Oot mielessäni

Anonyymi

Jos tää yhtään lohduttaa tai inspiroi. Mut paljon enempää en taida pystyä... vaikka haluaisin. Still loving you.

39

809

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Rakastat, mutta et halua häntä elämääsi, niinkö?

    • Anonyymi

      Etkö uskalla laittaa tuota sille..?

    • Anonyymi

      Yö on kaunis. Kävin äsken ajelulla, Helsinki on hiljainen.

    • Anonyymi

      Mietin usein, että rakastaako hän minua. Jotenkin se vaan tuntuisi menevän niin, että kummatkin rakastaa ihan samalla tavalla. Ja sitten mietin, että haluaako hän pimittää sen tiedon minulta, koska ei pysty mihinkään kanssani. Ehkä, että pääsisin irti. Mutta en pääse. Ja helpottaisi todella paljon tietää, jos hän rakastaa minua. Kunpa hän kertoisi sen minulle, ettei tarvitse jäädä epätietoisuuteen. Ja koskaan kun ei tiedä, milloin jomman kumman elämä päättyy. Hän on rakkauteni, sitä ei mikään muuta.

      • Anonyymi

        Mitä jos kysyisit siltä..Tuskin tuo muuten selviää.


      • Anonyymi

        Tunnisteita, kiitos 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tunnisteita, kiitos 🙂

        Kaunis Ukrainalainen vaimo on katsottu.


    • Anonyymi

      Ihminen ei voi haluta ja olla pystymättä samanaikaisesti. Tuota kutsutaan laiskuudeksi.

      • Anonyymi

        Aina ei ole suotavaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina ei ole suotavaa

        Olet sanonut rakastavasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet sanonut rakastavasi?

        Aina ei ole suotavaa sanoa rakastavansa jos tietää että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina ei ole suotavaa sanoa rakastavansa jos tietää että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä

        Jaa-a. Ennaltatietämistä ei kannata harrastaa liikaa. Varsinkaan kun se ei kannata edes vertaillen menneisiin suhteisiin tai aina edes siihen miten on mennyt tiettyyn kohtaan asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa-a. Ennaltatietämistä ei kannata harrastaa liikaa. Varsinkaan kun se ei kannata edes vertaillen menneisiin suhteisiin tai aina edes siihen miten on mennyt tiettyyn kohtaan asti.

        Ei ole tolkkua sun tekstissäsi.
        Katsomalla ympärilleni mitä tapahtuu tiedostan ihan hyvin mikä on kannattavaa ja mikä ei. Hyvää yötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina ei ole suotavaa sanoa rakastavansa jos tietää että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä

        Olen vahvasti eri mieltä. Sitä, että rakastuu ei voi valita. Kyse on luultavasti paljon geenien täydellisestä yhteensopivuudesta (nenä haistaa, feromonit), arvoamaailman osumisesta ja läsnäolon intensiteetiltä, joka tuntuu rakastelulta voimansa takia. Ei noita kokemuksia satu kuin kerran pari elämän aikana! Jos miettii sellaisen kohtaamisen ainutkertaisuutta, ymmärtää mitä sanonta ’kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa’. Asiat mitä
        sodassa voi joutua tekemään vaikka isänmaan puolustamiseksi, ei olisi rauhan aikana millään tavalla sallittuja. Rakkaus, suuri kerran elämässä rakkaus, on myös ääritilanne!

        Joku on muodollisesti täydellisen sopiva ja tulee kohdalle juuri silloin kun elämäntilanteeseen sopii, mutta tunteet ei syty eikä siitä synny kuin korkeintaan lähimmäisen rakkautta. Joku toinen taas on eri ikäinen, liian pari voi olla eri taustoista, fyysisesti tai ulkonäöllisesti ”eri paria”, elämäntilanteet olla totaalisen erilaiset tai toinen/molemmat voi olla varattuja. Silti kaikesta ulkoisesta huolimatta juuri silloin voi kolahtaa niin kovaa, että sattuu. Ja kovaa sattuukin, koska tarve päästä lähelle on silloin niin perustavaa laatua oleva tarve!

        Nuorena ajattelin mustavalkoisesti. En ollut koskaan vielä kokenut miltä suuri rakkaus tuntuu ja miltä tuntuu olla vuosikausia tyhjässä suhteessa (pettämättä), jossa kumppani ei halua puhua, ei katsoa silmiin, ei kuunnella, ei koskettaa seksistä puhumattakaan. Kun on ollut vaikka 3.v selibaatissa ja ilman kosketusta, ja sitäkin ennen hyvin vähällä ja työntänyt omat tarpeensa sivuun monta vuotta…. Kun oma lapsi sanoo, ettei se rakasta sua eikä meitä. Silloin havahtuu tilanteen järjettömyyteen, vaikka on aina ollut uskollinen ja periaatteellinen.

        Nyt eronneena ja jo pitkään omassa kodissa asuneena voisin sanoa, että lapset on paljon onnellisempia ja tasapainoisempia. Ja jos joskus vielä saan mahdollisuuden aitoon ja syvään rakkauteen, se on myös hyväksi lapsille. En aio enää tyytyä vähään parisuhteessa. Molempien pitää tuntea vahvasti, ja molempien pitää haluta yhteistä elämää, jos siirrytään tapailusta eteenpäin. Arvomaailma pitää osua ja saman aaltopituuden löytyä, ja kummankin pitää haluta toisiaan.

