Puolustuskumppanuus on laajenemassa eri aloja yhdistäväksi turvallisuusyhteistyöksi, ja siihen pitää valmistautua huolellisesti.
Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen suhde on syventynyt nopeasti. Kun Ukrainan sota on kiristänyt ilmapiiriä Euroopassa, puolustusyhteistyön merkitys Suomen ja Yhdysvaltojen suhteessa on korostunut.
Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on tuottanut vakautta. Yhdysvallat on luonut pidäkkeen Venäjän pyrkimyksille laajentaa vaikutusvaltaansa Euroopassa. Myös Suomi on hyötynyt Yhdysvaltojen luomasta tasapainosta.
Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö keskittyi aiemmin materiaalikysymyksiin ja hankintoihin sekä kriisinhallintaan ja globaaleihin turvallisuuskysymyksiin. Suomen vahva puolustuskyky ja Suomen keskeinen asema osana Pohjois-Euroopan puolustusarkkitehtuuria on mahdollistanut viime vuosien syvemmän puolustusyhteistyön Yhdysvaltojen kanssa.
Vaikka Suomella on perinteisesti ollut pieni rooli Yhdysvaltojen suurstrategioissa, Yhdysvaltojen ja Naton edellytykset erityisesti Baltian alueen ja Norjan puolustamiseen kytkeytyvät yhä vahvemmin Natoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin kykyyn puolustaa omia alueitaan kriisitilanteissa.
Yhdysvaltojen ja Suomen yhteiset intressit kannustavat puolustusyhteistyöhön, vaikka maiden välillä ei ole siihen liittyviä sopimusvelvoitteita.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on pyrkinyt osoittamaan, että Washington suhtautuu Euroopan turvallisuuteen vakavasti. Euroopassa toistaiseksi kovimpaan testiin hallinto joutui keväällä, kun jännitteet Ukrainan sodassa kasvoivat hetkellisesti.
Yhdysvallat on osoittanut, että pohjoinen ja arktinen alue pysyvät amerikkalaisille turvallisuuspoliittisesti tärkeinä seutuina. Alkuvuodesta Yhdysvallat asemoi uusia joukkoja ja pommikoneita Norjaan, ja maat allekirjoittivat uuden puolustussopimuksen. Ruotsi taas on harjoitellut aktiivisesti Itämeren alueen puolustusta yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.
Bidenin hallinnon päähuomio ei kuitenkaan ole Euroopan puolustuksessa, vaan Kiinan vaikutusvallan patoamisessa, ja se heijastuu myös Yhdysvaltojen kumppaneita koskeviin odotuksiin.
Samaan aikaan uusien teknologioiden kehittyminen muuttaa sodankäyntiä ja tapoja, joilla pelote ja pidäkkeet tulevaisuudessa rakennetaan. Puolustusministeri Lloyd Austin on puhunut ”integroidusta pelotteesta”, joka ottaa aiempaa paremmin huomioon hybridi- ja kybervaikuttamisen sekä uudet teknologiat, kuten tekoälyn.
Pitkään rakennettu puolustusyhteistyö on ollut Suomen ja Yhdysvaltojen suhteen tärkeintä sisältöä. Suomen vahva puolustuskyky takaa, että olemme vastedeskin Yhdysvalloille mielenkiintoinen kumppani Euroopan puolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Suomessa on silti ymmärrettävä, miten Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudet painopisteet vaikuttavat maiden väliseen suhteeseen.
Vuosikymmenten mittaan erityisesti Suomen puolustushallintoon on rakentunut vahva Yhdysvallat-osaajien asiantuntijaverkosto. Kun puolustuskumppanuus Yhdysvaltojen kanssa on väistämättä laajenemassa eri aloja yhdistäväksi turvallisuusyhteistyöksi, Suomi tarvitsee eri ministeriöiden hallinnonaloja, tutkijoita ja osaamista yhdistävän asiantuntijaverkoston, jolla on ymmärrystä Yhdysvaltojen turvallisuuspainotuksista.
Kehittämällä laaja-alaista Yhdysvallat-strategiaa Suomi voi valmistautua myös EU-jäsenenä lähitulevaisuuteen, jossa suurvaltojen välinen kilpailu vaikuttaa yhä suoremmin Suomen ja Yhdysvaltojen suhteeseen niin kauppa- ja energiapolitiikassa kuin teknologiaratkaisuissakin.
Näin Suomi voisi varmistaa, ettei maamme joudu kohtaamaan nousevia turvallisuushaasteita yksin. Suomi kuuluu eturiviin kyberympäristöä koskevan kansainvälisen lainsäädännön kehittämisessä, hybridivaikuttamiselta suojautumisessa sekä uusissa ja nousevissa teknologioissa.
