan
Monet ihmiset elävät, huolimatta siitä, että heidät on lapsena kastettu, Jeesuksen ristin vihollisina, ilman Jumalaa ja toivoa maailmassa.
Eikö olisi tärkeämpää olla puhumatta lapsikasteesta ja keskittyä julistamaan henkilökohtaista uskoa Jeesukseen Kristukseen.
Käytäntö on osoittanut selvästi, ettei kastamalla voida tehdä ihmisistä Jumalaan uskovia, sillä saadaan aikaan vain kastettua pakanuutta.
Apostoli Paavali (ja myös toiset apostolit) ei julistanut ihmisille "kasteen armoa", vaan hän julisti heille pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa., Hän sanoi: "Vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille, joka on vastoin sitä, mitä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu" (Gal. 1:8).
On suuri vastuu Jumalan edessä, jos nukuttaa ihmiset uskomaan "kasteen armoon", eikä julisteta, että synnistä on tehtävä parannus.
Lapsikasteoppi on tullut jäädäkseen
Lapsikaste on kirkossa se peruspilari, jonka varassa lepää koko valtiokirkkojärjestelmä. Sen poistaminen käytöstä kaataisi koko järjestelmän.
Tämän vuoksi kirkon on pakko puolustaa lapsikastetta ja yrittää epätoivoisesti etsiä sille tukea myös Raamatun sanan ulkopuolelta.
Lapsikaste on kirkossa historiallisen kehityksen tulos. Lapsikasteoppi on luterilaisen kirkon työntekijän ja kirkon kannalta myös arvovaltakysymys, on vaikea myöntää ainakin julkisesti, että oppi, jota julistaa, ei ole totuus asiasta.
Lapsikasteoppi on jäänne roomalaiskatolisesta kirkosta, jossa on edelleen vielä paljon muutakin raamatunvastaista, mm. sakramenttiopeissa, Marian palvonnassa, ym.
Lapsikasteopille kirkon työntekijät eivät voi mitään, se on tullut jäädäkseen, mutta se ei merkitse sitä, että opetuksen pääpaino tarvitsisi olla siinä.
Vaikka ei hyväksyisi lapsikastetta ja pitäisi sitä raamatunmukaisena oppina, siitä ei ole hyödyllistä puhua. Puhuminen tästä, ei poista kirkosta tätä käytäntöä.
Luterilaisen kirkon työntekijöiltä odottaisi myös korrektimpaa suhtautumista tässä asiassa niitä uskontokuntia ja kirkkokuntia kohtaan, joilla on käytössään Raamatun alkuperäinen kastekäytäntö.
Raamatun mukaan silloin kun pakanoiden (ei-juutalaisten) täysi luku on sisälle tullut Jumalan valtakuntaa, niin piru, peto ja kaikki sen apurit heitetään tuliseen järveen. Piru tietää, että sillä on enää vähän aikaa jäljellä ja se käy raivoisaa viivytystaistelua yrittäessään estää lasten kastamisen ja tuon täyden luvun täyttymisen. Jeesus sanoikin, että joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi,se ei pääse sinne sisälle. Kasteessa lapsi ottaa vastaan koko Jumalan valtakunnan loiston: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Ja sitähän piru ei voi sietää?
Piru yrittää kaikin keinoin estää lasten kastamisen kaikellä valheen voimalla ja eksytyksen väkevällä hengellä, joka lahkoihin on vuodatettu, sillä Raamatun mukaan anabaptistiset lahkot eivät peri Jumalan valtakuntaa (Gal.5:20-21, Matt.7:22-23).
...juonien mestari haluaa sinun ja minun riitelevän, joten nyt on korkea aika jo lopettaa tälläinen.
Koska emme "väittelystä huolimatta" ole samaa mieltä tästä kaste asiasta, niin jätetään se kokonaan Jumalan huoleksi, mikä on oikea Raamatun mukainen kastetapa, lapsikaste kirkkojen opetusten mukaan vai uskovien upotuskaste Raamatun opetuksen mukaan.
