IS: "Suomessa alkamassa tutkimus vauvojen ja pienten lasten koronarokottamisesta – testit ensimmäisiä maailmassa.
Rokoteasiantuntija Mika Rämetin mukaan tutkimuksen toimeksiantaja Pfizer on kiinnittänyt huomiota suomalaisten tutkijoiden vahvaan kokemukseen ja erityisosaamiseen."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007973967.html
HERÄTKÄÄ IHMISET TÄHÄN ASIAAN !!!!
Rokoteasiantuntija Mika Rämetin mukaan tutkimuksen toimeksiantaja Pfizer on kiinnittänyt huomiota suomalaisten tutkijoiden vahvaan kokemukseen ja erityisosaamiseen."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007973967.html
HERÄTKÄÄ IHMISET TÄHÄN ASIAAN !!!!
Vastaukset 18
Vanhimmat
>>> tutkimuksen toimeksiantaja Pfizer on kiinnittänyt huomiota suomalaisten tutkijoiden vahvaan kokemukseen ja erityisosaamiseen...
Suomalainen ns. erityisosaaminen alalla on korkeintaan tasoa Moccamaster-kahvinkeitin. Muussa tapauksessa Suomessa olisi kehitetty suomalaista geeniperimää huomioon ottava (täsmä)rokote jo ajat sitten.
Eivät mitkään rokotteet huomioi geeniperimää. Miksi edes huomioisivat? Rokotteen tarkoitus on käynnistää elimistössä vasta-ainetuotanto.
Koronavirus on kummallisen valikoiva. Se kaataa täysin terveet bodarit teho-osastoille, mutta tupakoivat ja juopottelevat kipparikallet eivät useimmiten kärsi pienimmistäkään oireista. Tällainen synnyttää vahvan epäilyksen viruksen alkuperästä, laadusta ja eräänlaisesta täsmällisyydestä, joka on mahdollinen vain ja ainoastaan geneettisella tasolla. Tarkoitan, että koronavirus saattaa tunnistaa (lue ohjelmoitu) tietyt sekvenssit ja aktivoitua vasta silloin. Mielenkiintoista on myös se, että koronarokote on ns. mrna-rokote eikä mikään tahansa tavallinen rokote. Se on täysin synteettisesti laboratorioissa valmistettu eikä rna-rokotteita ole koskaan käytetty aiemmin. Teknologia on lasten kengissä ja tässä yhteydessä geeniperimä astuu mukaan kuvioihin.
Ongelma ei ole osaamisessa, vaan rahoituksessa. Suomalainen firma kehitti koronarokotteen, mutta rahaa kalliiseen testausvaiheeseen ei löytynyt Suomesta. Rokote sai lopulta kansainvälistä rahoitusta ja testit valmistunevat syksyllä. Mutta sen jälkeen rokotetta ei voi kutsua enää suomalaiseksi.
Koronalla tai rokotteella ei ole mitään tekemistä geeniperimän kanssa. Perinnölliset sairaudet perustuvat geenivirheisiin. Virukset aiheuttavat tartuntatauteja, joille ei ole perinnöllistä alttiutta. Kykyä selvitä tartuntataudista ei voi päätellä ulkoapäin. Se on monen asian summa.
RNA rokotetta on testattu 90-luvulta saakka. mRNA on samaa tuttua ribonukleiinihappoa, jota meidän kaikkien elimistöstä löytyy. Se hoitaa rokotteessa aivan samaa tehtävää kuin meidän elimistössämme. Lähes kaikki rokotteet ovat synteettisiä.
Ei rokotteissa nykyään eläviä viruksia ole, vaan labrassa muunneltuja viruksen mikroskooppisia osia.
Synteettinen tarkoittaa, että rokote tai lääke on ihmisen valmistama orgaaninen (=luonnossa esiintyvä) yhdiste. Synteettinen orgaaninen kemia alkoi voimakkaasti kasvaa ja kehittyä jo 1800-luvulla. Se takaa lääkkeen puhtauden ja tasalaatuisuuden.
"Se kaataa täysin terveet bodarit teho-osastoille, "
Mistä tiedät, että ovat täysin terveitä? Tai eivät käytä steroideja, jotka tuhoavat luontaisen immuniteetin? Immuunipuutos ei näy ulospäin. Testosteroni altistaa myös miehen vakavammalle tautimuodolle. Tauti riippuu myös siitä miten isolle määrälle virusta on altistuttu ja mille variaatiolle. Rokottamattoman elimistö ei tunnista koronaa viholliseksi, ennen kuin on tosi kysymyksessä.
Koronavirus ei ole sen valikoivampi kuin muutkaan kulkutaudit. Sairastuminen ja siitä selviytyminen on aina ollut yhtä sattumanvaraista. Ihmiskehon heikkoudet - esim. immuunipuutosta aiheuttavat sairaudet - eivät aina näy päällepäin.
