Saksa ilmoitti kesällä 1941 että se tulee hyökkäämään suomen lapin lävitse venäjälle halusi suomi sitä tai ei.
Suomi oli pakotettu päästämään saksan koneet suomen lentokentille, joista ne tekivät pommituslentoja venäjälle.
Venäjä kosti pommittamalla suomen lentokenttiä, jonka suomi tulkitsi sodan julistukseksi ja lähti hyökkäämään saksan rinnalla venäjää vastaan.
Asiat kerrotaan niinkuin ne on juurta jaksain tässä ylen dokumentissa: https://areena.yle.fi/1-403848
Suomi oli pakotettu päästämään saksan koneet suomen lentokentille, joista ne tekivät pommituslentoja venäjälle.
Venäjä kosti pommittamalla suomen lentokenttiä, jonka suomi tulkitsi sodan julistukseksi ja lähti hyökkäämään saksan rinnalla venäjää vastaan.
Asiat kerrotaan niinkuin ne on juurta jaksain tässä ylen dokumentissa: https://areena.yle.fi/1-403848
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomi itse oli paljon innokkaampi hyökkäämään kuin myöhemmin halusi tunnustaa. Suomen virallinen kertomus "joutumisesta jatkosotaan" upotettiin lopullisesti Mauno Jokipiin tutkimuksessa 1987.
****PennaTervo*****
Asianlaita on kylläkin niin, että Neuvostoliitto oli se joka pakotti jatkosotaan. Jokipiit saa tunkea peräreikäänsä väitteet muusta, vai unohdatko Molotohvin Berliinissä käynnin marraskuussa 1940 ja Kalevan alasampumisen Tallinnan edustalla.
Talvisodan päätyttyä suomi alkoi heti ostaa aseita. Myös viljaa saatiin helpoiten saksasta.
Saksa pyysi keväällä 1941 suomelta lupaa sotilaidensa läpikulkuun pohjoisnorjaan johon suomen oli suostuttava. Saksa olisi muuten julistanut sodan suomea vastaan.
Myöhemmin alkukesästä kyseisenä vuonna Hitlerin saksan ilmailuministeri Hermann Göring pyysi suomelta lupaa sijoittaa pommikoneita suomeen johon suomi suostui.
Lopulta kysyttiin olisiko suomi kiinnostunut hyökkäämään venäjälle josta suomi kieltäytyi.
Saksa kuitenkin pommitti venäjää suomessa olevilta lentokentiltä käsin josta seurasi venäjän kostoiskut suomalaisille lentokentille.
Suomi julisti "rauhaa rakastavan" kansan joutuneen vihamielisen hyökkäyksen kohteeksi ja julisti sodan venäjää vastaan.
Suomi alkoi sotia natsisaksan joukkojen rinnalla venäjää vastaan ja jatkosota oli alkanut.
Suomi ei olisi voinut välttyä jatkosodalta, jos olisimme olleet puolueeton olisimme joutuneet sotimaan saksaa vastaan. Toinen vaihtoehto oli saksan joukkoihin liittyminen ja sota venäjää vastaan.
Hitler ilmoitti, että päätti suomi miten tahansa, niin joka tapauksessa natsisaksa tulisi valloittamaan petsamon ja liittävänsä sen nikkelikaivoksineen natsisaksaan jos suomi ei suostuisi sotaan.
Koska saksa joka tapauksessa olisi valloittanut suomen lapin, ainakin petsamon, niin suomi päästi hitlerin joukot mieluummin vapaaehtoisesti maahan.
Norjassa esim. sodittiin saksaa vastaan toisin kuin suomessa. Suomi soti saksaa vastaan vasta myöhemmin lapin sodassa.
Kaikki tämä käy ilmi aloitukseen linkatusta, noin tunnin kestävästä dokumentista.
"Kalevan alasampumisen Tallinnan edustalla."llä oli sotilastukikohta
Venäjällä oli sotilastukikohtia virossa ja ilmaliikenne sinne oli kielletty. Kalevaa epäiltiin vakoilukoneeksi joka olisi naamioitu sivilikoneeksi. Venäjällä ja Saksalla oli tuolloin jo täysi rähinä päällä puolan-baltian alueella ja suomi oli jo antanut natsisaksan joukoille luvan läpikulkuun pohjoisnorjaan.
