Tuplazener?

Olihan tuossa yksi ihan järkevä ehdotus eli joku valmis muutaman euron hakkuripiiri ja homma sillä selvä.

Teinipoikien söhellystä? Teinipojat usein saavat mopon valot kuitenkin edes joten kuten toimimaan.

Jos haluat asiallisia vastauksia, niin kiinnostaa tietää mikä on magneeton suurin jännite kuormitettuna eikä kuormittamattomana ja mahdollisesti paljonko polttimon läpi menee virtaa.

En tuollaisesta zenerisysteemistä oikein itse perusta mutta saattaisin tehdä homman niin, että tasasuuntaisin ja zenerillä ohjaisin tehotransistoria, joka vain yli 6V jännitteellä auetessaan oikosulkee maata vasten ja transistori lämpenee mopon runkoon. Näin toimiva laite ei häiritse eikä kuormita sähköjärjestelmää ollenkaan paitsi silloin, jos jännite meinaa nousta yli 6V

Toinen vaihtoehto on laittaa tasasuuntaussilta ja 6V regulaattori tai jo ehdotettu hakkuripiiri. Tosin silloin E10 valaisimen runko ei saa olla maadoitettu mopedin runkoon mutta mitään tööttiä se ei häiritse, kun laita elektroniikan vain polttimojohtojen jatkoksi ja töötti toimii edelleen vaihtovirralla ennen tasasuuntaajaa.

https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/tasasuuntaussillat/2953-b500c1500-sp.html

https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/jaenniteregulaattorit/janniteregulaattorit-78xx/3014-7806.html

Anonyymi kirjoitti:

Teinipoikien söhellystä? Teinipojat usein saavat mopon valot kuitenkin edes joten kuten toimimaan.

Jos haluat asiallisia vastauksia, niin kiinnostaa tietää mikä on magneeton suurin jännite kuormitettuna eikä kuormittamattomana ja mahdollisesti paljonko polttimon läpi menee virtaa.

En tuollaisesta zenerisysteemistä oikein itse perusta mutta saattaisin tehdä homman niin, että tasasuuntaisin ja zenerillä ohjaisin tehotransistoria, joka vain yli 6V jännitteellä auetessaan oikosulkee maata vasten ja transistori lämpenee mopon runkoon. Näin toimiva laite ei häiritse eikä kuormita sähköjärjestelmää ollenkaan paitsi silloin, jos jännite meinaa nousta yli 6V

Toinen vaihtoehto on laittaa tasasuuntaussilta ja 6V regulaattori tai jo ehdotettu hakkuripiiri. Tosin silloin E10 valaisimen runko ei saa olla maadoitettu mopedin runkoon mutta mitään tööttiä se ei häiritse, kun laita elektroniikan vain polttimojohtojen jatkoksi ja töötti toimii edelleen vaihtovirralla ennen tasasuuntaajaa.

https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/tasasuuntaussillat/2953-b500c1500-sp.html

https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/jaenniteregulaattorit/janniteregulaattorit-78xx/3014-7806.html

Lue lisää

Lineeariregulaattori ei tuossa kestä, jos tehoa on vähänkin enemmän. Sehän vain muuttaa kaiken ylimääräisen tehon lämmöksi. Linkin regulaattori kyllä kestää 1,5 A, mutta ei kestä edes sitä tarvttavaa 1 A, jos lähtöjännite on liian korkea. Esim. 12 V 1 A tarkoittaa, että regulaattori lämpeää 6 W.

Tuo linkin regulaattori lämpeää vapaasti ilmassa 50 C/W eli 6 W teholla 300 C. Kestää 125 C. Kotelon sisällä lämpövastus 5 C/W eli lämpenisi vain 30 C. Ehkä mopon runkoon pulttaamalla saisi kotelon pysymään alle 90 C? Aika ison jäähdytyselementin se vaatii, jos pulttaus runkoon ei onnistu. Tämä voisi alkaa riittää: https://www.partco.fi/fi/laemmoenhallinta/jaeaehdytyselementit/16917-alu-to220b51.html?search_query=jaahdytys&results=115

Mutta tuo siis olettaen, ettei DC-jännite nouse yli 12 V 1 A kuormalla.