Tämän maailman ruhtinas eli saatana haluaa tietenkin, että lapset jätetään kastamattomiksi pakanoiksi tähän maailmaan ilman veren merkkiä ja Pyhän Hengen sinettiä odottelemaan oman vain oman ymmärryksen kasvua. sitä se saatana haluaa. jättää lapset kastamattomina pakanoina Punaisen meren rannalle egyptiläisten puolelle, eikä veisi niitä avattua meren uomaa pitkin Punaisen meren toiselle puolelle kuten Israelin kansa teki pienille lapsilleen, jotka se kantoi sylissä kasteen kautta pelastukseen "ja saivat kaikki kasteen" sanoo Raamattu.
..kirkosta eronnut...välillä lemkkeilevä ja joskus rasvainen tukka...lapsikastettaan inhoaa ja on hyvin levoton...raamatunlauseiden taakse piiloutuva...häipyy ajoittain isolla äänellä palstoilta...ei osaa lopettaa...tarvitsee paljon huomiota...loukkaantuu jos sanotaan "laita pää pölkylle"...lainailee netistä eri sivustoilta erilaisia teemoja...on valinnut itselleen tällaisen roolin, mutta ei ole Hengessä eikä elä armosta...on varsin lakihenkinen ja ristiriidassa itsensä kanssa...jokin vetää voimakkaasti upotuskasteelle, mutta ei uskalla mennä, koska Jumala kutsuu vielä takaisin armoon...pyytää välillä esirukousta etsinnässään, mutta ei silti
usko lapsena saamaansa armolliseen kasteeseen...Pitikö "profetia" kutinsa??
Jos joku muu opettaa oppia, eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymysten ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja, alituisia kinasteluja niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja ovat totuuden menettäneet ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen (1.Tim 6:3-5).
Jaakobin kirje 3: 13-18
13 Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.
14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille
Joten jätetään tämä asia kokonaan Jumalalle, koska me ei tätä asiaa näköjään voida tässä muuksi muuttaa.
PS: Jos olen sinulle jotain kertonut eikä joku toinen ole sitä lukenut ja nyt en halua sitä kertoa, niin miksi sinä tulet ja toitotat se julki?
Tässä Raimolle:
”Vasikoiminen”.
Otsikon sana on esiintynyt jo monilla uskovien foorumeilla kuvaten hyvin eräiden uskovien alhaista käytöstä. Sana on tosin lainasana gangsterien alamaailmasta, mutta sopinee hyvin seurakunnassa toimivien panettelijoiden kohdalle.
Eräässä mielessä ko. termi on myös raamatullinen. Sanoohan Raamattu näin: ”Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta toisen salaisuutta älä ilmaise.” Snl. 25:9. –
Uskovien keskuudessa on paljon syvältäkin synnistä pelastuneita, jotka eivät tahdo entisiä asioitaan julkisuuteen. Kaikki eivät tahdo levittää koko nykyistäkään elämänsä tilannetta julkisuuteen.
Seurakunnan pitääkin huolehtia, että jokaisella on yksityisyyden suoja. Toisten asioiden tonkiminen ja ilmaiseminen on ruma ja alhainen tapa. Joka paljastaa toisen salaisuuden, on vasikka; Raamatun kielellä parjaaja, juoruilija ja panettelija.
Vasikoiminen on alhaista, eikä se ole mitenkään yhteydessä valkeudessa vaeltamiseen tai muka avoimuuteen ja rehellisyyteen.
Valkeudessa vaeltamiseen kuuluu päinvastoin se, että vanha syntielämämme on kadonnut (2 Kor. 5:17), eikä sitä enää tunnustamisen ja parannuksen teon jälkeen pidä onkia. Pimeyttä sitä vastoin on paljastaa entisiä pimeyden tekoja, jotka on Jeesuksen verellä sovitettu.
”Entinen syntielämä on upotettu meren syvyyteen ( Miika 7:19). Ja rannalle on pystytetty kyltti, jossa lukee: ONKIMINEN KIELLETTY!”
