Kerrataanpa vähän....on se kumma että kättä joka ruokki , vaatetti ja aseisti mahtavan NL:n alkaa Venäjä puremaan ja näykkimään.
Rautatiet olivat Neuvostoliiton sodanaikaisen logistiikan selkäranka. Euroopan sotanäyttämölle koottiin kymmeniä divisioonia kaukana Siperiassa. Kun etäisyydet olivat pitkät, joukkojen massasiirrot tapahtuivat rautateitse.
Niiden kapasiteetin mahdollistivat omalta osaltaan nimenomaan Yhdysvaltojen toimittamat lähes 2 000 veturia ja yli 10 000 rautatievaunua.
Tarvitsemistaan rautatiekiskoista Neuvostoliitto sai Yhdysvaltojen apuna noin 90 prosenttia eli runsaat 620 000 tonnia.
Kaikkiaan sotatarvikkeita tuotiin Yhdysvalloista Neuvostoliittoon järisyttävän paljon. Terästä toimitettiin 2,3 miljoonaa tonnia, mikä riitti ar- violta ainakin 40 000 tankin valmistamiseen. Lisäksi kuorma-autoja tuotiin 375 833, lentokoneita 14 795, ruokatarvikkeita 4 478 000 tonnia ja erilaisia öljytuotteita 2 670 000 tonnia. Neuvostoliiton saama 230 000 tonnin alumiiniapu puolestaan tyydytti sen lentokoneteollisuuden kahden vuoden tarpeen.
Yhdysvaltojen apu oli suurimmillaan vuoden 1943 helmikuusta alkaen, jolloin puna-armeija oli tuhonnut natsi-Saksan 6. armeijan Stalingradin taistelussa. Lend and lease -toimitukset nopeuttivat puna-armeijan jatkoponnisteluja sen työntäessä saksalaisia pois Neuvostoliiton maaperältä.
Operaatio Berliini
Toinen maailmansota päättyi Euroopan osalta operaatio Berliiniin. Etelästä kohti kaupunkia panssariarmeijoineen murtautuneen marsalkka Ivan Konevin käytössä oli 18 000 kuorma-autoa – niistä 13 000 amerikkalaisia.
Marsalkka Georgi Zhukov avasi puolestaan oman armeijansa kanssa operaatio Berliinin lähes 9 000 tykillä, raskailla kranaatinheittimillä ja Stalinin urkuina tunnetuilla Katjusha-raketinheittimillä, jotka oli pääosin asennettu amerikkalaisiin GMC- ja Studebaker-kuorma-autoihin.
Huhtikuun 16. päivä alkanut ja toukokuun 2. päivä 1945 päättynyt operaatio Berliini aiheutti hieman runsaan kahden viikon aikana puna-armeijalle massiiviset yli 350 000 miehen tappiot.
Neuvostoliitto olisi ilmeisesti kyennyt ilman Lend and lease -apuakin työntämään saksalaiset joukot pois omalta maaperältään, mutta ei olisi ehtinyt Berliiniin ennen amerikkalaisia. Se olisi muuttanut koko sodanjälkeisen Euroopan poliittisen kartan täysin toisenlaiseksi.
Suuria lukuja
Arvostetun englantilaisen tietosanakirjan Encyclopedia Britannican mukaan Yhdysvallat toimitti Neuvostoliitolle lokakuun 1941 ja elokuun 1945 välisenä aikana muun muassa seuraavia sotatarvikkeita:
375 833 kuorma-autoa ja 51 503 jeeppiä.
35 170 moottoripyörää.
8 075 traktoria ja 7 053 panssarivaunua.
14 795 lentokonetta.
1 900 höyryveturia, 9 920 tavaravaunua ja 120 tankinkuljetusvaunua.
4 478 000 tonnia elintarvikkeita.
2 670 000 tonnia öljytuotteita, josta noin 7 miljoonaa tynnyriä bensiiniä.
2 300 000 tonnia terästä ja 230 000 tonnia alumiinia.
622 100 tonnia ratakiskoja.
