Tässä avaus jota Ilmajoella ei saa ääneen sanoa. Fakta on se että kunnassa on useita erittäin huonokuntoisia pieniä kyläkouluja, joiden ylläpito on mielettömän kallista. Linjausta ( alle 21 opp) koulut suljetaan tulee muuttaa, jotta resurssit saadaan paremmin käyttöön. Pikkukoulut eivät houkuttele päteviä opettajia, joten opettajat vaihtuvat tiheään, ja opetus kärsii.
Ilmajoella ei ole varaa säilyttää kaksiopettajaisia kouluja.
Ilmajoella ei ole varaa säilyttää kaksiopettajaisia kouluja.
Vastaukset 138
Vanhimmat
Voisitko esittää laskelmat paljonko rahaa "säästyy" Nopankylän, Ilomäen tai Luoman koulujen lopettamisella?
Valtuusto on linjannut oppilasmäärän, siitä pidetään kiini.
Talous kunnossa voidaan näihin kyliin rakentaa uudet koulut.
Ei sellaista laskelmia kukaan voi esittää, koska muuttujia on niin paljon. Mutta kyllä kunnassa tieto on siitä, että per oppilas nopassa opetus on karkeasti tuplasti kalliimpaa kuin esim Herralassa.
Ilmajoelta loppuu rahat, siksikin koulut pitää laittaa kiinni.
Uusia kouluja pitää tulevaisuudessa rakentaa Västilään, Noppaan, Ilomäkeen ja Koskenkorvalle. Ei riitä kunnan rahat näihin kaikkiin.
Vanhatkin koulurakennukset on täysin käyttökelpoisia, uusia ei tarvitse rakentaa.
Koulujen lopettaminen on joillekin ideologinen pakkomielle, järjellä tässä ei ole mitään tekemistä, laskelmat tehdään juuri sellaiset kun tilaaja haluaa.
Erään koulunkin pienelle lattiaremontillekin saatiin miljoonien kustannusarvio, kyse ei kuitenkaan ollut kuin muutamasta tonnista.
Kaksiopettajainen kyläkoulu toimii aivan hyvin. Opetus voi olla hyvinkin korkeatasoista.
Kaksiopettajaisen koulun opetus ei voi olla korkeatasoista, koska opettajalla on opetustuntien aikana luokkatasoa kohti vain 15 minuuttia opetusaikaa, kun esim Herralassa on opettajalla 45 minuuttia aikaa luokkatasolle.
Ennen kuin väität vastaat niin kerron, että itse olen käynyt 2-opettajaisen koulun, onneksi jälkikasvu on saanut olla sellaisessa koulussa, jossa oma opettaja joka luokkatasolla.
Taas tämä samasta aiemmista ketjuista kopsattu outo julistus...siis mihin tuo hatusta vetäisty 15 minsaa perustuu??? Et kerro hmm..
Ei omassa 2-opettajaisessa koulussani Nopassa noin ollut, täysiä tunteja..joten..
Tämähän on selvää matematiikkaa: kun opettaja opettaa saman tunnin aikana kolmea eri luokka-astetta (esim 4-6)yhdelle matematiikkaa, toiselle äidinkieltä ja kolmannelle kuvaamataitoa, niin jos joku luokka-aste saa koko 45 minuuttia opetusta, niin toiset kaksi ei saa lainkaan opetusta, jos taas jokainen luokka-aste saa oppitunnin aikana yhtä paljon opetusta, niin sitä on 15 minuuttia/luokka-aste oppitunnin aikana.
Nopassa ei taidettu päästä matematiikassa lainkaan jakolaskuun asti tai sitten sä olet toisen luokan kanssa piirrellyt silloin, kun jakolaskua on opetettu.
Herralan koulusta halutaan oppilaita siirtää Kurikkaan. Siinä ihan malliesimerkki suuresta koulusta ja niistä hukkaan heitetyisä resursseista. Laadukasta opetusta suuryksikössä.
Jos totuudessa pysytään niin YHDEN oppilaan vanhemmat haluaisivat siirtää lapsensa erityisluokkaan Kurikkaan.
Persulla taas vaikeuksia erottaa fakta fiktiosta. Yksi ei ole monta.
Joo. Puoluekannasta riippumatta malliesimerkki siitä, miten huonosti luettua juttua paisutellaan. Lisäksi , ei erityisoppilaiden siirtoa voi verrata Herralan yleisopetuksen luokkien toimintaan. Se erityisluokka voisi sijaita vaikka millä koululla, vaikka nopas.
Eiköhän siinä remontissa olisi uusittu muutakin kuin lattia. Ei kai kukaan tosissaan ajattele että keittiön lattian korjaaminen maksaa miljoonia? ;)
Koulun katto uusimislajis, vesi vuotaa vintille. Kylän timpurit tuskin olis kökällä tehneet kattoremonttia.
Nopankylässä on onnellisimmat lapset.
Herralaan ei mahdu enää lisää oppilaita.
Koskenkorvalla on kelvollinen koulurakennus.
Västilään tehdään uusi alati pienenevälle väkimäärälle. Koskenkorva on muuttotappioaluetta jossa väki-ja lapsimäärä laskee huomattavasti tulevaisuudessa. Kuntakin purkaa siellä kerrostaloja ja uusia ei rakenneta.
Västilään tarvitsee tehdä noin 80 oppilaan koulu ja hyödyntää liikuntahallin tiloja.
Uskookoon tuohon kuka haluaa.