Valkeudessa vaeltaminen tarkoittaa siis, että kristitty elää uuden luomuksen mukaan
”unhoittaen sen, mikä on takanapäin, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin”
(Filip. 3:13,14).
Kaikkien uskovien tulee yhdessä huolehtia, että parannuksen tehneiden uskovien virheet peitetään: ”ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä
kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme” (1 Kor. 12:23). Se on ”rakkauden kautta vaikuttava usko” (Gal. 5:6).
Synti on eri asia. Siinä tulee menetellä Matteus 18:15-17 mukaisesti ja sitten 1 Timot. 5:20. Jos joku uskoon tullut elää synnissä, on häntä nuhdeltava ja ojennettava ”sävyisyyden hengessä” (Gal. 6:1), muistaen, että Jeesus antoi aikaa parannuksen tekoon jopa haureelliselle Iisebelille (Ilm. 2:21). – Huomaa, että Iisebel oli suuren luokan eksyttäjä Jumalan seurakunnassa. – ”Olkaa armahtavaiset kukin veljellenne” (Sak. 7:9).
TOTUUDEN PEITTELY.
Mutta mihin opetusyhteyteen voidaan asettaa Jeesuksen lausahdus, Luuk 12:2,3 ? – ”Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi. Sen tähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.” Jeesuksen verihän peittää kaikki entiset synnit. Eikä niitä enää pidä katoilta kuuluttaa. Jostain muusta on siis kysymys.
:
Mielestäni tuo ed. m. Raamatun kohta tarkoittaa, että: Kristityn ei koskaan tule puhua tai tehdä mitään sellaista, mikä ei kestäisi päivänvaloa ja minkä paljastumista hän pelkäisi. Totuus ei salli salassa oloa, vaan se pitää kaikissa tilanteissa tuoda esiin. ”Minkä valo paljastaa, sen veri puhdistaa.” Jokaisen pitää itse tunnustaa syntinsä. Se ei ole naapurin tehtävä. Uskovien vioista puhuminen ei rakenna, eikä ole totuuden puhumista, vaan pimeyden alueelle menemistä (Efes. 4:29-30). – Mutta evankeliumin Totuus ei piilottele itseään, vaan tahtoo tulla ilmi joka paikassa ja tilanteessa. "Tarjolla pitäessänne Jumalan Sanaa" (Filip.2:15,16). Jumalan Sanalla saarnataan synti synniksi.
Totuus, joka siis tulee katoiltakin julistaa, on Jumalan Sana, ei meidän tai muiden virheet.
Totuuden Sanan vihollisia ei tule pelätä, vaan heille tulee ilmoittaa sopivalla ja sopimattomalla ajalla heidän kadotetusta tilastaan, että he kääntyisivät Jeesuksen tykö.
Jumala sanoo:
Puhu Sanaani rohkeasti pilkasta ja jopa vainosta huolimatta. Älä pelkää,.. "vastustajia missään kohden säikähtämättä" (Filip. 1:28 ). ”Teidän häiritsijänne saa kantaa tuomionsa, olkoonpa kuka hyvänsä.”
Minä olen sinun kanssasi silloin, kun puhut Totuuden Sanaa. Vahvistan Sanani niille, jotka rakastavat Totuuttani.
Ole luja ja rohkea Totuuden puolesta!
Älä polje maahan Krituksen sovintoverta, jonka osallisuuteen olemme jo lapsena kasteessa saaneet tulla. Älä pidä halpana lapsena saamaasi kastetta, sillä se on kovin kallis, se on maksettu Kristuksen verellä ja tuskalla. Hyväksy armo kohdallesi.
Mark. 10:39
He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;
Lapsikasteen vihaajat usein vihaavat todellisuudessa omia vanhempiaan, joille he ovat jostain hyvin katkeria? heitteillejättö lapsena, lasinen lapsuus? insesti tms. katkeruuden juuri, joka on päässyt kasvamaan ja se sanotaan ääneen vihana ja inhona kohdistaen lapsena saatuun kasteeseen (joka on todella kristillisten vanhempien teko, todellinen kuuliaisuuden teko Herralle)
Jos tarkoitat tällä Karthagon kirkolliskokousta v. 253, siitä on olemassa kaksi erillistä tietoa, joista ´1. on Nykyisten vapaiden suuntien antama
täysin virheellinen tieto...asiasta mainitaan mm.