Anonyymi kirjoitti:

Lineeariregulaattori ei tuossa kestä, jos tehoa on vähänkin enemmän. Sehän vain muuttaa kaiken ylimääräisen tehon lämmöksi. Linkin regulaattori kyllä kestää 1,5 A, mutta ei kestä edes sitä tarvttavaa 1 A, jos lähtöjännite on liian korkea. Esim. 12 V 1 A tarkoittaa, että regulaattori lämpeää 6 W.

Tuo linkin regulaattori lämpeää vapaasti ilmassa 50 C/W eli 6 W teholla 300 C. Kestää 125 C. Kotelon sisällä lämpövastus 5 C/W eli lämpenisi vain 30 C. Ehkä mopon runkoon pulttaamalla saisi kotelon pysymään alle 90 C? Aika ison jäähdytyselementin se vaatii, jos pulttaus runkoon ei onnistu. Tämä voisi alkaa riittää: https://www.partco.fi/fi/laemmoenhallinta/jaeaehdytyselementit/16917-alu-to220b51.html?search_query=jaahdytys&results=115

Mutta tuo siis olettaen, ettei DC-jännite nouse yli 12 V 1 A kuormalla.

Lue lisää

Jos funtsaat että aloittajalla 6V polttimo kestää siellä jo nyt ilman regulointia ja haluaa vain jotain varmistaa, niin ei sieltä kovin paljoa yli 6V tule kuormitettuna. Kuormittamaton käämin lepojännite on täysin toisarvoinen tieto.

Suurempi ongelma on siinä, että regulaattori hukkaa öbaut 1.2V jännitettä aina niin tyhjäkäynnillä valot on himmeämmät, toisin kuin tuolla oikosulkutransistorilla, jota ehdotin.

Mutta toki, lineaariregulaattorin lämpökuorma watteina on regun yli jäävä jännite kertaa piirin virta. Yleensähän mopedin jännitteensäätimet olivat noin neljän tulitikkuasin kokoisia ja niissä oli jäähdytyssiilit.

Käämi on myös siinä mielessä erilainen, kun vaikka akku että käämi antaa enemmänkin rajoittuvaa vakiovirtaa, eli vaikkapa 1A riippumatta siitä, onko käämi oikarissa vai 24V polttimossa. Eli käämistä saa paljon enemmän tehoa ulos, kun laittaa suuremman jännitteen polttimon tilalle mutta ongelmaksi muodostuu se, ettei valot pala enää pienillä kierroksilla kunnolla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos funtsaat että aloittajalla 6V polttimo kestää siellä jo nyt ilman regulointia ja haluaa vain jotain varmistaa, niin ei sieltä kovin paljoa yli 6V tule kuormitettuna. Kuormittamaton käämin lepojännite on täysin toisarvoinen tieto.

Suurempi ongelma on siinä, että regulaattori hukkaa öbaut 1.2V jännitettä aina niin tyhjäkäynnillä valot on himmeämmät, toisin kuin tuolla oikosulkutransistorilla, jota ehdotin.

Mutta toki, lineaariregulaattorin lämpökuorma watteina on regun yli jäävä jännite kertaa piirin virta. Yleensähän mopedin jännitteensäätimet olivat noin neljän tulitikkuasin kokoisia ja niissä oli jäähdytyssiilit.

Käämi on myös siinä mielessä erilainen, kun vaikka akku että käämi antaa enemmänkin rajoittuvaa vakiovirtaa, eli vaikkapa 1A riippumatta siitä, onko käämi oikarissa vai 24V polttimossa. Eli käämistä saa paljon enemmän tehoa ulos, kun laittaa suuremman jännitteen polttimon tilalle mutta ongelmaksi muodostuu se, ettei valot pala enää pienillä kierroksilla kunnolla.