Melkoista takinkääntö kepulla ja kokoomuksella kouluasiassa. Ennen vaaleja oltiin kyläkoulujen puolesta mutta nyt jo ollaan lopettamassa pikkukouluja.
Ei saa puhua pienten koulujen lopettamisesta Ilmajoella. Näinhän se on. Kyllä ruvetaaan syitä keksimään pikkukoulujen puolesta.
Niillähän on tilat vimpanpäälle kunnossa, esim nopan koulun liikuntasali on sellaisen 50 neliötä suuri. Siinä on kiva pelata erilaisia pelejä...
Ja kuinka paljon kunnalle maksaa se että kiertävät erityisopettajat yms ajelee ympäri kuntaa pienten koulujen takia.
Ja ne ylläpitokustannukset.
Opetuksen laadusta minä en vertailua tekisi.
Koulu on opiskelua varten, ei pelien pelaamista varten.
Pensa on aina kallista kun kirkonkylältä pitää ajaa muutama kilometri taajamamerkin ulkopuolelle pari kertaa vuodessa.
Kyllä se persujen ja muidenkin takki kääntyy kouluasiassa kunhan huomataan mitä vaikutuksia liian pienillä kouluilla on taloudellisesti. Varsinkin siinä vaiheessa kun sote otetaan kunnista maakunnille, kunnalle jää talouteen suurimpana sivistyspuoli. Ja säästöjä pitää löytyä, sanokaa mun sanoneen.
Ei pidä sulkea pikkukouluja. Ennen wanhaan oli tavallista, että kylän väki kunnosti talkoilla eli "kökällä" kouluja. Ikkunanpieliä maalattiin, sisällä siivottiin ja kunnostettiin ovia ja voideltiin saranoita. Kylällä oli noihin aikoihin monitaitoisia osaajia ja oivaltajia, emäntäväki teki ruokaa kökkäväelle, ja kas kyläkoulut pysyi hyvässä kunnossa, ja yhteishenki parani.
Mitä tehdään nykyään, istutaan sohvalla ja räpätään kännykkää, ja vaaditaan sitä ja tätä, evääkään räpäyttämättä. Miksette käy tuumasta toimeen, niin kuin vanhakansa aikoinaan. Heittäkää ne kännykät ja tabletit mäelle, ja hakekaa maalipurkki sekä pensseleitä ja suteja, nyt on hyvä talkoosää.
Voi herraisä mä sanon, mihin tää maailma on menossa. Kukaan ei enää tee mitään, kaikki vaan vaatii palveluita.
Olisihan Noppalaiset kökkiny koulun kuntoon, mutta kunta ei antanut.
Ei ole kunnan käytössä olevien tilojen kökkiminen enää tätä päivää. Vastuut on nykyään erilaiset kuin vuosikymmeniä sitten. Unohtakaa.
Eipä sitä vastuuta kukaan ota Herralan koulunkaan tapahtumista.
Kun näitä Ilmajoen kunnan maineenpilaajia, joiden edesottamuksista sa lukea Ilkka-lehdestä viikoittain, ei saada mihinkään vastuuseen on parasta miettiä pitäisikö isot koulut sulkea?
Herralan koulun tapahtumat ovat siitä hyvä esimerkki. Nopassa tälläinen ei voisi tapahtua.
Vastuu koulussa tapahtuvista asioista on eri asia kuin se, kuka ottaa vastuun koulun kiinteistön terveellisyydestä. Se vastuu on kunnalla. Sitä ei voi antaa kylän timpurille, eikä kyläseuralle.
Häjy verrata Herralan erityisryhmässä tapahtuvia asioita nopan koulun opetukseen...
Johtajat pakoilee vastuutaan. Tulkaa apuun AVI
Eikös se kristillisten edustaja kirjoittanut lehdessäkin että nämä virkamiehet härtsivät valtuuston kokousta naureskelemalla, elehtimällä ja pelehtimällä.
Miten työnantaja puuttui asiaan? Oikea vastaus= vaikenemalla ja salaamalla.
Ei vaan ole tullut vastausta siihen paljonko Nopan koulun sulkemisesta säästyy rahaa?
Paljonko Koskenkorvalle rakennettava uusi koulu maksaa?
Johtajaopettajia tarvitaan vähemmän, palkkakulut kaikkineen 80.000-90.000 euroa/hlö/vuosi. Erityisopettajien työaika ei mene tien päällä vaan varsinaisia työtunteja tulee enemmän. Kiinteistökuluja säästyy: lämmitys-, sähkö-, vesi-, jätehuoltokulut. Kiinteistönhoitajia ja siistijöitä tarvitaan vähemmän ja he voivat olla kokopäivätoimisia. Ruokahuollossa ei tarvi kuljettaa niin pitkiä matkoja. Uimahallikuljetukset lyhenee. Jos nyt vaikka näistä mitä ensimmäisenä tulee mieleen, niin säästöä kertyy muutama satatuhatta vuodessa, puhumattakaan varsinaisesta hyödystä oppilaille eli oma opettaja, joka luokka-asteella.
Johtajaopettajia ei tarvitse olla joka koululla, alakouluilla voi olla yhteinen rehtori.
Syntyy sitä säästöä ihan pirusti, eikä tarvi kouluja lopettaa.
Vastaavilla perusteilla kannattaa liittyä Seinäjokeen, ei tarvita johtajaa, palkkakulut 14000e/kk, ei sivistysjohtajaa, jne. Miljoonasäästöt liittymällä Seinäjokeen.