185 000 kenttäpuhelinta.
1 100 00 kilometri kaapeli
14 miljoonaa paria saappaita.
Lähde: Encyclopedia Britannica 22/1966.
Erään venäläisen lähteen mukaan Suuren isänmaallisen sodan aikana juuri Lend and lease -toimitukset estivät Neuvostoliiton rautatiekuljetusten halvaantumisen”, Saarialho sanoo.
Miettikääpä tiltuset että osa muistakin nykyisistä NATO maista auttoi mahtavaa NL:ää.
Tekninen etumatka nato maissa on ylivertainen Venäjään verrattuna
Montako päivää menisi Venäjältä vetää valkoinen lippu salkoon....hehee
Rautatiet olivat Neuvostoliiton sodanaikaisen logistiikan selkäranka. Euroopan sotanäyttämölle koottiin kymmeniä divisioonia kaukana Siperiassa. Kun etäisyydet olivat pitkät, joukkojen massasiirrot tapahtuivat rautateitse.
Niiden kapasiteetin mahdollistivat omalta osaltaan nimenomaan Yhdysvaltojen toimittamat lähes 2 000 veturia ja yli 10 000 rautatievaunua.
Tarvitsemistaan rautatiekiskoista Neuvostoliitto sai Yhdysvaltojen apuna noin 90 prosenttia eli runsaat 620 000 tonnia.
Kaikkiaan sotatarvikkeita tuotiin Yhdysvalloista Neuvostoliittoon järisyttävän paljon. Terästä toimitettiin 2,3 miljoonaa tonnia, mikä riitti ar- violta ainakin 40 000 tankin valmistamiseen. Lisäksi kuorma-autoja tuotiin 375 833, lentokoneita 14 795, ruokatarvikkeita 4 478 000 tonnia ja erilaisia öljytuotteita 2 670 000 tonnia. Neuvostoliiton saama 230 000 tonnin alumiiniapu puolestaan tyydytti sen lentokoneteollisuuden kahden vuoden tarpeen.
Yhdysvaltojen apu oli suurimmillaan vuoden 1943 helmikuusta alkaen, jolloin puna-armeija oli tuhonnut natsi-Saksan 6. armeijan Stalingradin taistelussa. Lend and lease -toimitukset nopeuttivat puna-armeijan jatkoponnisteluja sen työntäessä saksalaisia pois Neuvostoliiton maaperältä.
Operaatio Berliini
Toinen maailmansota päättyi Euroopan osalta operaatio Berliiniin. Etelästä kohti kaupunkia panssariarmeijoineen murtautuneen marsalkka Ivan Konevin käytössä oli 18 000 kuorma-autoa – niistä 13 000 amerikkalaisia.
Marsalkka Georgi Zhukov avasi puolestaan oman armeijansa kanssa operaatio Berliinin lähes 9 000 tykillä, raskailla kranaatinheittimillä ja Stalinin urkuina tunnetuilla Katjusha-raketinheittimillä, jotka oli pääosin asennettu amerikkalaisiin GMC- ja Studebaker-kuorma-autoihin.
Huhtikuun 16. päivä alkanut ja toukokuun 2. päivä 1945 päättynyt operaatio Berliini aiheutti hieman runsaan kahden viikon aikana puna-armeijalle massiiviset yli 350 000 miehen tappiot.
Neuvostoliitto olisi ilmeisesti kyennyt ilman Lend and lease -apuakin työntämään saksalaiset joukot pois omalta maaperältään, mutta ei olisi ehtinyt Berliiniin ennen amerikkalaisia. Se olisi muuttanut koko sodanjälkeisen Euroopan poliittisen kartan täysin toisenlaiseksi.
Suuria lukuja
Arvostetun englantilaisen tietosanakirjan Encyclopedia Britannican mukaan Yhdysvallat toimitti Neuvostoliitolle lokakuun 1941 ja elokuun 1945 välisenä aikana muun muassa seuraavia sotatarvikkeita:
375 833 kuorma-autoa ja 51 503 jeeppiä.
