Kumpi on huonompi asia?

Anonyymi

Olla ymmärtämättä jotain vai ymmärtää se väärin?

40

750

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onko joku ymmärtänyt joskus jotakin oikein? Ihminen vaan luulee tietänsä asioita koppavan luonteenlaatunsa takia. Esim. universumin koosta puhutaan jatkuvasti desimaalin tarkkuudella, vaikka siitä ei ole minkäänlaista havaintoa.
      Vain näkyvä osa tunnetaan ja koska sekin laajenee moninkertaisella valonnopeudella ja kaiken lisäksi vielä kiihtyvään tahtiin ei kokoa ole edes teoriassa mahdollista määrittää. Sama kuin kertoisi tarkasti, että minkä kokoinen on turpoava pullataikina.

      • Anonyymi

        Kuka on väittänyt tietävänsä universumin koon ?


    • Anonyymi

      Riippuen tilanteesta, niillä ei välttämättä ole eroa. Pahinta on varmaan se, että jostain ideologisesta syystä ei kykene ymmärtämään asioita kuin yhdellä tavalla.

    • Anonyymi

      Jos on ymmärtämättä asiaa, varoo tekemästä sitä koskevia päätöksiä. Jos ymmärtää väärin, on altis tekemään vääriä päätöksiä.

      Näin sen näin.

    • Anonyymi

      Voisi todeta tähän että on aina parempi sen verran ymmärtää jotain jotta voisi ymmärtää sen oikein.

    • Anonyymi

      Onko tuo ymmärtämistä yrittävän valittavissa? Jos ei niin pahuudesta puhumiselle ei tässä löydy perustetta.

    • Anonyymi

      Hyvä kysymys. Olen miettinyt monesti tietokirjoissa olevia puutteita ja tullut johtopäätökseen että tietokirja voi syyllistyä neljäntyyppisiin virheisiin, jotka lievimmästä vakavimpaan ovat:

      1) Asian kannalta oleellinen seikka mainitaan vain nimeltä, mutta ei selitellä sitä sen enempää.
      2) Asian kannalta oleellinen seikka jätetään mainitsematta.
      3) Asian kannalta oleellista seikkaa selitellään tavalla joka on sekava ja voi johtaa helposti väärinymmärrykseen.
      4) Esitetään suorastaan virheellisiä väittämiä.

      Noita nelosiakin tulee valitettavan usein vastaan kun paljon lukee.

    • Hyviä pointteja. Tieteessä on kysymys siitä, milloin valtavirtaa pitää peesata ja kaikki on hyvin missäkin asiassa, ja milloin pitää olla kriittinen, milloin valtavirta on jäykistynyt ja vallitseva paradigma tai jokin teoria pitäisi vaihtaa kokonaan parempaan ja korkeamman tasoiseen.

      Tiedemaailma ei suinkaan ole sellaista, että valtavirta olisi aina oikeassa, vaan pikemminkin sellaista, että valtavirta on väärässä ja uudet ja oikeat teoriat ovat yllättäviä ja niitä vastustetaan koko tieteen auktoriteetilla.

      • Anonyymi

        Osaatko Olli kertoa viimeisen sadan vuoden ajalta yhtäkään tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää fysiikan teoriaa, joka olisi osoittautunut vääräksi? Ei siis puutteelliseksi, vaan vääräksi.

        Jään odottamaan esimerkkiäsi, mutta en pidättele hengitystä jännityksestä.


      • Anonyymi

        Julista nnyt samantien jotain jumalista ja enkeleistä ja pelsepuupeista ja todista että olet ymmärtänyt oikein kosmologiankin kun kerran mielesi tekee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Osaatko Olli kertoa viimeisen sadan vuoden ajalta yhtäkään tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää fysiikan teoriaa, joka olisi osoittautunut vääräksi? Ei siis puutteelliseksi, vaan vääräksi.

        Jään odottamaan esimerkkiäsi, mutta en pidättele hengitystä jännityksestä.

        Teoriat ovat oikeita kunnes ne hyväksynyt sukupolvi on kuollut. Sitten taas uusi sukupolvi saa vihdoin läpi omat teoriansa. Kun on kysymys monimutkaisista asioista ja kiistanalaisista teorioista kuten universumia tai maapallon historiaa koskevat.

        Nyt on jo kaksi sukupolvea joutunut kärsimään alkavaa ja laajenevaa universumia. 1930- luvulla syntyneillä on vielä valta tiedeyhteisössä. Heidän ajatuksillaan ja seuraajillaan. Pientä rakoilua on havaittavissa, mutta he uskovat juuri tuohonkin. Oikeasti tieteen historia on karmea uusiin keksintöihin suhtautumisessa. Ei tiede ole mitään kaunista historiassaan, ja aina on luultu että ollaan oikeassa. Niin nytkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Osaatko Olli kertoa viimeisen sadan vuoden ajalta yhtäkään tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää fysiikan teoriaa, joka olisi osoittautunut vääräksi? Ei siis puutteelliseksi, vaan vääräksi.

        Jään odottamaan esimerkkiäsi, mutta en pidättele hengitystä jännityksestä.

        Alkava ja laajeneva universumi, BBT. Väärä ku mikä, eikä kaadu millään. Lääketieteessä ja psykiatriassa on paljon. Esim. lobotomia ja sähköshokit.


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Alkava ja laajeneva universumi, BBT. Väärä ku mikä, eikä kaadu millään. Lääketieteessä ja psykiatriassa on paljon. Esim. lobotomia ja sähköshokit.

        Kumpi on pahempi:
        OlliS ymmärtää väärin vai Olli S jankuttaa silkkaa paskaa?


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Teoriat ovat oikeita kunnes ne hyväksynyt sukupolvi on kuollut. Sitten taas uusi sukupolvi saa vihdoin läpi omat teoriansa. Kun on kysymys monimutkaisista asioista ja kiistanalaisista teorioista kuten universumia tai maapallon historiaa koskevat.

        Nyt on jo kaksi sukupolvea joutunut kärsimään alkavaa ja laajenevaa universumia. 1930- luvulla syntyneillä on vielä valta tiedeyhteisössä. Heidän ajatuksillaan ja seuraajillaan. Pientä rakoilua on havaittavissa, mutta he uskovat juuri tuohonkin. Oikeasti tieteen historia on karmea uusiin keksintöihin suhtautumisessa. Ei tiede ole mitään kaunista historiassaan, ja aina on luultu että ollaan oikeassa. Niin nytkin.