Ne säästöthän tulee siitä, että korjaustarpeessa olevat vanhat koulut suljetaan ja tehdään uusi. Uusi koulu on joka tapauksessa tehtävä korvalle 5 vuoden sisään. Yhteinen johtaja ei ole toimiva ajatus, sitä olisi varmaan jo käytetty Ilmajoella jos se olisi ollut hyvä ajatus. Olisihan se edullista jos esim kaikilla Ilmajoen alakouluilla olisi yhteinen rehtori, mutta ajatus on surkea.
Alkukesästä juttelin lähikunnasta olevan äidin kanssa, joka hehkutti lastensa lähikoulua, jossa oli reilu 90 oppilasta; koulu oli hänen mielestään sopivan pieni. Hän oli ihan äimän käkenä, kun kerroin, että Ilmajoella on eskarilaiset mukaan luettuna alaraja 21. Hän ihmetteli, että mikä järki pitää noin pieniä kouluja, etteihän siitä ole kenellekään hyötyä ja kunnalle ylettömän kallista.
Toivotaan, että kun uudessa valtuustossa on paljon uusia ihmisiä, niin Ilmajoellakin saataisiin joku roti tähän kouluasiaan.
Onko siis aiemmat valtuutetut olleet vastuuttomia kun ovat halunneet pitää kiinni kylien elinvoimaisuudesta? Kyllä ennen kuntavaaleja varsin moni oli kannattamassa kyläkoulujen oppilasrajasta tehdyn päätöksen jatkoa
Joko keskustalaiset ovat kääntäneet takkinsa? Aloitetaanko äänestäjien pettäminen jo ennen ensimmäistä uuden valtuuston kokousta?
Eipä noissa 20 oppilaan koulujen kylissä ole mitään muuta elinvoimaa kuin se koulu. Suomessa on paljon 700-1000 oppilaan kouluja, joissa oppilaat oppivat. Kyllä n sadan oppilaan koulu on pieni koulu.
Raha tässä tulee ratkaisemaan lopulta, ja hyvinkin pian.
Koulut saa maksaa, sama raha säästyy kun laitetaan kunta kiinni 6 viikoksi. Hyvin voi sulkea kunnanviraston kesäkuun lopulta elokuun puoliväliin saakka.
Muuttotappio alkaa kunnssa jos kyläkouluja lopetetaan, se vasta kalliiksi tulee kun pitää rakentaa uusia kouluja tyhjenevälle Koskenkorvalle.
Kuka tarvitsee kunnantaloa. Asiat voi hoitaa hyvin etänä ja sähköisesti.
Turhia virkoja on vaikka kuinka paljon, ja näitä kaverillekin leppoisa makuupaikka kunnan palkkalistoille,
Luettelepa ens alkuun vaikka 20 turhaa virkaa/tointa?
Kaikki johtoryhmän virat voi lakkauttaa kun liitymme Kurikan kaupunkiin.
Toivottavasti Ilmajoen päättäjillä on edes sen verran järkeä, ettei ikimaailmassa päätä Kurikkaan liittymisestä.
300 miljoonan osakesalkku tarkoittaa jokaiselle Kurikkalaiselle 15000€ Sillä maksaa kaupungin velat kolmeen kertaan ja samalla Ilmajoenkin velat.
Jalasjärven velat ne jo maksoi.
Niin, Ilmajoelta löytyi viisautta myydä Jyllinkosken osakkeet🤔😁😁😁😁
Johtoryhmästä ei kerry lähellekään kahtakymmentä.
Kurikassa piti nostaa veroprosenttia, että Anturajärven velat pystyttiin maksamaan. Ja kukaan ei tiedä kauanko nämä kaksi osaketta pysyy nykyisessä arvossaan, jos ne putoaa, niin tarvitaan monen veroprosentin nosto.
Kaikkialla muuallakin pannaan mettäkylien koulut kiinni.
Jos ne halutaan säilyttää, niin pannaan sellaiset lukukausimaksut, että niillä peitetään keskiarvon yli menevät kulut.
Mutta justiinhan keskustavasemmisto päätti että koulut pitää olla maksuttomia lapsilisäkauden loppuun.
Yksityistetään kiinteistönhoito, tukipalvelut (siivous/ruokahuolto)
Näin säästyy miljoonia.
Opettajat ja muut turhat viranhaltijat pakkolomalle kesän ajaksi.
Säästöt satoja tuhansia.
Voidaan alentaa veroja ja maksuja kun toimitaan tehokkaammin.
Laskelmia palvelujen ulkoistamisen edullisuudesta esiin ? Jos palvelut ulkoistetaan, myös verotulot voi palveluntuottaja maksaa muualle kuin Ilmajoelle. Jos opettajat lomautetaan kesäksi, voivat opet hakeutua talveksi muualle opettamaan ja Ilmajoelle ei saada mistään päteviä opettajia. Tosin taitaa olla sellaisista pätevistä nytkin pulaa... eihän tuo kunnan taloudenpito helppoa ole, mutta ei nyt tartte älyttömyyksiä esittää. Veroja ja maksuja kerätään sen takia, että palvelut pelaa.
Palvelut on Seinäjoella. Maksetaan verot sinne.
Ei esitykset palveluiden yksityistämistä ole älyttömiä. Monet kunnat ovat huomanneet niissä valtavan tehostuspotentoaalin. Kannattaa kuunnella vaikka Eero Laesterää, tosin ittelliset ilmajokiset kuvittelee itsestään usein liikoja.