Lue lisää

Se polttimohan ei kestä. Siitähän koko jutussa on kyse. Tuskin noin vanhalla mopolla pitkään ajellaan. Saattaa hyvinkin olla 12 V, mutta mittaamallahan tuo selviäisi.

Tasasuuntaussilta vie myös 1,2 V ellei ole Schottky-diodeilla tehty. Joku modernimpi lineaariregulaattori ei veisi kuin 0,1-0,3 V. Esimerkiksi LT1963:sta olen käyttänyt.

Sinänsähän se alkuperäinen Zener-idea oli hyvä, ettei tasasuuntausta tarvita ja ei heikennä lampun kirkkautta ennen kuin se on tarpeen. Niitäkin pitää jäähdyttää ja ne kannattaa laittaa polttimon rinnalle eli käytösaä vain valon ollessa päällä.

Anonyymi kirjoitti:

Se polttimohan ei kestä. Siitähän koko jutussa on kyse. Tuskin noin vanhalla mopolla pitkään ajellaan. Saattaa hyvinkin olla 12 V, mutta mittaamallahan tuo selviäisi.

Tasasuuntaussilta vie myös 1,2 V ellei ole Schottky-diodeilla tehty. Joku modernimpi lineaariregulaattori ei veisi kuin 0,1-0,3 V. Esimerkiksi LT1963:sta olen käyttänyt.

Sinänsähän se alkuperäinen Zener-idea oli hyvä, ettei tasasuuntausta tarvita ja ei heikennä lampun kirkkautta ennen kuin se on tarpeen. Niitäkin pitää jäähdyttää ja ne kannattaa laittaa polttimon rinnalle eli käytösaä vain valon ollessa päällä.

Lue lisää

6V Polttimo ei kestä ikuisesti edes kolmella voltilla. Aloittaja ei ole kertonut meille aikaa kauanko polttimon kärvähtelyyn menee.

Tulkitsin myös tämän ketjun toisen kommentin aloittajaksi, jossa hän kertoo, että antiikkimopon alkuperäinen polttimo on ollut myös 6W (ilmeisesti myös 6V) mutta niitä ei nykyjään joka paikasta saa. Jos magneetosta ilman mitään säädintä tulee 12V niin eiköhän sinne olisi jo tehtaalla laitettu 12V polttimo, ettei siihen aikaan uudesta moposta koko ajan polttimot kärvähtelisi?

Uudemmassa mopossa jossa on jo vakiona jännitteensäädin niin ainoa syy matalalle jännitteelle on ollut se, että valot toimivat pienellä kierrosalueella kunnolla ja sitten suurilla kierroksilla leikataan ylimenevät lämmöksi.

Mitehän tuo zeneri toimii väärän suunnan puolijaksolle? Pitääkö siihen laittaa vielä normaali diodi sarjaan?

Muutenkaan mielestäni omissa kokeiluissa zeneri ei ole ollut kovin tarkka toiminnaltaan, jos miettii että siitä ajetaan virtakin läpi. Esim ledin kanssa sarjassa, ei ledi kerralla syty vaan kirkastuu pikkuhiljaa jännitteen noustessa.

Itse kyllä rakentaisin tuon oikosulkusäätimen tasasuuntaajalla, jonka perään zeneri sarjassa säätövastuksen kanssa jännitejakoon ja jännitejaosta transistorin kannalle. Kun zenerin läpi ajettava virta on pieni, sen toiminnallinen tarkkuus on omien kokeilujeni mukaan monin verroin suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

6V Polttimo ei kestä ikuisesti edes kolmella voltilla. Aloittaja ei ole kertonut meille aikaa kauanko polttimon kärvähtelyyn menee.