        Syksy Räsänen on syntynyt -70 luvulla ja hänen mukaansa maailmankaikkeuden laajeneminen on järjellisen eäilyn ulkopuolella. Häntä nuoremmatkin kosmologit pitävät BB teoriaa oikeimpana olemassa olevana selityksenä universumille.

        Pysyvän tilan universumia markkinoinut Fred Hoyle syntyi 1915 ja pysyvän tilan universumi kuoli hänen myötään 20 vuotta sitten. Se sai kuoliniskun jo 1963 Wilsonin ja Penziaksen havaittua kosmisen taustasäteilyn, mutta sitä tekohengitettiin pitkään ad hoc argumenteilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kumpi on pahempi:
        OlliS ymmärtää väärin vai Olli S jankuttaa silkkaa paskaa?

        Kummallakaan ei ole mitään merkitystä. Olli eläää omassa maailmassaan galaktisine päälliköineen ja ikuisine universumeineen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Syksy Räsänen on syntynyt -70 luvulla ja hänen mukaansa maailmankaikkeuden laajeneminen on järjellisen eäilyn ulkopuolella. Häntä nuoremmatkin kosmologit pitävät BB teoriaa oikeimpana olemassa olevana selityksenä universumille.

        Pysyvän tilan universumia markkinoinut Fred Hoyle syntyi 1915 ja pysyvän tilan universumi kuoli hänen myötään 20 vuotta sitten. Se sai kuoliniskun jo 1963 Wilsonin ja Penziaksen havaittua kosmisen taustasäteilyn, mutta sitä tekohengitettiin pitkään ad hoc argumenteilla.

        Professoriksi ei pääse, jos ei kannata BBT:aa. Se nyt kuitenkin on virheellinen monen tiedemiehen ja filosofin mielestä. He kokoontuvat ACG:hen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Syksy Räsänen on syntynyt -70 luvulla ja hänen mukaansa maailmankaikkeuden laajeneminen on järjellisen eäilyn ulkopuolella. Häntä nuoremmatkin kosmologit pitävät BB teoriaa oikeimpana olemassa olevana selityksenä universumille.

        Pysyvän tilan universumia markkinoinut Fred Hoyle syntyi 1915 ja pysyvän tilan universumi kuoli hänen myötään 20 vuotta sitten. Se sai kuoliniskun jo 1963 Wilsonin ja Penziaksen havaittua kosmisen taustasäteilyn, mutta sitä tekohengitettiin pitkään ad hoc argumenteilla.

        Steady State on kehittynyt ja muuttunut siinä kuin BBkin. On vähintään yhtä hyvä edelleen. Lauma vaan meni BBTn puolelle, ei kaikki. Pian se kukistuu, kun punasiirtymä ja taustasäteily ymmärretään paremmin.


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Professoriksi ei pääse, jos ei kannata BBT:aa. Se nyt kuitenkin on virheellinen monen tiedemiehen ja filosofin mielestä. He kokoontuvat ACG:hen.

        Pikkasen epätodennäköistä että professorin virkaan pääsyn edellytyksenä pidettäisiin BBT:n kannattamista.
        Professoreja on maailmassa karkeasti arvioiden n. 6 miljoonaa. Useimmilta ei liene kysytty mitään BBT:n kannattamisesta, koska tähdellisempääkin kysyttävää riittää.
        BBT:n vastaisia tai sitä vahvasti kritisoivia mielipiteitä professorien keskuudesta taas löytyy helposti ja monelta. Sillä perusteella BBT:n kannatus ei ole ainakaan virassa _pysymisen_ edellytys.


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Steady State on kehittynyt ja muuttunut siinä kuin BBkin. On vähintään yhtä hyvä edelleen. Lauma vaan meni BBTn puolelle, ei kaikki. Pian se kukistuu, kun punasiirtymä ja taustasäteily ymmärretään paremmin.

        Aivan ymmärrettävä mielipide. Tieteessä ei ole ollut ongelmia hyväksyä alkuräjähdysteoriaa. Uskonnoille se on kuin märkä rätti vasten kasvoja.


      • Olli.S kirjoitti:

        Professoriksi ei pääse, jos ei kannata BBT:aa. Se nyt kuitenkin on virheellinen monen tiedemiehen ja filosofin mielestä. He kokoontuvat ACG:hen.

        "Professoriksi ei pääse, jos ei kannata BBT:aa."

        Samoin on melko todennäköistä ettet pääse geografian professoriksi jos kannatat litteää maata.

        Joten jos tahdot alan professoriksi, kannattaa ainakin perehtyä tämän hetken tietoon ja mennä sen mukaan ja mikäli tahdot voit sitten alkaa tehdä tutkimuksia nähdäksesi voitko todistaa jonkin osan vaihtoehtoisesta teoriasta paremmaksi kuin nykyisen paradigman.

        "Se nyt kuitenkin on virheellinen monen tiedemiehen ja filosofin mielestä."

        Filosofien ja esim. lääkärien mielipiteet ovat useimmiten arvottomia fysiikan tutkimuksen kannalta koska heillä lähestulkoon sääntönä ei ole tarvittavaa koulutusta tai tietopohjaa ymmärtää alaa.

        Jos mielestäsi tieteen tämänhetkinen paradigma on väärässä, aloita tutkimustyöllä, eikä liittymällä johonkin satunnaiseen vapaa-ajan järjestöön.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pikkasen epätodennäköistä että professorin virkaan pääsyn edellytyksenä pidettäisiin BBT:n kannattamista.
        Professoreja on maailmassa karkeasti arvioiden n. 6 miljoonaa. Useimmilta ei liene kysytty mitään BBT:n kannattamisesta, koska tähdellisempääkin kysyttävää riittää.
        BBT:n vastaisia tai sitä vahvasti kritisoivia mielipiteitä professorien keskuudesta taas löytyy helposti ja monelta. Sillä perusteella BBT:n kannatus ei ole ainakaan virassa _pysymisen_ edellytys.

        Se on hienoa, jos on noin. Olisi hienoa jos olisi noin. Silloin BBT ei olisi enää vallassa. Yksinvallassa. Itse he ainakin toivovat ja luulevat niin näissä keskusteluissa, ja sättivät kriitikot muka epätieteellisinä maan rakoon.

        Tämähän on tilanne. Kriitikolla ei muka ole pätevyyttä tai on muuten hihhuli tai huuhaa. Riippumatta siitä, kuinka järkeviä hänen argumenttinsa ovat. Tämä on asenne etukäteen, ja myös argumenttien kuuntelemisen jälkeen. Siis suhtautuminen omiin ja muihin muistuttaa lahkolaisuutta.

