Ehkä sitten olisin kun kuolisin. On vain niin paha olla.
En enää muista miltä tuntuu olla onnellinen.
Anonyymi
201249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sama. Olen kuollut sisältä jo kauan aikaa sitten. Kaikki mitä olen on täysin feikkiä.
Tärkeä on tunnistaa, mikä tuntuu tai on sitä feikkiä ja mihin tahtoisi muutosta. Todella ikävää, jos tilanteesi on tuollainen. Toisaalta hyvä, että osaa sanoittaa sen, mitä tuntee. Sehän on tie johonkin uuteen ja aitoon.
Pakko vain olla jotain ja pyrkiä olemaan. En oikein pysty muuhun. Tuntuu välillä pakottamiselta pitäisi olla jotain mitä ei ole.
Mulla on tää sama. Oon ollut käytännössä eloton jo vuosikausia. Näyttelen vaan kaikille, että asiat sujuu ja kaikki on hyvin. Tosiasiassa mua ei kiinnosta yhtään mikään enää. Toivon, että kuolisin pois.
Voisitko mennä puhumaan jonkun kanssa kasvotusten?
Joo mutta ei se juttelu poista mun pahaa oloa.
Ymmärrän. Se varmaan poistuu pikku hiljaa, kun saat ensin sanoa sen jollekin ja kaiken, mitä siihen liittyy. Usein sitä puhumista ja toistoa tarvitaan paljon. Toisaalta ehkä se onnen tunnekin tulee, kun elämä alkaa muuttumaan sellaiseksi kuin haluaisi sen olevan. Sekin voi kuitenkin tuoda ensi hätään helpotusta, että saat sanottua kaiken jollekin kasvokkain ja tulla siinä tilanteessa kohdatuksi ja ymmärretyksi.
Voi että sua ressukkaa.
Onko sydän pipi? Älä luovuta, kyllä se on aika hyvä vehje parantumaan, jos jaksaa uskoa siihen, että maailmassa on mukaviakin asioita, joista sydän tykkää ja iloitsee.
Terveisiä mun sydämeltä, se on ollut kans vähän toipilaana nyt, mutta kävin kirjakaupassa ostamassa sydämen parannusoppaita ja oli mukava myyjäkin, heti ymmärsi❤
Sivusta
Ei tässä pelkkä sydän ole kipeä, vaan kaikki asiat on pielessä. Aina ei vain jaksa.
Ei nyt ihan kaikki, kun vielä elävien kirjoissa olet kuitenkin.
Tipun askelin lähdet nostamaan hommaa parempaan suuntaan. Ihan pikkupikku tipunaskelin🐤
Mitäs jos tänään vaikka katselisit jonkun elokuvan josta oikein paljon tykkäät? Tai kävisit rentouttavassa kuumassa suihkussa ja kuuraisit itsesi oikein putipuhtaaksi ennen yöunia? Sitten pieni iltapala ja nukkumaan.
Semmoisin mukavin pikku tipun askelin. Aina ei niitä suuria edes tarvi ajatellakkaan.
Sitten, kun osaa tulla pienistä asioista onnelliseksi ja tyytyväiseksi, niin yhtäkkiä onkin ihan hyvä olo!
Suurempia asioita voi kyllä järjestellä myös jossain vaiheessa, ihan varmasti. Jossei järjesty, niin antaa olla sitten vaan perseellään, kun on kerran edes yrittänyt järjestää, niin enempää ei kukaan voikkaan sulta vaatia.
Ei oikeasti. Joskus voisi olla hiljaa. Viestisi on kamalaa lässytystä.
Pahalta tuntuu sun puolesta.
Koettaisit vaan löytää elämästä niitä ilonpisaroita. Se ei tarvi olle niin suurta, vaan jotain ihan vaikka arkipäivään sisältyvää iloa.
Minä koen olevani onnellinen vaikkei elämässä mitään niin ihmeellisempää tapahdukaan. Uskon että onnellisuuden kokemus lähtee omasta ajattelusta eli kehoittaisin sinua miettimään tapaasi nähdä ympäröivä maailma ja omat reaktiosi siihen.
Välillä samankaltainen olo kun aloittajalla, mutta en kyllä kuolemaa oo miettinyt. Toivon et pääsis pois tästä kaupungista ja sais alottaa elämän jossain muualla.
Kun sinä kuolet, sinä et enää tunne mitään, sinua ei ole enää olemassa.
Et voi olla onnellinen kuolleena. Se on sama kuin jos lyhytpylväs tuntisi jotain.
Ainoa toivo kokea onnellisuus on elää ja päästää irti omista kahlehtivista ajatusmalleistaan. Saattaa kuulostaa vaikealta, mutta ei ole. Sinun onnellisuus on sinun korviesi välissä.
Mitä se kertoo kun ei oikeasti jaksa enää välittää mitä muut susta puhuvat ja olettavat, ei jaksa muuttaa toisten mielipiteitä vaan alistuu ja koittaa elää elämää vaan eteenpäin. Ihan kuin kiinnostus muiden mielipiteitä kohtaan vaan katoaisi eikä oikee tunne omaa arvoansa enää. Ei vaan jaksa kiinnostaa mikään vaan elää mielummin pienessä sumussa kokoajan.
Onnelliset ihmiset ovat tylsiä, mutta apatia on ihan hyvä asenne niihin asioihin, jotka eivät omassa vallassa.
Itsekin Kuolisin mieluusti ja sitähän moni haluaisikin.
Tyhmät ihmiset on lähes aina onnellisempia kuin fiksut. Johtuu siitä, että tyhmyyttään ne ei osaa kaivata enempää. Hyvä heille itselleen. Saatat siis olla fiksu.
Pröööt
Voimia! Muista, että jo se, että olet olemassa, on arvokasta. Tosiaankin sitten, kun kutsu koittaa, siellä ei ole ikävyyksiä. Mutta elämäsi on pyhää kaikista vaikeuksista huolimatta. Et ole turhaan tänne syntynyt. Itse ei kannata haikailla kuoleman perään. Kyllä se kaikille aikanaan tulee.