Tulkitsin myös tämän ketjun toisen kommentin aloittajaksi, jossa hän kertoo, että antiikkimopon alkuperäinen polttimo on ollut myös 6W (ilmeisesti myös 6V) mutta niitä ei nykyjään joka paikasta saa. Jos magneetosta ilman mitään säädintä tulee 12V niin eiköhän sinne olisi jo tehtaalla laitettu 12V polttimo, ettei siihen aikaan uudesta moposta koko ajan polttimot kärvähtelisi?

Uudemmassa mopossa jossa on jo vakiona jännitteensäädin niin ainoa syy matalalle jännitteelle on ollut se, että valot toimivat pienellä kierrosalueella kunnolla ja sitten suurilla kierroksilla leikataan ylimenevät lämmöksi.

Mitehän tuo zeneri toimii väärän suunnan puolijaksolle? Pitääkö siihen laittaa vielä normaali diodi sarjaan?

Muutenkaan mielestäni omissa kokeiluissa zeneri ei ole ollut kovin tarkka toiminnaltaan, jos miettii että siitä ajetaan virtakin läpi. Esim ledin kanssa sarjassa, ei ledi kerralla syty vaan kirkastuu pikkuhiljaa jännitteen noustessa.

Itse kyllä rakentaisin tuon oikosulkusäätimen tasasuuntaajalla, jonka perään zeneri sarjassa säätövastuksen kanssa jännitejakoon ja jännitejaosta transistorin kannalle. Kun zenerin läpi ajettava virta on pieni, sen toiminnallinen tarkkuus on omien kokeilujeni mukaan monin verroin suurempi.

Lue lisää

Zener on toiseen suuntaan tavallinen diodi eli toimii hienosti kaksi zeneriä sarjassa vastakkain. Tuollaisia voi ostaa valmiina komponentteinakin.

Zenerin jännite muuttuu pari voltin kymmenystä 1 mA->1A. Ko. sovelluksessa ei siis mitään väliä.

LEDillä kokeiltuna näet lähinnä LEDin kynnysjännitteen virtariippuvuutta, joka on paljon suurempi. LED syttyy jo hyvin pienellä virralla, jolloin sen kynnysjännite on reilusti pienempi kuin nimellisvirralla.

Aika paljon enemmän tuossa on osia kuitenkin. Amplified Zener hakusanalla löytyy kovin erilaisia kytkentöjä. Osa käytännössä samoja kuin regulaattori (jonka saa halvemmalla kuin erilliosista kokoamalla) ja osa aivan erilaisia.

Mihin väliin lamppu oli tuossa ajatus laittaa? Jos tasurin jälkeen, pitää huomioda reilun voltin hukka eli lamppu palaa selvästi heikommin pienillä kierroksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Aika paljon enemmän tuossa on osia kuitenkin. Amplified Zener hakusanalla löytyy kovin erilaisia kytkentöjä. Osa käytännössä samoja kuin regulaattori (jonka saa halvemmalla kuin erilliosista kokoamalla) ja osa aivan erilaisia.

Mihin väliin lamppu oli tuossa ajatus laittaa? Jos tasurin jälkeen, pitää huomioda reilun voltin hukka eli lamppu palaa selvästi heikommin pienillä kierroksilla.

Lue lisää

Miksi et sitten vain laita kahta zeneriä vastakkain sarjaan, jos se kerta tuohon sovellukseen tarkkuudeltaan passaa sellaisenaan?? Itse olisi ihan pakko pistä se silta, zeneri jännitejakoon trimmerillä ja darlington perään, tulisi hieno ja tarkka...

Tasasuuntaussillasta tulee 1.2V häviötä ja regulaattorista saman verran lisää. Täytyy kuitenkin muistaa, että sinä missä paristo tai akku on vakiojännitelähde niin niin käämi on enemmänkin vakiovirtalähde.