Armas von Bellin kirjassa " Oppi ja elämä s.104, missä väitetään:" Historiallinen totuus, jota ei koskaan voida kumota, on se, että katolinen kirkkoisä Cyprianus, karhagosta v.252 kutsui luokseen 66 muuta katolista piispaa ja heidän kanssaa perusti tämän Raamatun hengelle ja sanalle tuntemattoman kasteen..!
Näin uudestikastajat ja uskovain kasteopin kannattajat selittävät, että lasten kaste olisi
vasta v. 253 Karhagossa pidetyn kirkolliskokouksen seurausta, mutta siinä he syoltavat suoranaista valhetta.
Todellisuudessa Tapahtumien kulku oli seuraava:
(Matti Väisäsen kirjasta "Pyhä Kaste Raamatussa
s. 307...lyhennellen)
"Piispa Fidus oli pikkutarkka kirkonmies ja joutui siksi vaikeuksiin. Kun Raamattu käskee monin kohdin tervehtiä pyhällä suunannolla, mistä johtuen kastaja yleisen käytännön mukaan suuteli kastettua kasateen jälkeen, koska tästä oli nyt tullut kristitty. Fidus ei halunnut siksi kastaa vastasyntynyttä lasta, koska ei yksinkertaisesti halunnut suudella tätä, minkä vuoksi hän kyseli: täytyykö vastasyntynyttä kastaa ja eikä kasteta voisi siirtää kahdeksanteen päivään, kuten ympärileikkauskin. Silloin Cyprianus kutsui kolle kyseisen kokouksen käsittelemään asiaa ja kokous päätti ettei vastasyntynyttäkään saa jättää Jumalan armon ulkopuolelle, vaan lapset on kastettava heti syntymänsä jälkeen, viimeistään toisena tai komantena päivänä.
NÄINOLLEN KOKOUKSESSA EI LAINKAAN KÄSITELTY PERIAATTEELLISTA KYSYMYSTÄ TULEEKO LAPSIA KASTAA VAI EI, KUTEN VAPAAT SUUNNAT VIRHEELLISESTI ANTAVAT YMMÄRTÄÄ. VAAN KAIKKI 67 PIISPAA OLIVAT YKSIMIELISIÄ LAPSIKASTEEN OIKEUTUKSESTA JA APOSTOLISESTA ALKUPERÄSTÄ.
Joku (se alkup)! Olet tyypillinen esimerkki netti-imuroijasta...copypaste-kirjoittelijasta...joka ei osaa erottaa totuutta valheesta eikä val´hetta totuudesta...ennenkin olet kirjoitellut virheellistä tietoa mm. Matteuksen lähetyskäskyn sanojen suvusta ja pronominiviittauksista...ammennat vääristä astioista!
..mitä taas olet jostakin oppinut:
"Raamatun esimerkkien mukaan kaste toimitettiin upottamalla, ja tätä merkitsee kreikankielinen kastetta tarkoittava sana baptidzö."
Olisivat monet tutkijat väärässä, kun sekä kreikan että hebreankielen kastetta ja kastamista ilmoittavat sanat tarkoittavat kaikenlaista veden kanssa tekemisissä olevaa!
Miten heluntaina ja missä upotettiin n. 3000
ihmistä? Miten Filippus saattoi upottaa pienessä Gazan purossa etiopiálaisen...siellä oli nilkkavedet tutkimusten mukaan...pieni kevätpuro!
Miten Juudan talossa kun paavali nousi ja otti kasteen. voitiin upottaa? Entä miten upotus tapahtui Korneliuksen kodissa? En ymmärrä!
