SuomiAreenan keskustelussa Niina Malm sanoi, että budjettiriihessä on otettava oppia 1990-luvun ja vuoden 2008 virheistä, ettei ihmiset joudu hätään. Oikein hyvä asia. Onneksi olkoon.
Siinä onkin iso kysymys ja haaste SDP:lle.
1990-luvun lamaan jouduttiin, kun Paperiliitto ja Metalliliitto kärkenä kieltäytyi sisäisestä devalvaatiosta eli kikystä, hallitus oli pakotettu devalvoimaan, minkä takia maa syöksyi syvään lamaan.
2008 ylisuuret palkankorotukset, mitkä eivät millään muotoa vastanneet tuottavuuskehitystä heikensi yritysten kilpailukyvyn ja maa syöksyi lamaan.
Päinvastoin, kun viimeeksi 9 kuukauden väittelyn jälkeen SAK lopulta hyväksyi kikyn Sipilän hallituksen aikaan, niin se johti talouden paranemiseen. Syntyi yhteensä 140.000 työpaikkaa, joista kikyn ansiosta arvioilta 40.000 - 60.000 työpaikkaa.
Veronpalautukset olivat huipuluokkaa, kun verotustakin kevennettiin. Netto ei pienentynyt, jopa kasvoi ja monen monen perheen tilanne parani.
Näistä olisi hyvä ottaa oppia.
Siinä onkin iso kysymys ja haaste SDP:lle.
1990-luvun lamaan jouduttiin, kun Paperiliitto ja Metalliliitto kärkenä kieltäytyi sisäisestä devalvaatiosta eli kikystä, hallitus oli pakotettu devalvoimaan, minkä takia maa syöksyi syvään lamaan.
2008 ylisuuret palkankorotukset, mitkä eivät millään muotoa vastanneet tuottavuuskehitystä heikensi yritysten kilpailukyvyn ja maa syöksyi lamaan.
Päinvastoin, kun viimeeksi 9 kuukauden väittelyn jälkeen SAK lopulta hyväksyi kikyn Sipilän hallituksen aikaan, niin se johti talouden paranemiseen. Syntyi yhteensä 140.000 työpaikkaa, joista kikyn ansiosta arvioilta 40.000 - 60.000 työpaikkaa.
Veronpalautukset olivat huipuluokkaa, kun verotustakin kevennettiin. Netto ei pienentynyt, jopa kasvoi ja monen monen perheen tilanne parani.
Näistä olisi hyvä ottaa oppia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
>> hallitus oli pakotettu devalvoimaan, minkä takia maa syöksyi syvään lamaan.
Suomen talouden ja elinkeinoelämän pelastus olivat 1990-luvun alussa tehdyt kaksi devalvaatiota. Jälkimmäisen devalvaation jälkeen markka jätettiin kellumaan.
Suomen vientitaloudessa alkoi ennennäkemätön vientibuumi. Demareilal sen paremmin kuin millään muullakaan puolueella ei ollut osaa eikä arpaa devalvointeihin, ne vain pakosti tulivat.
Paljon kohistu Paavo Lipposen hallitusten 1995...2003 aikainen vahva talouskasvu oli yksinomaan noiden devalvointien ja kellutuksen ansiota.
MUTTA ennen 1995 pinkaisi työttömyys ennätykselliseen 400.000 henkeen, kymmenet tuhannet firmat menivät konkkaa ja tuhannet ihmiset tekivät itsemurhan. Edelleen noita synkkiä aikoja muistellaan. Niin teki Niina Malmkin SuomiAreenassa. Sanoi, että kun tuli koulusta kotiin, niin ei tiennyt ketkä olivat eronneet jne. erilaisia tragedioita. Sitä hän ei tiennyt tai tunnustanut, että kaikki alkoi Metallin ja Paperin pomojen uppiniskaisuudesta kikyn edessä, mikä pakotti sisäisen devalvaation sijaan ulkoiseen devalvaatioon. Ei tainnut ay-pomot arvata, mitä tekivät. Äly ei ylitä isottelua.
Se on sellaista sokeata kiihkoa kuin helluntalaisten kokouksissa.
>>+MUTTA+ennen+1995+pinkaisi+työttömyys+ennätykselliseen+400.000+henkeen,+kymmenet+tuhannet+firmat+menivät+konkkaa+ja+tuhannet+ihmiset+tekivät+itsemurhan.+Edelleen+noita+synkkiä+aikoja+muistellaan.+>>
Kun verrataan Suomea ja Ruotsia 1990-luvun jälkeen, ehkä suurin ero on kuitenkin se, että Ruotsin valtio on tehnyt jatkuvasti ylijäämäisiä budjetteja ja lyhentänyt valtion velkaa.
Suomessa on maksettu yhä edelleen lisääntyviä tukiaisia, vaikka ne vääristävät markkinataloutta, ja annettu valtion velkaantua lisää. Kukaan ei osaa vielä tänä päivänä sanoa, mitä seurauksia tällä tulee olemaan.
Ruotsalaisetkin ovat huomanneet itäisen naapurimaansa nopean velkaantumisen. Sikäläiset huomauttivat ja varoittivat meitä asiasta jo viime vuoden alussa, siis ennen koronakriísiä.
https://www.verkkouutiset.fi/ruotsissa-varoitetaan-suomi-on-pian-suurissa-vaikeuksissa
Sitten tuli korona, ja se antoi SDP-pääministeri Sanna Marinille rajattoman tekosyyn lisävelan ottamiseen.
Viime vuonna lisävelkaa otettiin 7.1 miljardia euroa, ja tänä vuonna noin 11 miljardia. Vuosi 2022 lisännee velkakakkua ainakin 8 miljardilla eurolla. Nämä kaikki kuulemma ovat investointeja , eivät suinkaan kuluja.
En kyllä ymmärrä miten tätä voi 90-luvun lamaan verrata, ei mitenkään. Silloin kysyntä romahti aivan kaikessa ja korkotaso oli järkyttävä. Nyt on lykätty rahaa markkinoille velkana ja koronarajoitusten purku aiheuttanut kulutuskysynnän. Osakkeet nousseet ihan käsittämättömästi. Se ongelma tässä on että kun korot nousee, niin milläs nuo velat maksetaan, se pieni prosenttiyksikkö tarkoittaa miljardin korkokulujen lisäystä. Täytyy myös huomata, että tuo työttömyys iski palvelusektorille, joka muutenkin käyttää keikkatyövoimaa ja osa-aikaduunareita.
Paperiliitto ja Metalli kamppasivat Suomen 1991 ja saivat aikaan dominoilmiön, korttitalo hajosi.