        Se johtuu siitä, että oikeasti BBT on jo kumottu. Koska on muita teorioita, eikä niitä ole kumottu, vaan ne ovat yhtä hyviä tai parempia. Ja on havaintoja BBT:aa vastaan ollut alusta alkaen, joiden takia on jouduttu keksimään aina yhä oudompia selityksiä teorian pystyssä pitämiseksi, vaikka tieteellisempää olisi vaihtaa koko teoria. Ja olisi ollut alusta alkaen.


      • Oudoksuva kirjoitti:

        "Professoriksi ei pääse, jos ei kannata BBT:aa."

        Samoin on melko todennäköistä ettet pääse geografian professoriksi jos kannatat litteää maata.

        Joten jos tahdot alan professoriksi, kannattaa ainakin perehtyä tämän hetken tietoon ja mennä sen mukaan ja mikäli tahdot voit sitten alkaa tehdä tutkimuksia nähdäksesi voitko todistaa jonkin osan vaihtoehtoisesta teoriasta paremmaksi kuin nykyisen paradigman.

        "Se nyt kuitenkin on virheellinen monen tiedemiehen ja filosofin mielestä."

        Filosofien ja esim. lääkärien mielipiteet ovat useimmiten arvottomia fysiikan tutkimuksen kannalta koska heillä lähestulkoon sääntönä ei ole tarvittavaa koulutusta tai tietopohjaa ymmärtää alaa.

        Jos mielestäsi tieteen tämänhetkinen paradigma on väärässä, aloita tutkimustyöllä, eikä liittymällä johonkin satunnaiseen vapaa-ajan järjestöön.

        Filosofía ja fysiikka ovat kuin saman kolikon kaksi eri puolta kosmologiassa, sanoi minulle WUM- teorian kehittäjä (katso WUM- teoria ACG:n mallien luettelosta http://a.cosmology.info).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aivan ymmärrettävä mielipide. Tieteessä ei ole ollut ongelmia hyväksyä alkuräjähdysteoriaa. Uskonnoille se on kuin märkä rätti vasten kasvoja.

        Katoliset, paavi, ovat siunanneet alkuräjähdysteorian opikseen. Se on luonnollista, koska molemmilla on tyhjästä syntymisen teoria. Alkavan universumin teoria, vaikka normaalijärjen mukaan universumi on ikuinen.


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Katoliset, paavi, ovat siunanneet alkuräjähdysteorian opikseen. Se on luonnollista, koska molemmilla on tyhjästä syntymisen teoria. Alkavan universumin teoria, vaikka normaalijärjen mukaan universumi on ikuinen.

        On se hyvä, että olet kuullut jossain olevan normaalijärkeäkin. Nyt voitkin lähteä etsimään sitä. Onnea matkaan.


      • Olli.S kirjoitti:

        Filosofía ja fysiikka ovat kuin saman kolikon kaksi eri puolta kosmologiassa, sanoi minulle WUM- teorian kehittäjä (katso WUM- teoria ACG:n mallien luettelosta http://a.cosmology.info).

        "Filosofía ja fysiikka ovat kuin saman kolikon kaksi eri puolta kosmologiassa,"

        Eivät ole, filosofiaan liittyy enemmän pohtimistä esim. mitä voidaan tietää kuten epistemologia jne. joka muodostaa osan tieteen perustuksesta ja on lähinnä mielen sisäistä pohtimista.

        Joskin moderni, todellisuutta tutkiva fysiikka on täysin eri asia kuin omassa mielessään pohtiminen.


      • Oudoksuva kirjoitti:

        "Filosofía ja fysiikka ovat kuin saman kolikon kaksi eri puolta kosmologiassa,"

        Eivät ole, filosofiaan liittyy enemmän pohtimistä esim. mitä voidaan tietää kuten epistemologia jne. joka muodostaa osan tieteen perustuksesta ja on lähinnä mielen sisäistä pohtimista.

        Joskin moderni, todellisuutta tutkiva fysiikka on täysin eri asia kuin omassa mielessään pohtiminen.

        Ei filosofía tuommoista ole. Filosofiassa on metafysiikka, jonka osa kosmologia on. Filosofiassa mietitään ja vedetään pöydälle kaikki mahdollisuudet siitä, millainen universumi voisi olla. Alkava ja laajeneva universumi on yksi mahdollisuus. Ikuinen ja rajaton, ääretön on toinen.

        Kysymykset ovat: millaista on universumin aika, avaruus ja materia, ja mikä on niiden suhde toisiinsa? Millaista on universumin elämä, mitä kaikkia olentoja on?


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Ei filosofía tuommoista ole. Filosofiassa on metafysiikka, jonka osa kosmologia on. Filosofiassa mietitään ja vedetään pöydälle kaikki mahdollisuudet siitä, millainen universumi voisi olla. Alkava ja laajeneva universumi on yksi mahdollisuus. Ikuinen ja rajaton, ääretön on toinen.

        Kysymykset ovat: millaista on universumin aika, avaruus ja materia, ja mikä on niiden suhde toisiinsa? Millaista on universumin elämä, mitä kaikkia olentoja on?

        "Alkava ja laajeneva universumi on yksi mahdollisuus. Ikuinen ja rajaton, ääretön on toinen.
        ... Millaista on universumin elämä, mitä kaikkia olentoja on?"

        En ole törmännyt ainoaankaan vakavasti otettavaan filosofiin, joka olisi esittänyt tuollaista.
        Nuo ovat oman mielesi tuotoksi, joita yksikään ammattifilosofi tai ammattikosmologi ei taida allekirjoittaa.


      • Olli.S kirjoitti:

        Ei filosofía tuommoista ole. Filosofiassa on metafysiikka, jonka osa kosmologia on. Filosofiassa mietitään ja vedetään pöydälle kaikki mahdollisuudet siitä, millainen universumi voisi olla. Alkava ja laajeneva universumi on yksi mahdollisuus. Ikuinen ja rajaton, ääretön on toinen.

        Kysymykset ovat: millaista on universumin aika, avaruus ja materia, ja mikä on niiden suhde toisiinsa? Millaista on universumin elämä, mitä kaikkia olentoja on?

        Fysiikka *ei ole* osa filosofian metafysiikkaa vaikka molemmat niistä sisältääkin saman sanan "fysiikka" joten ymmärrettävää että joillekin ihmisille tämä ei ole selvää.

        Esimerkkinä erosta:

        Metafyysisiä kysymyksiä: Miksi jotain on, miksi eri voimat toimivat juuri niillä tavoilla ne toimivat jne.