        Haluan sanoa: seuraa sydämesi ääntä. Se on todennäköisesti oikeassa ja kaikki muu ympärillä on enemmän tai vähemmän turhaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole tolkkua sun tekstissäsi.
        Katsomalla ympärilleni mitä tapahtuu tiedostan ihan hyvin mikä on kannattavaa ja mikä ei. Hyvää yötä.

        Hyvä niin. Onhan sekin mahdollista. Ihminen usein luulee tietävänsä kun ei tosiasiassa tiedä. Toki jokainen tekee omat virheensä. Hyvää yötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vahvasti eri mieltä. Sitä, että rakastuu ei voi valita. Kyse on luultavasti paljon geenien täydellisestä yhteensopivuudesta (nenä haistaa, feromonit), arvoamaailman osumisesta ja läsnäolon intensiteetiltä, joka tuntuu rakastelulta voimansa takia. Ei noita kokemuksia satu kuin kerran pari elämän aikana! Jos miettii sellaisen kohtaamisen ainutkertaisuutta, ymmärtää mitä sanonta ’kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa’. Asiat mitä
        sodassa voi joutua tekemään vaikka isänmaan puolustamiseksi, ei olisi rauhan aikana millään tavalla sallittuja. Rakkaus, suuri kerran elämässä rakkaus, on myös ääritilanne!

        Joku on muodollisesti täydellisen sopiva ja tulee kohdalle juuri silloin kun elämäntilanteeseen sopii, mutta tunteet ei syty eikä siitä synny kuin korkeintaan lähimmäisen rakkautta. Joku toinen taas on eri ikäinen, liian pari voi olla eri taustoista, fyysisesti tai ulkonäöllisesti ”eri paria”, elämäntilanteet olla totaalisen erilaiset tai toinen/molemmat voi olla varattuja. Silti kaikesta ulkoisesta huolimatta juuri silloin voi kolahtaa niin kovaa, että sattuu. Ja kovaa sattuukin, koska tarve päästä lähelle on silloin niin perustavaa laatua oleva tarve!

        Nuorena ajattelin mustavalkoisesti. En ollut koskaan vielä kokenut miltä suuri rakkaus tuntuu ja miltä tuntuu olla vuosikausia tyhjässä suhteessa (pettämättä), jossa kumppani ei halua puhua, ei katsoa silmiin, ei kuunnella, ei koskettaa seksistä puhumattakaan. Kun on ollut vaikka 3.v selibaatissa ja ilman kosketusta, ja sitäkin ennen hyvin vähällä ja työntänyt omat tarpeensa sivuun monta vuotta…. Kun oma lapsi sanoo, ettei se rakasta sua eikä meitä. Silloin havahtuu tilanteen järjettömyyteen, vaikka on aina ollut uskollinen ja periaatteellinen.

        Nyt eronneena ja jo pitkään omassa kodissa asuneena voisin sanoa, että lapset on paljon onnellisempia ja tasapainoisempia. Ja jos joskus vielä saan mahdollisuuden aitoon ja syvään rakkauteen, se on myös hyväksi lapsille. En aio enää tyytyä vähään parisuhteessa. Molempien pitää tuntea vahvasti, ja molempien pitää haluta yhteistä elämää, jos siirrytään tapailusta eteenpäin. Arvomaailma pitää osua ja saman aaltopituuden löytyä, ja kummankin pitää haluta toisiaan.

        Haluan sanoa: seuraa sydämesi ääntä. Se on todennäköisesti oikeassa ja kaikki muu ympärillä on enemmän tai vähemmän turhaa!

        Hyvin kirjoitettu! 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina ei ole suotavaa

        Aina ei ole juotavaa unissakin jo periksi on annettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vahvasti eri mieltä. Sitä, että rakastuu ei voi valita. Kyse on luultavasti paljon geenien täydellisestä yhteensopivuudesta (nenä haistaa, feromonit), arvoamaailman osumisesta ja läsnäolon intensiteetiltä, joka tuntuu rakastelulta voimansa takia. Ei noita kokemuksia satu kuin kerran pari elämän aikana! Jos miettii sellaisen kohtaamisen ainutkertaisuutta, ymmärtää mitä sanonta ’kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa’. Asiat mitä
        sodassa voi joutua tekemään vaikka isänmaan puolustamiseksi, ei olisi rauhan aikana millään tavalla sallittuja. Rakkaus, suuri kerran elämässä rakkaus, on myös ääritilanne!

        Joku on muodollisesti täydellisen sopiva ja tulee kohdalle juuri silloin kun elämäntilanteeseen sopii, mutta tunteet ei syty eikä siitä synny kuin korkeintaan lähimmäisen rakkautta. Joku toinen taas on eri ikäinen, liian pari voi olla eri taustoista, fyysisesti tai ulkonäöllisesti ”eri paria”, elämäntilanteet olla totaalisen erilaiset tai toinen/molemmat voi olla varattuja. Silti kaikesta ulkoisesta huolimatta juuri silloin voi kolahtaa niin kovaa, että sattuu. Ja kovaa sattuukin, koska tarve päästä lähelle on silloin niin perustavaa laatua oleva tarve!

