Tyhmiä sanontoja

"Typerin sanonta, joka minulle tulee mieleen, on ”Ei pidä mennä sieltä, missä aita on matalin.”
Merkitys on sinänsä järkevä, mutta kirjaimellisesti ajateltuna tuo on täysin idioottimainen ohje. Mitä järkeä on kiivetä aidan yli korkeammasta kohdasta?"

Nimenomaan kirjaimellisesti, mutta niinhän sitä ei ole tietysti tarkoitettu tulkittavan. Ennen vanhaan tekijöillä oli henkilökohtainen itsekunnioitus, joka pyrittiin tuomaan esille tehdyn työn laadussa. Nyttemmin työn laadun ja tekijän suhde on usein irroitettu erilleen toisistaan, jolloin työn laatu on usein jonkinlaista yrityksen johdon yms. määrittelemää perus-/minimitasoa.

Eikä tämä koske ainoastaan fyysisen työn tekijöitä eikä ruohonjuuritasoa.

Isoin ongelma tässä on se, että työn laadulle muodostuu ajan saatossa "standardit", joihin pyritään, sekä yksilö että yritystasolla.

Anonyymi kirjoitti:

"Typerin sanonta, joka minulle tulee mieleen, on ”Ei pidä mennä sieltä, missä aita on matalin.”
Merkitys on sinänsä järkevä, mutta kirjaimellisesti ajateltuna tuo on täysin idioottimainen ohje. Mitä järkeä on kiivetä aidan yli korkeammasta kohdasta?"

Nimenomaan kirjaimellisesti, mutta niinhän sitä ei ole tietysti tarkoitettu tulkittavan. Ennen vanhaan tekijöillä oli henkilökohtainen itsekunnioitus, joka pyrittiin tuomaan esille tehdyn työn laadussa. Nyttemmin työn laadun ja tekijän suhde on usein irroitettu erilleen toisistaan, jolloin työn laatu on usein jonkinlaista yrityksen johdon yms. määrittelemää perus-/minimitasoa.

Eikä tämä koske ainoastaan fyysisen työn tekijöitä eikä ruohonjuuritasoa.

Isoin ongelma tässä on se, että työn laadulle muodostuu ajan saatossa "standardit", joihin pyritään, sekä yksilö että yritystasolla.

Lue lisää

Asian voi ymmärtää myös toisin.
Edesmennyt fysiikan opettajani sanois usein: "Terve laiskuus on kehityksen edellytys."
Suomessa on myös sanonta: "Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"
Occamin partaveitsen tuntevat kaikki, mutta Einsteinin hiomakivi on ehkä vähän tuntemattomampi: "Einsteinin hiomakivi, jonka mukaan teorian tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, muttei liian yksinkertainen, ollakseen todennäköisimmin tosi."
Tekninen minimalismi on myös hyvä ohje. Tekniikka käytetään sen verran, että haluttu toiminne saadaan toteutetuksi, mutta vain sen verran.

Kaikkia näitä yhdistää pyrkimys helppouteen ja yksinkertaisuuteen, mutta ei toiminnallisuuden kustannuksella. Tekniikan ihmisenä menen yli sieltä, mistä aita on matalin, eli käytän mahdollisimman yksinkertaista ratkaisua.

Anonyymi kirjoitti:

Asian voi ymmärtää myös toisin.
Edesmennyt fysiikan opettajani sanois usein: "Terve laiskuus on kehityksen edellytys."
Suomessa on myös sanonta: "Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"
Occamin partaveitsen tuntevat kaikki, mutta Einsteinin hiomakivi on ehkä vähän tuntemattomampi: "Einsteinin hiomakivi, jonka mukaan teorian tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, muttei liian yksinkertainen, ollakseen todennäköisimmin tosi."
Tekninen minimalismi on myös hyvä ohje. Tekniikka käytetään sen verran, että haluttu toiminne saadaan toteutetuksi, mutta vain sen verran.

Kaikkia näitä yhdistää pyrkimys helppouteen ja yksinkertaisuuteen, mutta ei toiminnallisuuden kustannuksella. Tekniikan ihmisenä menen yli sieltä, mistä aita on matalin, eli käytän mahdollisimman yksinkertaista ratkaisua.