Miksi vanhimmassa katakombimaalauksessa n. v. 100 jälkeiseltä ajalta...Jeesuksen kaste kuvataan jordanilla valelukasteena?
Selitä!!!
Mitäs jos Raimo heittäisit ne Matti Väisäsen ja muitten lapsikaste puolustajien kirjat roskikseen ja alkaisit lukemaan Raamattua.
Sillä Raamatussa ei tosiaankaan sanota missään, että lapsia pitää kastaa.
Lapsikastetta ei YKSINKERTAISESTI löydy Raamatusta.
ole mielestäsi ihmisiä eivätkä kuulu kansoihin..
Jeesus käski opetuslapseuttaa kaikki kansat..
'
....mateeteuste= opetuslapseuttaa eikä "opettaa"
tämänkin uudestikastajat selittävät virheellisesti, että ensin opetetaan ja sitten uskoontulleita kastetaan...yhdellä välimerkillä saadaan väärä oppi kuten esim. babtistijohtaja J.Neulasen johdolla keväällä 1999 ilmestyneessä Raamattua Kansalle r.y:n toimittamssa Uuden testamentin uudessa käännöksessä.
kun Pietari kehotti kasteelle syntienanteeksisaamiseksi ja Pyhän Hengen lahjan saamiseksi..hän sanoi, että tämä lupaus...siis kastamisesta hän puhui on annettu myös ...teidän lapsillenne..
lapsikaste sisältyy Raamatun kasteoppiin,,,siinä ei erotella ihmisiä...eihän naisista ja miehistäkään tehdä eroa ehtoollisasiasaa, vaikka missään ei sanota, että naisia olisi ollut ehtoollisella...etkö huomaa!
Sylivauvakasteen kannattajat opettavat, jotta baptidzoo sana ei merkitse upottamista, vaikka kreikankielen Raamattu sanakirjat antavat sanalle baptidzoo merkityksen kastaa upottamalla sekä upottaa.
Sylivauvakasteen kannattajat opettavat, jotta kreikassa on sana katapontidzoo, joka tarkoittaa upottamista. Katapontidzoo sanassa on merkitys vajoamisesta sekä upoksiin jäämisestä.
Matt 14: 30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
Tässä kohtaa on katapontidzoo sana. Pietari ei suinkaan uponnut kokonaan, vaan vain vajosi veteen, mutta ei kokonaan veden alle.
Matt 18:6 käytetään myös katapontidzoo sanaa, jossa oli kehotus myllynkiveen kaulaan ripustamiseen, jotta hänet upotettaisiin veteen, sillä seurauksella, että hän jää upoksiin. Se miksi kaste kohdissa käytetään sanajuuria baptidzoo, baptisma johtuu siitä, jotta näillä sanoilla on sellainen merkitys, jossa jokin tai jotakin upotetaan, mutta samalla nostetaan myöskin ylös vedestä.
Kreikkalainen runoilija ja lääkäri Nicander, joka eli n. 200 e.Kr käytti kirjoituksessaan verbiä baptidzoo, kun hän kertoi kuinka vihannekset tuli kastaa (baptidzoo) upoksiin ja sitten nostaa ylös.
Se miksi Pyhä Henki on valinnut sanan baptidzoo johtuu kasteen vertauskuvallisuudesta eli Pyhä Henki upottaa vanhan Aatamin kasteenhautaan, jonka kautta Pyhä Henki kuolettaa uskovassa lihan tekoja sekä Pyhä Henki nostaa myös uuteen elämään, jossa Pyhä Henki Jumalan sanan kautta vaikuttaa uskovan sydämessä tahtomista sekä tekemistä ja Jumalan tahdon mukaista elämää.
Muihin asioihin joita et ymmärrä, kysyn kertooko Raamattu sen mitenkä näissä tapauksissa meneteltiin, jos ei kerro niin silloin meidän on siihen tyytyminen.
Maalaukessa voi olla ihan mitä tahansa, se on taiteilian vapautta ja voihan se olla ihan jotain muuta mitä "te" luulette sen olevan, vai taasko väität että kirkonisät ovat sen tutkineet ja todenneet näin sen olevan, että valelukastehan tässä on. Onko se Raamatun mukaista "luottaa" johonkin maalaukseen?
