C-kieli kelvoton web -taustajärjestelmissä

just. ja näyttäkää miten sama tehdään vaikka javalla...

Anonyymi kirjoitti:

just. ja näyttäkää miten sama tehdään vaikka javalla...

Ei kai nykyään sallita javalla tuottamista missään, se aika oli ja meni jo kauan sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai nykyään sallita javalla tuottamista missään, se aika oli ja meni jo kauan sitten.

Päinvastoin. Java erittäin suosittu nykyään.

Näköjään. Testasin helloa kontissa. Tuossa oli jännää, että piti asentaa myös paketti
musl-dev, koska muuten tuli herjaa stdio.h:sta. No toimii kuiteskin, joten mitä väliä.

~ # apk add gcc musl-dev
fetch http://dl-cdn.alpinelinux.org/alpine/v3.11/main/x86_64/APKINDEX.tar.gz
fetch http://dl-cdn.alpinelinux.org/alpine/v3.11/community/x86_64/APKINDEX.tar.gz
(1/9) Installing binutils (2.33.1-r1)
.
.
.
(9/9) Installing musl-dev (1.1.24-r3)
Executing busybox-1.31.1-r10.trigger
OK: 112 MiB in 25 packages
~ # cat <<EOF >moros24.c
> #include <stdio.h>
>
> int main() {
> printf("Moro Suoli24\n");
> return 0;
> }
> EOF
~ # gcc moros24.c -o moro
~ # ./moro
Moro Suoli24

No annapa sitten täsmälliset ohjeet, joita seuraamalla kuka tahansa voi laittaa C -kielellä koodatun sovelluksen konttiin !

Anonyymi kirjoitti:

No annapa sitten täsmälliset ohjeet, joita seuraamalla kuka tahansa voi laittaa C -kielellä koodatun sovelluksen konttiin !

Täysin samalla tavalla menee kuin muillakin kielillä.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin samalla tavalla menee kuin muillakin kielillä.

Onko antaa jotain toimivaa esimerkkiä?

Anonyymi kirjoitti:

Onko antaa jotain toimivaa esimerkkiä?

Onhan ne esimerkit siellä käyttöohjeissa.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin samalla tavalla menee kuin muillakin kielillä.

Eli, millä tavalla? Tiedätkö asiasta jotain vai et, veikkaan ettet tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Eli, millä tavalla? Tiedätkö asiasta jotain vai et, veikkaan ettet tiedä.

Tiedän toki. Esimerkit ovat käyttöohjeissa ja nykyinen konttitekniikka ei välitä yhtään siitä millä kielellä temppu tehdään. Kontit kun ovat käytännössä virtuaalikoneita mutta ovat vaan kevyempiä kun jakavat keskenään saman kernelin, muistin jne.

Eli kun aiemmin oli konttitekniikkaa Javalle missä oli sama HTTP palvelin ja java virtuaaliympäristö niin tuo oli sidottuna siihen, että oli Javalla käännetty .war kontti. Ja ainakin Tomcatilla ajaessa oli mahdollista jumiuduttaa muita samassa HTTP palvelimessa ajettuja paketteja.

Nykyinen konttitekniikka eristää tiukasti, aivan kuten koko raudan virtualisointi mutta konttiin menee sitten kaikki siitä kernelin päältä ja ei ole mitään riippuvuuksia millä kielellä tekee. On sitten helppo kasata ohjelmia kun komponenttina on se kontti.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään. Testasin helloa kontissa. Tuossa oli jännää, että piti asentaa myös paketti
musl-dev, koska muuten tuli herjaa stdio.h:sta. No toimii kuiteskin, joten mitä väliä.

~ # apk add gcc musl-dev
fetch http://dl-cdn.alpinelinux.org/alpine/v3.11/main/x86_64/APKINDEX.tar.gz
fetch http://dl-cdn.alpinelinux.org/alpine/v3.11/community/x86_64/APKINDEX.tar.gz
(1/9) Installing binutils (2.33.1-r1)
.
.
.
(9/9) Installing musl-dev (1.1.24-r3)
Executing busybox-1.31.1-r10.trigger
OK: 112 MiB in 25 packages
~ # cat <<EOF >moros24.c
> #include <stdio.h>
>
> int main() {
> printf("Moro Suoli24\n");
> return 0;
> }
> EOF
~ # gcc moros24.c -o moro
~ # ./moro
Moro Suoli24

Lue lisää

Taisi haljeta bios w10ssä.

Virtualisointi on kyllä ihan nykyaikaa...

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän toki. Esimerkit ovat käyttöohjeissa ja nykyinen konttitekniikka ei välitä yhtään siitä millä kielellä temppu tehdään. Kontit kun ovat käytännössä virtuaalikoneita mutta ovat vaan kevyempiä kun jakavat keskenään saman kernelin, muistin jne.

Eli kun aiemmin oli konttitekniikkaa Javalle missä oli sama HTTP palvelin ja java virtuaaliympäristö niin tuo oli sidottuna siihen, että oli Javalla käännetty .war kontti. Ja ainakin Tomcatilla ajaessa oli mahdollista jumiuduttaa muita samassa HTTP palvelimessa ajettuja paketteja.

Nykyinen konttitekniikka eristää tiukasti, aivan kuten koko raudan virtualisointi mutta konttiin menee sitten kaikki siitä kernelin päältä ja ei ole mitään riippuvuuksia millä kielellä tekee. On sitten helppo kasata ohjelmia kun komponenttina on se kontti.

