Yritän muuttua paremmaksi, mutta usein sorrun. Koettu tässä elämässä on vaikka mitä, enemmän pahaa kuin hyvää. En tiedä olenko oikeutettu uskomaan ja yrittämään, koska loppupeleissä olen mitä olen. Joten syyllinen olo uskostani, koska olen täydellinen syntinen luuseri, jonka elämä ei tule koskaan muuttumaan paremmaksi.
Uskon Jumalaan! Ongelmani on se, että olen epätäydellinen syntinen uskovainen
Anonyymi
2556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
etsi tervettä kristillisyyttä.
helluntailaisuus on eksyttävä harhaoppi.
Ihan myyntikojua .....kaikki myynnissä Jeesuskin ja varastetut tavarat .
Niinpä niin.
"Yritän muuttua..."
"Mutta usein sorrun..."
"Olenko oikeutettu uskomaan ja yrittämään...?"
"Joten syyllinen olo uskostani, koska olen täydellinen syntinen luuseri,.."
Hei, helluntailaiset viisaat! Täällä eräällä teikäläisellä on Ongelma! Mitä vastaatte?
"Sinun pitää yrittää enemmän. Kun MINÄ tulin uskoon, MINÄ, MINÄ, MINÄ....!"
"Älä murehdi, jos sorrut. Herra meitä heikkoja omiaan ymmärtää... Ei se mitään vaikka sortuu, mutta älä kerro sitä muille! Voitot (tunnustetaan) ihmisille ja tappiot Jumalalle!"
"Sinun on yritettävä paremmin, ei vain puolittaisesti, vaan tehtävä Täyttä Totta elämässäsi, niinkuin MINÄ, MINÄ, MINÄ ja minun vaimoni...!"
"On oikein, että tunnet syyllisyyttä siitä, ettet ole täysin puhdas kuten herramme vaatii, vaan haluat vielä elää puoliksi maailmassa vaikka tiedät kuitenkin miten asiat oikeasti on..." ("Miten ne oikeasti on?") "Kyllä sinä tiedät.. Sinun pitäisi olla rehellinen."
~
Hei aloittaja, jos esität helluntailaisille katuvaa syntistä, sinua vain lyödään lisää. Lyödään lyötyä. Masennetaan.
Ainoa jolle todella kelpaat tuollaisenasi, on itse Jeesus Kristus. Kun rukoilet Häntä, älä sano sanaakaan omasta yritteliäisyydestäsi, vaan jätä itsesi kokonaan Hänelle, Hän hoitaa sinut, pelastaa ja vanhurskauttaa. Älä sotke Kristuksen työtä sinussa, pyrkimällä itse kuin "auttamaan" Häntä tässä pelastustyössä! Älä tee mitään, vaan anna Hänen tehdä, koko pelastustyö puolestasi. Hänen auttamisensa omilla yrityksilläsi ja teoillasi olisi epäuskoa Häneen. Hän kuitenkin On Herra.
Room. 8:34
Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
Suosittelen sulle Martti Lutherin hartauskirjaa "Mannaa Jumalan lapsille." Mitä vanhempi käännös / painos, aina parempi.
🔯🔯🔯🔱🐏🐂🐓🤡 Epäuskonsa tähden lankesivat pois armosta
Peite . Vielä tänäkin päivänä on peite ottamatta pois .
Jotkut väittävät, että jos tuntee olevansa oikein huono ja syntinen Jumalan edessä, niin on oikeasti nöyrä ja syvästi uskova mutta se on huuhaata. Se kuvaa paremminkin huonoa itsetuntoa ja sitä, ettei ole ymmärtänyt armoa oikein.
Ei sinun tarvitse murehtia synneistäsi kun Jeesus on jo hoitanut sen puolen. Ole mieluummin iloissasi joka kerta kun huomaat lankeavasi ja nostavasi senkin jälkeen katseesi Kristukseen. Jumala on kuollut kaikkien ihmisten kaikkien syntien puolesta: meneitten, nykyisten ja tulevien. Saat ilolla todeta olevasi syntinen saaden anteeksi joka ikinen kerta kaiken, mitä teet, niin kauan kun teet parhaasi Jumalan seuraamisessa ja kadut sitä, että teit väärin.