Suomella on hyvät edellytykset olla mielenkiintoinen kumppani monilla aloilla. Mielenkiintoista kumppania kuuntelevat myös suurvallat.
Henri Vanhanen ja Pete Piirainen
Kirjoittajat ovat tutkijoita Ulkopoliittisessa instituutissa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008112069.html
Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen suhde on syventynyt nopeasti. Kun Ukrainan sota on kiristänyt ilmapiiriä Euroopassa, puolustusyhteistyön merkitys Suomen ja Yhdysvaltojen suhteessa on korostunut.
Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on tuottanut vakautta. Yhdysvallat on luonut pidäkkeen Venäjän pyrkimyksille laajentaa vaikutusvaltaansa Euroopassa. Myös Suomi on hyötynyt Yhdysvaltojen luomasta tasapainosta.
Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö keskittyi aiemmin materiaalikysymyksiin ja hankintoihin sekä kriisinhallintaan ja globaaleihin turvallisuuskysymyksiin. Suomen vahva puolustuskyky ja Suomen keskeinen asema osana Pohjois-Euroopan puolustusarkkitehtuuria on mahdollistanut viime vuosien syvemmän puolustusyhteistyön Yhdysvaltojen kanssa.
Vaikka Suomella on perinteisesti ollut pieni rooli Yhdysvaltojen suurstrategioissa, Yhdysvaltojen ja Naton edellytykset erityisesti Baltian alueen ja Norjan puolustamiseen kytkeytyvät yhä vahvemmin Natoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin kykyyn puolustaa omia alueitaan kriisitilanteissa.
Yhdysvaltojen ja Suomen yhteiset intressit kannustavat puolustusyhteistyöhön, vaikka maiden välillä ei ole siihen liittyviä sopimusvelvoitteita.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on pyrkinyt osoittamaan, että Washington suhtautuu Euroopan turvallisuuteen vakavasti. Euroopassa toistaiseksi kovimpaan testiin hallinto joutui keväällä, kun jännitteet Ukrainan sodassa kasvoivat hetkellisesti.
Yhdysvallat on osoittanut, että pohjoinen ja arktinen alue pysyvät amerikkalaisille turvallisuuspoliittisesti tärkeinä seutuina. Alkuvuodesta Yhdysvallat asemoi uusia joukkoja ja pommikoneita Norjaan, ja maat allekirjoittivat uuden puolustussopimuksen. Ruotsi taas on harjoitellut aktiivisesti Itämeren alueen puolustusta yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.
Bidenin hallinnon päähuomio ei kuitenkaan ole Euroopan puolustuksessa, vaan Kiinan vaikutusvallan patoamisessa, ja se heijastuu myös Yhdysvaltojen kumppaneita koskeviin odotuksiin.
Samaan aikaan uusien teknologioiden kehittyminen muuttaa sodankäyntiä ja tapoja, joilla pelote ja pidäkkeet tulevaisuudessa rakennetaan. Puolustusministeri Lloyd Austin on puhunut ”integroidusta pelotteesta”, joka ottaa aiempaa paremmin huomioon hybridi- ja kybervaikuttamisen sekä uudet teknologiat, kuten tekoälyn.
Pitkään rakennettu puolustusyhteistyö on ollut Suomen ja Yhdysvaltojen suhteen tärkeintä sisältöä. Suomen vahva puolustuskyky takaa, että olemme vastedeskin Yhdysvalloille mielenkiintoinen kumppani Euroopan puolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Suomessa on silti ymmärrettävä, miten Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudet painopisteet vaikuttavat maiden väliseen suhteeseen.
Vuosikymmenten mittaan erityisesti Suomen puolustushallintoon on rakentunut vahva Yhdysvallat-osaajien asiantuntijaverkosto. Kun puolustuskumppanuus Yhdysvaltojen kanssa on väistämättä laajenemassa eri aloja yhdistäväksi turvallisuusyhteistyöksi, Suomi tarvitsee eri ministeriöiden hallinnonaloja, tutkijoita ja osaamista yhdistävän asiantuntijaverkoston, jolla on ymmärrystä Yhdysvaltojen turvallisuuspainotuksista.
Kehittämällä laaja-alaista Yhdysvallat-strategiaa Suomi voi valmistautua myös EU-jäsenenä lähitulevaisuuteen, jossa suurvaltojen välinen kilpailu vaikuttaa yhä suoremmin Suomen ja Yhdysvaltojen suhteeseen niin kauppa- ja energiapolitiikassa kuin teknologiaratkaisuissakin.
