teoriassa eduskuntaan

Viime eduskuntavaaleissa, Helsingin vaalipiiristä pienimmällä äänimäärällä läpi meni keskustan Pertti Salovaara 1603 äänellä. Anneli Jäätteenmäen siirtyessä europarlamenttiin, nousi hänen tilalleen 1396 ääntä saanut Terhi Peltokorpi.
Suurimmalla äänimäärällä eduskunnan ulkopuolelle taas jäi kristillisdemokraattien Pekka Reinikainen 5202 ääntä.
Laskeskelin äkkiä Excelissä, että pienimmällä vertausluvulla eduskuntaan pääsi kokoomuksen Jan Vapaavuori 4629 ääntä ja vertausluku oli 11080,6.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos olisit ollut ehdolla omalla listallasi yksin, olisit päässyt läpi 11081 äänellä. En tosin muista, oliko Helsingissä tuolloin vaaliliittoja, jos oli, niin läpimenoon vaadittava äänimäärä saattaisi olla suurempikin.

Tämä voi äkkiä ajatellen tuntua epäreilulta, mutta tulee muistaa, että eduskuntavaalit ovat enemmänkin puoluevaalit, kuin henkilövaalit. Eduskunnassa kansanedustajat toimivat eduskuntaryhmissään, yleensä aika tiukan ryhmäkurin alla ja silloin on oikeastaan merkittävämpää se, paljonko tuolla tyhmällä on jäseniä, kuin ketä siellä on.

Suomessa käytettävä D´Hondtin suhteellinen vaalitapa on kuitenkin mielestäni huomattavasti parempi, kuin mitä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa käytettävät vaalitavat. Noissa maissa käytettävä vaalitapa perustuu käsittääkseni siihen, että vaalipiirin suurin puolue saa kyseisen vaalipiirin kaikki paikat. Esimerkiksi Ranskassa, viimeistä edellisissä parlamenttivaaleissa, Le Penin johtama, äärioikeistolainen puolue keräsi vaaleissa toiseksi suurimman äänisaaliin, mutta ei kuitenkaan saanut parlamenttiin kuin muutaman paikan. Hieman samoin kävi vuoden 2000 USA:n Presidentinvaaleissa, jolloin republikaanien ehdokas George W. Bush keräsi koko maassa vähemmän ääniä, kuin vastaehdokkaansa demokraattien Al Gore, mutta sai siitä huolimatta Gorea enemmän valitsijamiehiä ja tuli näin ollen valituksi Presidentiksi.

Tässä järjestelmässä, kaikki Helsingin vaalipiirin paikat olisivat menneet vaalipiirin suurimmalle vaaliliitolle, eli sosialidemokraateille. Jos tätä laskutapaa sovellettaisiin suoraan viime vaalien tulokseen, niin viimeisenä läpimenijänä Helsingissä olisi ollut SDP:n Olof Cantell 251 äänellä, kun taas suurimmalla äänimäärällä eduskunnan ulkopuolelle olisi jäänyt perussuomalaisten Tony Halme joka sai 16390 ääntä.

Kaikkein oikeudenmukaisin vaalitapa on kuitenkin mielestäni mm. Ruotsissa käytettävä Sainte-Laguën vaalitapa. Se antaa puolueille parhaiten, niiden äänimäärää vastaavan paikkaluvun, eikä suosi suuria puolueita, niin kuin Suomessa käytettävä D´Hondtin menetelmä, puhumattakaan Amerikkalaisten käyttämästä menetelmästä.

Kun kerran aloin Excelillä laskeskelemaan, niin laskinpa noiden vuoden 2003 eduskuntavaalien tuloksen, Helsingin vaalipiirin osalta, käyttäen noita kolmea mainittua menetelmää. Taulukossa ensimmäisellä rivillä on Suomessa käytetty vaalitapa, toisella Ruotsin tapa ja kolmannella rivillä USA:n käyttämä tapa. Näin siis paikat jakautuisivat Helsingin vaalipiirin osalta.


Keskusta..............2.....2.....-
SDP.....................6.....5.....21
Kokoomus.............6.....5.....-
Vasemmistoliitto.....1.....2.....-
Vihreät.................4.....3.....-
RKP......................1.....2.....-
Kristilliset...............-.....1.....-
Perussuomalaiset.....1.....1.....-

-Yksi puolue on aina hallitusvallassa vaalien lopputuloksesta riippumatta

(Mielipidetutkimuksissa ei uskalleta kysyä miten se vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen.)

-Eduskuntavaaleissa valitaan vain Ruotsalaiselle kansanpuolueelle uudet hallituskumppanit.

(Onko se riittävä syy äänestää eduskunta-vaaleissa. Aika moni on tullut siihen tulokseen,että ei ole?)

-Hallitusvaihdos tarkoittaa Suomessa sitä,että kaikki muut puolueet vaihtuvat Suomen hallituksessa paitsi yksi puolue

-Normaali länsimainen parlamentarismi ja oppositiotoiminta on halvaantunut,koska opposition tehtävä on vain odottaa vuoroaan päästäkseen, tuon aina hallituksessa olevan puolueen, seuraksi seuraavaan hallitukseen.

Oppositio välttelee rkp:n arvostelemista, koska oppositiopuolue tietää,että rkp on sen hallituskumppani jos aikoo päästä hallitukseen. Muut puolueet eivät välttämättä ole aina hallituksessa, joten niitä vain niitä voi arvostella ja kritisoida.

-Tuo hallituspuolue katsoo myös jotkin politiikan osa-alueet monopolikseen mikä on länsimaisen demokratian vastaista.
(kielipolitiikka)

Vapaa mielipiteen muodostus estetään kanslaisilta sen seurauksena. Varsinkin kun eri mieltä olevia pelotellaan vaikenemaan eri tavoin (taloudellisia sanktioita,rikosilmoituksia jne.)

-Tuolla hallituspuolueella on käytännössä oma tv-kanava valtion televisioyhtiössä. Berlusconikin jää toiseksi,koska Berlusconi on perustanut oman tv-kanavan omilla rahoillaan,mutta tuo ikuinen hallituspuolue toisten rahoilla!

-On käynyt ilmi,että tuo Suomen hallituksessa aina olevan puolueen jäsenet tekevät myös läheistä yhteistyötä vieraan vallan edustuston kanssa. (Ruotsin suurlähetystön kulttuurisihteeri)

Asia pitäisi tutkia perin juurin mutta ilmeisesti ei vielä voida toisin kuin Tehtaankadun vieraat.

-Itsesensuurin vuoksi "korrekti oppositiopuolue" voi kritisoida vain muita hallituspuolueita kuin rkp:tä.Samalla demonisoidaan rkp:n hallituskumppanit.

-Politiikan tarkkailijatkin ovat jo kadottaneet otteensa länsimaiseen demokratiaan ja parlamentarismiin:

Oppositiopuolueen johtohahmo Ilkka Kanerva ehdotti viime talevan Kokoomuksen ja rkp:n yhdistämistä.

Em. Tarkoittaa, että Kanerva ehdotti oppositiopuolueen ja hallituspuolueen yhdistämistä!

Onkohan edes Kirgisiassa vajottu näin alas länsimaisen parlamentarismin halventamisessa?

Oleellista on,että Suomessa on vain valtion yliopistoja ja niissä ei voida harrastaa em. seikkojen osalta kriittistä tutkimusta länsimaalaisesta näkökulmasta, koska valtio-opin laitokset ovat riippuvaisia valtion budjetista.

Ne eivät ole valtiosta riippumattomia tutkimuslaitoksia