Millaista purjeveneellä on ajaa vastatuuleen moottorilla ilman purjeita? Keikkuuko vene kovasti? Paljonko kuluu polttoainetta? Onko melutaso kuinka kova? Kuinka pitkän matkan ajelee vielä mukavasti? Pitääkö venettä ohjata koko ajan vai meneekö kuin juna?
Meno näyttää ulospäin usein aika vaivalloiselta, kun vertaa purjeilla tuleviin. Näyttäisi kallistavan välillä purjeilla aika paljonkin, mutta monet veneet näyttävät kulkevan aika sulavasti kyljellään.
Meno näyttää ulospäin usein aika vaivalloiselta, kun vertaa purjeilla tuleviin. Näyttäisi kallistavan välillä purjeilla aika paljonkin, mutta monet veneet näyttävät kulkevan aika sulavasti kyljellään.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Minua kiinnostaa edellisten lisäksi onko mitään merkitystä vastatuulen voimalla ja veneen koolla vai kuluttavat ihan kaikki purjeveneet moottorilla kulkiessaan yhtä paljon polttoainetta kelistä riippumatta.
Polttoaineen+kulutukseen+vaikuttaa+käytettävä+teho.+Käytettävän+tehon+määrään+vaikuttaa+hyvin+moni+asia,+tässä+muutama.
Purjevene ei koneella kuluta juuri mitään, jos vauhdin pitää maltillisena. 6 kn vie 1,5-2,5 l/h veneestä riippuen. Kovemmassa vastatuulessa vauhti hiipuu eli samoilla kierroksilla kulkee hitaampaa. Ääritapauksessa vain solmun pari. Tietysti kierroksia nostamalla vauhdin saa pysymään, jos tehoa riittää, kulutuksen kustannuksella. Omalla veneellä en ole ollut vielä kelissä, jossa ei pääsisi helposti 6 kn. Kaasu pohjassa kulutus 4,5 l/h.
Aallokossa vastatuuleen on selvästi ikävämpi ajaa koneella kuin purjehtia. Tietysti koneella ei ole sen epämukavampaa kuin saman kokoluokan moottoriveneillä, mutta eipä niitä juuri näy tuulisina päivinä vastatuuleen menemässä, ainakaan uloimmilla väylillä.
Vauhdissakaan ei ole juuri eroa, jos osaa purjehtia eikä halua ryskiä konetta huudattaen. Purjehtien pääsee 4-5 solmua suoraan vastatuuleen keskimäärin.
Suoraan vastatuuleen ei purjein pääse ollenkaan, eikä kaikilla purjeveneillä konevoimallakaan jos keli on riittävän kova.
Keskimäärin pääsee aivan mihin suuntaan vain purjehtimalla. Vastatuuleen joutuu tietysti luovimaan tavallisella purjeveneellä. On niitäkin olemassa, jotka etenevät suoraan vastatuuleen tuulen voimalla, mutta silloin pitää olla joku potkurisysteemi.
16-25 ltr/100 km. Melkoinen jäätikösulattaja?
Aika eri kuitenkin kuin liukuva tai puoliliukuva matkavene, joka kuluttaa tuossa kokoluokassa 2-3 l/mpk eli 110-160 l/100 km.
Meillä menee ehkä 50-100 l / 1000 mpk, kun mukaan lasketaan myös purjehditut mailit ja lämppäri. Eli 3-5 l/100 km.
Paljonkos menee mukavasti kuukaudeksi neljä majoittavalla asuntoautolla tai asuntovaunua vetäen?
Vastatuuleen ajettaessa purjeveneellä meno on vaivalloista sen takia, että niissä on pienemmät moottorit verrattuna saman kokoiseen moottoriveneeseen.
Muutoin sen kulku on vakaampaa, koska köli ja masto vaimentavat rullausta.
Eipä noista nykyisistä purjeveneistä teho kesken lopu eli kulkevat sen mitä järkevää on uppoumarunkoisella edes yrittää ajaa myös reippaampaan vastatuuleen.