Lue lisää

Käsittääkseni tuolla sanonnalla "yli sieltä, mistä aita on matalin" tarkoitetaan sitä, että jokin asia hoidetaan tai työ tehdään tavalla tai toisella huonosti.

Paljonhan maailmassa on asioita joiden hoitamiseen ei ole mitään järkeä panostaa ts. minimitaso riittää esim. tyhjensin tässä mökin hyyskän: Astia pois "ruumasta", tuotokset kompostiin ja astia takaisin paikalleen. Miksei senkin olisi voinut ns. ryssiä, mutta toisaalta ei tuollaisissa rutiineissa myöskään kannata liioitella.

Se, että homma toteutetaan yksinkertaisesti mutta toimivalla tavalla ja lopputulos on hyvä, sehän tietysti riittää. Yleensä toteutusprosessista ei jaeta tyylipisteitä.

Itsellä oli aikoinaan suunnitteluhommissa sellainen työkamu, joka toisteli isänsä sanontaa: huonoa ei kannata tehdä ollenkaan koska samalla vaivalla voi tehdä hyvän.

Tietysti työnantajalle ei voi aina sanella miten homma tulisi tehdä, mutta näin yrittäjänä voi kuitenkin kieltäytyä tekemästä huonoa työtä (tosin ei ihan aina, jolloin täytyy soveltaa).

Anonyymi kirjoitti:

Asian voi ymmärtää myös toisin.
Edesmennyt fysiikan opettajani sanois usein: "Terve laiskuus on kehityksen edellytys."
Suomessa on myös sanonta: "Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"
Occamin partaveitsen tuntevat kaikki, mutta Einsteinin hiomakivi on ehkä vähän tuntemattomampi: "Einsteinin hiomakivi, jonka mukaan teorian tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, muttei liian yksinkertainen, ollakseen todennäköisimmin tosi."
Tekninen minimalismi on myös hyvä ohje. Tekniikka käytetään sen verran, että haluttu toiminne saadaan toteutetuksi, mutta vain sen verran.

Kaikkia näitä yhdistää pyrkimys helppouteen ja yksinkertaisuuteen, mutta ei toiminnallisuuden kustannuksella. Tekniikan ihmisenä menen yli sieltä, mistä aita on matalin, eli käytän mahdollisimman yksinkertaista ratkaisua.

Lue lisää

Se, että aina ei pitäisi yrittää päästä helpolla, ei tarkoita, että asioiden tekeminen hankalalla tavalla olisi jotenkin itseisarvoltaan parempi ratkaisu. Ylimääräistä vaivaa kannattaa nähdä, koska jos ratkaiset helpon ongelman tavalla, joka toimii sellaisenaan myös hankalammassa tapauksessa, et joudu ratkaisemaan samaa ongelmaa uudestaan.

Tuo pätee erityisesti ohjelmointialalla, jossa ei ole mitään järkeä ensin kirjoittaa funktiota, joka laskee kahden luvun keskiarvon, koska joudut aloittamaan taas alusta, kun seuraavalla kerralla pitääkin laskea kolmen luvun keskiarvo. Jos olisit heti tehnyt funktion, joka toimii mille tahansa (äärelliselle) määrälle lukuja, sinun ei tarvitse tehdä samaa uudestaan aina kun tilanne muuttuu.

Biologien ja varsinkin etologien mukaan tietoisuus itsestä yksilönä vaatii kehittynyttä ajattelua. Vain kehittynneemmät eläimet mieltävät itsensä yksilöinä.
Refleksit tai kemialliset reaktiot eivät ole merkki tietoisuudesta.

Pitkässä juoksussa ainakin on erinomaisen tyhmä sanonta.

Mielestäni tuo on osuvimpia sanontoja kautta aikojen. Sanontahan on aina metafora eli sitä ei pidä tulkita kirjaimellisesti eikä soveltaa "väärin". Tietysti on paljon sellaista jokapäiviäistä rutiininomaista tietoa, joka auttaa vähentämään tai lievittämään tuskaa. Esimerkiksi tieto siitä, että vasaralla sormeen lyöminen aiheuttaa tuskaa, mutta jos kuitenkin niin käy on olemassa lääkkeitä ja hoitoja jotka lievittävät tuskaa, eli tällaista arkipäivän perustietoa.

Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa lapsi ja lapsuusaika. Ihminen on lähtökohtaisesti aika huoleton lapsena ja vielä teini-iässäkin. Kun sitten tieto iän myötä karttuu, lisääntyy myös huolestuneisuus. Näin se vain menee.

Joskus olisi helpompaa olla tietämättä.

Sokrates puhui filosofisesta skeptismistä sen äärimuodossa.
Väite, ettei aikaa ole, on melko höttöinen. Vaikka emme osaa tarkalleen määrittää, mitä aika on, niin ilman aikaa ei olisi myöskään fysiikkaa.
Marx oli yhteiskuntafilosofi ja filosofit ovat pitäneet tehtävänään maailman muuttamista selkeän ajattelun keinoin."

Kiteytys ihmisestä: Kaksijalkainen höyhenetön eläin.

Anonyymi kirjoitti:

Sokrates puhui filosofisesta skeptismistä sen äärimuodossa.
Väite, ettei aikaa ole, on melko höttöinen. Vaikka emme osaa tarkalleen määrittää, mitä aika on, niin ilman aikaa ei olisi myöskään fysiikkaa.
Marx oli yhteiskuntafilosofi ja filosofit ovat pitäneet tehtävänään maailman muuttamista selkeän ajattelun keinoin."

Kiteytys ihmisestä: Kaksijalkainen höyhenetön eläin.

Lue lisää

Ainakun tapahtuu muutosta on myös aikaa.

Kellohan on nimenomaan ajan mittari. Mitään muuta se sitten ei olekaan.

"Ensinnäkin aikaa ei voi mitata, koska sitä ei ole olemassa. "

Aikahan on ihmisten välinen sopimus (myös sen nimi), oli sitä sitten olemassa tai ei ja ajan mittari on kello, joka kertoo meille ajan kulusta ihan yksinkertaisesti esim. koska pitää olla sovitussa paikassa. Kaikki mittaasteikot ovat ihmisten keskinäisiä sopimuksia ja niiden mittaamiseen ihminen on kehittänyt mittarit.

Ylipäänsä en ymmärrä ollenkaan väitettä, ettei aikaa olisi. Mikään ihmisen elämässä ei ole sen helpommin havaittavissa kuin ajan kulku. Kaikki maailmankaikkeuden tapahtumat etenvät ja sen etenemisen mittaamiseen ihminen on keksinyt ajan sekä mittalaitteet ajan mittaamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kellohan on nimenomaan ajan mittari. Mitään muuta se sitten ei olekaan.

"Ensinnäkin aikaa ei voi mitata, koska sitä ei ole olemassa. "

Aikahan on ihmisten välinen sopimus (myös sen nimi), oli sitä sitten olemassa tai ei ja ajan mittari on kello, joka kertoo meille ajan kulusta ihan yksinkertaisesti esim. koska pitää olla sovitussa paikassa. Kaikki mittaasteikot ovat ihmisten keskinäisiä sopimuksia ja niiden mittaamiseen ihminen on kehittänyt mittarit.

Ylipäänsä en ymmärrä ollenkaan väitettä, ettei aikaa olisi. Mikään ihmisen elämässä ei ole sen helpommin havaittavissa kuin ajan kulku. Kaikki maailmankaikkeuden tapahtumat etenvät ja sen etenemisen mittaamiseen ihminen on keksinyt ajan sekä mittalaitteet ajan mittaamiseen.

Lue lisää

Ja tästä lähtee loputon väittely ajan olemassaolosta , jota on käyty tällä palstalla samaan tapaan jo yli 10 viestiketjussa.

Anonyymi kirjoitti:

Sokrates puhui filosofisesta skeptismistä sen äärimuodossa.
Väite, ettei aikaa ole, on melko höttöinen. Vaikka emme osaa tarkalleen määrittää, mitä aika on, niin ilman aikaa ei olisi myöskään fysiikkaa.
Marx oli yhteiskuntafilosofi ja filosofit ovat pitäneet tehtävänään maailman muuttamista selkeän ajattelun keinoin."

Kiteytys ihmisestä: Kaksijalkainen höyhenetön eläin.