Laesterän laskelmat on esitetty. Ilmajoella se tarkoittaa jos mitään ei tehdä, veroprosentin jatkuvaa nostoa.
Mutta missä on laskelmat kyläkoulujen lopettamisesta saatavista säästöistä?
Moni lapsi pysyi terveenä kun saivat käydä Nopassa kouluaan. Jotkut olivat siirtämässä lapsia Västilän homekouluun. Vastuullista?
Peruskoulut, lukio, kirjasto, terveydenhuolto, rakennusvalvonta, kaavoitus ym. kunnan verovaroilla tuottamat palvelut on Ilmajoella, ei sovi Seinäjoelle kaikki näitä palveluita käyttävät ja matka pitkä.
Terveydenhuolto on jo nyt osin Kurikassa ja Jalasjärvellä. Pitempi sinne on kuin Seinäjoelle, jossa Y talo pystyy huolehtimaan ilmajokiset.
Kunnanjohtaja, hallintojohtaja, sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja, tekninen johtaja, vaka johtaja, jne jne, täysin tarpeettomia virkoja. Voidaan hoitaa Seinäjoelta tai Kurikasta käsin.
Siivous ja ruokahuolto hoituu paljon tehokkaammin yksityiseltä toimivalta. Useita kymmeniä turhia toimia joiden rahoitus rasittaa kuntalaisia.
Ja monet kunnat ovat purkaneet tekemiään yksityistämisiä ja ottaneet toiminnan takaisin kunnalle, koska työn jälki ei olekaan ollut sitä mitä olisi pitänyt.
Justiinhan kunta ulkoisti työterveyshuollon.
Kyllä noppalaistenkin olisi paree käydä koulua västilässä, siellä on paremmat tilat ja opettajien palkat vähenisi ja kulut laskisi.
Noppalaisille parasta on oma lähikoulu. Västilän oppilaita voidaan ajaa Nopankylään ja siirtää sinne pari moduulia niin saadaan Noppaankin kolmas opettaja.
Ei vain näy laskelmia paljonko rahaa säästyy Nopan koulu lopettamalla?
Nyt niitä lukuja pöytään!!!
Kaikki raha mikä menee nopan koulun rakennusten ylläpitoon säästyisi. Samoin kahden opettajan palkka ja johtajan korvaukset. Kyllä noista yli 100000 per vuosi tulee helposti.
Enemmistö+suomalaisista+haluaa+kuntien+tehostavan+toimintaansa+sote-uudistuksen+jälkeen.
Kunnan tulot ovat sidottuja kuntalaisten tulotasoon, mutta puolueiden ideat työpaikkojen tai yritysten tulojen lisäämiseksi ovat harvassa.
Perussuomalaisten mukaan yritysten toiminnan tukeminen tarkoittaa kunnianhimoisista ilmastotoimista pidättäytymistä.
Perussuomalaisten mielestä velkaantuneiden kuntien tulisi pidättäytyä myös ”ylimitoitetuista rakennushankkeista”,
Kokoomus tunnetaan velkaantumista jyrkästi vastustavana puolueena. Siksi onkin yllättävää, ettei kokoomus kuntavaaliohjelmassa esitä, millä konkreettisilla ratkaisuilla kunnat voisivat velkaantumistaan hillitä.
Asikkalassa oli kaksi kyläkoulua lopettamisuhan alla, mutta valtuusto äänesti että koulut pidetään toiminnassa.
Päätöksen jälkeen kaikki osapuolet olivat hyvin tyytyväsiä koulujen säilymisestä.
Onneksi Ilmajoella on ymmärretty kylien elinvoimaisuuden olevan kiinni kyläkouluista. Minimaalisten säästöjen toivossa tehdään usein suurempi vahinko kunnalle lopettamalla vireän kylän koulu.
Muuttotappio, imagohaitta ja usein myös koulun lopettamiseen liittyy se, että joudutaan rakentamaan uusi koulu , tai laajentaman vanhaa,.
Koskenkorvan Västilään rakennettavan uuden koulun kustannusarvio tulee olemaan noin 7 miljoonaa euroa, kokonaan velalla rahoitettava.
Kannattaa pitää koulukiinteistöjen kunnosta huoli,.Se että ne ovat päässeet rapistumaan on huonon johdon aikaansaannosta.
Korvan ilomäen nopan alueelle paras ratkaisu on yksi uusi koulu. Siten saadaan ajanmukaiset tilat, esim liikuntasali, käsityöluokat ym. Nyt kun niitä on joka koulussa omansa, ne ovat osin puutteellisia.
Matkat eivät ole ko kyliltä yhteiseen kouluun pitkiä.
Höpön pöpö. Tehdään asianmukaiset tilat Noppaan ja Ilomäkeen. Rahat tähän saadaan lopettamalla musiikkijuhlien yletön tukeminen, tehostamalla kunnan toimintaa, lomauttamalla, irtisanomalla tarpeettomat henkilöt ja yksityistämällä. Samalla voidaan veroja alentaa.
Nyt on satusetä liikkeellä. No, jos korjataan noppa ja Ilomäki, pitää silti korvalle rakentaa muutaman vuoden sisään uusi koulu, koska ovat nyt vuokraparakeissa suurimmaksi osaksi.
Musiikkijuhlien tukemisen lopettaminen on pieni raha, ei se pelasta kunnan rahatilannetta.
Olisi hauska tietää että ketä voisi lomauttaa ja koska ja ketä irtisanoa....
Yksityistäminen voi auttaa, mutta silti ne palvelut pitää tuottaa eli sitten ostaa.