Puhtaasti uppoumarunkoisia moottoriveneitä ei enää ole tehty pariin vuosikymmeneen. Kaikki ovat joko liukuvia tai puoliplaanaavia, jolloin tehoa tarvitaankin aivan eri tavalla. Mutta eipä niitä näe vasta-aallokkoon ajamassa koskaan. Siis sellaiseen, jossa teholla olisi merkitystä.
Järvellä harvoin tuulee niin kovaa, että sillä olisi merkitystä.
Purkkari on tuulessa ihan paras, paljon helpompi ja vakaampi kuin muut vehkeet jos haluaa ajaa koneella.
Jos malttaa ajaa runkonopeuden alle vauhteja niin purkkari on myös hiljainen ajaa.
Matkustusmukavuudeltaan ihan ylivoimainen jos tykkää olla kannella.
Purkkarilla pääsee myös tuulella kaikista helposti laituriin. Iso peräsin ja köli vievät sinne minne ohjataan.
Mun mielestä matkustusmukavuus monissa nykyaikaisissa leveäperseisissä purjeveneissä on ihan perseestä. Purjevene kulkee lähes koko ajan kallellaan, kovalla sivutuulella todella kallellaan. Ja kallistus vielä vaihtaa suuntaa esim. luovilla. Kiva sitten olla matkustajana veneessä jossa toinen laita on pari metriä korkeammalla kuin toinen. Sellainen on nautinto aika harvalle.
5 solmun vauhtia, vettä pärskii kannelle. Koneen ääni olematon, keikkuminen sitä samaa kun millä tahansa. Ei mitään mystistä menoa. Vastatuuleen kryssiminen se veemäisempää on kun ees taas saa vetkuttaa ja matka etenee kävelyvauhtia linnuntietä mitattuna, jos sitäkään. Kallistus ja veden kohina voi näyttää sinullisesta mageelle, mutta paljon ei lohduta veneessä olijoita kun mennään 40 astetta väärään suuntaan kallellaan ja kattilat lentelee, yrjön ja merikartan lisäksi
Höh! Opi kryssimään niin matka etenee.
No+jaa.++Yleensä+kai+pidetään+jonkinmoisena+nyrkkisääntönä,+että+taitava+purjehtija+kulkee+luoviessaan+30%+pidemmän+matkan+kuin+alku-+ja+loppupisteen+välinen+suora+on.+Keskivertopurjehtija+luultavasti+vielä+vähän+pidemmän.
Harvemmin+sitä+on+tarvetta+edetä+juuri+suoraan+vastatuuleen+ja+yleensä+reitti+mutkittelee+sisältäen+myös+luovimatta+kuljettavia+osuuksia.
Helikopteri on nopeampi. Vene, varsinkin purjevene, on aivan väärä väline jos on olevinaan kiire jonnekin. Purjevene koneajossa on valinnoista tyhmin, oli kiire tai ei, jos keli sallii purjehtimisen (eli tuulee jostakin suunnasta).
Ei purjevene koneajossa ole lainkaan tyhmä valinta, jos ei ole kiire. Se on erittäin taloudellinen (0,3 l/mpk tyypillinen), hiljainen ja mukava. Samoin olisi perinteinen uppoumarunkoinen, mutta niitä ei ole juuri 70-luvun jälkeen tehty, vaan on väkisin pyritty kovempiin nopeuksiin melun, kulutuksen ja peräaallon kustannuksella.
Mutta en koskaan aja koneella, jos purjehtienkin pääsee. Niin paljon mukavampaa se on. Pläkässä siirtymä koneella on kuitenkin ihan OK.
Kuten todettu, purjevene koneoajossa on tyhmä valinta jos tuulee. Perinteisiä uppoumarunkoisia valmistettaisiin edelleen jos niille olisi kysyntää, mutta vanhat toimivat edelleen. Eipä ole uusien purkkareidenkaan myyntiluvut hääppöisiä, ja useimmat ostelevat niitä purjehtimista varten eikä ajaakseen koneella.
Mitä tyhmää muka on purjeveneen koneajossa? Käytettävä voimanlähde valitaan aina sen mukaan, mikä sen hetkiseen tilanteeseen ja aikomuksiin parhaiten sopii. Kyllä purjeveneilijälläkin on usein milloin mistäkin syystä aikataulu.
