Meille on iskostettu että biohajoavat muovit ovat maailman pelastus.
Hajoaako muovi todella, vai tuleeko siitä mikromuovia?
Biopohjainen muovi on pahimmillaan samaa kuin öljypohjainen.
Hajoaako muovi todella, vai tuleeko siitä mikromuovia?
Biopohjainen muovi on pahimmillaan samaa kuin öljypohjainen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kuinka kauan biohajoava muovi kestää hajota ? Ja mitä on lopputuote ?
Ainakaan Järvenpäässä on bioskapussin käyttö kielletty biojäteastiaan, tukkii kuulemma järjestelmän. ( menee ST1: lle biopolttoaineeksi.)
Bio-muovit ovat haitallista huuhaata. Kompostoituvat huonosti ja sopivat vielä huonommin muovin kierrätykseen. Ongelmajätettä oikeastaan.
Öljy ja öljypohjaiset tuotteet ovat luonnossa hajoavia, vaatii vain eripituisia aikoja.
Kun muistetaan valtaisat oljytankkerien aiheuttamat katastrofit, paljonko niistä on rannoilla edelleen öljyä?
Vedessä kelluva öljykin laskeutuu suht nopeasti pohjaan ja mikrobit hajoittavat senkin lopulta.
Miten paljon pysyviä ja väliaikaisia haittoja näistä luonnossa aiheutuu olisi mielenkiintoista kuulla jos saisi oikeasti luotettavaa ja puolueetonta tukimusta asioista.
Tuhoaahan ne öljyt esim korallit ja tuskin palautuu koskaan ennalleen, kuolee paljon lintuja, nisäkkäitä ja tietysti kaloja ja muita merieläimiä. Kun biohajoava tehty esim puusta niin hajoaa puun aineosiksi eikä tietysti ole vaarallista luonnossa.
kyllä se biohajoava pussi joutsenen tai hauen tappaa, jos sellaisen kitaansa ahmaisee merestä kellumasta. voi olla että rauhassa hajotessaan lopputos bio-muovista on ympäristöystävällisempi kuin mikromuoviksi silppuuntuva fossiilisesta tehty, mutta se mihin ihmise olettavat sen sopivan, niin siihen se ei sovi, siis kompostointiin tai kierrätykseen.
Eiköhän se biomuovi sula eläinten elimistössä aika nopeasti kun ruodotkin sulaa, mutta kuristua tietysti voivat. Luontoon ei tietenkään heittää mitään roskia, mutta hajoamattomat pahimpia.
Eipä sula. Aidosti biohajoava muovi kuten PLA tarvitsee 6 vko lähes 60C lämpötilaa ja hajoamistuotteet eivät kovinkaan terveellisiä ruoansulatuksessa. Biohajoavuus on usein tarjottu ratkaisu, joka ei useinkaan ole mikään ratkaisu. Valmistuskin usein hyvin sottaavaa.
Vatsahapot ovat melkoisen tehokkaita sulattajia, eikä niissä mitään myrkkyjä ole.
Ei se biomuovipussi mene joutsenen kurkusta yhtään se sulavammin läpi kuin aitokaan muovipussi. Molemmista on seurauksena yhtä kuollut lintu.
Muovilaaduilla ja biomuovin käytön lisäämisellä ei ole juuri mitään merkitystä esimerkiksi merissä olevan mikromuovin määrään. Ihmisten omalla roskaamisella tai roskaamattomuudella on. Ilmastoasioissa meteliä pitävät teinit, ovat kovimpia roskaajia rannoilla ja ulkoilualueilla, noin ainakin oman havainnon mukaan. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että nuorten ilmastokiinnostuskin rajoittuu hyvin pieneen joukkoon, joka ei myöskään roskaa...
Onhan niitä muoveja päässyt suolistoon asti tukkimaan, mutta biomuovi todennäköisesti sulaa ennen kuin lintu tai muu eläin kuolee. Ei niitäkään pidä veteen heittää, mutta huomattavasti pienempi paha.
Tosiaan kaikki hajoaa lopulta luonnossa.
Jopa timantti muuttuu hiljalleen takaisin grafiitiksi.
kompostoituvuus ei korreloi millään tavalla ruuansulatuksen toimintaan. kompostoituva muovi saattaa kestää ruuansulatuksen suolahappoa jopa paremmin kuin maaöljypohjainen muovi. Siis saattaa, tuskin asiaa on edes kunnolla tutkittu.
No ei varmasti kestä, itsestään selvää että vatsahapot sulattaa biomuovin paremmin kuin muut muovit, jotka ei sula ollenkaan, eri asia sulaako tarpeeksi nopeasti jos nielee paljon. Olisi hyvä testata.
No ehdotapa tuota yliopistolla tutkittavaksi. Koe-eläimiksi 100 joutsenta ja 100 haahkaa ja 100 kalalokkia. Sitten vaan jaetaan ryhmä kahtia ja aletaan syöttää kasvavia annoksia muovia ja biomuovia, siitä se sitten selviää. Osalle voidaan syöttää lisäksi teräshauleja kyytipojaksi, niin selviää turvahaulien ja muovin yhteisvaikutus meriympäristössä.
Nuo muut on jo tiedossa etteivät sula, vatsahappoja voi ottaa teuraseläimiltäkin ja testata siinä biomuovin sulavuutta, voi tietysti elävillä rotillakin ja mitä käyttävätkin.
Melkoset fantasiat sulla ekokapinan tyypeistä. Taidat pitää kaikkea nuorisona samana massana? Eiköhän ne eoskaajat ole eri tyyppejä kuin nämä ilmastokohkaajat.
”Hiljalleen” :D Ei se nyt vaan oikein riitä, jos aiotaan ihmislaji säilyttää, muista lajeista puhumattakaan. Luonto ja elämä kyllä selviää juu tavalla tai toisella, mutta ihminen ja miljoonat muut lajit eivät pysty ihmisen jättämässä jätekasassa elämään.
Lidlin biohajoavat pussit aivan onnettomia, eihän niihin mahdu hedelmiä ja juureksia paljon mitään eikä pysty sulkemaan, kuka ääliö tuollaiset suunitellut. Jää esim perunat, kesäkurpitsat, omenat jne ostamatta ellei ole tavallisia pusseja. Eihän niistä taida nähdä läpikään, miten kassa tietää mitä mitata? Avonaisina pystyy katsomaan, mutta leviävät hihnalle.
Biohajoava ovi hajoaa mikromuoviksi.
Biomuovi ja biohajoava muovi ovat kaksi täysin eri asiaa. Biomuovi on tehty jostain muusta kuin öljystä (esim. puusta tai maissista) ja käyttäytyy hajotessaan samoin kuin tavallisetkin muovit. Biohajoava muovi ei muodosta mikromuovia tai nanopartikkeleita hajotessaan.
Aineen häviämättömyyden laki kertoo ettei se mihinkään häviä. Muoviteollisuuden loppu saisi jo häämöttää,....samoin on muitakin materiaaleja, jotka ovat muovinkaltaisia ja vielä pahempia.