Näin Suomi voisi varmistaa, ettei maamme joudu kohtaamaan nousevia turvallisuushaasteita yksin. Suomi kuuluu eturiviin kyberympäristöä koskevan kansainvälisen lainsäädännön kehittämisessä, hybridivaikuttamiselta suojautumisessa sekä uusissa ja nousevissa teknologioissa.
Suomella on hyvät edellytykset olla mielenkiintoinen kumppani monilla aloilla. Mielenkiintoista kumppania kuuntelevat myös suurvallat.
Henri Vanhanen ja Pete Piirainen
Kirjoittajat ovat tutkijoita Ulkopoliittisessa instituutissa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008112069.html
Vastaukset 20
Vanhimmat
Suhteiden tiivistäjä ei ole havainnut että USA pettää ensin liittolaisensa kuten nyt Afganistanissa ja sitä ennen Syyrian kurdit ja myös Irakin Saddamin.
USA petti Etelä-Vietnamin myös. Ukraina on seuraava joka tulee pettymään Yhdysvaltojen toimintaan katkerasti..
Annetaan niiden nyt ainakin luulla, että Suomi on noiden hölmöläisten ystävä ja yhteistyökumppani.
Sotahistorian dosentti Markku Salomaan ehdottama suora kahdenkeskinen puolustussopimus USA:n kanssa näyttää toteutuvan.
"Jos Nato ei käy, entä puolustussopimus USA:n kanssa?"
https://www.verkkouutiset.fi/jos-nato-ei-kay-niin-enta-puolustussopimus-usan-kanssa/
Erinomaista että Suomi ja Ruotsi on tehnyt merkittävän määrän kahdenvälisiä puolustus sopimuksia isojen Länsivaltojen kanssa. r....än aggressio jää tuhnuksi
Huikean hyvä kirjoitus. Kohti sotilaallista liittoutumista mennään nyt. 👍👍👍
En kyllä muista että kaltaiseltas mätisäkiltä ja punahuoralta on kukaan kysynyt yhtään mitään.
Dementia?
Menkää menkää. Suomi pysyy täällä Pohjolassa, Naton ulottumattomissa. :D
Taitaapa olla realismia ....
Suomen suhteen tiivistämisestä USAan ei Suomelle ole mitään hyötyä mutta USA ottaa siitä kaiken ilon irti. Muiden perseily on Suomen tuho joka on jo alkanut.
Kannattaavuus on erittäin kyseenalainen.
Ulkopoliittisessa instituutti on Natoyhteensopiva.
Sen lauluja laulaa...
Joka sullekkin ruplat taskuun jakaa ....
Jos Suomi haluaa sotaa, niin Suomen kannattaa tiivistää suhdettaan Yhdysvaltoihin.
Nato-intoilijat ovat myymässä Suomen vainoharhaisuudessaan Jenkkien sotakoneiston taistelualustaksi.
Jos Suomi haluaa sotaa, niin Suomen kannattaa tiivistää suhdettaan Yhdysvaltoihin ehdottomasti.
Saadaan sota Suomen alueillekin, eikä tarvitse välttämättä lähteä maapallon toiselle puolelle sotimaan.
https://www.verkkouutiset.fi/a/nato-varoittaa-venajan-uhka-voi-tulla-myos-pohjoisesta/
Meidän on varauduttava siihen, että konflikti voi ilmaantua milloin tahansa ja millä tahansa alueella, myös arktisella alueella.
Arktinen alue on edelleen Venäjän sotilaallinen linnake – Pohjoisen laivaston, ydinsukellusveneiden, ohjuslaitosten, lentotukikohtien, tutka-asemien ja joukkokeskittymien paikka. Venäjän suurin joukkokeskittymä sijaitsee Kuolan niemimaalla, joka rajoittuu Nato-maihin Norjaan ja Suomeen. Sotilaallinen läsnäolo laajenee jatkuvasti sotilastukikohtien rakentamisen ja kunnostamisen myötä. Aluetta käytetään edelleen myös uusien venäläisten aseiden testipaikkana.
🚢
Kiinalainen konttialus on purjehtinut Pohjoista meritietä pitkin Kiinasta Pietariin ja takaisin.
– Tämä on ensimmäinen askel säännöllisen, vaikkakin pienimuotoisen rahtiliikenteen perustamiseksi tällä reitillä.
Suomen kannattaa vielä tiivistää suhdettaan Yhdysvaltoihin osavaltio tasolle.
New-Finlans song.
https://www.youtube.com/watch?v=E9z1hPexqoQ
Tilanne onkin se, että Suomen presidentti voisi muuttaa jenkkeihin ja oleilla siellä turhakkeena.