Mitä miltä täällä ollaan hallituksen päätöksestä (työministeri Filatov),että laittomiin lakkoihin
ei voi puuttua. Onko oikein,että koko yhteiskunta joutuu kärsimään hallituksen saamattomuudesta?
ei voi puuttua. Onko oikein,että koko yhteiskunta joutuu kärsimään hallituksen saamattomuudesta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
... ovatkos nämä lakot jo olleet työtuomioistuimiessa? Miksiköhän työnantaja ei ole vienyt laittomiksi sanomiaan lakkoja työtuomioistuimeen?
Lakko on laiton vasta sitten, kun se on työtuomioistuimessa laittomaksi tuomittu.
Ei hallitus voi käsitellä kysymystä "laittomista lakoista", kun niitä ei ole edes olemassa. Ja vain työnantaja voi viedä nämä laittomiksi sanomansa lakot työttuomioistuimeen. Mutta jostain syystä näin ei vain käy. On paljon mukavampaa käydä propagandistista ja populistista keskustelua aiheesta "laittomat lakot".
Tulis enemmän vipinää tuomioistuimiin, jos syylliset voitas tuomita korvauksiin täyden korvauksen periaatteella, niinkuin oikein olisi.
AKT:ssa oli kyllä tieto, että Työministeri oli lakiin perustuvalla oikeudella siirtänyt strategisesti tärkeän alan (ahtausalan) kakkoa kahdella viikolla alkaen perjantaina 15.04.2005. Siitä huolimatta suurin osa satamista pysähtyi viikonlopun ajaksi. Lain tietoinen noudatttamattajättäminen on anarkiaa ja Filatov on häntä haatatellessa sanonut, että hallitus ei aio puuttua näihin AKT:n ministeriön kieltoaikana pystyttämiin lakkoihin:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id10603.html
"Hallitus ei lähde ennaltaehkäisemään lakkoja tai puuttumaan niihin. Työministeri Tarja Filatovin (sd.) mukaan hallituksessa ei ole edes keskusteltu aiheesta, Helsingin Sanomat kirjoittaa."
(vielä vähän aikaa sitten tuossa luki "laittomia lakkoja"...)
Voisi luulla, että virallinen syyttäjä on jo tarpeeksi tietoinen siitä, että syyteharkinta on perusteltua tästä AKT:n lakosta tehdä. Filatovkin olisi voinut kertoa kantanaan sellaisen syyteharkinnan olevan syyttäjän asia. Periaatteessa Työministeriö voisi asianomistajana huomauttaa virallista syyttäjää siitä, että (jos) syyteharkintaa ei ole tehty, sellainen olisi syytä tehdä. Myös ilman asianomistajan nostamaa kannetta.
Työtuomioistuimella ei ole päätäntävaltaa, kun TES ei ole voimassa. Samasta syystä myös Työehtosopimukslaissa tehdyt rangaistusrajaukset eivät ole voimassa. Tällöin vahingonkorvauskanne on työnantaja (tms. asianosainnen) työntekijät välinen.
Laki työriitojen sovittelusta (alla ote FINLEX-palvelusta) jakaa laittomat lakot asianomistajakanteiksi (kun Työministeriö ei ole siirtänyt lakkoa) ja yleisen syyttäjän alaisiksi rikoksiksi (kun Työministeriön käskyä lakon siirtämisestä ei ole noudatettu):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620420
7 § (6.11.1970/668)
Työnseisaukseen tai sen laajentamiseen taikka sellaisen toimeenpanemiseen älköön työriidan johdosta ryhdyttäkö, ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole toimitettu valtakunnansovittelijain toimistoon ja vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoituksen tekijä voi vain vastapuolen suostumuksella siirtää aiotun työtaistelun aloittamisen tai laajentamisen myöhäisempään ajankohtaan tai rajoittaa sen suppeammaksi kuin ilmoituksessa on mainittu.
Ilmoitus, joka edellä on säädetty toimitettavaksi valtakunnansovittelijain toimistoon, voidaan toimittaa asianomaiselle piirisovittelijalle, jos se koskee vain tämän toimialueella toimeenpantavaksi aiottua työtaistelutoimenpidettä.
8 §
Jos työriidan johdosta aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua, työministeriö voi asianomaisen sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä riittävän ajan varaamiseksi sovittelua varten kieltää aiottuun työnseisaukseen tai sen laajentamiseen ryhtymisen tai sen toimeenpanon enintään 14 vuorokauden ajaksi työtaistelun ilmoitetusta alkamishetkestä lukien. Kun on kysymyksessä virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskeva työriita, ministeriö voi asianomaisen sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä erityisistä syistä kieltää työtaistelun lisäksi enintään 7 vuorokauden ajaksi. Kielto on annettava riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuorokautta ennen aiotun työtaistelun alkamishetkeä tai, viimeksi mainitussa tapauksessa, ennen kieltoajan päättymistä. (13.1.1989/32)
Riitapuoli älköön vastapuolen suostumuksetta ryhtykö aikomaansa työnseisaukseen, sen laajentamiseen tai toimeenpanemiseen myöhemmin kuin kolmen vuorokauden kuluessa kieltoajan päättymisestä. Työtaistelun alkamishetki on aina ilmoitettava sovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kolme vuorokautta ennen kieltoajan päättymistä.
---
17 §
Joka rikkoo tämän lain 7 §:n 1 momentissa tai 8 §:n 2 momentissa säädetyn tai 8 §:n 1 momentin mukaisesti annetun kiellon, rangaistakoon sakolla.
Tämän lain 7 §:n 1 momentissa mainitun kiellon rikkomisesta älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
Milloin AKT oli ilmoittanut käyvänsä lakkoon?
Siis siirron aikana?
otsikossa kaikki
ei ollut. Paikallisesti, jotkut jäivät tulematta töihin, mutta AKT ei ollut osapuolena lakossa. Miksi luulet työnantajien vain puhuvan laittomuudesta tekemättä mitään.
Ihan lakossa.