Iloitse siis synnistä vapahtamisesta. Sinun ei enää tarvitse murehtia.
Saat ilolla todeta olevasi syntinen saaden anteeksi joka ikinen kerta kaiken, mitä teet, ...
... niin kauan kun teet parhaasi Jumalan seuraamisessa...
ja kadut sitä, että teit väärin.<<
Juuri tuo keskimmäinen lause on helluntailaisuuden eksytys: ihmisteoilla ansaittava "armo".
Aloittaja: älä "tee parastasi", älä tee MITÄÄN!
Luovuta itsesi täysin syntisenä Jumalan armon varaan. "Hän armahtaa, kenet armahtaa". Armo ei ole otettavissa noin vain, vaan sitä anotaan ja... ehkä armahdetaan...?
Kun koet armahduksen, se on suuri ihme ja lahja, älä suhtaudu siihen kevytmielisesti.
Oikea parannus on synnintuntoa, katumusta, synninkauhua ja uskoa evankeliumiin: synninpäästöön. Älä tuijota parannuksessa tekoja, - mihin kykenet tai et -, vaan asian henkeen: katumukseen ja parannuksen haluun. Tämä halu, toive, on se syvin parannus.
Kun Jeesus pääsee asumaan ja elämään kristityssä, nyt Hän alkaa vaikuttaa parannuksen monia hedelmiä. Mutta ne ovat aina Hänen tekojaan, "jottei kukaan ihminen voisi kerskata". Uusi ihminen, uudestisyntynyt, tiedostaa synnin, haluaa siitä pois (eikä suinkaan halua elää siinä, kuten nämä kristityistä väittävät), mutta synti kuitenkn elää vielä Lihassa ja Liha tuo myös tätä olemustaan aina ilmi. Liha ei "lankea", vaan on aina vain oma itsensä! Älä välitä tästä!
Anna Hengelle se arvo, joka Hengelle kuuluu ja Lihalle se, mikä Lihalle kuuluu: mutta vasta kuolemassa me pääsemme kokonaan irti Lihan vaikutuksesta. Liha ei koskaan pyhity, se ei "tule uskoon", ei tee parannusta, se on tuomittu.
Kun emme elä Lihan mukaan, se ei tarkoita synnittömyyttä, vaan sitä, ettemme katso ja tuijota Lihaa ja sen tekoja: syntiä tai samoin myös lihallista tekohurskautta, vaan uskossa "ohitamme Lihan", kävelemme sen yli, tallaamme sen! Lihan mielipiteet eivät meitä "hallitse" ja katsoen Hengessä vain Herraamme Jeesusta, kuljemme Hänen kanssaan eteenpäin, joka meitä kuolemanlapsia tahtoo kuljettaa kohti valoa, Taivasten Valtakuntaa.
Näin Jumala pelastaa ja vanhurskauttaa itsessään toivottoman, jumalattoman. Minut ja sinut.
Jumalan lapsen vapaus löytyy, kun ymmärtää kuka Jumala on ja millainen ihminen on. Jumala on pyhä. Hän rakasti silti meitä syntisiä ja epätäydellisiä niin, että lähetti Poikansa sovittamaan syntimme. Kristuksen sovitustyöhön ja Jumalan lahjavanhurskauteen ei voi kukaan mitään omilla suorituksillaan lisätä.
Aloittaja on siis uskovaisten parissa kaltaistensa epätäydellisten joukossa. Uskova haluaa toki pyrkiä parempaan. Mutta puutteitaan ei pidä jäädä päätoimisesti tuijottamaan, ettei jää niiden vangiksi. Raamattu nimittäin opettaa, että Jeesusta katsoessa me muutumme. Uskossa kasvamisen tie on muuttumista mielen uudistumisen kautta. Halu muuttua on jo osoitus siitä, että on oikealla tiellä. Jumalan aikataulu ja järjestys on usein erilainen kuin meidän. Ihmisellä on taipumus pöyhiä asioita, jotka näkyvät. Jumala menee ongelmien ytimeen, sillä vain siten muutoksesta on pysyvä.
Äiti kirjoitti ensimmäisen raamattuni kansilehdelle: "Jos et jaksa juosta, niin kävele. Jos et jaksa kävellä niin konttaa. Jos et edes jaksa kontata, niin makaa, mutta kannattaa pysyä kaidalla tiellä". Jumalan armoon ja lahjavanhurskauteen voi luottaa myös silloin, kun on väsynyt, eikä mitään muutosta näytä tapahtuvan.