Näin ollen sarjaan kytketyt jännitehäviökomponentit eivät huononna tilannetta läheskään niin paljoa kuin akkukäytössä tapahtuisi, Käämi pyrkii edelleen antamaan vakiovirtaa. Esim mulla tuli kotarin 12V 60W magneetosta ilman säädintä helposti 230V 500W halogeenilampulle, varmaan täydet jännitteet ellei enemmänkin.

Näitä kaksi sarjaan niin siitä muodostuu yhdessä 6.6W 10W zeneri:
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/diodit/zener-diodit-5w/12911-zener-5w-3v3.html

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et sitten vain laita kahta zeneriä vastakkain sarjaan, jos se kerta tuohon sovellukseen tarkkuudeltaan passaa sellaisenaan?? Itse olisi ihan pakko pistä se silta, zeneri jännitejakoon trimmerillä ja darlington perään, tulisi hieno ja tarkka...

Tasasuuntaussillasta tulee 1.2V häviötä ja regulaattorista saman verran lisää. Täytyy kuitenkin muistaa, että sinä missä paristo tai akku on vakiojännitelähde niin niin käämi on enemmänkin vakiovirtalähde.

Näin ollen sarjaan kytketyt jännitehäviökomponentit eivät huononna tilannetta läheskään niin paljoa kuin akkukäytössä tapahtuisi, Käämi pyrkii edelleen antamaan vakiovirtaa. Esim mulla tuli kotarin 12V 60W magneetosta ilman säädintä helposti 230V 500W halogeenilampulle, varmaan täydet jännitteet ellei enemmänkin.

Näitä kaksi sarjaan niin siitä muodostuu yhdessä 6.6W 10W zeneri:
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/diodit/zener-diodit-5w/12911-zener-5w-3v3.html

Lue lisää

Minä en ole se mopon omistaja. Eihän lampun polttamiseen mitään regulaattorin tarkkuutta tarvita. 6-7 V rajoitus riittää varmasti.

Mopoista ei mulla ole juuri kokemusta. Perämoottoreista on. Niissäkin on magneettotyyppinen valovirtapuola. Vaatii paljon kierroksia, että jännite nousee edes nimelliseen 12 V ilman kuormaa. Kaasu pohjassa sitten jännite saattaa olla niin suuri, että 60-80 W puola polttaa 55 W halogeenin muutamassa minuutissa.

Kun tuossa mopossa on vain 6 W lamppu ollut, tuskin magneeton teho on kovinkaan kummoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en ole se mopon omistaja. Eihän lampun polttamiseen mitään regulaattorin tarkkuutta tarvita. 6-7 V rajoitus riittää varmasti.

Mopoista ei mulla ole juuri kokemusta. Perämoottoreista on. Niissäkin on magneettotyyppinen valovirtapuola. Vaatii paljon kierroksia, että jännite nousee edes nimelliseen 12 V ilman kuormaa. Kaasu pohjassa sitten jännite saattaa olla niin suuri, että 60-80 W puola polttaa 55 W halogeenin muutamassa minuutissa.

Kun tuossa mopossa on vain 6 W lamppu ollut, tuskin magneeton teho on kovinkaan kummoinen.

Lue lisää

Magneetto on varmasti perämoottorissa saman tyyppinen, eli paikallaan oleva rautasydäminen käämi ja kestomagneetit pyörii ohi.

Ihmettelen jos kuormittamattomana jännite ei nouse heti luokkaa 40-150V alueelle. Avoin käämi kun tuppaa nostamaan jännitteet herkästi ja siksi esim. kaikki tappokytkimet oikosulkevat puolan maihin, ettei avoin käämi löisi jännitteestä omia eristeitään rikki.

Tuo mopon magneetto taitaa olla teholtaan aika vastaava kuin fillarin antiikkidynamo. Siinä lapsena huomasin, että 5W 12V polttimo paloi kirkkaammin kuin 5W 6V.

Ilman polttimoa tuollaisesta dynamostakin voi saada sellaisen sähköiskun, että pikkupoika menee toiseen potenssiin.