Ei tällä yhtälöllä veroja voida alentaa, se on aivan hullua puhetta.
Mikä hinku on heikentää palveluja, jotta muka veroja voi alentaa ? Ilmolan veroprosenttihan on nyt suhteellisen pieni ? Kyllä työtä tekevät ja muut kansalaiset joutaa maksaa veroja, ostaa sitte vaikka vähemmän tupakkia ja viinaa.
Mitenkäs Nopan koulun lopettaminen muka sitten kunnan rahatilanteen pelastaisi?
Musiikkijuhlissa on kyse viihteestä, joka uppoaa huomattava summa verovaroja , lieneekö n. 60-70 000 euroa.
Koulu on peruspalvelu ei ooppera,
Pienessä koulussa oppilaan opetus maksaa tuplasti sen minkä isommassa. Onko se tasa-arvoa? Kaikkien koulujen resurssit ovat pienemmät sen vuoksi, että tekohengitetään näitä muutamaa ylipientä koulua. Johtaa siihen, että isoissa kouluissa on isompia ryhmiä kuin mitä pikkukoulussa on oppilaita. Tämä jos joku on epäkohta.
Pienet koulut kiinni mahdollisimman nopeasti.
Höpö pöpö, onko oma lehmä ojassa?
Siinä on faktaa! Eikä ole oma lehmä ojassa, koska omat lapset muissa kouluissa. Siitä ei vain pääse mihinkään, että esim nopassa opetus maksaa tuplan siihen nähden mitä vaikka Herralassa , per oppilas.
Koululakkautusten väitetyt säästöt eivät ole realisoituneet, ja perusopetuksen kustannukset ovat nousseet eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Lakkautuksissa on arvioitu lähinnä kiinteistökustannuksia. Lapsivaikutukset on jätetty arvioimatta.
Perusopetus on määritelty lähipalveluksi, mutta yhä useamman maaseutulapsen koulumatkaan kuluu päivässä lähemmäs 2,5 tuntia.
Ei ole ainoatakaan tutkimusta koululakkautusten säästöistä, tai vaikutuksista lasten oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin
Perussuomalaisena äänestäjänä minulle on tärkää myös kunnan terve talous.
Suosittelenkin että Ilmajoella kyläläiset laskevat oman "varjobudjetin" Taipalsaarelaisten taåaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10637307
tota voi verrata jo peräti kehä viisauteen!!jos nyt ees tiät mitä se tarkoittaa!!vi....n viisas!!
Kun kompetenssi loppuu, vastauksena saat juuri yllä mainitun kaltaisen kommentin keskustan toimistolta.
Tässä taas esimerkki kommentista, jossa takerrutaan jonkin puolueen oletettuun toimintaan. Ala-arvoista, oli puolue mikä tahansa.
Niin, jos kunnan terve talous on kriteeri, niin silloin pienet koulut eivät sovi siihen kuvioon. Tämä on fakta.
Hienoa että täällä saa sentään esittää mielipiteensä. Ongelma mielestäni Ilmajoella on nimenomaan se, että kouluverkkoasiasta ei saisi esittää minkäänlaisia mielipiteitä. Keskustelua ei saisi käydä. Tämä johtaa pidemmän päälle huonoon tulokseen. Ilmajoella keskustelu tyssää usein siihen, että mainitaan joku puolue ja kaivetaan sen tekemiä vääryyksiä. Asia unohtuu, niinkuin tässäkin uhkaa käydä.
Jos halutaan että kunnassa on talous terveellä pohjalla, alle 50 oppilaan kouluja ei voida ylläpitää.
Tai jos niin tehdään, kaikki kärsivät, kurjuutta kaikille tasapuolisesti.
Jos halutaan pitää kylät elinvoimaisena niin kyllä kylästä pitää löytyä jotain muutakin kuin se koulu. Miettikää vaikka ilomäkeä, mitäs muuta siellä on koulun lisäksi?
Ilmajoella pitää siirtyä väh kolmiopettajaisiin kouluihin.
sairasta sakkia!!! sulje kyläkoulut!no jos kyläkoulut suljetaan ja lapset joutuu 20km päähän keskustaan kouluun niin sit keskustan kakarat menee 20km;n päähän kurikkaan kouluun niin on kaikilla sama koulumatka!!tasa arvon nimissä
Rakentakaa Noppaan ja Ilomäkeen uudet koulut. Sinne voi siirtää korvalaiset sisäilmaongelmista kärsivät.
juurikin näin!!!
Ja mitähän tämä leikki maksaisi???
Alle puolet Koskenkorvan Vastilän koulun hinnasta.
Ilmajoki näyttäytyisi positiivisella tavalla kylämyönteisenä kuntana jossa kylien elinvoimaan panostettaisiin uusimalla Ilomäen ja Nopan koulut.
Kylille syntyy luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, tulee uutta toimintaa, yrityksiä ja asukkaita.
Koskenkorvan alue on Ilmajoen pahinta muuttotappioaluetta, on järjen vähyyttä rakentaa Koskenkorvalle uutta isoa koulua.
Sieltähän puretaan hyväkuntoisia kerrostalojakin, ettei sinne vain kukaan muuttaisi.
Ihan vain uteliaisuuttani kysyn, että mistähän Noppaan ja Ilomäkeen (Huissille) saadaan uutta yritystoimintaa ja asukkaita?
Yritystoiminta syntyy kysynnän ja tarjonnan kohdatessa.