Miksi et lue niitä kirjoituksia joita olen tänne laittanut, kun kyselet sellaisia asioita joihin olen jo vastannut, joten en enää vastaa sellaiseen kysymykseen johonka olen jo vastannut.
..teet...et perustele, koska et osaa, vaan pakenet monien Raamatun sanojen taakse levottomana, mutta kuvitellen, että sinulla on rauha..
Olet kertonut itsestäsi julkisesti olevasi 40-vuotias ja käyt välillä lenkillä, olet kertonut,että olet kastettu lapsena, mutta eonnut kirkosta,,,tukkasi on välillä rasvainen...siis mitäs vasikoimista se on jos sellaisia muistelee...ovathan samat tekstisi edelleen kaikkien luettavissa...et ole kertonut niitä salaisuuksina...et kuitenkaan niin pöpi ole, että olisit laittanut ne palstalle lisäten: älä kerro kenellekään!
Itse aivan hiljattain viohjasit, että "joku toinenkin on profetoinut sinusta...siinä se!
maallisen isänsä ja äitinsä esimerkkiä!
Senkin on itse kertonut!
Olethan sinäkin isäsi ja äitisi lapsi, vaikka aikuinen oletkin, joten kaste(upotus) siis kuuluu sinullekkin.
Lastenkastaminen(vauvojen) ei löydy Raamatusta!
...miten Jerusalemissa ja missä upotettiin helluntaina n. 3000 ihmistä? oletko varma, ettei heidän päällensä kaadettu vettä!
Mistä voit olla varma, että heidät upotettiin, koska Raamattu ei sitä kerro?
Selitä miten Paavali voitiin upottaa juudaksen kotona? Oletko varma, ettei se ollut valelukaste
tai vihmonta?
miten hoviherra voitiin upottaa, kun paikalla on todistettavasti vain kevätpuro, jossa on nilkkavedet? Yksi nuoriso-ohjaaja luki vanhaa Raamatun käännöstä, jossa kyseisessä kohdassa sanottiin: Tässä on vähän vettä!
oletko varma., että hoviherraa ei valeltu?
Heh hee... tää oli jo hyvin sanottu:
***et kuitenkaan niin pöpi ole, että olisit laittanut ne palstalle lisäten: älä kerro kenellekään!***
Rupesi aivan naurattamaan. :)
Tarkoitin, että ei ole sinun asiasi levittää tarpeettomasti "tietoja" muista, jos haluavat lukes sen aikaisemmista kirjoituksista niin lukekoot, enhän minäkään paljastanut sitä toista joka oli minusta "näkyjä" nähnyt, mutta sinä varmasti ymmärrät kenestä on kysymys.
Tähän voisin vetää vasta väitteet samoin perusteluin kuin sinä, oletko varma, jne.
Kuten jo sanoin, niin on tyytyminen siihen mitä Raamattu kertoo ja Se ei kerro lasten(vauvojen)kastamisesta mitään.
Tämä on aivan turhaa touhua TAAS joten eiköhän jo lopeteta "väittely" joka ei johda "tänäänkään" mihinkään.
Meidänhän pitäisi julistaa parannuksen evankeljumia syntisille, eikä väitellä perus asioista, vai mitä?
..valeli enemmän kuin upotti, koska kaste kuvaa myös Henkikastetta...kasteenhauta on varmasti ihmiskorostus..alkukirkolla oli kastepaikkoja, joissa valeltiin ja paikat kuvasivat jeesuksen hautaa...eihän Jeesusta haudattu veteen eikä maan alle vaan kallioon...uskon, että veden kautta Jeesuksen ristiinnaulitseminen, siirtyy minun vanhan ihmiseni osaksi...jeesuksen kuolema hyväkseni ja ylösnousemus uudeksi elämäkseni uskon kautta..parannuksen ja armon kautta, eikä siinä ole kyse veden määrästä vaan sisällöstä. Ellei minua olisi lapsena valetu, haluaisin edelleen valeukasteen, koska kaste on myös nimeen Pyhän Hengen,,Isän ja Pojan lisäksi!