Lue lisää

Eli et tiedä, selittelet ja selittelet, mutta asiaa et osaa kertoa, koska sinulla ei todellisuudessa ole mitään hajua kuinka se tapahtuu. Eikö niin M-Kar.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän toki. Esimerkit ovat käyttöohjeissa ja nykyinen konttitekniikka ei välitä yhtään siitä millä kielellä temppu tehdään. Kontit kun ovat käytännössä virtuaalikoneita mutta ovat vaan kevyempiä kun jakavat keskenään saman kernelin, muistin jne.

Eli kun aiemmin oli konttitekniikkaa Javalle missä oli sama HTTP palvelin ja java virtuaaliympäristö niin tuo oli sidottuna siihen, että oli Javalla käännetty .war kontti. Ja ainakin Tomcatilla ajaessa oli mahdollista jumiuduttaa muita samassa HTTP palvelimessa ajettuja paketteja.

Nykyinen konttitekniikka eristää tiukasti, aivan kuten koko raudan virtualisointi mutta konttiin menee sitten kaikki siitä kernelin päältä ja ei ole mitään riippuvuuksia millä kielellä tekee. On sitten helppo kasata ohjelmia kun komponenttina on se kontti.

Lue lisää

Kukaan täysijärkinen ei tee Javalla web-sovelluksia. Java on nykyään lähinnä mummojen käyttämä kieli, jolla kutovat jotain vitun Android-sovelluksia, mitä ei edes tarvita.

Tämän päivän tekniikka on Node.js Vue.js, ja oksennukset Docker-kontteihin, jota orkesteroidaan vaikka Kuberneteksella. Nginx siihen rajalle ohjailemaan reverse proxyna liikennettä palveluille. Ja devausympäristössä tuon voi toteuttaa vaikka Docker-composella, jolloin ei tarvita mitään orkesterijärjestelmää.

Ja täällä jotkut vielä vinkuu Pascalin perään. Tulkaas ihmeessä 2000-luvulle.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan täysijärkinen ei tee Javalla web-sovelluksia. Java on nykyään lähinnä mummojen käyttämä kieli, jolla kutovat jotain vitun Android-sovelluksia, mitä ei edes tarvita.

Tämän päivän tekniikka on Node.js Vue.js, ja oksennukset Docker-kontteihin, jota orkesteroidaan vaikka Kuberneteksella. Nginx siihen rajalle ohjailemaan reverse proxyna liikennettä palveluille. Ja devausympäristössä tuon voi toteuttaa vaikka Docker-composella, jolloin ei tarvita mitään orkesterijärjestelmää.

Ja täällä jotkut vielä vinkuu Pascalin perään. Tulkaas ihmeessä 2000-luvulle.

Lue lisää

Eli, et tiedä edes Pascalista mitään, saati keskustelun aiheesta. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, vanha sanonta.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan täysijärkinen ei tee Javalla web-sovelluksia. Java on nykyään lähinnä mummojen käyttämä kieli, jolla kutovat jotain vitun Android-sovelluksia, mitä ei edes tarvita.

Tämän päivän tekniikka on Node.js Vue.js, ja oksennukset Docker-kontteihin, jota orkesteroidaan vaikka Kuberneteksella. Nginx siihen rajalle ohjailemaan reverse proxyna liikennettä palveluille. Ja devausympäristössä tuon voi toteuttaa vaikka Docker-composella, jolloin ei tarvita mitään orkesterijärjestelmää.

Ja täällä jotkut vielä vinkuu Pascalin perään. Tulkaas ihmeessä 2000-luvulle.

Lue lisää

Niin, mitä vikaa Pascalissa on....?

Heko heko, jumi. Java ei ole javascript.

Anonyymi kirjoitti:

Eli, et tiedä edes Pascalista mitään, saati keskustelun aiheesta. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, vanha sanonta.

Luin jonkun vitun Pascal-prujun ennen yliopistoon menoa, kun pääsykokeessa kyselivät siitä. Riviäkään ei ole tarvinnut kyseistä paskaa koskaan koodata aikuisten elämässä. Ja tuo pääsykoe oli 1980-luvulla.

Pascal on sitä itseään, eli paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan täysijärkinen ei tee Javalla web-sovelluksia. Java on nykyään lähinnä mummojen käyttämä kieli, jolla kutovat jotain vitun Android-sovelluksia, mitä ei edes tarvita.

Tämän päivän tekniikka on Node.js Vue.js, ja oksennukset Docker-kontteihin, jota orkesteroidaan vaikka Kuberneteksella. Nginx siihen rajalle ohjailemaan reverse proxyna liikennettä palveluille. Ja devausympäristössä tuon voi toteuttaa vaikka Docker-composella, jolloin ei tarvita mitään orkesterijärjestelmää.

Ja täällä jotkut vielä vinkuu Pascalin perään. Tulkaas ihmeessä 2000-luvulle.

Lue lisää

"Kukaan täysijärkinen ei tee Javalla web-sovelluksia. "

Tottakai tekee. Spring frameworkkia käytetään yleisesti. On parhaita nykyään jos haluaa oliokielellä ja ORM:lla tehdä.