Viime viikolla tuli taas uusi perhe, laspimäärä kasvaa koulussa taas.
Kylällä olevat yritykset tuottavat myös oman kylän asukkaille palveluja ja pitävät kylän ikä- ja osaamisrakenteen monipuolisena. Samalla kylän tunnettavuus ja houkuttelevuus lisääntyvät. Kyläläisillä voi olla myös yhteisiä yrityksiä, jotka voivat olla osuuskunta-, osakeyhtiö- tai yhtymämuotoisia.
Yritysasiamiehen virka lienee niitä turhia virkoja Ilmajoella. Asian hoitaisi osakeyhtimuotoinen asiantuntijaporukka tehokkaammin ja taloudellisemmin.
Onkohan nopassa jo yli 20 paikalla olevaa oppilasta ens syksynä?
Tämä liirumlaarum ei ollut vastaus mun kysymykseen. Kerropa montako uutta yritystä on tullut Noppaan ja Huissille viimeisen vuoden aikana.
Kyllä näin on! Kyläkoulujen lopettajat on maa pettureita.
Niin, siis pikkukyliin uudet koulut ja korvalle ei tartte rakentaa mitään. Olkoot parakissa kun kerran ovat sellaiset saaneet. Ei ole ihme jos korvan väkiluku laskee. Ja hei, kyllä laskee väkiluku sivukylissäkin.
Koskenkorva on taantuva periferia, jonne ei kannata rakentaa yhtään mitään.
Kyllä ne kersat voi Koskenkorvalta kuskata Ilmajoelle oppimahan. Rakennetaan ennemmin yksi keskuskoulu, säästy vielä enemmän.
Yhtenäiskoulu keskustaan yläasteen pihaan. Sinne kaikki oppilaat, Imolle erityisluokat.
Ilmajoella on 12 alakoulua, ja kunnan pinta-ala n 579 neliökilometriä.
Vertailun vuoksi muutaman asukasmäärältään samansuuruisen kunnan vastaavat tiedot:
Ulvila, 8 alakoulua, pa 422
Kalajoki, 4 alakoulua, pa 2391
Alavus, 8 alakoulua, pa 1150
Liperi, 5 alakoulua, pa 1161
Että alakouluja on Ilmajoella liikaa. Eikä matkatkaan voi tulla liian pitkiksi, kun vertaa noita toisia kuntia. Mutta siitä mietittävää. Totuushan on se, että Ilmajoella asukasmäärä ei kasva pienten koulujen lähellä, poislukien Munakka, koska Sjoki on niin lähellä. Eli uusia kuntalaisia ei saada ylläpitämällä pikkukouluja, koska uudet asukkaat muuttavat paljolti Ahonkylä-Tuomikylä-Neiro suuntaan.
Miten nuo esimerkkikunnat valkkasit?..et kai vaan valinnut tarkoitushakuisesti..?:)
Ihan Wikipedian listalta jossa oli kunnat asukasmäärän mukaan listattu. Tarkista huvikses. Veikkaan että et löydä Suomesta kuntaa jossa on as lukuun suhteutettuna enemmän alakouluja kuin Ilmajoella.
Kyllä tuon mukaan Ilmajoella on turhan paljon ylläpidettävä kouluja.
Koskenkorvalta voi lopettaa Västilän tai Pimiän puolen koulun ja kuskata n kersat Luoman, Ilomäen ja Nopan kouluihin.
Täysin turhaa rahan haakuuta rakentaa taantuvaan Koskenkorvan kylään yhtään mitään koulua.
Täysin järjetön ajatus. Toki näitä saa esittää. Edelleen paras idea on lopettaa liian pienet kyläkoulut. Eli jos on vain 2 opea niin koulu on liian pieni.
Koulu on vasta silloin oikean kokoinen, kun jokaisella vuosiluokalla on oma opettaja.
Keskimääräinen koulukoko korreloi kustannusten kanssa eli mitä suurempi koulukoko, sen halvemmat kustannukset.” Kuitenkin sekä Vihdissä että esimerkiksi Valkeakoskella kyläkoulujen oppilaskohtaiset kustannukset ovat alhaisemmat kuin isoissa kouluissa. Tieto koulujen oppilaskohtaisista yksikkökustannuksista on kaikilla kunnilla. Vihdin tapauksessa kyläläiset ovat osanneet kaivaa sen esiin, eivät konsultit. Kaivanneeko enempiä kommentteja?
Yksi syy kyläkoulujen edullisuuteen on yhdysluokkaopetuksessa. Koulu pärjää kahdella tai kolmella opettajalla. Yhdysluokkaopetuksesta on Suomessa tehty useitakin väitöskirjoja. Se on oppilaiden kannalta plussaa eikä miinusta. Pedagogisesti se toki vaatii opettajalta taitoa, mutta opetusmenetelmänä se varmistaa, että jokaisen oppilaan asema opetusryhmässä vaihtuu. Jokainen on joskus pieni ja lopulta se iso, joka huolehtii pienemmistä.
Toinen edullisuuden syy on kiinteistökustannuksissa. Sata vuotta vanha hirsikoulu mäen päällä on useimmiten ihan terve rakennus, ellei sitä ole tiivistetty väärin ja pilalle. Sen ylläpitokustannukset ovat vähäiset. Kiinteistökulunkin saa kyllä paisutettua todellista suuremmaksi, jos Haahtela-järjestelmän mukaan lasketaan neliöille/kuutioille laskennallista hintaa.
