Tässä on se selvästi sanottu.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008029314.html
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008029314.html
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lajirunsauden pienentyessä se laji, johon muiden eläinten taudinaiheuttajat hyppäävät, on yhä useammin ihminen tai jokin ihmisen hyödyntämä laji – kuten sika, banaani tai peruna. Esimerkiksi ebolan ilmaantuminen Länsi-Afrikassa tai koronavirusten ilmaantuminen Kiinassa tapahtui seudulla, josta oli tuhottu paljon metsää – viruksia kantavien lajien asuinalueita.
Luonnon monimuotoisuuden arvellaan olevan erityisen tärkeää elintasosairauksien ehkäisyssä. Luonnontilaiset metsät kuhisevat ihmisen tarvitsemaa mikrobien lajirikkautta. Immuunijärjestelmän tasapainon rikkoutuminen altistaa monille elintasosairauksille.
Eläinten syöminen johtaa eläinten kasvattamiseen ja eläinten kasvattaminen johtaa maailmanlaajuisiin epidemioihin, sekä eläimillä, että ihmisillä. Viimeksi mainittukin on vain yksi eläinkuntaan kuuluva eläin.
Koronaepidemia on toistaiseksi ollut vielä pikku juttu, verrattuna lähitulevaisuudessa syntyviin uusiin zonooseihin, tai jopa Koronan mutaatioihin.
Siirtymävaiheen ratkaisuna me siirrymme välittömästi kasvisperäisiin proteiini- ja hiilihydraattilähteisiin, kunnes pian ruoka tuotetaan ilman peltoja kokonaan. Vasta sitten olemme turvassa.
Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Tiede sanoo selkeästi, että jos jatkamme luonnon riistoa ja ekosysteemiemme tuhoamista, voimme odottaa näiden tautien hyppäämistä eläimistä ihmisiin tasaisena virtana tulevina vuosina.
Kyllä zonoosit tappavat moninkertaisesti 2 miljoonaa ihmistä, koska yksin korona tappaa noin 10 miljoonaa vuositasolla.
Joka ikinen ihmisille merkittävin ongelma johtuu ympäristömme riistosta ja ympäristön meille antamien hyödykkeitten itsekkäästä ryöstämisestä. Tässä muutama esimerkki:
- Tappavat taudit
- Ilmansaasteiden aiheuttamat kuolemat
- Vesistöjen pilaantumisen tuhot
- Pitkäaikaiset jättihelteet
- Hirmumyrskytuhot
- Tuhoisat tulvat
- Laajat metsäpalot
- Viljelysten kadot
- Aavikoituminen
- Lajikato
- Massakansainvaellukset
Viljelijöitä ja karjankasvattajia on aivan turha syyttää. Syy ongelmiimme löytyy aivan muualta. Se löytyy politiikasta, joka on vuosikymmenet tukenut joka vuosi hirvittävillä rahasummilla tehotonta ja ympäristölle tuhoisaa tapaa ja viimeiseen saakka välttänyt tiedostamasta mm. terveellisen ja ympristöystävällisen ruuan terveysvaikutuksisa.
Puhumattakaan esimerkiksi turpeenpolton verovapauden ja lisätukien riskeistä kaikille meille, eikä vähiten vijelijöille. Ei puutu enää muu kuin tuki polttomoottoriautojen hankinnalle ja käyttämiselle.
Kirjoitus on otettu mielipidepalstalta ja on mielipide. Pandemioita on aina ollut ja tulee aina olemaan. Esim ns hongkongilainen levisi Suomen jokaiseen kolkkaan 1960-luvulla, Toisen ruttopandemian ensimmäinen ja tuhoisin epidemia oli musta surma 1346–1353.[25] Myös Kiinan Hebein provinssissa oli 1330-luvulla tuhoisa kulkutauti, mutta ei ole varmaa, oliko se ruttoa.
Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan.
Entisinä aikoina taudit levisivät kaikkialle mutta nykyään ne leviävät runsaan matkustamisen takia hyvin nopeasti.
Totta.
Mutta, entäs Keskustapuolue miten ovat edesauttaneet turpeenpolton vähentämistä, turkistarhauksen lopettamista ja esimerkiksi lihansyönnin korvaamista kasvispohjaisilla proteiinivalmisteilla?
Entäs maaviljelijöitten ja karjankasvattajien etujärjestö. Miten ovat ohjastaneet jäseniään lähitulevaisuuden välttämöttömiin muutoksiin?
Alkoholismi sitä viirua levittää, viinit pois ravintoloisista.
Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier vaatii päättäväisempää taistelua ilmaston lämpenemistä vastaan. – Pystymme hillitsemään äärimmäisiä sääolosuhteita vain, jos taistelemme määrätietoisesti ilmastonmuutosta vastaan, Steinmeier painotti Berliinissä. Liittopresidentin mukaan tulvakatastrofi on järkyttänyt häntä ja hän tuntee omaisten tuskan.