"Tämän päivän tekniikka on Node.js Vue.js"

Vue.js on on fronttipuolta. Nyt oli puhe backendistä. NodeJS taas on tapahtumapohjainen arkkitehtuuriltaan jossa on omat vahvuudet, ja heikkoudet. Aina ei haluta tapahtumapohjaista arkkitehtuuria.

Anonyymi kirjoitti:

Luin jonkun vitun Pascal-prujun ennen yliopistoon menoa, kun pääsykokeessa kyselivät siitä. Riviäkään ei ole tarvinnut kyseistä paskaa koskaan koodata aikuisten elämässä. Ja tuo pääsykoe oli 1980-luvulla.

Pascal on sitä itseään, eli paskaa.

Lue lisää

Kolina ei kun kovenee, mistähän se johtuu, olisiko tiedon puute syynä, kun sitä tässä on perätty.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, mitä vikaa Pascalissa on....?

Kieli on huono ja työkalut puutteelliset. Esimerkiksi kukaan ei ole jaksanut edes tehdä palikkaa siihen että saisi OpenAPI specifikaation käännettyä Pascal koodiksi että toimisi freepascalilla. Pitäisikö sekin tehä itse vai? Delphille oli joku mutta se onkin fronttipuolelle.

Mitä ilmeisimmin kukaan ei maailmassa tee backendiä Pascalilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Kukaan täysijärkinen ei tee Javalla web-sovelluksia. "

Tottakai tekee. Spring frameworkkia käytetään yleisesti. On parhaita nykyään jos haluaa oliokielellä ja ORM:lla tehdä.

"Tämän päivän tekniikka on Node.js Vue.js"

Vue.js on on fronttipuolta. Nyt oli puhe backendistä. NodeJS taas on tapahtumapohjainen arkkitehtuuriltaan jossa on omat vahvuudet, ja heikkoudet. Aina ei haluta tapahtumapohjaista arkkitehtuuria.

Lue lisää

Spring on perseestä ja vammainen backendiin. Mikään ei ole vittumaisempaa kuin @-merkeillä pakottaminen. Yhtä lailla voisi tunkea Pascalia nykyaikaan.

Vue.js:n otin sen vuoksi mukaan, jotta porukka ymmärtäisi kokonaisuuden. Kaikki tehdään nettipuolella javascriptillä. Ei tarvitse enää sotkea paskaa, kun kaiken saa hoidettua yhdellä kielellä. Samasta syystä jotkut Reactit voi vetää fronttipuolella vessanpytystä alas. Kukaan täysijärkinen ei sitä paskaa käytä.

Anonyymi kirjoitti:

Spring on perseestä ja vammainen backendiin. Mikään ei ole vittumaisempaa kuin @-merkeillä pakottaminen. Yhtä lailla voisi tunkea Pascalia nykyaikaan.

Vue.js:n otin sen vuoksi mukaan, jotta porukka ymmärtäisi kokonaisuuden. Kaikki tehdään nettipuolella javascriptillä. Ei tarvitse enää sotkea paskaa, kun kaiken saa hoidettua yhdellä kielellä. Samasta syystä jotkut Reactit voi vetää fronttipuolella vessanpytystä alas. Kukaan täysijärkinen ei sitä paskaa käytä.

Lue lisää

Javascript on sen verran kauhea että sillä ei viitsi tehdä mitään. Ennemmin käyttää vaikka Typescriptiä.

Myös Javaa käännetään Javascriptiksi, että saa tyypityksen, että edelleen saa saman kielen joka paikkaan.

Sinänsä ymmärrän toki että on kiva saada sama kieli joka paikkaan mutta aika monta softaprojektia on sellaista missä ei edes ole mitään frontendiä.

Anonyymi kirjoitti:

Javascript on sen verran kauhea että sillä ei viitsi tehdä mitään. Ennemmin käyttää vaikka Typescriptiä.

Myös Javaa käännetään Javascriptiksi, että saa tyypityksen, että edelleen saa saman kielen joka paikkaan.

Sinänsä ymmärrän toki että on kiva saada sama kieli joka paikkaan mutta aika monta softaprojektia on sellaista missä ei edes ole mitään frontendiä.

Lue lisää

Vittu että olet idiootti. Typescript on javascriptiä vammaisille.

Peelot tarttee apupyörät joka saatanan paikkaan.

Kääntele sinä niitä Javojasi. Kukaan täysipäinen ei koodaa sillä webbipuolta.

Kuten sanottu, niin Node.js Vue.js on millä asiat tehdään. Sitten tungetaan paskat docker-kontteihin, joita orkesteroidaan millä sitten halutaankin. Tietokantana on sitten mysliä, postgresiä, mongoa jne.

Ylipäätään huvittaa miten 1980-luvulle jumittunutta porukkaa tälläkkin palstalla on.

Anonyymi kirjoitti:

Kieli on huono ja työkalut puutteelliset. Esimerkiksi kukaan ei ole jaksanut edes tehdä palikkaa siihen että saisi OpenAPI specifikaation käännettyä Pascal koodiksi että toimisi freepascalilla. Pitäisikö sekin tehä itse vai? Delphille oli joku mutta se onkin fronttipuolelle.

Mitä ilmeisimmin kukaan ei maailmassa tee backendiä Pascalilla.

Lue lisää

Hyvin ollaan isoa, vaikkei termejä osata kirjoittaa. Pascal kielellä on oma tehtävänsä, ja OpenAPI:lla omansa, minkä hiton vuoksi niitä pitää yhteen sitoa.