Kaikki kun eivät ole eläkeläisiä.
Purjeveneen paras voimanlähde kun tuulee on purjeet. Ellei ole aikaa purjehtia on fiksumpaa valita esimerkiksi nopeakulkuinen moottorivene tai se helikopteri. Aikataulusuunnittelu on pettänyt jos lähdetään purjeveneellä reissuun eikä ole aikaa purjehtimiseen, vaan tarvitaan se koneen marginaalinen nopeushyöty kun muilla kulkuneuvoilla olisi jo perillä. Purjeveneellä kiirehtiminen on täysin itseaiheutettua ja koneajo ratkaisuna on hyötysuhteeltaan heikko.
Seliseli. Siinä itkee joku vanhalla romulla seilaava, alitehoisella moottorilla tai peräti moottorittomalla kokonsytykkeellä. Nykyaikaisella (alle 40 vuotta sitten rakennetulla) purjeveneellä koneajo on täysin tasaveroinen vaihtoehto purjeiden kanssa.
Onhan se kädettömälle noin. Ilman mitään selityksiä.
Ja muista että veneilijät vetävät käteen.
Kokemusta on purjeveneistä ja erilaisista moottoriveneistä. Suoraan vastaiseen ei ole kauhean suurta eroa, paitsi että purjeveneissä istutaan sään armoilla. Nykypurjeveneissä konetehot riittää uppoumanopeuksilla mainiosti. Jos mennään vähän sivuun tuulesta, purjehtiva purjevene on mukavin, koska se ei heilu, koneella ajava purjevene toiseksi mukavin, koska se keinuu vähemmän kuin moottorivene. Purjeveneessä on valtava ero, kun ensin purjehtii isossa aallokossa ja sitten ottaa purjeet pois. Keinuminen lisääntyy valtavasti. Liukuvat pienet moottoriveneet on epämukavimpia vastaiseen hakkaamisen takia.
Mutta onhan siinä pienessä busterissa ihan toinen etenemisen meininki kun aallon harjalta toiselle lennetään eikä junnata purkkarin kyydissä maailman tappiin pikku legiä, voi herran jestas sentään.
aloittajan sukulaissielu
Kuule, kun tuuli tarttuu purjeeseen, vene asettuu vinoon ja keula murskaa aallon toisensa perään, saa purjeveneilijä elämyksiä, joista buster-kuskilla ei ole mitään tietoa eikä osaa niitä kaivata. Olen pulpettiveneillä ajanut ja tiedän, ettei kukaan nauti sellaisella isoon vasta-aallokkoon ajamisesta. Se on yhtä kärsimystä.
Niin, toisessa on vauhtia, mutta toisessa vauhdin tuntua senkin edestä.
Koneella tulee losautettua kolmisensataa tuntia kaudessa. Valtaosan ajasta ajaa autopilotti.
Meno on helppoa ja mukavaa. Samoin myötätuuleen purjehtiminen. Mutta en siis kryssi, se on pirullista hommaa.
Kyllä kone ajossakin kannattaa "kryssiä" , jos vasta aallokko on reilumpaa 1,5m, koska on talodellisempaa ja mukavampaa edetä näin ratsastaen aalloilla avomerellä.
Tuota noin, purkkari on koneajossa ylijäykkä, eli käyttäytyminen aallokossa ei ole kovinkaan miellyttävää. Purjehtiessa meno on mukavaa, mutta mikäli tavoitteena ajella moottorilla suurimman osan ajasta, niin kannattaa suosiolla ostaa moottorivene!
Ylijäykkyys näyttää kuitenkin miellyttävän monia purjehtijoita? Aika vähän ylijäykkyyttä hyödynnetään purjehtimiseen jos vaan yhtään nokan puolelta tuulee.