Lue lisää

Ei fysiikka täysin kuole, vaikka luopuisimme ajan todellisuudesta. Ei se konkurssiin menisi, mutta kunnon saneeraukseen kylläkin.

Jäin jo lukiossa aina ihmettelemään miten piirtää neliulotteinen aika-avaruus. Sain kyllä piirretyksi ortogonaalisen 3D avaruuden (x,y,z)-koordinaatistoon, mutta en vieläkään osaa piirtää neliulotteista aika-avaruutta - eikä osaa muuten kukaan muukaan.

Ihminen elää kolmiulotteisessa maailmassa, ja ihmisen näkökulmasta 4D- avaruus on tautologia. Onko tästä tautologiasta mitään hyötyä käytännössä ihmiselle? Ei juuri lainkaan. Sekoittaa vain ihmisten intuitiivista ajattelua,

"Marx oli yhteiskuntafilosofi ja filosofit ovat pitäneet tehtävänään maailman muuttamista selkeän ajattelun keinoin."

Filosofit ovat kautta aikain olleet tunnettuja epäselkeydestään. Kant, Hegel, Descartes jne. ovat malliesimerkkejä selkeän ajattelun puutteesta. Se mitä ajattelen tarkemmin Marxista, on parempi, että jätän sen tällä kertaa sanomatta.

Selkeitä eli syvällisiä filosofeja on kautta aikain ollut harvassa. Ajattelun pintapuolisuus ilmenee juuri sekavuutena monien filosofien kohdalla. Esim. en ole koskaan kuullut yhdestäkään filosofista, joka olisi ymmärtänyt matematiikkaa perusteellisen laaja-alaisesti. Descartes oli toki parempi matemaatikkona kuin filosofina, kuten myös Leibniz. Mutta nämäkin herrat tulkitsivat matematiikan rationaalisessa mielessä, vaikka kaiken toimivan matematiikan lähtökohta on aina ollut kokemuksessa ja havainnoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei fysiikka täysin kuole, vaikka luopuisimme ajan todellisuudesta. Ei se konkurssiin menisi, mutta kunnon saneeraukseen kylläkin.

Jäin jo lukiossa aina ihmettelemään miten piirtää neliulotteinen aika-avaruus. Sain kyllä piirretyksi ortogonaalisen 3D avaruuden (x,y,z)-koordinaatistoon, mutta en vieläkään osaa piirtää neliulotteista aika-avaruutta - eikä osaa muuten kukaan muukaan.

Ihminen elää kolmiulotteisessa maailmassa, ja ihmisen näkökulmasta 4D- avaruus on tautologia. Onko tästä tautologiasta mitään hyötyä käytännössä ihmiselle? Ei juuri lainkaan. Sekoittaa vain ihmisten intuitiivista ajattelua,

"Marx oli yhteiskuntafilosofi ja filosofit ovat pitäneet tehtävänään maailman muuttamista selkeän ajattelun keinoin."

Filosofit ovat kautta aikain olleet tunnettuja epäselkeydestään. Kant, Hegel, Descartes jne. ovat malliesimerkkejä selkeän ajattelun puutteesta. Se mitä ajattelen tarkemmin Marxista, on parempi, että jätän sen tällä kertaa sanomatta.

Selkeitä eli syvällisiä filosofeja on kautta aikain ollut harvassa. Ajattelun pintapuolisuus ilmenee juuri sekavuutena monien filosofien kohdalla. Esim. en ole koskaan kuullut yhdestäkään filosofista, joka olisi ymmärtänyt matematiikkaa perusteellisen laaja-alaisesti. Descartes oli toki parempi matemaatikkona kuin filosofina, kuten myös Leibniz. Mutta nämäkin herrat tulkitsivat matematiikan rationaalisessa mielessä, vaikka kaiken toimivan matematiikan lähtökohta on aina ollut kokemuksessa ja havainnoissa.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0344)

Anonyymi: "Esim. en ole koskaan kuullut yhdestäkään filosofista, joka olisi ymmärtänyt matematiikkaa perusteellisen laaja-alaisesti. Descartes oli toki parempi matemaatikkona kuin filosofina, kuten myös Leibniz."