Anonyymi kirjoitti:

Magneetto on varmasti perämoottorissa saman tyyppinen, eli paikallaan oleva rautasydäminen käämi ja kestomagneetit pyörii ohi.

Ihmettelen jos kuormittamattomana jännite ei nouse heti luokkaa 40-150V alueelle. Avoin käämi kun tuppaa nostamaan jännitteet herkästi ja siksi esim. kaikki tappokytkimet oikosulkevat puolan maihin, ettei avoin käämi löisi jännitteestä omia eristeitään rikki.

Tuo mopon magneetto taitaa olla teholtaan aika vastaava kuin fillarin antiikkidynamo. Siinä lapsena huomasin, että 5W 12V polttimo paloi kirkkaammin kuin 5W 6V.

Ilman polttimoa tuollaisesta dynamostakin voi saada sellaisen sähköiskun, että pikkupoika menee toiseen potenssiin.

Lue lisää

Perämoottoreissa on erikseen käämitys valovirralle ja sytytykselle. Ehkä tuossa on joku jännitettä rajoittava mekanismi tai onhan jo itse käämi pyörivä magneetti sellainen. Maksimijännite riippuu magneettikentästä ja käämityksestä kasvaen lineaarisesti kierrosluvun ja käämien kierrosten mukana. Virta aiheuttaa käämityksessä jännitehäviön ja laskee jännitettä.

Mitään regulointia ei ollut ja alkuperäisosa "lataussäädinkin" on pikkukoneissa pelkkä diodi (siis puoliaaltotasasuuntaus) ja hiukan isommissa tasasuuntaussilta. Uudemmissa saattaa kyllä jo olla regulaattorikin.

Anonyymi kirjoitti:

Perämoottoreissa on erikseen käämitys valovirralle ja sytytykselle. Ehkä tuossa on joku jännitettä rajoittava mekanismi tai onhan jo itse käämi pyörivä magneetti sellainen. Maksimijännite riippuu magneettikentästä ja käämityksestä kasvaen lineaarisesti kierrosluvun ja käämien kierrosten mukana. Virta aiheuttaa käämityksessä jännitehäviön ja laskee jännitettä.

Mitään regulointia ei ollut ja alkuperäisosa "lataussäädinkin" on pikkukoneissa pelkkä diodi (siis puoliaaltotasasuuntaus) ja hiukan isommissa tasasuuntaussilta. Uudemmissa saattaa kyllä jo olla regulaattorikin.

Lue lisää

Se on kaikissa näkemissäni magneetoissa niin, että yksi napa on käämitty ohuemmalla langalla ja se on ainoastaan sytytyspuolaa varten. (siis jos puolan virta ei tule suoraan akulta)

Sitten muissa navoissa on paksumpaa lankaa ja sama lanka kulkee navasta aina seuraavaan napaan mutta käämintäsuunta vaihtuu jokaisen navan välillä. Tämä on siis valopuola.

Valopuolaan teho määräytyy magneettien voimakkuudesta, naparaudan massasta ja kuparilangan määrästä. Eli pari tapaa rajoittaa käämityksen virtaa on laittaa rajoitetun kokoinen naparauta, tietyn tehoiset kestomagneetit tai liian vähän kuparia, mutta kuitenkin sen verran paksua, että se ei kuumene liiaksi.

Tuossa ilmeisestikin tapahtuu jokin rautapiirin kyllästyminen koska esim. polkupyörän antiikkidynamo saavutti pienellä nopeudella maksimivirran, eikä enempää virtaa tullut, vaikka kuinka kovaa polki (tai vaikka oli moottorisahan moottorikin tarakalla)

Tuo ruohonleikkurin akun lataus puoliaaltotasasuuntauksella on halvin tapa toteuttaa homma ja siinä juurikin tarpeeksi heikkotehoinen magneetto rajoittaa virtaa. Täyden akun jännite tosin nousee yli sallitun mutta avoakku sitä jotenkin kestää.