ETTEI TOTUUS UNOHTUISI TYHJÄN PULLISTELIJOILTA
Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen kääntäjä. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla. Stabiili versio 2.0 julkaistiin 15. toukokuuta 2005. Se tukee mm. seuraavia käyttöjärjestelmiä: Windows Linux OS X Mac OS MorphOS Netware FreeBSD SkyOS Solaris.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin ollaan isoa, vaikkei termejä osata kirjoittaa. Pascal kielellä on oma tehtävänsä, ja OpenAPI:lla omansa, minkä hiton vuoksi niitä pitää yhteen sitoa.

ETTEI TOTUUS UNOHTUISI TYHJÄN PULLISTELIJOILTA
Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen kääntäjä. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla. Stabiili versio 2.0 julkaistiin 15. toukokuuta 2005. Se tukee mm. seuraavia käyttöjärjestelmiä: Windows Linux OS X Mac OS MorphOS Netware FreeBSD SkyOS Solaris.

Lue lisää

Paskalia ei ole käyttänyt kukaan täysijärkinen viimeisen ~40 vuoden aikana.

Visual Basic on sentään edelleen käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Vittu että olet idiootti. Typescript on javascriptiä vammaisille.

Peelot tarttee apupyörät joka saatanan paikkaan.

Kääntele sinä niitä Javojasi. Kukaan täysipäinen ei koodaa sillä webbipuolta.

Kuten sanottu, niin Node.js Vue.js on millä asiat tehdään. Sitten tungetaan paskat docker-kontteihin, joita orkesteroidaan millä sitten halutaankin. Tietokantana on sitten mysliä, postgresiä, mongoa jne.

Ylipäätään huvittaa miten 1980-luvulle jumittunutta porukkaa tälläkkin palstalla on.

Lue lisää

"Typescript on javascriptiä vammaisille."

Ennemminkin ammattilaisille. Tyypitys ilmaisee bugeja, että niitä on helpompi välttää. Etenkin fronttipuolella koodi helposti projektin alussa elää vähän ettei ole testejä kunnolla niin nopeuttaa tekemistä on tyypitetty kieli paljastaa niitä. Sitten koodi alkaa muotoutua voi alkaa täydentää testejä. Rescript on myös erittäin hyvä mutta se taas sitten on funktionaalinen.

Yhden kielen käyttäminen joka paikasta on vammaista kun bisneslogiikassa kaivataan oliokieltä mutta muissa asioissa sitten funktionaalinen on usein parempi.

Ohjelmointikielet valitaan käyttöön sen mukaan mitä ollaan tekemässä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin ollaan isoa, vaikkei termejä osata kirjoittaa. Pascal kielellä on oma tehtävänsä, ja OpenAPI:lla omansa, minkä hiton vuoksi niitä pitää yhteen sitoa.

ETTEI TOTUUS UNOHTUISI TYHJÄN PULLISTELIJOILTA
Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen kääntäjä. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla. Stabiili versio 2.0 julkaistiin 15. toukokuuta 2005. Se tukee mm. seuraavia käyttöjärjestelmiä: Windows Linux OS X Mac OS MorphOS Netware FreeBSD SkyOS Solaris.

Lue lisää

OpenAPI:lla kuvataan rajapinnat. Ei sidota yhteen mitenkään mutta pitäähän se rajapinta toteuttaa kuin myös koodi mikä käyttää clienttipuolella rajapintaa.

Että mikä nyt sitten on nopein tapa tehdä Pascalilla rajapinta.... Varmaankin kirjoittaa itse palikka mikä tuottaa Pascal koodia rajapintakuvauksen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Typescript on javascriptiä vammaisille."

Ennemminkin ammattilaisille. Tyypitys ilmaisee bugeja, että niitä on helpompi välttää. Etenkin fronttipuolella koodi helposti projektin alussa elää vähän ettei ole testejä kunnolla niin nopeuttaa tekemistä on tyypitetty kieli paljastaa niitä. Sitten koodi alkaa muotoutua voi alkaa täydentää testejä. Rescript on myös erittäin hyvä mutta se taas sitten on funktionaalinen.

Yhden kielen käyttäminen joka paikasta on vammaista kun bisneslogiikassa kaivataan oliokieltä mutta muissa asioissa sitten funktionaalinen on usein parempi.

Ohjelmointikielet valitaan käyttöön sen mukaan mitä ollaan tekemässä.

Lue lisää

Lapset tarvitsevat tyypitystä. Onko isä vai äiti. Oliot voi työntää perseeseen. Pelkällä javascriptillä saa toteutettua kaiken ja vieläpä helvetin hyvin. Siis vuonna 2021.

Vituttaahaan se tietenkin edustaa seniiliä väkeä, joka ei tiedä missä mennään. Spring on oikeasti kuollut. Kukaan täysijärkinen ei enää siihen koske.

Itsellä taipuu kaikki assemblerista Kuberneteksen YAML-syntaksiin, joten voin vähän vittuillakin teille aloittelijoille. Ei siis pahalla, jostainhan sitä pitää aloittaakin.

Anonyymi kirjoitti:

Lapset tarvitsevat tyypitystä. Onko isä vai äiti. Oliot voi työntää perseeseen. Pelkällä javascriptillä saa toteutettua kaiken ja vieläpä helvetin hyvin. Siis vuonna 2021.