        Huomaa että nämä ovat kysymyksiä jotka ovat mielenkiintoisia intellektuaalisena kuriositeettina, mutta ei välttämättä hyötyä todellisuuden tutkimukseen, ainakaan suoraan.

        Fysiikan kysymyksiä (esimerkki): Miten elektroni käyttäytyy tietynlaisessa sähkömagneettisessa kentässä, miten painovoima lähellä mustan aukon tapahtumahorisonttia, mitä tapahtuu ajalle kiihtyvässä liikkeessä jne.

        Nämä eivät ota kantaa siihen miksi, mutta kertovat siitä miten maailma on rakentunut ja miten se toimii, niin että voimme rakentaa teknologiaa joka käyttää näitä ominaisuuksia hyväkseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Alkava ja laajeneva universumi on yksi mahdollisuus. Ikuinen ja rajaton, ääretön on toinen.
        ... Millaista on universumin elämä, mitä kaikkia olentoja on?"

        En ole törmännyt ainoaankaan vakavasti otettavaan filosofiin, joka olisi esittänyt tuollaista.
        Nuo ovat oman mielesi tuotoksi, joita yksikään ammattifilosofi tai ammattikosmologi ei taida allekirjoittaa.

        Se on totta valitettavasti. Tosin vain osatotuus. ACG on olemassa filosofeineen, vaikka se on vähemmistö. Lupaan silti päihittää Niiniluodon ja kumppanit tässä kosmologian asiassa. He huomaavat että olenkin oikeassa, kun vähän miettivät.

        Filosofiaahan tämä on puoliksi, ja he ovat lakanneet miettimästä koko asiaa ja luottavat vain fyysikkoihin.

        Niiniluoto sanoi minulle, että hän luottaa Enqvistiin. Mutta Enqvist vetoaa näkyvään universumiin. Universumissa on kuitenkin kysymys koko universumista eikä näkyvästä universumista.

        Koko universumi ilmeisesti jatkuu samanlaisina galaksiketjuista kuin olemme selville saaneet. Ei nuorempina ja nuorempina galakseina joka suunnassa alku sumuun ja alkupamaukseen. Ne ovat paikallisia.


      • Oudoksuva kirjoitti:

        Fysiikka *ei ole* osa filosofian metafysiikkaa vaikka molemmat niistä sisältääkin saman sanan "fysiikka" joten ymmärrettävää että joillekin ihmisille tämä ei ole selvää.

        Esimerkkinä erosta:

        Metafyysisiä kysymyksiä: Miksi jotain on, miksi eri voimat toimivat juuri niillä tavoilla ne toimivat jne.

        Huomaa että nämä ovat kysymyksiä jotka ovat mielenkiintoisia intellektuaalisena kuriositeettina, mutta ei välttämättä hyötyä todellisuuden tutkimukseen, ainakaan suoraan.

        Fysiikan kysymyksiä (esimerkki): Miten elektroni käyttäytyy tietynlaisessa sähkömagneettisessa kentässä, miten painovoima lähellä mustan aukon tapahtumahorisonttia, mitä tapahtuu ajalle kiihtyvässä liikkeessä jne.

        Nämä eivät ota kantaa siihen miksi, mutta kertovat siitä miten maailma on rakentunut ja miten se toimii, niin että voimme rakentaa teknologiaa joka käyttää näitä ominaisuuksia hyväkseen.

        Fysiikka ja filosofia ovat kosmologian kaksi eri puolta, yhtä välttämättömiä molemmat. Filosofia unohdetaan, flopataan, koska se kumoaa nykyisen dogmatiikan kättelyssä, alkamisen ja laajenemisen. Ei niitä ole. Mitä niillä edes teoriassa tarkoitetaan?

        Se mitä tulee lisää, on aika. Materian määrä pysyy samana, ja koko pysyy samana, on aina koko kaikkeuden kokoinen. Alkua ei ole, paitsi että täältä katsoen alku ja ikuisuus menettävät jossakin kohtaa merkityksensä. Tarpeeksi varhainen ei eroa ikuisesta mitenkään.

        Eikä koskaan ole ollut hetkeä eikä tilannetta, ettei olisi mitään.


      • Anonyymi
        Olli.S kirjoitti:

        Fysiikka ja filosofia ovat kosmologian kaksi eri puolta, yhtä välttämättömiä molemmat. Filosofia unohdetaan, flopataan, koska se kumoaa nykyisen dogmatiikan kättelyssä, alkamisen ja laajenemisen. Ei niitä ole. Mitä niillä edes teoriassa tarkoitetaan?

        Se mitä tulee lisää, on aika. Materian määrä pysyy samana, ja koko pysyy samana, on aina koko kaikkeuden kokoinen. Alkua ei ole, paitsi että täältä katsoen alku ja ikuisuus menettävät jossakin kohtaa merkityksensä. Tarpeeksi varhainen ei eroa ikuisesta mitenkään.

        Eikä koskaan ole ollut hetkeä eikä tilannetta, ettei olisi mitään.

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0358)

        Olli.S.: "Se mitä tulee lisää, on aika."

        Näissä pohdinnoissa on ymmärtämisen kannalta hyvin tärkeää erottaa toisistaan: a) ns. omniversumi, joka olisi sellainen "suurin mahdollinen järjestelmä", joka sisältäisi kaiken, eli myös kaikki omien ominaisuuksiensa syyt ja edellytykset ja b) havaittavissa oleva osuus omniversumista, jonka voidaan perustellusti olettaa olevan sen infinitesimaalinen osajoukko ja jonka osa puolestaan olisi sen parhaillaan havaittavissamme tai oikeastaan ihmiskunnan tieteentekijöiden havaintoinstrumenttien rekisteröitävissä oleva osuus, mikä on se, minkä havainnointiin mm. fysiikka-tiede perustuu...

        *Jos* oletetaan, että "a-universumi" on ikuinen; kuten ilmeisesti oletat, niin ei sitä aikaakaan oikeasti "tule lisää", mm. koska ääretön äärellinen = ääretön. Äärellisten tapahtumaketjujen kestot toisaalta tietysti olisivat silti äärellisiä ja koska niiden kestot olisivat joka tapauksessa ne, mitkä ne olisivat; esim. sellaisten tietojenkäsittelyn alkeisoperaatioiden määrällä mitattuina, joiden tulokset olisivat paikallisesti luettavissa/tallennettavissa, niin ei niidenkään ajalliset kestot tietenkään oikeasti voisi vaihdella, eli ne eivät siis oikeasti voisi pidentyä, vaan kyse on vain siitä, että *tiedetäänkö* niiden kesto ja kyse on tuossa tapauksessa oikeastaan siitä, että spekuloidaan niiden pisimmällä mahdollisella kestolla ja jos taas puhutaan erityisesti siitä, että ne voisivat olla erilaisia erilaisissa olosuhteissa, esim. jos ko. järjestelmä liikkuu eri nopeudella, kuin se aktuaalisesti liikkuu, niin silloinkin on kyse spekuloinnista; hyvin samaan tapaan, kuin silloin, jos oletetaan, että esim. olemassa muka olisi ns. aidosti; ceteris paribus, vaihtoehtoisia tapahtumia...