Enpä ole sellaista huomannut. Viime kesänä ajoin 8-metrisellä plaanaavalla moottoriveneellä jyrkässä 1,5-metrisessä aallokossa sivuvastaiseen, tuulta oli 15 m/s. En voinut ajaa plaanissa. Se oli todella epämukavaa, kun vene kiemurteli epämukavasti sinne tänne ja sen liikkeet olivat nopeita ja arvaamattomia. Kyllä siinä olisi purjeveneen jäykkyyttä tarvittu. Uppoumarunkoisella moottoriveneellä meno on vähemmän kiemurtelevaa, mutta kyllä senkin keinuminen on voimakasta. Myötätuuleen plaanaava moottorivene on mukava, paitsi kun keula pysähtyy aaltoon, mutta se on kuskistakin kiinni.
Uppoumarunkoinen lullaa jatkuvasti, mutta siihen tottuu.
Ööö missä on 1,5 m aalto 15 m/s tuulella? Ojassa?
Vaikka keskellä Itämerta, jos ei ole tuullut kauaa samasta suunnasta.
Keskellä valtamerta 15 m/s tuulta vaaditaan n. 3 tuntia 1,5 m aallokkoon ja vuorokauden jälkeen aallokko on lähes 7-metristä.
Vastaavasti ikuisesti jatkuvakin 15 m/s tuuli vaatii vähintään 20 km vapaan matkan, jotta aallokko nousee 1,5 metriin.
Viime sunnuntaina oli Hangossa puolitoistametrinen aallokko alle 15 m/s tuulessa. Mistä lie aalto kulkeutunut, mutta sinne tuli.
Hankoon pääsee aallokko kehittymään n. 300 km matkalla lounaanpuoleisilla tuulilla. 10 m/s tuuli tekee silloin vuorokaudessa 3,5 m merkitsevän aallonkorkeuden ja 15 m/s jo lähes 6 m.
1,5 m aallokko syntyy tuolla matkalla 7 m/s tuulessa 15 tunnissa, 10 m/s 7 h, 15 m/s 3 h, 20 m/s 1,5 h ja 25 m/s 1 h.
Alle 7 m/s tuulessa ei koskaan, mutta kovempi tuuli voi tietysti olla kauempana.
Näytti Russarössä tuulleen su 11.7. 04:00-20:00 8-10 m/s lounaasta. Pohjoisen Itämeren aaltopoijulla suurin merkitsevä aallonkorkeus oli jo 08:00 2,0 m ja siitä laski päivän mittaan ollen 1,4 m 20:00. Suomenlahdella vastaavasti suurin huippu, 1,1 m, saavutettiin vasta 20:00. Ilmeisesti tuuli ja aallot tulivat Ruotsin puolelta? Bogskärissä näyttää tuulleen 8-12 m/s koko sunnuntain.
Mukavaa menoa kaiken kaikkiaan VP/YNR kryssispinnulla. Autopilotti osaa seurata väylän keskiviivaa NAV modessa eli voi painaa putket punaisena samaan tyyliin kun kauppalaivat!
Kauppalaivat ja niiden "painamiset" eivät saata olla vahvinta osaamisalaasi, niin lapsellisesti kirjoittelet...
Kun esim. 200 metriä pitkä ja 30 metriä leveä laiva on väylällä käännöksessä, miten leveän tilan se vaatii, tekeekö se silloin sitä tilaa outket punaisina?
NAV mode on tosiaan kätevä, vene ajaa nätisti suoraan reittiä. Aika moni tuolla jurnuuttaa loivaa S mutkaa. Jos pitää väistää jotain niin hetkeksi vaihtaa vaan suuntamodelle ja kun tilanne ohi niin NAV päälle. Helppoa, mukavaa ja turvallista!
Mihin kohtaa väylän keskiviivan nähden teet reittipisteen sitä autopilottia varten?
Ei kai autopilottia varten mitään reittipisteitä kukaan nykyään käsin enää tee? Plotterille syötetään määränpää ja se reitittää automaattisesti väyliä pitkin kohteeseen. Keskellä viivaa koko matkan, tietenkin.
Tottakai pitää reittipisteet tsekata ettei käy niinkuin Porvoon mv-pojille vastikään kun oli reittipiste rantakivessä, vai mitä tapahtui?
Eh? Näkeehän sen, viivan plottetissa mitä vene seuraa. Väylävirasto on katsonut ettei viivalla ole kiviä. Noita mokia sattuu jos menee itse jotain reittipisteitä säätämään. Antaa automatiikan hoitaa.