Vituttaahaan se tietenkin edustaa seniiliä väkeä, joka ei tiedä missä mennään. Spring on oikeasti kuollut. Kukaan täysijärkinen ei enää siihen koske.

Itsellä taipuu kaikki assemblerista Kuberneteksen YAML-syntaksiin, joten voin vähän vittuillakin teille aloittelijoille. Ei siis pahalla, jostainhan sitä pitää aloittaakin.

Lue lisää

"Pelkällä javascriptillä saa toteutettua kaiken ja vieläpä helvetin hyvin. "

Miksi pitäisi tyytyä javascriptiin kun voi tehdä myös paremmin?

"Spring on oikeasti kuollut. Kukaan täysijärkinen ei enää siihen koske."

Ei se mihinkään ole kuollut. Joku Delphi, Visual Basic tai Ruby on Rails ovat melkoisen kuolleita. Spring sen sijaan voi oikein hyvin.

"Itsellä taipuu kaikki assemblerista Kuberneteksen YAML-syntaksiin, joten voin vähän vittuillakin teille aloittelijoille. "

Ei noissa ole mitään mitä en osaisi. Kyse on siitä että sinä olet aloittelija jos et tiedä tyypityksen etuja tai missä asioissa oliot toimivat.

Anonyymi kirjoitti:

"Pelkällä javascriptillä saa toteutettua kaiken ja vieläpä helvetin hyvin. "

Miksi pitäisi tyytyä javascriptiin kun voi tehdä myös paremmin?

"Spring on oikeasti kuollut. Kukaan täysijärkinen ei enää siihen koske."

Ei se mihinkään ole kuollut. Joku Delphi, Visual Basic tai Ruby on Rails ovat melkoisen kuolleita. Spring sen sijaan voi oikein hyvin.

"Itsellä taipuu kaikki assemblerista Kuberneteksen YAML-syntaksiin, joten voin vähän vittuillakin teille aloittelijoille. "

Ei noissa ole mitään mitä en osaisi. Kyse on siitä että sinä olet aloittelija jos et tiedä tyypityksen etuja tai missä asioissa oliot toimivat.

Lue lisää

No nyt otti joku osumaa ja huolella.

Ks. aihe, "web-taustajärjestelmä".

Meikäläinen käyttää mikrokontrollereissa assemblyä, C-kieltä tai jotain sopivaa.

En käytä mitään ikivanhoja paskaleita.

Docker-kontitukset tehdään tarpeen mukaan, mutta ei niihin jumalauta enää mitään Spring-paskaa Tomcatteineen tungeta. Juna meni jo.

Tyypittäminen on lasten juttu. Jos ei osaa koodata, niin menee vaikka myymään mansikoita. Huvittaa eniten tällä palstalla, kuinka onnetonta amatöörisakkia tännekin kirjoittelee.

Itse osaan kaiken. Ja vielä vähän enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt otti joku osumaa ja huolella.

Ks. aihe, "web-taustajärjestelmä".

Meikäläinen käyttää mikrokontrollereissa assemblyä, C-kieltä tai jotain sopivaa.

En käytä mitään ikivanhoja paskaleita.

Docker-kontitukset tehdään tarpeen mukaan, mutta ei niihin jumalauta enää mitään Spring-paskaa Tomcatteineen tungeta. Juna meni jo.

Tyypittäminen on lasten juttu. Jos ei osaa koodata, niin menee vaikka myymään mansikoita. Huvittaa eniten tällä palstalla, kuinka onnetonta amatöörisakkia tännekin kirjoittelee.

Itse osaan kaiken. Ja vielä vähän enemmän.

Lue lisää

"Ks. aihe, "web-taustajärjestelmä". "

Eli backend.

"Docker-kontitukset tehdään tarpeen mukaan, mutta ei niihin jumalauta enää mitään Spring-paskaa Tomcatteineen tungeta. Juna meni jo."

Kyllä se on edelleen erittäin käytetty, myös uudella koodilla. Riippuu täysin siitä mitä tekee että mikä on sopiva työkalu.

"Tyypittäminen on lasten juttu."

Ei ole. Lasten juttu on se jos suhtautuu leväperäisesti laatuun. Normaalisti ammattilaiset pyrkivät automatisoimaan laadunvalvontaa ja siihen kuuluu tyypityksen ohella myös lukuisat koodin analysointityökalut, kattavat automaattiset testit ja koodin katselmointi.

Anonyymi kirjoitti:

"Ks. aihe, "web-taustajärjestelmä". "

Eli backend.

"Docker-kontitukset tehdään tarpeen mukaan, mutta ei niihin jumalauta enää mitään Spring-paskaa Tomcatteineen tungeta. Juna meni jo."

Kyllä se on edelleen erittäin käytetty, myös uudella koodilla. Riippuu täysin siitä mitä tekee että mikä on sopiva työkalu.

"Tyypittäminen on lasten juttu."

Ei ole. Lasten juttu on se jos suhtautuu leväperäisesti laatuun. Normaalisti ammattilaiset pyrkivät automatisoimaan laadunvalvontaa ja siihen kuuluu tyypityksen ohella myös lukuisat koodin analysointityökalut, kattavat automaattiset testit ja koodin katselmointi.