Olen samaa mieltä siitä, että Leibniz ja Descartes ovat parhaita esimerkkejä sellaisista henkilöistä, jotka ovat kyenneet tuottamaan sekä merkittävää *kontribuutiota* filosofian, että *erittäin merkittävää* kontribuutiota matematiikan alalta. Merkittävää matemaattista kontribuutiota tuottaneista antiikin filosofeista esiin nousevat myös ainakin Platon, Aristoteles ja Thales, mutta matematiikka on tietenkin kehittynyt valtavasti noista ajoista ja nykyään se on jo niin laaja-alainen kokonaisuus, että kaiketi kukaan ei kykene ymmärtämään sitä perusteellisesti.

"Mutta nämäkin herrat tulkitsivat matematiikan rationaalisessa mielessä, vaikka kaiken toimivan matematiikan lähtökohta on aina ollut kokemuksessa ja havainnoissa."

Olen samaa mieltä siitä, että matematiikan *lähtökohta* on kokemuksessa ja havainnoissa, mutta myös abstrahointi ja yleispätevyys ovat tietysti oleellisia matematiikan aspekteja. Toisaalta, esim. anti-idealistista ja loogista asennetta edustaneista matemaatikko-filosofeista nousee esille lähinnä Bertrand Russell.

Vaikka hänen tuottamansa matemaattinen kontribuutio ei olekaan yhtä merkittävää, kuin esim. Leibniz:in ja Descartes'n; eikä häntä pidetä yhtä merkittävänä filosofinakaan, niin hän silti oli merkittävä filosofi ja hänellä epäilemättä oli varsin laaja-alainen ymmärrys *oman aikansa* matematiikasta, mm. koska hän oli kirjoittanut A.N. Whitehead:in kanssa matematiikan perusteista kuuluisan ja hyvin merkittävänä pidettävän teoksen: "Principia Mathematica", joka hyvin tunnetusti kritisoiduista puutteistaan huolimatta; teos on kirjoitettu ennen Gödel:in epätäydellisyysteoreemojen julkaisua, on historiallisesti merkittävä teos...
https://en.wikipedia.org/wiki/Bertrand_Russell
https://en.wikipedia.org/wiki/Principia_Mathematica

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0345)

Anonyymi: "Tai matemaatikkojen hokema: "1 1 =2". No eihän se todellisuudessa näin helposti mene."

Kyseessä on teoreema pm54.43, joka on Bertrand Russell:in (ja Whitehead:n) mukaan "sellainen propositio, joka on ajoittain hyödyllinen". Ohessa Russell:in ym. todistus tuolle, joka todistus tosiaan ei ole ihan triviaali; kuten se on esitetty modernilla notaatiolla Metamath:ssa. :D
http://us.metamath.org/mpegif/pm54.43.html

Hinta, joka ilmaistaan rahassa, on arvon mittari. Raha on mittayksikkö vain, kuten aikakin. Oleellinen asia markkinataloudessa on hinta, joka estimoi tuntematonta markkina-arvoa.

Hinta määräytyy kysyntä- ja tarjontakenttien käyttäytymisen seurauksena ja tuhat kertaa tieteellisempi kuin esim. yleinen suhteellisuusteora näkymättömine aikaulottuvuuksineen.

Ei pidä haukkua sellaista asiaa, jota ei oikeasti edes ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Hinta, joka ilmaistaan rahassa, on arvon mittari. Raha on mittayksikkö vain, kuten aikakin. Oleellinen asia markkinataloudessa on hinta, joka estimoi tuntematonta markkina-arvoa.

Hinta määräytyy kysyntä- ja tarjontakenttien käyttäytymisen seurauksena ja tuhat kertaa tieteellisempi kuin esim. yleinen suhteellisuusteora näkymättömine aikaulottuvuuksineen.

Ei pidä haukkua sellaista asiaa, jota ei oikeasti edes ymmärrä.

Lue lisää

Mitä asiaa olen haukkunut? Arvostelin vain talousviisaita ja heidän ristiriitaisia sanomisiaan.

"Hinta" nimenomaan on täyttä söheltämistä joka hävittää näkyvistä olennaista informaatiota. Jos fysiikan parametrit toimisivat markkinatalouden ehdoilla niin kosmos olisi pelkkää kaaosta ja mikään ei toimisi luotettavasti.