Entäs sitten kun vastaantulija ajaa samalla menetelmällä?
Kumpikin seuraa sitä samaa viivaa, ikäänkuin junat lähestyisivät toisiaan samoilla kiskoilla.
Meillä on suurehko jahti ja moni aloittaa väistön ennen kun itse ehdin reagoida. Ei mitään ongelmaa nykyvehkeillä, tarvittaessa voi kääntää 5 astetta sivuun ja taas NAV päälle. Helppoa ja mukavaa.
Niin, paitsi että väistöjen pitää olla vastaantulijallekin selkeitä eikä mitään muutaman asteen lirutuksia.
No ne väistää niin jatkan suoraan, jos ei niin annan autopilotille komennon ohjata 5 astetta sivuun. Turha hötkyillä kun vauhdit on h i t a i t a...
Ei ole kyse hötkyilystä vaan kommunikoinnista.
Juuri siksi ei kannata hötkyillä ja panikoida.
Eikö ole sanomattakin selvää ettei kannata hötkyillä ellei ole hötkyilystä kyse? Väistöt pitää kommunikoida selkeillä havaittavilla liikkeillä eikämuutaman asteen optimoinnilla.
Kun kuljetaan hidasta hölkkävauhtia mihinkään ei ole kiire. Ei mihinkään. Selkeä viesti on ajaa viivaa pitkin jolloin vastaantulija yleensä väistää ennen kun asiaan edes on kiinnittänyt huomiota. Jos ei niin kääntää vähän ja sillä siisti.
Voi siis (kiitos kryyssispinnun) VMG:n ollessa tapissa syödä rauhassa sopivan tulista kanakeittoa ja huuhdella sen alas kylmällä valkoviinillä.
Yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa, koska purjeveneitä (kuten moottoriveneitäkin) on monenlaisia. Tässä yhteydessä merkityksellisimmät erot liittyvät konetehoon ja luoviominaisuuksiin. Yksinkertaistaen voi sanoa, että nykyaikaisessa purjeveneessä on niin iso kone, että se kulkee tyynessä lähes runkonopeutta reilusti alle maksimikierrosten, mutta vanhentuneissa malleissa kone (ja potkuri!) voi olla niin alitehoinen, että jo 5-6 m/s vastatuuli tekee koneajon käytännössä mahdottomaksi. Toisaalta ne mallit saattavat nousta tuuleen paremmin kuin nykyaikaiset veneet; ne on tyypillisesti optimoitu yksipuolisesti purjehdusominaisuuksia ajatellen piittaamatta lainkaan matkaveneen tärkeimmästä ominaisuudesta eli asuttavuudesta.
Jos nyt puhutaan tosiaan vastatuulesta (tosituuli enintään /- 30 astetta sivuun siitä suunnasta, johon halutaan mennä), niin alle 10 m/s tuulessa nykyaikainen purjevene etenee määränpäähän yhtä nopeasti tai nopeammin koneella (tarvitsematta huudattaa konetta juurikaan yli optimikierrosten) kuin purjeilla. Tämä siksi, että luoviessa joutuu kulkemaan pidemmän matkan.
Mutta tilanne muuttuu, jos se tuuli on riittävästi sivussa halutusta kulkusuunnasta ja päästään ajamaan suoraviivaisesti; esimerkiksi 50 asteen tosituuli (siis haluat mennä vaikkapa suuntaan 180 ja tuuli on suunnasta 230) voi jo merkitä sitä, että purjeilla pääsee perille nopeammin. Jälleen tietysti venemallien välillä on eroja. Oma 35-jalkaiseni kulkee tuollaisella tuulensuunnalla tyypillisesti koneella aika tarkkaan kuutta solmua optimikierroksilla ainakin sellaiseen 8-9 m/s tuuleen asti; jos tuuli on 5 m/s tai yli, voin odottaa saavuttavani jotakuinkin saman nopeuden tai enemmän purjeilla.