Kolmas kyläkoulun edullisuuden syy on koulukuljetusten kustannuksissa. Kylän kaikkien lasten kuljettaminen isompaan kouluun aiheuttaa aina enemmän kustannuksia kuin se, että osa lapsista tulee omatoimisesti kouluun ja kauempana kylässä asuvat kuljetetaan koululle.
Joskus kunta haluaa lopettaa kyläkoulut, jotta se saa aikaan maksimaalisen suuren oppilasmäärän, jota varten voidaan rakentaa kokonaan uusi koulu kuntakeskukseen. Tätä ajatustapaa valtio ruokkii valtionapurahoilla. Kunnat ajattelevat, että se 1-2 miljoonaa euroa on ikään kuin ilmaista rahaa, joka kannattaa ottaa, kun sitä kerran saa. – Paljon järkevämpää olisi olemassa olevan infran käytön tehokkuuden näkökulmasta, että valtio palauttaisi pienten koulujen erityistuen.
Tässä tultiin jo siihen, että on monta tapaa laskea kustannuksia. Yksikkökustannuslaskenta on perinteisintä ja helpointa. Yleensä se suosii keskittäviä ratkaisuja, koska kiinteät kustannukset voidaan jakaa laajemmalle määrälle yksiköitä. Toinen tapa olisi vertailla kustannuksia ”verkostolaskentana”. Eli koulun ja päivähoidon ruokailu hoidetaan samalla ajolla ja resurssilla. Siis samalle kiinteälle kustannuserälle integroidaan useita käyttöjä. Vaihtoehtoja lasketaan tästä näkökulmasta.
Kangasalla kysymyksenä on, haluaako kunta ylläpitää kyläkouluja kaavoittamalla tai myöntämällä rakennuslupia suunnittelutarveratkaisuina. Niin kauan kuin kunta ei joudun tekemään kylälle infrainvestointia, kannattaa sen pelastaa kyläkoulu esimerkiksi 20 rakennuspaikalla. Kylissä asumiseen on nimittäin edelleen kysyntää. Se ilmenee kunhan suhdanne kääntyy.
Kiitos Perälä,mutta ny ollaan Ilmajoella eikä nää Persut nuota tajua,populistiille on tärkeintä vastustaa
Perusopetus on määritelty lähipalveluksi, mutta yhä useamman maaseutulapsen koulumatkaan kuluu päivässä lähemmäs 2,5 tuntia, hän perustelee.
Ongelma on myös se, että kyläkoulujen lakkautusten vaikutuksia ei ole tutkittu. Epäilen lakkautusten pikemminkin nostaneen kustannuksia kuin säästäneen niitä.
Ei ole ainoatakaan tutkimusta koululakkautusten säästöistä, tai vaikutuksista lasten oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin,
Ei tuo koulumatka tunnu olevan ongelma nytkään, koska pienistä kouluista kulkee nytkin isommissa oppilaita vanhempien kuljettamana. Kaikille ei pieni koulu kelpaa.
Sivistysjohtajan laskelmiin ei voi luottaa.
Mikse
Pellehermanni
Hop!
Kyläkoulut säilyy, näin on valtuusto päättänyt ja vain muutama änkyrävaltuutettu jaksaa palstoila itkeä asiaa. Repivät kyliä toisiaan vastaan, kylvävät riitaa ja aiheuttavat epäsopua.
Nopassa on oppilaita alle nykyisen rajan. Vain eskarilaisilla päästää yli. Kyllä valtuutettujen nyt viimeistään pitää ymmärtää mitä pitää tehdä.
15.09.2021 on päivä jolloin lapset lasketaan.
Västilästä voi muutama oppilas haluta Noppaan, jossa Ilmajoen onnellisimmat oppilaat, kun saavat käydä pientä kyläkoulua.
Sehän on fakta, että ylipienten huonokuntoisten kyläkoulujen ylläpidosta kärsii koko kouluverkko. Myös ne pienet koulut. Ja jos mentäisiin reilusti, katsottaisiin sitten vaikka 15.9 ne lapset, jotka sitä koulua käy, eikä kaikkia lapsia, jotka sillä alueella asuu.
Enkä muuten ole valtuutettu....
Reilusti mennään ja valtuuston tekemän linjauksen mukaisesti. Kyläkoulut jatkaa
Ja reilusti kärsii kaikki alakoulut. Kyllä pitäis valtuuston tätä vähän miettiä ennenkuin on liian myöhäistä.
Äänestä niitä jotka ilmoitaa lopettavansa kyläkoulut.
Tähän alle ne valtuutetut jotka omalla nimellään kannattaa Nopan,i Ilomäen ja Luoman koulujen lopettamista!
Kyllä niitä tulee löytymään.
Laittanut vaan nimiä, ei kukaan kannata ajatustasi.🤓🤓🤓
Pitäisivät rakennuksista huolen. Ihme ei ole kun peuralakin alkoi homehtumaan, ketään kiinnosta esim. sadevesiputkiakaan putsata, tukossa monta vuotta.
Tämä on sellainen ajatus, että tästä ei saa Ilmajoella puhua, eikä mitään ehdottaa!!!
Niinkuin musiikkijuhlien tukeminenkin, ei saa kertoa että juhlia on vuosien saatossa tuettu niin paljon että niillä rahoilla olisi Noppaan, Ilomäkeen ja Luomaan rakennettu uudet koulut ja miljoona euroa olisi vielä jäänyt yli.
Kahtena vimevuotena on annettu 136000 euroa eikä edes oopperaa ole esitetty.