Kalevan lähettäminen tuossa tilanteessa viroon oli suomelta todella typerä teko, oli kone sitten kuljettamassa saksalaisia sotilaita tai saksalaisia siviileinä, kummin vain.
"Kalevaa epäiltiin vakoilukoneeksi joka olisi naamioitu sivilikoneeksi.
"Kalevan lähettäminen tuossa tilanteessa viroon oli suomelta todella typerä teko, ..."
Airo oli normaalilla reittilennolla Talliinassa, Viro oli NL miehittämä maa!
Koneessa oli ulkomaisia diplomaatteja.
Työnnät bolsu valetta. Kaleva oli normaalilla reittilennolla ja saanut Tallinnan lentokentältä lähtöluvan paluulennolleen Helsinkiin. Vasta 14.06.1940 ilmatila suljettiin, eli samana päivänä kun kone lähti. Neuvostoliitto myös miehitti 14.06 itsenäisen Viron.
>>> Venäjällä ja Saksalla oli tuolloin jo täysi rähinä päällä puolan-baltian alueella.
Ei ollut, vaan Saksa hyökkäsi vasta 22.06.1941 .
Kiinalla ja Ranskalla on tukikohta Djiboutissa, eikä siellä ole matkustajakoneita ammuttu alas
Konetta ei lähetetty Tallinnaan vaan se oli aivan normaalilla vuorolennolla. Kone oli palaamassa Tallinnasta Helsinkiin ja edelleen Tukholmaan.
On oletettu, että neukut luulivat koneen olevan virolainen sotilaskone, joka pakeni Tallinnasta eivätkä ymmärtäneet, että kone oli suomalainen vuorokone.
Suomessa koneen putoamisen syyksi kerrottiin siinä tapahtuneen räjähdyksen.
Sensuuri salasi vuosikymmeniksi todellisen syyn.
Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin päämäärä Suomelle oli talvisodan päättäneen maaliskuun 1940 Moskovan rauhansopimuksen jälkeen sama kuin mitä sen päämäärä oli hyökättyään 30. marraskuuta 1939; Suomen itsenäisyyden lakkauttaminen ja maamme pakkoliitto Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin orjaksi.
Vjatsheslav Molotov Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiukselle Kremlissä 30. kesäkuuta 1940:
”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”
ttps://tammenlehva.fi/2020/04/01/hitlerin-ja-stalinin-yhteistyo-ja-talvisodan-merkitys-kansainvalisessa-politiikassa/
Viro, Latvia ja Liettua olivat syksyllä 1939 luottaneet Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin lupauksiin noiden maiden suvereeniuden täydellisestä kunnioittamisesta, ja suostuneet tukikohtien luovutuksiin ja yhteistyösopimuksiin.
Puna-armeija miehitti nuo Baltian valtiot kesäkuussa 1940 ja vain paria kuukautta myöhemmin elokuussa ne pakkoliitettiin Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin orjiksi.
Suomi lähti kesällä 1941 hakemaan Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin talvella 1939-1940 siltä rosvoamia maa-alueita takaisin.
"Neuvostoliitto myös miehitti 14.06 itsenäisen Viron."
Neuvostoliitto esitti 16. kesäkuuta 1940 Virolle uhkavaatimuksen, jossa se vaati hallituksen vaihtamista Neuvostoliitolle myötämieliseksi ja puna-armeijalle rajoittamatonta pääsyä Viron valtioalueelle.
Viron valtiojohto katsoi, ettei se voi puolustautua ja myöntyi uhkavaatimukseen.
Puna-armeija aloitti Viroon tunkeutumisen 17. kesäkuuta kello 5 aamulla.
"Venäjällä oli sotilastukikohtia virossa ja ilmaliikenne sinne oli kielletty."
Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin armeija miehitti Viron, Latvian ja Liettuan kesäkuun puolivälissä 1940 ja ilmaliikenne kiellettiin vasta sen jälkeen 17.6. alkaen.