Matkaveneen tärkein ominaisuus on, että matka etenee, ei asuttavuus. Asuntoveneiden tärkein ominaisuus on asuttavuus eikä niillä yleensä matkusteta mihinkään - niissä ei välttämättä edes ole moottoria vaan ne hinataan kohteeseen jossa niihin kytketään maasähkö, vesi ja viemäröinti.
Missä purjeveneessä on moottori ja potkuri, joilla 5-6 m/s vastatuuleen eteneminen on jo käytännössä mahdotonta? Eihän sellaisella pääsisi turvallisesti ulos satamastakaan. Itsellä on ollut useita veneitä, joissa tehoa on n. 3 hv/tonni (vene tyhjänä). Ei niillä ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia ajaa 5-6 tai edes 10 m/s vastatuuleen.
Pienin 4 hv perämoottorilla oli kyllä haastava satamissa kovalla tuulella, kun pakilla ei oikein pysähtynyt ja eteen piti kerätä vauhtia, että sai kääntymään.
Nykyinen 35-jalkainen kulkee 10 m/s vastatuuleenkin 7 kn, vaikka tehoa on vain se 3 hv/tonni ja potkurina pienehkö 2-lapainen kisataittolapa. Koskaan en ole lisätehoa kaivannut.
Ei ne vanhat venemallit nykyisille pärjää luovilla, ainakaan verratessa saman kokonaispituuden veneitä. Samalla vesilinjalla voi jo pärjätäkin.
Tietysti rullamasto ja kiinteä 3-lapainen potkuri tuhoaa veneen kuin veneen luoviominaisuudet.
Totuus on, että kaikki, jotka eivät hyväksy rullapurjeita, ovat runkkareita.
Tilastojen mukaan puolet laulaa suihkussa ja puolet runkkaa. Tiedätkö mitä laulua? No et tietenkään...
Laiturillako purjehdit, jos kryssikulmat ovat tuollaiset? Hyvinkin asuttavalla pääsee 35 asteen TWA:een.
No ei todellakaan pääse. Jos tosituulikulma on 35, niin kulussaolevan veneen suhteellinen tuulikulma on silloin jotain 5-15 eikä mikään asuttava purkkari, tuskin mikään purkkari, kykene purjeilla sellaiseen kulkuun. Sinulta on tainneet mennä käsitteet sekaisin.
Matkaveneen tärkein ominaisuus on nimenomaan asuttavuus, koska niille on tyypillistä, että niissä asutaan viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia yhteen menoon. Ja niille on MYÖS tyypillistä, että ei todellakaan olla joka päivä liikkeellä edes kesälomareissulla.
Jotkut maailmasta vieraantuneet pogo-intoilijat (ja muiden vastaavien veneiden ystävät) hehkuttavat nopeita mutta sisätiloiltaan ankeita pulkkia.
Ensin pitää määritellä tosituulikulma. Sisältääkö se sorron vai ei? Jos ei, 35 astetta on varsin tyypillinen lukema C/R-veneille siis mille tahansa FG, X, Arcona, J jne. Jos se sisältää myös sorron, on lukema jo harvinaisempi.
Täältä löytyy monelle veneelle laskettu optimikulma, joka pätee varsin hyvin: https://avarit.org/avarit/certtable/
Se sisältää sorron eli virrattomassa vedessä vastaa GPS-jäljestä katsottua kurssierotuksen puolikasta.
38-40 astetta on tyypillinen arvo keskituulessa. Sortoa on tuolloin 3-5 astetta, jolloin ilman sortoa ollaan siellä 35 asteen paikkeilla.
Suhteellisen tuulen kulman voi laskea vaikkapa tällä: http://questeria.info/aw/
12 solmun tuulessa ja 6 solmun venevauhdilla 45 asteen tosituuli vastaa 30 asteen suhteellista, 40 27 ja 35 23. Tuosta pitää vähentää sorto, jotta suhteellinen tuuli on veneen keskilinjan suhteen eli se on 3-5 astetta vähemmän. Toisaalta purjeet vääristävät tuulta niin, että tuulimittari ja Windex näyttävät kutakuinkin noita korjaamattomia arvoja.