Diodi on vain tasasuuntauksen takia että akulle ei mene vaihtovirtaa. Jos magneeton muuttaisi kokoaaltotasasuunnatuksi, pitäisi varmistua siitä että kuparikäämitys kestää suuremman virran.

Anonyymi kirjoitti:

Aika paljon enemmän tuossa on osia kuitenkin. Amplified Zener hakusanalla löytyy kovin erilaisia kytkentöjä. Osa käytännössä samoja kuin regulaattori (jonka saa halvemmalla kuin erilliosista kokoamalla) ja osa aivan erilaisia.

Mihin väliin lamppu oli tuossa ajatus laittaa? Jos tasurin jälkeen, pitää huomioda reilun voltin hukka eli lamppu palaa selvästi heikommin pienillä kierroksilla.

Lue lisää

Tuossa oli tarkoitus kytkeä magneeton ulostuloon rinnakkain lamppu ja tasuri vahvistettuzener. Ideana on se, että kun vaihtojännite nousee liian ylös niin tasurin perässä oleva zenerkytkentä alkaa syödä virtaa.

Ongelmana toki se, että tuo ei tasaa vaihtojännitettä kunnolla. Kuormitus osuu vain siihen osaan aaltomuodosta joka ylittää asetetun jänniterajan. Jännitteen noustessa siniaalto muuttuu lähemmäs kanttiaaltoa eli se tehollisarvo edelleenkin pääsee nousemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa oli tarkoitus kytkeä magneeton ulostuloon rinnakkain lamppu ja tasuri vahvistettuzener. Ideana on se, että kun vaihtojännite nousee liian ylös niin tasurin perässä oleva zenerkytkentä alkaa syödä virtaa.

Ongelmana toki se, että tuo ei tasaa vaihtojännitettä kunnolla. Kuormitus osuu vain siihen osaan aaltomuodosta joka ylittää asetetun jänniterajan. Jännitteen noustessa siniaalto muuttuu lähemmäs kanttiaaltoa eli se tehollisarvo edelleenkin pääsee nousemaan.

Lue lisää

Jos zerillä rajoittaa esim. 6 V:n, ei sen kanttiaaltoisen vaihtojännitteen tehollisavo ole kuin kynnysjännitteen verran korkeampi kuin 6 V, miinus nollapiste kohdan nousuaikojen jännitevajeet.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa oli tarkoitus kytkeä magneeton ulostuloon rinnakkain lamppu ja tasuri vahvistettuzener. Ideana on se, että kun vaihtojännite nousee liian ylös niin tasurin perässä oleva zenerkytkentä alkaa syödä virtaa.

Ongelmana toki se, että tuo ei tasaa vaihtojännitettä kunnolla. Kuormitus osuu vain siihen osaan aaltomuodosta joka ylittää asetetun jänniterajan. Jännitteen noustessa siniaalto muuttuu lähemmäs kanttiaaltoa eli se tehollisarvo edelleenkin pääsee nousemaan.

Lue lisää

Mutta miten tuo tehollisavon nouseminen on ongelma? Eihän jännite kuitenkaan pääse nousemaan missään vaiheessa yli jänniterajan ja lamppu ei voi siksi vaurioittua?

Luulen että ilmiö on periaatteessa se, että pienilä kierroksilla sähkö on sykkivää vaikka se ei ehkä hehkulampussa paljon näkyisi. Ja tämähän siis tapahtuisi ilman zenereitä.

Jos valot jää toimimaan vaihtovirralla niin konkalla ei voi tasata mutta tasasuunnattuna reilulla konkalla voisi saada rms-jännitteen pysymään korkeammalla vaikka sillasta tuleekin 1.2V häviöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos zerillä rajoittaa esim. 6 V:n, ei sen kanttiaaltoisen vaihtojännitteen tehollisavo ole kuin kynnysjännitteen verran korkeampi kuin 6 V, miinus nollapiste kohdan nousuaikojen jännitevajeet.