        Nuorena ajattelin mustavalkoisesti. En ollut koskaan vielä kokenut miltä suuri rakkaus tuntuu ja miltä tuntuu olla vuosikausia tyhjässä suhteessa (pettämättä), jossa kumppani ei halua puhua, ei katsoa silmiin, ei kuunnella, ei koskettaa seksistä puhumattakaan. Kun on ollut vaikka 3.v selibaatissa ja ilman kosketusta, ja sitäkin ennen hyvin vähällä ja työntänyt omat tarpeensa sivuun monta vuotta…. Kun oma lapsi sanoo, ettei se rakasta sua eikä meitä. Silloin havahtuu tilanteen järjettömyyteen, vaikka on aina ollut uskollinen ja periaatteellinen.

        Nyt eronneena ja jo pitkään omassa kodissa asuneena voisin sanoa, että lapset on paljon onnellisempia ja tasapainoisempia. Ja jos joskus vielä saan mahdollisuuden aitoon ja syvään rakkauteen, se on myös hyväksi lapsille. En aio enää tyytyä vähään parisuhteessa. Molempien pitää tuntea vahvasti, ja molempien pitää haluta yhteistä elämää, jos siirrytään tapailusta eteenpäin. Arvomaailma pitää osua ja saman aaltopituuden löytyä, ja kummankin pitää haluta toisiaan.

        Haluan sanoa: seuraa sydämesi ääntä. Se on todennäköisesti oikeassa ja kaikki muu ympärillä on enemmän tai vähemmän turhaa!

        Kaikki on sanottu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole tolkkua sun tekstissäsi.
        Katsomalla ympärilleni mitä tapahtuu tiedostan ihan hyvin mikä on kannattavaa ja mikä ei. Hyvää yötä.

        Missitason nainen Kiovasta


    • Anonyymi

      Rakastan, ehdottomasti.
      Laiska, joo ehkä, mutta tässä tapauksessa vaan aiemmasta oppinut... eli fiksu
      Tie eteenpäin: up to you

    • Anonyymi

      Joo, pitää varmaan siirtää sut sinne haavemaaosastolle tässä piakkoin, kaiken ei ole tarkoitettu tapahtuvan. Ja onhan tässä jotain ehkä oppinut kuitenkin, itsestään ja maailmastakin. Aika ja paikkakaan ei nyt oikein ollut puolellamme, jossain toisessa todellisuudessa, luulen että olisimme ainakin jollain tasolla tehneet enemmän tämän suhteen.

    • Anonyymi

      Lopeta.

    • Anonyymi

      Lohduttaa se vähän. Nytkö olet mies valmis puhumaan tunteistasi tai edes kertomaan niistä tänne?

    • Anonyymi

      Miksi tällainen inspiroisi ketään?

      • Anonyymi

        On aika kädetön aloitus. Oksymoron. 🥱


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On aika kädetön aloitus. Oksymoron. 🥱

        Tämä ajaton hetki on niin kaunopuheista vaikenemista. Sinulta. 😂😂


    • Anonyymi

      Aloitus on täysin turha! Pelokas ja heikko mies aloittaja olet!

    • Anonyymi

      No jos yhtään inspiroi ja auttaa, niin en ole sinulta mitään ikinä odottanutkaan, sen verran saamaton tunnut olevan mieheksi joka niin sanotusti rakastaa.. Ja en minä sinulta muuta halua kuin sitä, joten voit lopettaa unelmoinnit.

      • Anonyymi

        Sinustako ei tiedä milloin esiinnyt miehenä, milloin naisena ja tekstit on aina samaa jappasua, joten siirry syrjään!


    • Anonyymi

      Ei lohduta, ei. Enemmän tarvitsisin kuin ajatukset.

    • Anonyymi

      En kaipaa sääliäs

      • Anonyymi

        Kaikki on ohi ja loppu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki on ohi ja loppu.

        Itsellesikö vakuuttelet?


    • Anonyymi

      Rikkova rakenne vailla mitään tunnisteita tai henkilökohtaista, taitaa olla provo ja se, että käytetään sanaa ”inspiraatio” paljastaa homman nimen.

    • Anonyymi

      Vieläkö sinä rakastat?

      • Anonyymi

        Kylli kylli.


    • Anonyymi

      Ystävä Venäjä

      • Anonyymi

        Venäjästä tullut aika kääpiö viikossa. Samoin Putinista. Ehkä enemmän säälittää ne symppaajat. Jos on lusikalla annettu..


    • Anonyymi

      Nainen otetaan Ukrainasta nyt ei Suomesta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      74
      3320
    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      2872
    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      24
      2709
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2648
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      21
      2534
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2355
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1823
    8. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1767
    9. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      37
      1640
    10. Dear mies,

      Hymyiletkö ujosti, koska näet minut? 😌
      Ikävä
      18
      1486
    Aihe