15 asteen apparentti tulee vasta 22 asteen tosituulikulmalla ja 5 astetta 8 asteessa. Tietysti tilanne on toinen kevyessä tuulessa, jolloin tosituulikulmat jäävätkin vaatimattomimmiksi. 6-8 solmun tuulessa usein tosituulikulma on 40-45 astetta.
Höpö höpö. Sulla on käsitteet ristissä ja prioriteetit pielessä.
Sinun kohdallasi voi palata aiheeseen sitten, kun olet niin vanha, ettei tarvi enää huutaa äitiä pyyhkimään.
Esimerkiksi sellaiset veneet, joilla Vendee Globe äskettäin ajettiin, eivät ole mitään varsinaisia matkaveneitä, vaikka niillä melkoinen matka seilattiinkin. Ne ovat kilpaveneitä.
Sitten on vielä asuttavia matkaveneitä joissa balanssi ja omavaraisuutta matkata ja asua pariviikkoa omavaraisena joko matkaa tehden tai/asuen.
Trawleristi
Joo, meidän Avance 24 menee tuohon kastiin.
Ei ole tarvinnut vuosikymmeniin huutaa ketään pyyhkimään, eikä vielä vuosikymmeniin tarvitse. Sinullahan ne lähihoitajat pyörii jatkuvasti ympärillä kun kerrot sotatarinoita ja muita satuja kerta toisensa jälkeen.
Kilpaveneissäkin voi matkata ja asua, mutta ei ne silti mitään asuntoveneitä tai matkaveneitä ole. Näiden kaikkien kolmen venetyypin nimestä jo ilmenee mikä on niiden tärkein ominaisuus. Esim. matkaveneessä, jonka tärkein ominaisuus on edelleenkin matkan taittuminen, voi pääsääntöisesti oheistoimintona myös asua, koska se edistää päätavoitetta eli matkustamista. Vene, jonka pääominaisuus on asuttavuus, ei välttämättä paljoa matkaa taita, eikä pystykään, mutta senkin on oltava kelluva ja liikuteltava jotta sitä veneeksi voisi kutsua.
AWA on 22-23 astetta ja kryssikulma plotterin trackista todennettu. Ja todellakin asuttavasta veneestä on kyse, jota poikkeuksetta kaikki vierailijat sanovat erittäin viihtyisäksi. Mutta laituri se ei ole, eikä siinä ole rullapurjeita.
Asuminen ei todellakaan ole matkaveneen "oheistoiminto" vaan tärkein ominaisuus. Sinä et tiedä veneilystä mitään.
Jaksat lyödä päätäsi seinään ja inttää samaa huuhaata. :D
Laita jo toinen levy soimaan. Tuolla asuttavuuden yliarvostamisella todistat ettet itse tiedä veneilystä mitään. Kuka tahansa osaa asua veneessä.
JOKAINEN veneilijä tietää, että asuttavuus on matkaveneen tärkein ominaisuus!
Esimerkkejä: Nauticat 33 on matkavene. Pogo 36 ei ole (helvetin epäviihtyisä ja kulmikas sisustus, nopeasti nuhraantuva väritys, ahtaat ja hankalasti muotoillut makuuhytit, turvaton ja epämukava avotila jnejne.)
Jokaisella on omat preferenssinsä, mutta eihän C/R-veneissä tarvitse asuttavuudessa tinkiä. Eri juttu sitten puhtaat kisaveneet tai enemmän kisapainoitteiset, joissa sisustus voi olla askeettinen tai puuttua kokonaan.
Noitahan on tehty jopa samalla rungolla ja kannella. C/R-versiossa korkeampi masto, syvempi köli ja parempi heloitus. Joku maksaa siitä lisää, toiselle riittää vaatimattomampi varustus ja suorituskyky.
Vai eikö vaikkapa Finngulfit ole mielestäsi asuttavia?
Höpö höpö. Jos asuttavuus olisi matkustamista tärkeämpää pysyttäisiin kotona ja muutot harkittaisiin tarkkaan. Veneistä lähimmäksi tätä tulevat asuntoveneet. Olet valinnut väärän venetyypin jos olet valinnut matkaveneen siihen käyttöön. Matkaveneessä on tehty enemmän kompromisseja asuttavuuden suhteen.