Lue lisää

...paitsi että koodikatselmuksia ei enää niin paljoa ole, koska pitää säästä rahaa, ja tehdä paskaa koodia sen sijaan että käytettäisiin aikaa koodikatelmuksiin ja laadunvalvontaan...

Anonyymi kirjoitti:

...paitsi että koodikatselmuksia ei enää niin paljoa ole, koska pitää säästä rahaa, ja tehdä paskaa koodia sen sijaan että käytettäisiin aikaa koodikatelmuksiin ja laadunvalvontaan...

Lue lisää

Onhan tuossa se juttu toki että koodikatselmointia tarvitsee nykyään vähemmän kun on tietokoneohjelmat tekee sitä monilta osin automaattisesti. Tyypitys auttaa tuossa.

Anonyymi kirjoitti:

Lapset tarvitsevat tyypitystä. Onko isä vai äiti. Oliot voi työntää perseeseen. Pelkällä javascriptillä saa toteutettua kaiken ja vieläpä helvetin hyvin. Siis vuonna 2021.

Vituttaahaan se tietenkin edustaa seniiliä väkeä, joka ei tiedä missä mennään. Spring on oikeasti kuollut. Kukaan täysijärkinen ei enää siihen koske.

Itsellä taipuu kaikki assemblerista Kuberneteksen YAML-syntaksiin, joten voin vähän vittuillakin teille aloittelijoille. Ei siis pahalla, jostainhan sitä pitää aloittaakin.

Lue lisää

"Itsellä taipuu kaikki assemblerista Kuberneteksen YAML-syntaksiin, joten voin vähän vittuillakin teille aloittelijoille. Ei siis pahalla, jostainhan sitä pitää aloittaakin."

Sinähän valehtelet kuin M-Kar aikoinaan, joten on syytä olettaa ettet osaa mitään, kun on tuollainen tarve isotella ja selitellä. Minä uskon vahvasti ettet tunne edes omaa käyttöjärjestelmääsikään saatikka ymmärtäisit jotain ohjelmoinnista.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt otti joku osumaa ja huolella.

Ks. aihe, "web-taustajärjestelmä".

Meikäläinen käyttää mikrokontrollereissa assemblyä, C-kieltä tai jotain sopivaa.

En käytä mitään ikivanhoja paskaleita.

Docker-kontitukset tehdään tarpeen mukaan, mutta ei niihin jumalauta enää mitään Spring-paskaa Tomcatteineen tungeta. Juna meni jo.

Tyypittäminen on lasten juttu. Jos ei osaa koodata, niin menee vaikka myymään mansikoita. Huvittaa eniten tällä palstalla, kuinka onnetonta amatöörisakkia tännekin kirjoittelee.

Itse osaan kaiken. Ja vielä vähän enemmän.

Lue lisää

Osaat isotella, siinä kaikki, tietotekniikasta et ymmärrä yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Osaat isotella, siinä kaikki, tietotekniikasta et ymmärrä yhtään mitään.

Yksi peelo tuli taas elvistelemään tietämättömyyttään.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi peelo tuli taas elvistelemään tietämättömyyttään.

Kun joku on tarpeeksi typerä, peelotkin elvistelee sille.

Anonyymi kirjoitti:

Kun joku on tarpeeksi typerä, peelotkin elvistelee sille.

Peelon tunnistaa siitä, ettei osaa mitään. Toiset tekee mitä haluavat ;-)

docker images
REPOSITORY TAG IMAGE ID CREATED SIZE
node 14-alpine cec28f082a62 2 weeks ago 117MB
node 12-alpine e37de3752431 2 months ago 88.9MB
s24-logservice latest ad2c3ee937d7 3 months ago 82.8MB
mariadb 10 dae937d783da 7 months ago 407MB
nginx mainline-alpine f172a4efb29f 8 months ago 21.8MB

Anonyymi kirjoitti:

Peelon tunnistaa siitä, ettei osaa mitään. Toiset tekee mitä haluavat ;-)

docker images
REPOSITORY TAG IMAGE ID CREATED SIZE
node 14-alpine cec28f082a62 2 weeks ago 117MB
node 12-alpine e37de3752431 2 months ago 88.9MB
s24-logservice latest ad2c3ee937d7 3 months ago 82.8MB
mariadb 10 dae937d783da 7 months ago 407MB
nginx mainline-alpine f172a4efb29f 8 months ago 21.8MB

Lue lisää

"Toiset tekee mitä haluavat ;-)"

Mutta kaltaisesi eivät saa edes peelojen ymmärrystä. Pahimman peelon näet peiliin katsoessasi.

Anonyymi kirjoitti:

"Toiset tekee mitä haluavat ;-)"

Mutta kaltaisesi eivät saa edes peelojen ymmärrystä. Pahimman peelon näet peiliin katsoessasi.

On teitä hauska vedättää...

Anonyymi kirjoitti:

Peelon tunnistaa siitä, ettei osaa mitään. Toiset tekee mitä haluavat ;-)

docker images
REPOSITORY TAG IMAGE ID CREATED SIZE
node 14-alpine cec28f082a62 2 weeks ago 117MB
node 12-alpine e37de3752431 2 months ago 88.9MB
s24-logservice latest ad2c3ee937d7 3 months ago 82.8MB
mariadb 10 dae937d783da 7 months ago 407MB
nginx mainline-alpine f172a4efb29f 8 months ago 21.8MB

Lue lisää

Sinun ei tarvitse valehdella noin hirvesti, jos edes jotain viitsisit opetella tekemään, aloittaisit vaikka asentamalla Lazaruksen, niin pääsisit alkuun.