        "Materian määrä pysyy samana, ja koko pysyy samana, on aina koko kaikkeuden kokoinen."

        *Jos* oletetaan, että a-universumi on ääretön; kuten ilmeisesti oletat, niin a-universumin koko on ääretön, mutta jos *ei* oleteta myös, että materiaakin olisi äärettömästi, niin a-universumi olisi äärettömän harva, mikä ei vastaa havaintoja ja materian määräkin olisi siis ääretön. Kuitenkaan, materiaalisten objektien liike- ja potentiaalienergioiden vuoksi, materian keskimääräinen tiheys ei voi olla vakio, eikä voi pysyä vakiona, jotka seikat ovat luonnollisesti myös havaintojemme mukaisia, mm. koska jos niin ei olisi, niin emme kykenisi havaitsemaan mitään ja voimme siis mm. tuosta syystä hylätä ns. pysyvän tilan teorian.

        Äärimmäisen laajojen b-universumin osien karkeustasolla tarkasteltuna, em. tiheys kuitenkin tosiaan on *lähes* vakio, mikä viittaa siihen, että a- ja b-universumien osien havaitsemisen kannalta on paljon oleellisempaa, että ns. paikallinen tiheys vaihtelee, kuin se, että se vaihtelisi em. äärimmäisen laajojen, mutta siis silti havaittavissa olevien osien osalta, joiden osalta myös noiden vaihteluiden vaikutukset olisivat tietysti myös hitaampia, johtuen valon äärellisestä nopeudesta...

        "Alkua ei ole, paitsi että täältä katsoen alku ja ikuisuus menettävät jossakin kohtaa merkityksensä. Tarpeeksi varhainen ei eroa ikuisesta mitenkään."

        *Jos* a-universumin sisältämän materian määrä on ääretön, niin myös sen sisältämän energian määrä on ääretön ja sillä ei siis voi olla alkua, koska se sisältää jo kaiken, mikä voisi "muuntua"; tai oikeastaan ilmetä, materiana ja voimme siis hylätä myös ns. tyhjästä syntymisen teoriat, joskaan mikään ei estä sitä etteikö b-universumi voisi *vaikuttaa* syntyvän tyhjästä, vaikka oikeasti syynä tuohon tapahtumaan olisivatkin ne a-universumin osat, joita ei voitaisi havaita b-universumista käsin, joita olisi väistämättä olemassa, jos a-universumi olisi reaalinen, eikä sitäkään etteikö b-universumin koko voisi vaihdella...

        Toisaalta, jos a-universumin sisältämän materian määrä on ääretön, niin sillä ei myöskään voisi olla äärellisen kestoisia aitoja syklejä, koska tuossa tapauksessa äärellisten syklien aktuaaliset sisällöt olisivat erilaisia ja voimme siis hylätä myös sykliset kosmologian mallit; a-universumin tarkkoina kuvauksina, vaikka etenkin äärimmäisen karkealla mallinnustasolla, b-universumi tosiaan voisikin vaikuttaa sykliseltä.

        "Eikä koskaan ole ollut hetkeä eikä tilannetta, ettei olisi mitään."

        A-universumin olemassaolo tosiaan tarkoittaisi sitä, että se olisi ollut olemassa aina ja tulisi olemaan aina, mutta se ei siis tarkoittaisi sitä, etteikö b-universumi silti voisi näyttää esim. syntyvän tyhjästä, muuttavan kokoansa ja häviävän olemattomiin; siellä b-universumissa asuvien olioiden näkökulmasta... ja nuo tapahtumat olisivat noiden olioiden näkökulmasta reaalisia, jos siis ne olisivat niitä ja vain niitä tapahtumia, jotka ne oliot havaitsisivat...


      • Olli.S kirjoitti:

        Fysiikka ja filosofia ovat kosmologian kaksi eri puolta, yhtä välttämättömiä molemmat. Filosofia unohdetaan, flopataan, koska se kumoaa nykyisen dogmatiikan kättelyssä, alkamisen ja laajenemisen. Ei niitä ole. Mitä niillä edes teoriassa tarkoitetaan?

        Se mitä tulee lisää, on aika. Materian määrä pysyy samana, ja koko pysyy samana, on aina koko kaikkeuden kokoinen. Alkua ei ole, paitsi että täältä katsoen alku ja ikuisuus menettävät jossakin kohtaa merkityksensä. Tarpeeksi varhainen ei eroa ikuisesta mitenkään.

        Eikä koskaan ole ollut hetkeä eikä tilannetta, ettei olisi mitään.

        "Fysiikka ja filosofia ovat kosmologian kaksi eri puolta, yhtä välttämättömiä molemmat."

        Filosofiaa tarvitaan tieteessä (kuten kosmologiassa) vain tieteenteorian verran, muuta annettavaa filosofialla ei ole alan tutkimukselle.

        Tieteenteoria siis puuttuu siihen esim. miten saada luotettavaa tietoa, päätetään millaista varmuutta yritetään saavuttaa tutkimuksilla jne.

        Muuta merkityksellistä annettavaa filosofialla ei ole pitkään aikaan ollut enää tieteelle.

        "Filosofia unohdetaan, flopataan, koska se kumoaa nykyisen dogmatiikan kättelyssä, alkamisen ja laajenemisen."

        Se, että yrität tunkea filosofiaa asioihin joissa sitä ei tarvita (esim. hampaidenpesun filosofia, kosmologian filosofia jne.) on valitettavasti melko suuri floppi.

        Mutta tieteenteorialla on ainakin fysiikka saanut filosofiasta sen että ei pidetä dogmia itsestäänselvyytenä, toisin kuin sinulla tuntuu olevan.

        Tieteessä katsotaan mikä on järkevin selitys asialle, oli se sitten tutkijan mieleen tai ei. Mm. tämän vuoksi, sinusta ei todennäköisesti saisi hyvää tutkijaa aikaiseksi lisäämään ihmiskunnan tietämystä koska sinä olet aloittanut dogmallasi (laajentumista ei voi olla) ja olet jäänyt jumiin siihen. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0358)

        Olli.S.: "Se mitä tulee lisää, on aika."