Mutta ihmiset ilkeys pahuus vanhassa liitossa syyttää
Hei,
jokainen meistä on epätäydellinen.
Se Jumalan armossa ja rakkaudessa onkin ihmeellistä, että se annetaan osaksemme vaikka olisimme millaisia. Itse olen paljon tämän asian kanssa kamppaillut ja tullut siihen tulokseen, että nämä Jeesuksen sanat ovat täysin totta: "ilman minua te ette voi mitään tehdä" (JOH 15:5)
Saamme siis kaikki epäonnistumiset ja kamppailut ja epäuskotkin viedä Jeesuksen käsiin.
Vapaus tulee siitä, kun ymmärtää ettemme voi itse itseämme muuttaa. Jumalan Pyhä Henki on se, joka meitä muuttaa, me emme siihen omassa voimassamme kykene.
Heittäydy sen armon varaan. Riität Jumalalle sellaisena kuin olet ja hän kyllä antaa sinulle voiman muutokseen tahtonsa mukaan, kun pysyt rukouksessa ja Hänen Sanansa äärellä. Siunausta sinulle!
Psalmi 103: 11-14
Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
Sillä hän tietää minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Hohhoijaa...
"Jokainen meistä on epätäydellinen..."
Psalmi 53: 1-3
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; Daavidin mietevirsi.
Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä on heidän väärä menonsa; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on.
2 Jumala katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.
3 Mutta kaikki he ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
Jumala ei sano meitä "epätäydellisiksi", vaan olemme täysin kelvottomia, jokainen. Syntisiä.
Job 15: 14-16
14 Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
15 Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
16 saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
Psalmi 51: 1-19
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi,(51:2) kun profeetta Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan.(51:3)
1 Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
2 Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.
3 Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
4 Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.
5 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
6 Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
7 Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.
8 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.
9 Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
10 Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.
11 Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
12 Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
13 Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.
14 Päästä minut verenvioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni riemuitsisi sinun vanhurskaudestasi. (Verenviat = perisynti)
15 Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.
16 Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen.
17 Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
18 Osoita armossasi hyvyyttä Siionille, rakenna Jerusalemin muurit.
19 Silloin sinulle kelpaavat oikeat teurasuhrit, polttouhrit ja kokonaisuhrit; silloin uhrataan härkiä sinun alttarillasi.
Epätäydellisyys kuvaa hyvin syntiä. Vain yksi syntiä tarkoittava sana "rikkomus, kapina" (= pasa/anomia) kuvaa tahallista toimintaa. Kaikki muut kuvaavat vahinkoja tai lipsahduksia.
Ohi ampuva tähtäsi oikein, mutta pieleen meni. Eksyvä etsi oikeaa tietä, mutta haksahti jossain sivupolulle. Näitä lipsahduksia meille kaikille sattuu, vaikka tarkoitus olisikin hyvä. Rikkomus ja kapina ovat hanskojen naulaan laittamisen merkkejä. Syy voi olla niinkin inhimillinen kuin loppuun palaminen.
Jumala on armollinen, kärsivällinen ja rakastava. Hän ei hylkää ohi ampuvia ja eksyneitäkään. Ja kun loppuun palaneet väsyvät kapinoimaan, heidä ohjataan lempeästi oikealle tielle. Isä odottaa kärsivällisesti myös tuhlaajapoikia ja -tyttäriään.
Synti - hebrea:
hattat = ampua ohi maalin
awon = eksyä tieltä
pasa = rikkomus, kapina
Synti - kreikka
harmatia = ampua ohi maalin
paraptooma = harha-askel
anomia = lain rikkomus
Joo. Kristityt ja helluntailaiset puhuvat eri asiasta.
Kun kristitty puhuu synnistä, hän tarkoittaa syntiä.
Kun anabaptisti puhuu synnistä, hän ei puhu synnistä, vaan kieltää sen. Hän puhuu kaikesta musta, joka "ampuu ohi" itse totuuden: "epätäydellinen, erehtyväinen, lankeavainen..." mutta ei rehellisesti: syntinen.
Nyt on aloittajalla valittavana, ketä uskoo. Sillä toinen meistä kahdesta on eksyttäjä.