Siinä alkeita opiskellessasi, saisit jonkinlaisen käsityksen mitä tietotekniikka on tänä päivänä.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun ei tarvitse valehdella noin hirvesti, jos edes jotain viitsisit opetella tekemään, aloittaisit vaikka asentamalla Lazaruksen, niin pääsisit alkuun.

Siinä alkeita opiskellessasi, saisit jonkinlaisen käsityksen mitä tietotekniikka on tänä päivänä.

Lue lisää

Hyvää kesäteatteria. Asennetaan yleisön edessä Lametus.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän toki. Esimerkit ovat käyttöohjeissa ja nykyinen konttitekniikka ei välitä yhtään siitä millä kielellä temppu tehdään. Kontit kun ovat käytännössä virtuaalikoneita mutta ovat vaan kevyempiä kun jakavat keskenään saman kernelin, muistin jne.

Eli kun aiemmin oli konttitekniikkaa Javalle missä oli sama HTTP palvelin ja java virtuaaliympäristö niin tuo oli sidottuna siihen, että oli Javalla käännetty .war kontti. Ja ainakin Tomcatilla ajaessa oli mahdollista jumiuduttaa muita samassa HTTP palvelimessa ajettuja paketteja.

Nykyinen konttitekniikka eristää tiukasti, aivan kuten koko raudan virtualisointi mutta konttiin menee sitten kaikki siitä kernelin päältä ja ei ole mitään riippuvuuksia millä kielellä tekee. On sitten helppo kasata ohjelmia kun komponenttina on se kontti.

Lue lisää

HElppo kasata == järjettömän tehotonta! Näyttää helposti, että tehdään ISOJA kokonaisuuksia, kun ympäristö vie itsessään jo järjettömän määrän tilaa.. No, suurinta osaa noista ei kunnolla kuormitetakaan, joten sama kai sitten miten ne on tehty, jos käyttäjäkunta vähäinen.. isolla serverillä saa silti helposti 1000 käyttäjää vähällä vaivalla, vaikka periaatteessa serverin tehot riittäisi 10 000 käyttäjälle.

Anonyymi kirjoitti:

Luin jonkun vitun Pascal-prujun ennen yliopistoon menoa, kun pääsykokeessa kyselivät siitä. Riviäkään ei ole tarvinnut kyseistä paskaa koskaan koodata aikuisten elämässä. Ja tuo pääsykoe oli 1980-luvulla.

Pascal on sitä itseään, eli paskaa.

Lue lisää

Katsopa uudestaan: Samalla tasolla kuin C/Java-kielet, lisäksi siinä on uses-lausekkeita, joita kyllä kaipaisi C:ssäkin(=includet yhdelle riville ilman .h päätettä). Toinen kaivattu ominaisuus on funktionaalisuuden ja olioiden välistä löytyvä ominaisuus, unitti, jolla saa siis koodia ryhmiteltyä uses-lausekkeelle. C:ssä ei ole syntaksia, vaan sama hoidettu tiedostoihin jaon perusteella. Include-riipppuvuudet ei siis mene niin sekaisin kuin C:ssä välillä, kun ne on automaattisesti hoidettu oikein.
Edelleenkin teen ohjelmia sillä, jos pitää olla varma, ettei ohjelmaa pääse helpolla trackingia tekemään binäärimuodosta - kääntäjä on eri lailla rakennettu, kuin C-kielessä. Tästä syystä kielestä on saatu erittäin nopeasti kääntyvää. Toisaalta se tarkoittaa joidenkin rakenteiden puuttumista.
Jos osaa C:tä, osaa käytännössä Pascal:ia auttavasti. Ainakin saa toimivia ohjelmia. Kielen hyvät ominaisuudet vaan jää helposti silloin käyttämättä!
No, koulussa -90 luvun alussa oli vielä pakko opetella tietotekniikassa Pascal:ia, joten se on edelleenkin aika hyvin hanskassa, kun sillä tuli koodailtua lähes kymmenen vuotta ennen kuin C:stä mitään kuulikaan!
Toisaalta, syntaksiltaan kieli ei ole aina mukavimmasta päästä jos on tottunut C:n tapaan käsitellä esim. pointtereita: Ne on ikävän näköisiä. Muuttujien tyypitys on vahva.
Kielellä on myös olio-perusteinen objective-pascal seuraaja, jossa siis edetään oliot edellä.
Toisaalta, Pascal on siinäkin mielessä matalan tason kieli, että siinä on sisäänrakennettu assembler-syntaksin huomiointi toteutettuna - jopa onnistuneempi kuin C:ssä. Pascal:iin voi toteuttaa C-funktioiden kutsuja määrittelemä niiden funktion prototyypin cdecl-tyyppiseksi eli osa .o tiedostoista voi olla vaikka C:llä toteutettuja ja kutsuja voi tehdä molempiin suuntiin. Perus-tietotyypeillä tämä on helppoa, monimutkaisia kannattaa ehkä välttää - tietorakenteita ei pakata välttämättä C-mäisesti, joskin sekin on mahdollista.
Jäljempänä Pascalista on tullut Delphi-versio. Linuxissa taas törmää Lazarus-ympäristöön, jolla voi tehdä mm. laitteistoriippumattomia GUI-liittymiä eri ympäristöihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän toki. Esimerkit ovat käyttöohjeissa ja nykyinen konttitekniikka ei välitä yhtään siitä millä kielellä temppu tehdään. Kontit kun ovat käytännössä virtuaalikoneita mutta ovat vaan kevyempiä kun jakavat keskenään saman kernelin, muistin jne.