        Näissä pohdinnoissa on ymmärtämisen kannalta hyvin tärkeää erottaa toisistaan: a) ns. omniversumi, joka olisi sellainen "suurin mahdollinen järjestelmä", joka sisältäisi kaiken, eli myös kaikki omien ominaisuuksiensa syyt ja edellytykset ja b) havaittavissa oleva osuus omniversumista, jonka voidaan perustellusti olettaa olevan sen infinitesimaalinen osajoukko ja jonka osa puolestaan olisi sen parhaillaan havaittavissamme tai oikeastaan ihmiskunnan tieteentekijöiden havaintoinstrumenttien rekisteröitävissä oleva osuus, mikä on se, minkä havainnointiin mm. fysiikka-tiede perustuu...

        *Jos* oletetaan, että "a-universumi" on ikuinen; kuten ilmeisesti oletat, niin ei sitä aikaakaan oikeasti "tule lisää", mm. koska ääretön äärellinen = ääretön. Äärellisten tapahtumaketjujen kestot toisaalta tietysti olisivat silti äärellisiä ja koska niiden kestot olisivat joka tapauksessa ne, mitkä ne olisivat; esim. sellaisten tietojenkäsittelyn alkeisoperaatioiden määrällä mitattuina, joiden tulokset olisivat paikallisesti luettavissa/tallennettavissa, niin ei niidenkään ajalliset kestot tietenkään oikeasti voisi vaihdella, eli ne eivät siis oikeasti voisi pidentyä, vaan kyse on vain siitä, että *tiedetäänkö* niiden kesto ja kyse on tuossa tapauksessa oikeastaan siitä, että spekuloidaan niiden pisimmällä mahdollisella kestolla ja jos taas puhutaan erityisesti siitä, että ne voisivat olla erilaisia erilaisissa olosuhteissa, esim. jos ko. järjestelmä liikkuu eri nopeudella, kuin se aktuaalisesti liikkuu, niin silloinkin on kyse spekuloinnista; hyvin samaan tapaan, kuin silloin, jos oletetaan, että esim. olemassa muka olisi ns. aidosti; ceteris paribus, vaihtoehtoisia tapahtumia...

        "Materian määrä pysyy samana, ja koko pysyy samana, on aina koko kaikkeuden kokoinen."

        *Jos* oletetaan, että a-universumi on ääretön; kuten ilmeisesti oletat, niin a-universumin koko on ääretön, mutta jos *ei* oleteta myös, että materiaakin olisi äärettömästi, niin a-universumi olisi äärettömän harva, mikä ei vastaa havaintoja ja materian määräkin olisi siis ääretön. Kuitenkaan, materiaalisten objektien liike- ja potentiaalienergioiden vuoksi, materian keskimääräinen tiheys ei voi olla vakio, eikä voi pysyä vakiona, jotka seikat ovat luonnollisesti myös havaintojemme mukaisia, mm. koska jos niin ei olisi, niin emme kykenisi havaitsemaan mitään ja voimme siis mm. tuosta syystä hylätä ns. pysyvän tilan teorian.

        Äärimmäisen laajojen b-universumin osien karkeustasolla tarkasteltuna, em. tiheys kuitenkin tosiaan on *lähes* vakio, mikä viittaa siihen, että a- ja b-universumien osien havaitsemisen kannalta on paljon oleellisempaa, että ns. paikallinen tiheys vaihtelee, kuin se, että se vaihtelisi em. äärimmäisen laajojen, mutta siis silti havaittavissa olevien osien osalta, joiden osalta myös noiden vaihteluiden vaikutukset olisivat tietysti myös hitaampia, johtuen valon äärellisestä nopeudesta...

        "Alkua ei ole, paitsi että täältä katsoen alku ja ikuisuus menettävät jossakin kohtaa merkityksensä. Tarpeeksi varhainen ei eroa ikuisesta mitenkään."

        *Jos* a-universumin sisältämän materian määrä on ääretön, niin myös sen sisältämän energian määrä on ääretön ja sillä ei siis voi olla alkua, koska se sisältää jo kaiken, mikä voisi "muuntua"; tai oikeastaan ilmetä, materiana ja voimme siis hylätä myös ns. tyhjästä syntymisen teoriat, joskaan mikään ei estä sitä etteikö b-universumi voisi *vaikuttaa* syntyvän tyhjästä, vaikka oikeasti syynä tuohon tapahtumaan olisivatkin ne a-universumin osat, joita ei voitaisi havaita b-universumista käsin, joita olisi väistämättä olemassa, jos a-universumi olisi reaalinen, eikä sitäkään etteikö b-universumin koko voisi vaihdella...

        Toisaalta, jos a-universumin sisältämän materian määrä on ääretön, niin sillä ei myöskään voisi olla äärellisen kestoisia aitoja syklejä, koska tuossa tapauksessa äärellisten syklien aktuaaliset sisällöt olisivat erilaisia ja voimme siis hylätä myös sykliset kosmologian mallit; a-universumin tarkkoina kuvauksina, vaikka etenkin äärimmäisen karkealla mallinnustasolla, b-universumi tosiaan voisikin vaikuttaa sykliseltä.

        "Eikä koskaan ole ollut hetkeä eikä tilannetta, ettei olisi mitään."

        A-universumin olemassaolo tosiaan tarkoittaisi sitä, että se olisi ollut olemassa aina ja tulisi olemaan aina, mutta se ei siis tarkoittaisi sitä, etteikö b-universumi silti voisi näyttää esim. syntyvän tyhjästä, muuttavan kokoansa ja häviävän olemattomiin; siellä b-universumissa asuvien olioiden näkökulmasta... ja nuo tapahtumat olisivat noiden olioiden näkökulmasta reaalisia, jos siis ne olisivat niitä ja vain niitä tapahtumia, jotka ne oliot havaitsisivat...

        Teorian pitää olla a- universumista, ollakseen teoria universumista. Universumi = a- universumi. Näin pitää määritellä ja tehdä. Hyvä erottelu kertakaikkian! Juuri tuo BBT:ltä unohtuu ja keskustelijoilta.

        Mutta edelleen pysyt muodollisessa, absoluuttisessa logiikassa. Kyse kuitenkin on reaalisesti todellisuudesta, siitä, millainen universumi on, millainen todellisuus on.

        Todellisuus on juuri sellainen kuin on.

        Äärettömyys ja ikuisuus ovat sellaisia kuin ne todellisuudessa ovat. Eivät sellaisia kuin muodollisessa logiikassa. Tarvitaan joustavampaa, dialektista logiikkaa.