>>> Suomalainen firma kehitti koronarokotteen, mutta rahaa kalliiseen testausvaiheeseen ei löytynyt Suomesta.
Olemme kaikki kuulleet/lukeneet tuon tarinan. Ymmärtääkseni kyse ei ole uudesta suomalaisesta rokotteesta, vaan nenäsuihkeena annettavasta toisen yrityksen kehittämästä koronarokoteesta. Toisin sanoen (helpommasta) tavasta rokottaa ihmisiä.
Jos olet lukenut oikein, en puhunut viruksesta vaan itse synteettisesta rokottesta. RNA rokotteen tarkoituksena on päästä solun sisälle ja saada solun tuottamaan tiettyä vasta-ainetta. Tämä tapahtuu kopioimalla eli monistamalla RNA-rokotteessa olevia sekvensseja. Se, mitä nämä tutkijoiden koodamat ketju sisältävät (itse viruksen aineksen lisäksi) on täysin avointa. Voimmeko olla täysin varmoja, ettei synteettisesta rokotteesta löydy mitään normaalista poikkeavaa tai suorastaan elimistölle haitallista? Jokainen pohtikoon vastausta itsekseen.
Tiedän vain sen, että eri koronaepidemian aalloissa kohderyhmä on vaihtunut. Ensimmäisessä aallossa maalina olivat iäkkäät ihmiset, toisessa keski-ikäiset, kommannessa nuoret jne. Viruksen tarttuvuus ei näissä tapauksissa vaikuta kovin sattumavaraiselta, vaan valikoivalta. Esim. perusflunssa tarttuu kaikkiin ikäluokkiin samalla tavalla ja lyhyen ajan sisällä.
>Voimmeko+olla+täysin+varmoja,+ettei+synteettisesta+rokotteesta+löydy+mitään+normaalista+poikkeavaa+tai+suorastaan+elimistölle+haitallista?+Jokainen+pohtikoon+vastausta+itsekseen.
Ei+tarvitse+olla+täysin+varma,+99+%:n+varmuus+riittää+hyvin.
Jos+tässä+elämässä+alkaa+hakea+vain+täysiä+varmuuksia,+tulee+varmasti+hulluksi,+ellei+ole+jo.
>>>+99+%:n+varmuus+riittää+hyvin
Ja+tämä+99%+varmuus+tulee+mistä?
Tietenkin se tulee hyvin moneen lähteeseen tutustumisesta. Satoihin nyt ainakin.
Sittenhän no problemo.
Miksi tuohon pitäisi herätä. Hyvä on kun tutkivat.
Ja tietysti kuuluu helluntailaisuuteen koska on tällä palstalla.
Rokotteen teho päästään varmasti toteamaan siinä vaiheessa, kun jokin muu virusperäinen tautiaalto on liikkeellä. Esimerkiksi onko rokote heikentänyt/heikentääkö vastustuskykyä muiden kuin koronaa aiheuttavaa virusta vastaan. Suhtaudun itse aika skeptisesti hyvin pienten lasten /vauvojen rokottamiseen.
Rokottaminen eli ”varjelus-rokkoa” tuli vanhempien velvollisuudeksi vuoden 1883 rokotusasetuksessa. Sen ansioista isorokkoepidemiat saatiin vuosisadan alkuun mennessä lähes poistetuksi Suomesta. 1910-luvulla alkoi esiintyä rokotevasaisuutta, mikä käänsi rokkokuolemat taas kasvuun.
Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat
Kotimaa
Reilut sata vuotta sitten Suomessa levisi rokotevastainen aate – sen hinta oli hirvittävä
Rokotuksen laiminlyönnistä johtunut tuhkarokkotapaus säikäytti suomalaiset, mutta rokotevastaisuus ei ole uusi ilmiö. Sitä esiintyi varsin samankaltaisena jo 1900-luvun alussa.
Pasi Jaakkonen
20.1.2019 11:00
Suomessa alkoi levitä 1900-luvun alussa yksinkertaisuudessaan kiehtova, mutta ihmishenkiä vaatinut luonnonterveysoppi. Se alkoi kyseenalaistaa kolme vuosikymmentä aiemmin aloitettujen massarokotusten hyödyt.
Sama rokotevastaisuus nousi puheenaiheeksi joulukuun alussa, kun Luodossa Pohjanmaalla paljastui esikouluikäisen rokottamattoman lapsen sairastuminen harvinaiseen tuhkarokkoon.
Jo nujerretuksi luullut tartuntataudit alkavat levitä, kun yhä useampi jättää rokotteet väliin. Tähän laumaimmuniteetin romahtamisen kierteeseen jouduttiin Suomessa 1910-luvulla.