Eli kun aiemmin oli konttitekniikkaa Javalle missä oli sama HTTP palvelin ja java virtuaaliympäristö niin tuo oli sidottuna siihen, että oli Javalla käännetty .war kontti. Ja ainakin Tomcatilla ajaessa oli mahdollista jumiuduttaa muita samassa HTTP palvelimessa ajettuja paketteja.

Nykyinen konttitekniikka eristää tiukasti, aivan kuten koko raudan virtualisointi mutta konttiin menee sitten kaikki siitä kernelin päältä ja ei ole mitään riippuvuuksia millä kielellä tekee. On sitten helppo kasata ohjelmia kun komponenttina on se kontti.

Lue lisää

"että oli Javalla käännetty .war kontti"

Kertokaa nyt joku, mikä ihme tiedostopääte on .war ja miten tuollaisia tiedostoja luodaan ?

Olen joskus koodanuut Javalla (ei mikään maailman paras ohjelmointikieli, sitä en edes väitä), mutta java -kääntäjällä sai aikaiseksi suoraan .class -tiedostoja ja eikös java -kääntäjän mukana tule joku apuohjelma, joka osaa koostaa ajokelpoisen .jar -paketin yhdestä tai useammasta .class -tiedostosta.

Muistaakseni tuo apuohjelma kuitenkin tuottaa vain ja ainoastaan .jar -tiedostoja, ei siis todellakaan mitään .war -tiedostoja !

Anonyymi kirjoitti:

Kieli on huono ja työkalut puutteelliset. Esimerkiksi kukaan ei ole jaksanut edes tehdä palikkaa siihen että saisi OpenAPI specifikaation käännettyä Pascal koodiksi että toimisi freepascalilla. Pitäisikö sekin tehä itse vai? Delphille oli joku mutta se onkin fronttipuolelle.

Mitä ilmeisimmin kukaan ei maailmassa tee backendiä Pascalilla.

Lue lisää

"Mitä ilmeisimmin kukaan ei maailmassa tee backendiä Pascalilla"

kaupallisesti ei tee kun ei sallita tehdä.

Jos saisi itse valita, nimenomaan tekisin freepascalilla niitä taustajärjestelmiä, joiden toinen pää toimii selaimessa HTML5:n, CSS:n ja javascriptin avulla.

Tosin senkin javascriptin tuottaisin FreePascalin tarjoaman Source to Source -kääntäjän avulla joka kääntää ObjectPascalia javascriptiksi.

Yrityksille ja niiden johtajille tuo ei jostain käsittämättömästä syystä sovi, ei vaikka lopputulos syntyy pienemmällä työmäärällä, ja samalla voi olla 100% varma siitä, että koodissa ei ole puskurin ylivuotohaavoittuvuuksia.

Kun koodataan jollain muulla kielellä niin on se vaan kumma, miten niitä puskurin ylivuotohaavoittuvuuksia aina vaan tulee uusia !

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä ilmeisimmin kukaan ei maailmassa tee backendiä Pascalilla"

kaupallisesti ei tee kun ei sallita tehdä.

Jos saisi itse valita, nimenomaan tekisin freepascalilla niitä taustajärjestelmiä, joiden toinen pää toimii selaimessa HTML5:n, CSS:n ja javascriptin avulla.

Tosin senkin javascriptin tuottaisin FreePascalin tarjoaman Source to Source -kääntäjän avulla joka kääntää ObjectPascalia javascriptiksi.

Yrityksille ja niiden johtajille tuo ei jostain käsittämättömästä syystä sovi, ei vaikka lopputulos syntyy pienemmällä työmäärällä, ja samalla voi olla 100% varma siitä, että koodissa ei ole puskurin ylivuotohaavoittuvuuksia.

Kun koodataan jollain muulla kielellä niin on se vaan kumma, miten niitä puskurin ylivuotohaavoittuvuuksia aina vaan tulee uusia !

Lue lisää

En menisi vannomaan etteikö Pascal:lle löytyisi kaupallistakin toimintaa, arvelisin, että Tanskassa on aika hyvällä pohjalla Pascal Anders Hejlsbergin jäljiltä - vaikka hän nykyään TypeScript:iä taitaakin kehittää. Jossain vaiheessa heillä oli Pascal/Delphi-koodaajia ihan reilusti, kun koulussa jo opittiin perusteet - kuten täälläkin. No, Pascal ja Java koodi näyttää oikeastaan aika samalta ja pieniä muutoksia koodiin pystyy tekemään selvittämättä kummasta kielestä on oikeastaan kysymys jonkin IDE:n kautta muokkaamalla.
Ei sovi, kun ehkä 1/10 osaa enää Pascalia ja nuoremmista opiskelijapolvista vielä vähemmän: Tulisi helposti liian tärkeä osa kehittäjätiimiä ja voisi äkkiä alkaa määräämään työlleen itse hinnan! Paha olla korvaamaton..