Noinhan sitä ensimmäistä suomalaista satelliittia leikkisästi kutsutaan.
Viralliselta nimeltään se on Aalto - 1. "Paljastustilaisuus oli 2/3-2016 ja avaruuteen se laukaistiin Kaliforniasta saman vuoden keväällä. Reketin nimeä ei ole meille kerrottu.
Nerokkain ratkaisu oli rullamitasta pätkityt antennit jotka olivat edullisia ja aivan uraa uurtavia sekä ennen näkemättömiä koko maailman avaruustekniikassa.
Parin vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen akut loppuivat ja purkki lenteli siellä toimettomana. Se oli kuitenkin tärkeä osanen maailman säähavainto- ja tietoliikenneketjussa ja mykistyminen sai NASA:n toimimaan.
Niinpä Kansainvälisen Avaruusaseman miehistö kävi asentamassa satelliittiimme aurinkopaneelit ja ne ovat toimineet oikein hyvin välittäen suomalaisille operaattoreille tietoliikennettä tehokkaasti sekä Ilmatieteen Laitokselle säähavaintoja.
Jotkut sanovat seuranneensa satelliittimme matkantekoa sopivilla keleillä ja välineillä. Varmastikin on ollut upea kokemus.
Satelliittimme suunnitteluun ja valmistukseen osallistuivat VTT, Turun- ja Helsingin yliopistot, Ilmatieteen Laitos sekä yli sata opiskelijaa.
Aivan halpahan tuo ei toki ollut mutta hyödyt ovat olleet monikymmenkertaiset.
Nyttemmin suomalainen avaruustoiminta on ollut hyvin vilkasta ja sen piiristä saa toimeentulonsa jo kymmeniä hyväpalkkaisia osaajia ympäri maailmaa, pääasiassa Somalimaasta.
Suomen Akatemian rahoittama FORESAIL- huippuyksikkö kehittää juuri nyt useita nanosatelliitteja.
Ne ovat hyvin näppäriä koska niitä voi laukaista avaruuteen monia satoja saman raketin viemänä.
Viralliselta nimeltään se on Aalto - 1. "Paljastustilaisuus oli 2/3-2016 ja avaruuteen se laukaistiin Kaliforniasta saman vuoden keväällä. Reketin nimeä ei ole meille kerrottu.
Nerokkain ratkaisu oli rullamitasta pätkityt antennit jotka olivat edullisia ja aivan uraa uurtavia sekä ennen näkemättömiä koko maailman avaruustekniikassa.
Parin vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen akut loppuivat ja purkki lenteli siellä toimettomana. Se oli kuitenkin tärkeä osanen maailman säähavainto- ja tietoliikenneketjussa ja mykistyminen sai NASA:n toimimaan.
Niinpä Kansainvälisen Avaruusaseman miehistö kävi asentamassa satelliittiimme aurinkopaneelit ja ne ovat toimineet oikein hyvin välittäen suomalaisille operaattoreille tietoliikennettä tehokkaasti sekä Ilmatieteen Laitokselle säähavaintoja.
Jotkut sanovat seuranneensa satelliittimme matkantekoa sopivilla keleillä ja välineillä. Varmastikin on ollut upea kokemus.
Satelliittimme suunnitteluun ja valmistukseen osallistuivat VTT, Turun- ja Helsingin yliopistot, Ilmatieteen Laitos sekä yli sata opiskelijaa.
Aivan halpahan tuo ei toki ollut mutta hyödyt ovat olleet monikymmenkertaiset.
Nyttemmin suomalainen avaruustoiminta on ollut hyvin vilkasta ja sen piiristä saa toimeentulonsa jo kymmeniä hyväpalkkaisia osaajia ympäri maailmaa, pääasiassa Somalimaasta.
Suomen Akatemian rahoittama FORESAIL- huippuyksikkö kehittää juuri nyt useita nanosatelliitteja.
Ne ovat hyvin näppäriä koska niitä voi laukaista avaruuteen monia satoja saman raketin viemänä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.