...tee parannus väärästä kasteopistasi, koska olet viettelmässä kadotukseen vilpittömiä sieluja!
Tee parannus lakihenkisyydestäsi, koska se ei ole evankeliumia...se ei ole edes lakia...usko, että
saat armon...ilman omia tekojasi...se on jo annettu...ei ole tappio vaan voitto kun uskot syntisi anteeksi Jeesuksen veressä..joka jo kasteessa on sinulle annettu...et sinä sitä näe, vaan Jumala...kasteessa syntisi pestiin jo pois...koska jeesus otti ne pois omalla uhrikuolemallaan...se on sinun jo...ei tule uutta "armolahjaa2...kastepakettia...se on jo sinulla...jumalalla ei ole toista kastetta sinulle---Sait lapsikasteessa jo myös Pyhän Hengen...lahjojakin...viritä ne palaviksi ja olet
varmasti saava tehtävän...kentien julistajan tai opettajan tehtävän...mutta nyt se on vielä pimennossa, koska olet tekemässä itsevalittua copypaste-julistustyötä...armo kirkastukoon ja pian!
siunausta kaikessa
Jeesuksen rakkaudella t. raimo
..nauruun purskahdin,,,mutta sanoithan kerran innoissasi: täältä...kun kysyin mistä siitä paavista otit tiedot...et taida asua kaukana kun
tänne asti kumahti...no nyt väsyttää hyvää yötä Jeesus myötä!
Onhan Jumalallkin huumorintajua...mitenkäs muuten olisi sanonut pienelle läntäselle gideonille:
Terve sotaurho! :) ...varmaan Gideon olikin terve!
...kikkailet teologis-filosofistisilla käsitteillä...Jumalan Sanan mukaan kaikki ovat syntisiä...siis lapsetkin...ei Daavid muuten kirjoittaisi, että olemme synnissä äitimme kohtuun siitetyt ja synnissä syntyneitä..
Miksi pienikin lapsi voi kuolla? Siksi, että synnin palkka on kuolema!
okein uskovat teologit sanovat, että sillä, jolla on pinnallinen...siis väärä oppi ihmisen syntisyydestä,,,sillä on myös väärä oppi ihmisen pelastumisesta..ja myös kasteesta!
Ja sinulla Joku (se alkup.) on väärä oppi sekä ihmisen syntisyydestä, että myös kasteesta!
Kun olet niin usein vieraillut moniulla sivuilla oppia ottamassa, käy ja kuuntele Matti Väisäsen
saarnat WWW.luthersaatio.com/kuunneltavat saarnat
kuuntele opetusluennot synti/ kaste /usko
ne ovat kirkasta Pyhän hengen voitelemaa Sanan selitystä! Raamatullista!
Tälle kirjoituksellesi:
"Lapsi on autuas ilman kastetta, ei oman viattomuutensa, vaan Jeesuksen uhriveren perusteella."...ei ole Raamatussa perustetta...et voi erottaa Jumalan sovituksesta,,,siis siitä, että Jeesus otti pois koko maailman synnit erikseen lasten syntejä ja lukea niitä lapsille anteeksiannetuiksi ilman uskoa ja kastetta...
Kaikki Jumalan armo ja armollisuus on aina ollut sidottu "välineisiin",,,VT:ssa ympärileikkaus ja pääsiäislammas...UT:ssa kaste ja ehtoollinen,,,ja molempii kuuluu usko....Jos lupaat autuutta ja pelastusta ohi Jumalan asettaman "veden" siis kasteen, jossa Sana on mukana, petät ihmisiä, mikä on todella paha ja vakava asia!
Olet näköjään siirtynyt profetoimaan. Lupasit joskus kertoa mitä näet minusta. Saat luvan puhua aivan vapaasti niin profetiaa kuin tietoa joa satut jotain minusta tietämään.