        Toisaalta ja toisaalta.

        Universumin avaruus on toisaalta ääretön, rajaton, ulkopuoleton, ja toisaalta äärellinen, koska siinä on kaikki olemassa oleva tila. Eivätkä aika, avaruus ja materia (aine, energía, voimat, kentät) ole täysin riippumattomia toisistaan mikromailmassa ja makromaailmassa, kuten ne ovat atomeista ja maapallolta galakseihin asti suurinpiirtein.


      • Oudoksuva kirjoitti:

        "Fysiikka ja filosofia ovat kosmologian kaksi eri puolta, yhtä välttämättömiä molemmat."

        Filosofiaa tarvitaan tieteessä (kuten kosmologiassa) vain tieteenteorian verran, muuta annettavaa filosofialla ei ole alan tutkimukselle.

        Tieteenteoria siis puuttuu siihen esim. miten saada luotettavaa tietoa, päätetään millaista varmuutta yritetään saavuttaa tutkimuksilla jne.

        Muuta merkityksellistä annettavaa filosofialla ei ole pitkään aikaan ollut enää tieteelle.

        "Filosofia unohdetaan, flopataan, koska se kumoaa nykyisen dogmatiikan kättelyssä, alkamisen ja laajenemisen."

        Se, että yrität tunkea filosofiaa asioihin joissa sitä ei tarvita (esim. hampaidenpesun filosofia, kosmologian filosofia jne.) on valitettavasti melko suuri floppi.

        Mutta tieteenteorialla on ainakin fysiikka saanut filosofiasta sen että ei pidetä dogmia itsestäänselvyytenä, toisin kuin sinulla tuntuu olevan.

        Tieteessä katsotaan mikä on järkevin selitys asialle, oli se sitten tutkijan mieleen tai ei. Mm. tämän vuoksi, sinusta ei todennäköisesti saisi hyvää tutkijaa aikaiseksi lisäämään ihmiskunnan tietämystä koska sinä olet aloittanut dogmallasi (laajentumista ei voi olla) ja olet jäänyt jumiin siihen. :)

        Filosofía ja fysiikka ovat aivan yhtä tärkeitä kosmologiassa. Samoin biologia, koska universumissa on elämää, ja muutkin tieteet. Erityisesti teologia.

        Tieteen filosofía on yksi tärkeä asia. Eikä siinä sovi rajoittua naturalistiseen tieteenfilosofiaan. Erityisesti kosmologian filosofia on tärkeä: Millainen universumi on? Huomaamme heti, että se voi olla ikuinen, ja voi olla ettei se laajene vaan on aina samankokoinen. Eikä ole ollenkaan tunnettua millaista sen aika on.

        Ei tässä tarvi olla dogmaattinen mihinkään suuntaan. BBT on dogmaattinen, kun se väittää, että tiedetään jo että universumi alkaa ja laajenee.

        Ei filosofi tähän suostu, vaan kysyy, mitä se tarkoittaa, että se alkaa ja laajenee?

        Filosofit ovat tosiaan jättäneet kosmologian fyysikoille. Suuri virhe, eivät fyysikot osaa filosofian puolta. Nuoleskelevat vaan naturalismia ja sitten molemmat osapuolet taputtelevat toisiaan selkään maailman huippuyliopistoissa ja polttavat dissidentit kuvaannollisesti roviolla tas yhdessä katolisen kirkon ja rahamaailman kanssa.


      • Olli.S kirjoitti:

        Filosofía ja fysiikka ovat aivan yhtä tärkeitä kosmologiassa. Samoin biologia, koska universumissa on elämää, ja muutkin tieteet. Erityisesti teologia.

        Tieteen filosofía on yksi tärkeä asia. Eikä siinä sovi rajoittua naturalistiseen tieteenfilosofiaan. Erityisesti kosmologian filosofia on tärkeä: Millainen universumi on? Huomaamme heti, että se voi olla ikuinen, ja voi olla ettei se laajene vaan on aina samankokoinen. Eikä ole ollenkaan tunnettua millaista sen aika on.

        Ei tässä tarvi olla dogmaattinen mihinkään suuntaan. BBT on dogmaattinen, kun se väittää, että tiedetään jo että universumi alkaa ja laajenee.

        Ei filosofi tähän suostu, vaan kysyy, mitä se tarkoittaa, että se alkaa ja laajenee?

        Filosofit ovat tosiaan jättäneet kosmologian fyysikoille. Suuri virhe, eivät fyysikot osaa filosofian puolta. Nuoleskelevat vaan naturalismia ja sitten molemmat osapuolet taputtelevat toisiaan selkään maailman huippuyliopistoissa ja polttavat dissidentit kuvaannollisesti roviolla tas yhdessä katolisen kirkon ja rahamaailman kanssa.

        "Filosofía ja fysiikka ovat aivan yhtä tärkeitä kosmologiassa. Samoin biologia, koska universumissa on elämää, ja muutkin tieteet."

        Pystytkö näyttämään edes yhden tieteellisen löydön joka on tullut filosofian avulla (muuten kuin käyttäen tieteenteoriaa pohjana tieteille) esim. fysiikassa tai biologiassa?

        "Erityisesti teologia."

        Tämä taas ei ole tiede, eikä siitä ole hyötyä maailman ymmärtämiseen. Joskin joillekin se tekee paremman olon kun sitä tutkii

        "Tieteen filosofía on yksi tärkeä asia. Eikä siinä sovi rajoittua naturalistiseen tieteenfilosofiaan."

        Tieteenfilosofia eli tieteenteoria on tärkeä asia, mutta se ei tarkoita että filosofialla olisi tätä enempää annettavaa tieteille kun tarkoituksena on tutkia sitä minkälaisia asiat ovat.

        "Millainen universumi on?"

        Tiede voi vastata kysymyksiin esim. minkälaisia ominaisuuksia universumilla on, onko se samankokoinen, laajeneeko se, pieneneekö se tai miten eri voimat vaikuttavat tai onko mahdollista että universumi olisi ikuinen.

        Nämä kaikki kuuluvat fysiikkaan (eli kosmologiaan tarkemmin) mutta eivät ole filosofisia kysymyksiä kuten olisi esim. "Miksi universumi on olemassa?" tai mikä on kaikkeuden merkitys.