Seinäjoella Provinssirock teki 1,7 miljoonaa voittoa vaikka festarit peruttiin.
Musiikkijuhlista voi sitten perustaa oman ketjun. Ei kunnassa tarvita vastakkainasettelua koulut vs musiikkijuhlat. Toki sillä lailla saa kätevästi vietyä taas keskustelun pois aiheesta. Se taitaa olla tarkoituskin.
Tottakai musiikkijuhlienkin avustukset maksetaan samasta verovaroin kerätystä kassasta. Kaikki kunnan menot tulee tarkastella kokonaisuutena.
On syytä priorisoida asioita ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
15.9 lähestyy...
Nuku yösi rauhassa. Nopassa riittävästi lapsia. Koulut jatkaa ennallaan.
Västilän koulu rakennetaan uudestaan vanhalle paikalle. Koskenkorvan koulu riittää laskevalle lapsi määrälle kun vain koulun huolto on asianmukaista. Tekninen johtaja ei ymmärrä kiinteistönhoidon merkitystä. Olisiko aika siirtää muihin tehtäviin.
Vietiinkö hammashoitolan parakit Noppaan?
On vissiin oppilaat laskettu, kun katsoo seuraavan siv ltk esityslistaa...
pikkaisen sairas tää aloittaja
Vain keskustapuolue ajaa kylien tappamista.
Just juttelin yhden tolkun kok edustajan kanssa. Oli myös näiden pienten koulujen sulkemisen puolella. Ei asiat ole niin mustavalkoisia kuin tässäkin ketjussa toiset esittää. Ja tuolla puolueiden haukkumisella ei saa mitään aikaan.
Tolkun kokoomuslainen? Niillä on vain oma lehmä ojassa. Suurkoulu on sosialismia.
Ai, nytkö on vikaa jo kokoomuslaisissakin ? Eikö ole katkeraa elämää kun kaikilla muilla on jatkuvasti oma lehmä ojassa, paitsi persuilla. Heillä on sitä tietoa joka asiaan yli oman tarpeen.
Perussuomalaiset on tolkun ihmisiä. He eivät ole lopettamassa kyläkouluja ja tappamassa kylien elinvoimaa.
Sovitusta pitää pitää kiinni.
Persut ajaa sitä, että kunnan talous pitää saada kuntoon, ainakin jostain olen näin lukenut. Toisaalta haluavat säilyttää pikkukoulut ja remontoida ne. Ilmeisesti tämä tehdään musiikkijuhlien tukemiseen käytettävillä rahoilla. Talous ja koulut kulkevat käsi kädessä varsinkin nyt, kun soterahat on pois budjetista. Tätä ei ole persut sisäistäneet, ja en usko että kovin helpolla sisäistävätkään.
Se mitä on sovittu 20 v sitten koulujen koosta ei enää tänä päivänä ole järkevää. Kylistä on hävinnyt kaikki muu, eli ei koulu ole pystynyt kylää pystyssä pitämään. Pikkukoulukorvaukset valtiolta loppuneet jo aikaa sitten.
Koulun sulkeminen ei kylää lopeta.
Tää on hyvä et tapetaan loputkin kylät!! Ihan kyläläisten /kuntalaisten oma vika!kova kato on on ollut!!ja nyt ihmetellään!!30 vuotta liian myöhäs!! Millä joku ahdasmielinen ilmajoki luulee pärjäävänsä!!tuki jussien avullako??epäilen!! K ja s mafian puolella ollaan ja mikä tulos?ilmajoki on pian samanlainen kuin kurikka!!nukkuma lähiö!!nyt saa ajaa hakeen sitä maitopurkkii noin 20 km autolenkillä!!tällä bensan hinnal!!ja valittaa autos kun ei ole kyläkauppaa ei postia ei ees postin kirjeposti laatikkoa!!huhuu missä vika!! No en tiä!!!PS:ja sit ihmetellään miks ei nuoret jää kyliin/kuntaan??onneks ite 25v sitten pois päässeenä!! Voin sanoa et happijoen touhulle nauretaan tääl kanttis hämeen pää-kaupungis hieman!!no pian seinäjokeen litetään ja sit ylä-astekin siirretään seinäjoelle!
V 2022 velkamäärä Ilmajoella n 5000 € per asukas.....Vuonna 2023 budjetti luokkaa 40 milj, kun v 2022 n 86 me.
Käteen jää se, että palveluja on PAKKO karsia. Kannattaa tehdä se yhdessä keskustellen ,jottei joku pakota.
Ei ole mitään mahdollisuutta ottaa lisää velkaa (10 miljoonaa) Västilän kouluun.
On nostettava kuntaveroa! Keskustassa olemme aina esittäneet kuntaveron nostoa, se kohtelee kaikkia tasapuolisesti.
Veron nosto tulee esille syksyllä, aivan sama kenen toimesta. Ei nykyisillä tuloilla ylläpidetä tai rakenneta kouluja. Rakennuskustannukset ovat nousseet hurjasti ja mitkään kökkäratkaisut eivät ole tätä päivää.
Me myös kannatamme kiinteistöveron vuotuista korotusta.
Me Persut?
Tarvitaan iso keskuskoulu jonne kuolevilta kyliltä muutamalla linja-autolla kuskatan oppilaat. (Koskenkorva, Nopankylä, Ilomäki) Kaikki koulut kiinni ja yksi iso keskuskoulu Jaakko Ilkan tontille.
Kepu pettää kyläläiset, se pettää aina!
Hah!