Olen kuitenkin teidän kastekiistanne ulkopuolella, sillä tämä on profetiapalsta.
...mutta jos Jumala jotain antaa, kerron sen sitten!
Olen syyllinen siihen, että syksyllä aloitin kasteesta keskustelun tällä palstalla...pitäisi varmaan esittää aiheelle omaa kastepalstaa!
Olen kuitenkin puolustamassa Raamatullista kastetta...aivan niin...Raamatullista kastetta ja siitä olen täysin varma....paholainen eksyttää selvästi vilpittömiä... ajattele nyt miten väärän kuvan Joku ( se alkup):kin antoi karhagon kirkolliskokouksesta..eli juuri uudestikastajien valheellisen opin mukaisen kuva,,,kyseisen kokouksen päätös on niin niin perinjuurin kiusallinen vapaille suunnille, etteivät ne voi sitä sietää ja siksi antavat virheellisen kuvan siitä!
Et muuten ole pitkä etkä lihava...sellaiset tiedon sanat tuli juuri! Itse olen 169 cm ja sinä vähän lyhempi! olet aika hauskan näköinen...mietiskelevä..lempeät kasvot...ristiverinen...jos kasvatat hiuksiasi ne kihartuvat...olet mielelläsi mustassa tai tummahtavassa paidassa..vyö ja farkut...lenkkaritkin...vaaleat..et ole täysin varma oletko sittenkään vapaiden suuntien edustaja...olet 28-35 v. No johan siinä tulikin aika paljon...ruskea ...lyhyt. takki!
Sinulla on jotain yhteyksiä Raahe-Pattijoki-seutuihin...olet tunnustanut usein aran asian...miksi se vaivaa mieltäsi vielä...lankeat siihen salaa! No Vie se Herralle ja sanoudu irti!
Tämmöstä tulee...ja pesäpallokin liittyy sinuun!
Työssäsi on vettä!
jos tämä on sielullista, pois se minusta! Jos se on totta Herralle kiitos!
Selvännäkijän puhetta selvästi ja se siitä.
Tämä on mielipiteeni ja näkemykseni sanotun johdosta.
selvänäkijä...minulla on diakrisis ja kielilläpuhmusen ja selittämisen lahja...en halua
olla selvänäkijä, koska sellainen ei ole Jumalan hengestä...jos minussa asuu jokin vieras henki, haluan sanoutua siitä irti Jeesuksen nimessä irti...monesti eri tekteissä eteeni kirkastuu verinen ja kärsivä Jeesus Kristus ja näen monien julistajien ihmetekojen kohdalla, etteivät he julista parantumista Jeesuksen haavojen kautta!
Tuossa ylempänä kuvailit sitä sivuhyppyä vai mikä
lehtokurppa se onkaan.
Monin eri tavoin kuvailit ennustajaeukon tavoin, mutta miksi raipe et luovu väärästä tietäjähengestä ja mene samalla sen uskovan kantturan puoleen ja voisit sylkeä sen väärän profeetan naamalle koska on "ladannut" sen saman hengen(velipuolen) sinuunkin,
aikana jolloin olit hänen siis sen kantturan vai suntion vaikutuksensa alaisena.
Ehkä sitten ei mene senat sakaisin?
ennustajahenkeen minussa...jos sellainen on se pois minusta Jeesuksen nimessä...lienee vain mielikuva joka syntyy...sinustakin...sehän voi olla täysin oman sielullusten ajatusten näkyä.. olin eilen väsynyt ja humoristisella tuulella tuon Joku (se alkup.suhteen) lienee kaikki ollut vain ihmisestä... mutta jos se on Jumalasta...se jääkööt...kyllä tämä sivulainen osaa kohta kertoa mikä meni oikein ja mikä pieleen...jos sen kautta kristus siten kirkastuu tavalla tai toisella, sen herra antakoot!
Olen valmis kaikkeen ...totuuteen...en sodi Jumalan tahtoa vastaan!
ja totuuden mukainen ja nimenomaan Jumalan Sanan mukainen.