        "Huomaamme heti, että se voi olla ikuinen,"

        Toistaiseksi ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan, ei voi olla. Mutta jos olet löytänyt lisää tietoa aiheesta, kirjoita tieteellinen artikkeli ja julkaise se. Tulen käymään kun saat tulevan Nobel-palkintosi ;)

        " ja voi olla ettei se laajene vaan on aina samankokoinen"

        Tämän hetken tietämyksen mukaan se laajenee ja kiihtyvästi. Toisaalta siitä ei toistaiseksi ole tietoa tuleeko kiihtyvä laajentuminen jatkumaan pysyvästi, vai tuleeko se jossain vaiheessa pysähtymään.

        Mutta jos sinulla on oikeita todisteita asiasta, suosittelen että et jää kotiin filosofoimaan että miten kivaa olisi jos ihmiset olisivat kiinnostuneita *mielipiteistäsi* jotka liittyvät tieteeseen sen sijasta että tekisit todistettavan hypoteesin jolla voit mitattavalla tarkkuudella todistaa väitteesi todeksi. Tällöin siitäkin tulee osa tieteen paradigmaa.

        "Eikä ole ollenkaan tunnettua millaista sen aika on."

        Aika, sen muutos nopeuden ja kiihtyvyyden mukaan on melko hyvin tunnettu, kiitos suhteellisuusteorioiden. Vai onko sinulla jokin oma, eri määritelmäsi sanalle "aika" kuin mitä fysiikassa käytetään?

        "BBT on dogmaattinen"

        Ei ole, se on vain tähän mennessä parhaiten toimiva teoria joka selittää tämän hetken mittaustulokset ennustettavan suurella tarkkuudella.

        Jos tahdot että omat ajatuksesi tulisivat osaksi tieteen valtavirtaa, tee niistä hypoteesi ja käytä mittaustuloksia todellisuudesta näyttämään että sinun oma käsityksesi kuvaa todellisuutta oikeammin ja tarkemmin kuin tämänhetkiset käytössä olevat mallit.

        Mutta se, että sinä olet jumissa pysyvään, ikuiseen maailmaan on sinun dogmasi josta yrität pitää kiinni vaikka tämän hetken tieteen todisteet väittävät jotain muuta.

        "Ei filosofi tähän suostu, vaan kysyy, mitä se tarkoittaa, että se alkaa ja laajenee?"

        Se tarkoittaa sitä että jossain vaiheessa lähellä "alkua" (tai niin alkua kuin voimme johtaa tämänhetkisestä tiedosta) asiat ovat olleet hyvin tiiviissä muodossa ja joskus tulevaisuudessa maailmankaikkeus tulee olemaan laajempi ja laajempi jolloin edes valonnopeudella ei voisi enää päästä muihin superclustereihin.

        Teit tässä ilmeisesti tahtomattasi hyvän esimerkin juuri siitä miksi filosofia ja tiede ovat nykyisin eri, koska tieteessä tarvitaan mittaustuloksia eikä yritetä tehdä päätelmiä ellei niistä voi suoraan johtaa jo olemassaolevista mittauksista.

        Jos sinä et suostu tekemään tiedettä, ei siitä ole haittaa tieteelle sillä toistaiseksi et ole osoittanut että sinulla olisi arvokasta annettavaa tietämyksen lisäämisen puolesta vaikka varmasti kykenetkin pohtimaan asioita nojatuolista käsin. :)

        "Suuri virhe, eivät fyysikot osaa filosofian puolta."

        Suosittelen että sinäkin tutustut tieteen filosofiaan (eli tieteenteoriaan) paremmin, tämä opetetaan jo alkeistason kursseilla yliopistossa jos kukaan menee opiskelemaan tieteitä ja saattaa olla mielenkiintoinen sinulle.
        Sekä haasteidensa puolesta että koska se kertoo sinulle enemmän mitä tiede oikeasti on ja miten se toimii, esim suhtautumisessa todellisuuteen ja pohdintaan.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Philosophy_of_science#Introduction

        "Nuoleskelevat vaan naturalismia ja sitten molemmat osapuolet taputtelevat toisiaan selkään maailman huippuyliopistoissa ja polttavat dissidentit kuvaannollisesti roviolla tas yhdessä katolisen kirkon ja rahamaailman kanssa."

        Näinhän ei oikeassa elämässä ole, vaan suuri osa tutkijoista jotka ovat onnistuneet mullistamaan tieteen ja kaatamaan vanhan paradigman todisteineen ovat saaneet aiheesta yleensä Nobelin palkinnon tai muuten vastaavan arvostuksen.

        Vertaa esim. Einstein, jonka suhteellisuusteoria korvasi (ainakin suurta tarkkuutta vaativissa asioissa, tai jos on suuret nopeudet kyseessä) aiemmat Newtonin klassisen mekaniikan teoriat.


    • Anonyymi

      Jos ymmärtää jonkun asian väärin, niin sehän on periaatteessa täysin sama, kuin että ei ymmärrä sitä ollenkaan. Molemmissa meni väärin.

      • Anonyymi

        On aivan eri asia ymmärtää Olli S:n jumalpaska väärin kuin todeta että siinä ei ole mitään järkeä.


    • Anonyymi

      Jes 55:11
      Hänen nimensä on Elämä

    • Anonyymi

      Usein on haitallisempaa ymmärtää väärin kuin olla kokonaan ymmärtämättä. Jälkimmäisessä tapauksessa on tietoinen tietonsa vajavaisuudesta, edellisessä tapauksessa luulee tietävänsä ja toimii sen mukaisesti. Onko tuo haitallisuus sitten kysyjän tarkoittama "huonompi asia" riippuu huonommuuden määritelmästä.

      Toisaalta. Monen asian ymmärtämisellä ei ole mitään käytännön merkitystä, joten niiden kohdalla väärinymmärrys ja ymmärtämisen täysi puute ovat yhdentekeviä haittoja ajatellen. Tieteessä monista asioista tiedetään että niitä ei tiedetä joten niiden kohdalla väärinymmärtämistä on kuvitella tietävänsä sellaista mitä ei vielä olemassa olevan tutkimuksen perusteella voi tietää.

      • Anonyymi

        Esimerkki: Ollilla on luulo siitä että hän tietää BB-mallin olevan väärä. Tuon luulonsa ei aiheuta kuitenkaan haittaa vaan antaa monille tilaisuuden osallistua aiheesta käytävään keskusteluun palstalla. Hänen väärinymmärryksensä ei siis ole haitallinen vaan saattaa jopa olla vaikutukseltaan myönteinen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      88
      1214
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1026
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      54
      729
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      710
    5. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      287
      685
    6. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      684
    7. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      678
    8. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      614
    9. Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut

      kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip
      Ikävä
      57
      612
    10. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      36
      608
    Aihe