35 170 moottoripyörää.
8 075 traktoria ja 7 053 panssarivaunua.
14 795 lentokonetta.
1 900 höyryveturia, 9 920 tavaravaunua ja 120 tankinkuljetusvaunua.
4 478 000 tonnia elintarvikkeita.
2 670 000 tonnia öljytuotteita, josta noin 7 miljoonaa tynnyriä bensiiniä.
2 300 000 tonnia terästä ja 230 000 tonnia alumiinia.
622 100 tonnia ratakiskoja.
185 000 kenttäpuhelinta.
1 100 00 kilometri kaapeli
14 miljoonaa paria saappaita.
Lähde: Encyclopedia Britannica 22/1966.
Erään venäläisen lähteen mukaan Suuren isänmaallisen sodan aikana juuri Lend and lease -toimitukset estivät Neuvostoliiton rautatiekuljetusten halvaantumisen”, Saarialho sanoo.
Miettikääpä tiltuset että osa muistakin nykyisistä NATO maista auttoi mahtavaa NL:ää.
Tekninen etumatka nato maissa on ylivertainen Venäjään verrattuna
Montako päivää menisi Venäjältä vetää valkoinen lippu salkoon....hehee
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tiltut menivät shokkiin. Ei voi olla totta.
Seuraavaksi he väittävät että Venäjä on vahvempi nyt yksinään kuin jos se olisi Neuvostoliitto.
Ukrainassa rakennettiin ja suunniteltiin esim Venäjän ainoa lentotukialus ja hävittäjien suunnittelu ja valmistus oli siellä.
SU-57 lentäisi jos Ukraina kuuluisi vielä Venäjään.
Taisin siittää ne lahjakkaimmat lapseni sillä alueella.
Jos Saksa olisi sotinut pelkästään Neuvostoliittoa vastaan niin kuukaudessa siellä olisi aloitettu kouluissa opettamaan Saksan kieltä ja naapurimassa olisi nyt loistavat moottoritiet ilman nopeusrajoituksia.
Saksan lisäksi siellä suurin osa puhuisi hyvää englantia. Ja Suomea rajan lähettyvillä.
Suurin osa tuosta USA:n avusta Neuvostoliitolle kulki varsinkin vuonna 1941 Muurmannin radan kautta. Kuinka suuren eron se olisikaan tehnyt jos Marsalkka Mannerheim ja Presidentti Ryti eivät olisi keskeyttäneet Suomen menestyksellistä hyökkäystä Karjalan kannaksella syyskuussa 1941 etenemättä Leningradiin tai edes Pähkinälinnaan saakka eivätkä myöskään olisi kieltäytyneet katkaisemasta Muurmannin rataa kuten käy ilmi seuraavista linkeistä:
1) https://jput.fi/Suomi_pelasti_Venajan.htm
2) https://history.army.mil/html/books/104/104-23/CMH_Pub_104-23.pdf sivut 347-348
En tiedä onko liioittelua kutsua varsinkin Mannerheimia Suomen Quislingiksi koska hän oli se joka kiivaimmin vastusti hyökkäyksen jatkamista Karjalan kannaksella syyskuussa 1941 samoin kuin Muurmannin radan katkaisemistakin, katso https://jput.fi/erillissota.htm
Liika eteneminen aiheuttaa mottiin jäämisen vaaran että eiköhän päätökset ole tehty sen ja hyötynäkökohtien perusteella
Jos Suomi olisi edennyt Leningradiin ja Vienan meren rannalle niin neuvostojoukot siinä olisivat lähinnä jääneet mottiin.
On muistettava että nämä NLlle annetut avustukset osaltaan auttoi Hitlerin kukistamisessa ja USAn ja Britannian oli käytävä vain vuoden täysimittainen sota aikaisepien kahinoiden lisäksi kunnes sota päättyi.
Siis kiittäkäämme lisää USA:ta!!
Muutama tiltu olisi tosin jäänyt syntymättä.
Saatanan USA!
:D :D