Aadamilta ja Eevalta perityn synnin todellisuus, kaiken kattavuus ja kadotettavuus, on hengellisesti kuolleelle ihmiselle mahdotonta ymmärtää.
Järki ei sen tunnustamiseen koskaan taivu.
sinä olet se lähin eksyttäjä tässa kohtaa elämää aloita siitä itsetukistelusi.
sinulla ei ole mitääntajua mikä on kristitty ja mikä ei ole, kuvittelet että kun pappi lirauttaa vaavib otsaan lusikallisen vettä siitä tuli silloin se kristitty hah et voi kauemmaksi päästä totuudesta !
Vastasit siis minulle.
Opettele
a) kirjoittamaan suomea. Lause aloitetaan aina isolla alkukirjaimella. On Saatanalla maita kierrellessä jäänyt koulut vähiin? Ymmärrän erittäin hyvin sinun ongelmasi, se lukee kirjoituksesi joka sanassa.
b) Valehtelua ja varastelua et voi koskaan lopettaa, se on sinun henkesi täysi olemus. Et tule koskaan puhumaan totta, tämä on tuomiosi. Anastat aina toisen omaa, sillä sinulla itselläsi ei ole mitään.
Oletko muuten se sama antikristitty vihakirjoittaja, joka ei enää kykene lakata nauramasta?
Vastauksesi on täynnä valheita, koskien minua.
Varmasti tiedän mitä on kristinusko ja sen oppi.
Lisäksi herjaat uskoani väitteilläsi joistain papin lirutteluista, keksit tuon kohdallani täysin valheellisesti. Sinussa ei elä Totuus. Valheenherrasi koko olemus loistaa tekstistäsi, siitä on "rivien välissä" luettavissa monta syntiä.
Eksyttäjä, satanistihellari reagoi. Kiitos.
Saatanan, Valheenisän lasten hyökkäys, omina itsenään, kristittyä vastaan, on aina eräänlainen tunnustus oikeasta uskosta.
Muista pahoina hetkinä, että Jeesus tuli tänne maailmaan sinun vuoksesi. Sinulla on jo synnintunto, mutta ei tarpeeksi uskoa Jeesuksen hyvyyteen. Hän kuoli sinunkin syntien sovittajana. Vie nyt kaikki saastasi Jeesukselle, rehellisesti ja mitään salaamatta. Voit tehdä sen kammiossasi rukoillen. Mitään pappeja ei välttämättä aluksi tarvita sotkemaan. Jeesus ja Pyhä Henki alkaa opettaa sinua yksilöllisesti. Tulet huomaamaan tämän. Älä pelkää, sillä Jeesus tietää voimavarasi ja on lempeä sinulle. Tulet huomaamaan riemuiten ja vapautuen, että sinuakin rakastetaan. iloitse ja kiitä Jeesusta kaikesta. Tervetuloa Jeesuksen omien iloiseen joukkoon.
Heh. 🤭 😆...
Aloittaja, lue tarkkaan nämä tekstit ja mitä sinulle ollaan tarjoamassa. Lue, mitä viestit todella sisältävät: teksti eli onko kyseessä Jumalan, Ihmisen vai Vihollisen sana, mikä on henki, minkä puolesta, mitä vastaan...
Väärin. Ongelmasi on että uskot keksittyyn luuserijumalaan. Ei muuten kannattaisi.
Sehän on hienoa että huomaa olevansa syntinen ja kuolevainen . Siitä on hyvä sitten jatkaa .
Ja synneistähän pääsee kun lakkaa uskomasta koko syntipropagandaan jolla heikkoja alistetaan.
Aloituksen topic:
"Uskon Jumalaan! Ongelmani on se, että olen epätäydellinen syntinen uskovainen"
Aloittajan "ongelma" on se, että hän on
a) epätäydellinen
b) syntinen uskovainen.
Kohta "b" ei itseasiassa ole ongelma, vaikka aloittaja on saatu niin uskomaan, vaan on merkki hengellisestä rehellisyydestä, tosiasian ymmärtämisestä. Ja vain tosiasioille löytyy Raamatussa ratkaisu. Eksynyt on aina eksyksissä, ei voi löytää perille, ennenkuin myöntää totuuden.
"Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Näin kirjoitti / sanoi taannoinen, sodanjälkeinen presidnttimme J. K. Paasikivi. Minä lisäisin tuohon: "... tosiasioiden tunnistaminen ja sitten myös niiden tunnustaminen." Ensin on tunnistettava tosiasiat.
Mutta kohta "a", tämä luulo on se itse ongelma.
Kuka / mikä minä Jumalan edessä olen?
Tosiasia 1 : "Muutoin täydellinen, mutku hiukan vajavainen? Lähes yhtä vahva kuin Jeesus mut joskus niin heikko...? Muutoin ihan hyvä ihminen, mutta epätäydellinen... ? Vai:
Tosiasia 2: Syntinen?
Room. 7: 14-25
14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Viimeinen lause EI tarkoita jotain "tahallista synnissä elämistä", kuten mm. helluntailainen Savis - lukuisilla pilkka-aloituksillaan syntisyyttämme vastaan - vääristelee Raamatun sanan ja kristittyjen uskon.
Kristityt tunnustavat, ilman Jeesusta Kristusta, Jumalan Poikaa, Herraamme, olevamme täysin kadotettuja. Meissä itsessämme ei ole mitään hyvää, jonka avulla voisimme itse auttaa pelastustamme. Emme ole "puolisyntisiä" = "epätäydellisiä, vajavaisia, heikkoja...", vaan täysin jumalattomia, kadotettuja, jotka riipumme kiinni Kristuksessa, yksin uskon varassa.
Kuulostaa varsin huteralta? Mutta nyt tarkoitetaankin, ei omaa, lihallista, ihmisvoimaista uskoa, vaan yliluonnollista, "Uskoa Jonka Jeesus Vaikuttaa". Siinä ei ole mitään itseämme.
Ainoa, mikä on ihmisen omassa vallassa on, haluaako pitää kiinni Jeesuksen kädestä, vaiko itse irrottaa kätensä Hänestä. Suostuuko pelastettavaksi, vai kieltäytyykö pelastuksesta. Tämä on ainoa jäänne entisestä, ennen syntiinlankeemusta olleesta, nk. vapaasta ratkaisuvallastamme (muutoin sitä ei enää ole): "Suostunko pelastettavaksi: Kyllä? En?" Muutoin kaikessa pelastukseemme liittyvässä olemme yksin Kristukseen ja Hänen tekoihinsa "sidottuja": nk. sidottu ratkaisuvalta.
"Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.' Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'. Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
Luuk. 18:10-14
http://www.kolumbus.fi/r.berg/Vanhurskaat.html
Hassuja tarinoita. Minäkin paastoan, jokaisen ruokakerran välissä.
Siionin matkalaulu ( Niilo Tuomenoksa)
Näin syntisenä, Herra, mun täytyy vaeltaa
sun kanssas tiellä taivaan perille kulkea.
En paremmaks voi tulla, en pyhäks ollenkaan,
vaan kuitenkin oi Herra, sun käsiis jäädä saan.
Sä suostut mahdottoman, mun, kanssa asumaan
ja aivan tällaisena mua kaikess kantamaan.
Et väsy vaikka usein mä väsyn kokonaan -
sun armos, rakkautesi ei lopu milloinkaan.
Mä mato vain ja savi oon huono sotija.
Kiusoissa taisteluissa mun täytyy sortua,
jos et sä Kristus, Herra, mua auta vahvista -
vaan autathan, oi auta, voimallas pueta.
Mä sydämelles halaan, sun että kokonaan
mä aina saisin olla, mua auta valvomaan.
Ah, etten murehduttais Henkeäs milloinkaan.
Herkistä tunnon korva sua kaikess kuulemaan.
Sä rohkeaksi hoidat ja uskon vahvistat,
hiljennät levottoman, murheessa lohdutat.
Sä kurjan ilo riemu, ja taivas syntisen.
Sua itkuissani kiitän, viritän virren sen.
Se virsi vain on heikko, ja kiitos köyhä on,
niin usein nurkumiellä mä kuljen lohduton.
Vaan kuitenkin mua hoidat lahjojas tuhlaillen,
päivästä päivään kannat perille saatellen.
Jesuksen veri, se lasinen meri:
https://youtu.be/zYwejVMqxRI
⛵⚓☦️