Joku laittoi äskettäin postauksena väitteen, että Messenius olisi sepittänyt Suomen kuninkaista. Näin ei ollut vaan Suomella on ollut jo ennen miehityssortovallan alkua menneisyys järjestäytyneinä yhteiskuntina.
Kuninkaan eivät olleet samanlaisia dikataattoreja muinaisessa Suomessa kuin muualla euroopassa vaan he saivat valtansa kansalta tai menettivät sen menettelystään riippuen. Enemmänkin he olivat elinikäisiä presidenttejä kuin diktaattoreja. Moni vanhoillinen haluaa painaa unohduksiin Suomen muinaishistorrian josta on alettu nyt 100-vuoden itsenäisyyden jälkeen kirjoittaa. Aikanaan Jaarli Birgerkin alkoi painaa unohduksiin tätä vanhaa todellista historiaa ja Suoemessa voi saada kuraa silmilleen mikäli asiasta kirjoittaa.
Messenius ei pelkästään sepittänyt. Hän todellakin myös tiesi Kainuun ja Karjalan kuninkaista ja Suomalaisten yhteiskunnista joita todellakin oli olemassa. Nämä eivät ole mitään sepitystä.
Suomessa oli kukoistava kaupankäynnin kulttuuri jo ennen Birger Jaarlin valtausta. Tuon ajan kunignaskinnille Suomenniemellä vienti oli tärekä tulonlähde. Turkikset olivat arvokas vietituote.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/05/16/kajaanin-linnassa-virunut-vanki...
Kuninkaan eivät olleet samanlaisia dikataattoreja muinaisessa Suomessa kuin muualla euroopassa vaan he saivat valtansa kansalta tai menettivät sen menettelystään riippuen. Enemmänkin he olivat elinikäisiä presidenttejä kuin diktaattoreja. Moni vanhoillinen haluaa painaa unohduksiin Suomen muinaishistorrian josta on alettu nyt 100-vuoden itsenäisyyden jälkeen kirjoittaa. Aikanaan Jaarli Birgerkin alkoi painaa unohduksiin tätä vanhaa todellista historiaa ja Suoemessa voi saada kuraa silmilleen mikäli asiasta kirjoittaa.
Messenius ei pelkästään sepittänyt. Hän todellakin myös tiesi Kainuun ja Karjalan kuninkaista ja Suomalaisten yhteiskunnista joita todellakin oli olemassa. Nämä eivät ole mitään sepitystä.
Suomessa oli kukoistava kaupankäynnin kulttuuri jo ennen Birger Jaarlin valtausta. Tuon ajan kunignaskinnille Suomenniemellä vienti oli tärekä tulonlähde. Turkikset olivat arvokas vietituote.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/05/16/kajaanin-linnassa-virunut-vanki...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Taruihin on aina hauska uskoa.
Messenius on toki parempi sepittäjä kuin Hautamäki.
Molemmilla on uskovansa.
Kuninkuushan oli monessa paikassa vaalikuninkuutta ennen kuin se ajan myötä muuttui perinnölliseksi. Suomessa perinnölliseksi muuttuminen ei ehkä koskaan ehtinyt tapahtua.
Syy perinnölliseen kuninkuuteen ja lopulta absolutismiin oli ilmeisesti poliittisissa riidoissa. Niistä haluttiin eroon. Yksinvallassa poliittiset riidat tunnetusti korvautuvat juonilla, salaliitoilla ja jopa salamurhilla, joista tuoreimpana esimerkkinä Neuvostoliiton tapahtumat.
Kekkosen aika osoitti meilläkin, että valistunut itsevaltius ei ole ollenkaan huono vaihtoehto, vaikka Kekkosen aikana se olikin pahasti demokratian vesittämä.
Luulisi myös hylkeenrasvan kelvannee maailmalle, vai eikö sitä vielä tuolloin osattu polttaa lampuissa?
Hölynpölyä. Heimopäälliköt eivät olleet kuninkaita. Ylin käskynvalta oli lopulta 'tietäjällä'.
Pannaanpas nyt edes linkki oikein.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/05/16/kajaanin-linnassa-virunut-vanki-sepitti-1600-luvulla-suomelle-mahtavan
Gööttiläisen historiankirjoituksen perinne loi hirmuisia satukronikoita.
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/37985
Myyttien Atlantis Uppsalassa: Ruotsin suurvalta-ajan historiaromantiikkaa
Väitöskirjassa tarkastellaan 1600- ja 1700-lukujen ruotsalaisessa historiantutkimuksessa vallinnutta gööttiläistä historiankäsitystä, jossa valtakunnan muinaishistoria esitettiin loistokkaana kulta-aikana. Gööttiläisessä historiankirjoituksessa Ruotsin muinaiskuninkaiden väitettiin polveutuvan Nooan pojanpojasta, Maagogista, jota pidettiin yleisesti myös kansainvaellusajan sotaisten goottien kantaisänä.
Tutkimus pureutuu eritoten gööttiläisen historiankirjoituksen niin kutsuttuun hyperborealaiseen tutkimusperinteeseen, joka keskittyi muinaisen Ruotsin kulttuurin tutkimiseen. Vertailemalla antiikin kirjoituksia ja muinaisskandinaavisia kirjoituksia oppineet todistelivat ruotsalaisen muinaiskulttuurin edeltäneen jopa klassisen Kreikan sivistystä.
Tutkimusperinteen kukoistuskausi sijoittui ruotsalaisen itsevaltiuden aikakaudelle 1600-1700-lukujen vaihteeseen. Tällöin hyperborealainen muinaisuus esiintyi historiantutkimuksen ohella myös kuninkaallisissa symboleissa, seremonioissa, runoudessa ja arkkitehtuurissa. Osa näistä symboleista on yhä nähtävissä Ruotsin valtakunnan historiallisissa monumenteissa Tukholman ja Uppsalan katukuvassa.
Väitöskirjassa osoitetaan, että hyperborealainen tutkimusperinne oli yhtäältä poliittisen eliitin tukema ja toisaalta sivistyneistön laatima rakennelma. Samastamalla goottilaiset esi-isät klassisen kirjallisuuden hurskaiden hyperborealaisten kanssa oppineet korostivat muinaisten ruotsalaisten pehmeämpää puolta vastauksena mannereurooppalaisten humanistien näkemykseen gooteista klassisen sivistyksen tuhonneina barbaareina.
Väitöskirjan keskeinen havainto on, että hyperborealainen tutkimusperinne edusti varhaismodernia länsi- ja pohjoiseurooppalaista historiankirjoitusta, jossa tarunomaista muinaisuutta käytettiin tietyissä poliittisissa viitekehyksissä. Tutkimuksessa esitetään uutena havaintona, että Ruotsin kuninkaat Kaarle IX:stä aina Kaarle XII:een hyödynsivät käsityksiä valtakunnan gööttiläisestä ja hyperborealaisesta muinaisuudesta poliittisessa propagandassaan.
Väitöskirja
Viimeksi päivitetty: 23.1.2015
Algot Scarin ja gööttiläisen historiankirjoituksen mureneminen Ruotsissa 1700-luvun alkupuolella
Urpilainen, Erkki. (1993)
https://www.doria.fi/handle/10024/162473
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000038
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Algoth_Scarin