Ennen sitä tilanne oli vuosikymmeniä ollut hyvä. Alle kaksivuotiaiden rokottaminen isorokkoa vastaan oli määrätty Suomessa pakolliseksi 1883. Isorokkokuolleisuus laski. Näin myös muiden tartuntatautien kohdalla, joihin oli opittu antamaan rokotuksenkaltaista hoitoa.
1900-luvulle tultaessa tilanne muuttui. Rokotuksia alettiin entistä ponnekkaammin kyseenalaistaa tai jopa demonisoida.
”Rokotus on myrkyttämistä”, rokotevastustajien eturiviin kohonnut luontaishoitaja, tohtori Edward Wilhelm Lybeck tapasi toistella opetustilaisuuksissaan. Lybeckin lempilause kelpaisi liki sellaisenaan 2010-luvun rokotusvastustajien nettisivujen sisällöksi.
Palavasilmäinen ja innostava puhuja Lybeck oli koulutukseltaan lääkäri. Hän oli kuitenkin hylännyt koululääketieteen ja omaksunut saksalaisen Luis Kuhnen mukaan nimetyn ”vesiparantamisopin”.
Lybeck oli vakuuttunut Kuhnen tautiselityksistä. Kuhnen mukaan tappava isorokko ja moni muu tartuntasairaus johtuvat elimistön sisään joutuneiden vieraiden aineiden käymisestä. Rokote oli vieras aine elimistössä ja siksi sitä ei sopinut ottaa. Niinpä isorokkoon, hinkuyskään, tulirokkoon tai kurkkumätään sairastunutta piti hoitaa istuttamalla vuoron perään kuumassa ja kylmässä kylvyssä.
Kuhnen opit tekivät vaikutuksen myös erääseen postineiti Malin Bergströmiin. Hän kävi Saksassa opiskelemassa Kuhne-hoitoja ja perusti niitä tarjoavan kylpylän Karjalankannakselle Kirvuun 1909. Se sai seuraajia myös muualla maassa. Hämeenlinnan maalaiskuntaan perustettu lepokoti Tuomola ammensi oppinsa Kirvusta.
Bergström suuntasi tarmoa rokotusten vastustamiseen. Jo seuraavana vuonna kylpylän perustamisen jälkeen tuberkuloosiin ja erityisesti kurkkumätään kuolleiden määrät moninkertaistuivat Etelä-Karjalassa ja Kannaksella, jossa Bergströmin opetus oli saanut jalansijaa.
Välttämättä niin ei olisi tarvinnut olla. Kurkkumätään oli tarjolla ns. hevosseerumi, joka toimi alkeellisena rokotteena. Heti taudin alussa annettu rokote pystyi parantamaan lähes kaikki kurkkumätään sairastuneet.
Johtavan luontoparantajan Edward Lybeckin hoidollinen näkemys pohjasi luontokokemusten korostamiseen ihmisen hoidossa. Luonnon rauha ja kauneus olivat Lybeckin mukaan ihmistä jo sinällään parantavia elementtejä. Lybeck perusti näitä oppeja toteuttavan luontoparantolan Vilppulaan. Kun parantola ajautui sisällissodan jälkimainingeissa konkurssiin, Lybeck siirtyi Kirvun parantolan lääkäriksi. Pitkään hän ei ehtinyt tehtävää hoitaa, sillä hän teki juhannuksen alla 1919 itsemurhan ampumalla itseään kiväärillä.
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla rokotusvastaisuus levisi niin ikään. Siellä se oli kytköksissä homeopaattista vaihtoehtolääketiedettä kohtaan virinneeseen mielenkiintoon. Malli tuli Ruotsista.
”Ensimmäiset homeopaatit olivat Ruotsin alamaisia”, historiantutkija Pentti Mäkelä kertoo vuosien 1917–1919 kulkutaudeista kirjoittamassa tutkimuksessa ”Vuosien 1917–19 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi”.
Viime vuosina Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla on käynyt esitelmöimässä ruotsalaisia rokotuksenvastustajia. Heistä tunnetuin on rokotteisiin kielteisesti suhtautuvan ruotsalaisen Vaccin.me-nettisivuston päätoimittajaksi nimetty Kruunupyystä lähtöisin oleva Linda Karlström.
Sattumaa vai ei, juuri Kruunupyyssä kansalaisopiston rehtori Johannes Klockars ja kansakoulunopettaja Erik Nyman kielsivät 1913 lastensa rokottamisen eivätkä edes sakon uhalla suostuneet tuomaan heitä piikille. Lapset jäivät rokottamatta. Uhkasakkoja ei tohdittu panna toimeen, sillä rokotusten välttelyn katsottiin kuuluvan yksilönvapauden piiriin. Perustelua käytetään yhä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005970706.html
loput asiat linkistä luettavissa