Lue lisää

Ei olekaan, mutta myöskään ei ole 6 V silloin kun rajoittamaton AC olisi 6 V. Tuolloin huippu olisi jo 8,5 V ja sen katkaisu 6 V:hen tiputtaa tehollisen jännitteen 5 V paikkeille.

Siis tuollaisella rajoituksella joko rajoittaa liian aikaisin tai sitten ei tarpeeksi. Mitenkään muuten kuin DC:tä lampulle syöttäen tai AC:n RMS:ää mittaus feedbackillä ei saa tarkka 6 V lampulle.

6 V rajoituksella siis 6 V AC-> n. 5 V RMS. 12 V AC->5,5 V RMS ja 24 V AC->5,8 V

Vastaavasti 8,5 V rajoituksella jännitteet olisivat 6, 7,5 ja 8 V

Sopivin voisi olla 7-8 V rajoitus, jolloin 6 V:tä ei vielä juuri rajoitettaisi, mutta 12 V olisi kuitenkin melko alhainen. 7 V:llä 5,5, 6,4 ja 6,7 V ja 8 V:llä 5,9, 7,1 ja 7,6 V.

Mutta millään helpolla kytkennällä tuota ei saa leikattua terävästi mihinkään jännitteeseen. Vaikka se transistorikytkentä poistaa (osan) Zenerin virtariippuvasta jännitteestä jää jäljelle tasasuuntaussillan jänniteriippuvuus, joka voi olla aika huomattavakin eli useita voltin kymmenyksiä,

Kokonaisuudessaan tuo alkuperäinen ehdotus kuulostaa mielestäni parhaalta. Zener-jännite jonnekin 7 V paikkeille, niin toisen Zenerin myötäsuuntaisen diodin kanssa leikkuu tuulee 7-8 V välille ja AC-jännite pitää nousta 12 V paikkeille ennen kuin 7 V RMS menee rikki. Luultavasti lamppu kestää varsin pitkään 7 V, ainakin 12 V lamput kestävät 14 V hyvin pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten tuo tehollisavon nouseminen on ongelma? Eihän jännite kuitenkaan pääse nousemaan missään vaiheessa yli jänniterajan ja lamppu ei voi siksi vaurioittua?

Luulen että ilmiö on periaatteessa se, että pienilä kierroksilla sähkö on sykkivää vaikka se ei ehkä hehkulampussa paljon näkyisi. Ja tämähän siis tapahtuisi ilman zenereitä.

Jos valot jää toimimaan vaihtovirralla niin konkalla ei voi tasata mutta tasasuunnattuna reilulla konkalla voisi saada rms-jännitteen pysymään korkeammalla vaikka sillasta tuleekin 1.2V häviöitä.

Lue lisää

Lampun teho eli hehkulangan lämpötila määräytyy vaihtojännitteen tehollisarvosta. Jos tehollisarvo aaltomuodon muutoksen vuoksi on liian suuri niin lampun käyttöikä lyhenee.

Tilanne zenerrajoittimen kanssa on toki parempi kuin ilman sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olekaan, mutta myöskään ei ole 6 V silloin kun rajoittamaton AC olisi 6 V. Tuolloin huippu olisi jo 8,5 V ja sen katkaisu 6 V:hen tiputtaa tehollisen jännitteen 5 V paikkeille.

Siis tuollaisella rajoituksella joko rajoittaa liian aikaisin tai sitten ei tarpeeksi. Mitenkään muuten kuin DC:tä lampulle syöttäen tai AC:n RMS:ää mittaus feedbackillä ei saa tarkka 6 V lampulle.

6 V rajoituksella siis 6 V AC-> n. 5 V RMS. 12 V AC->5,5 V RMS ja 24 V AC->5,8 V

Vastaavasti 8,5 V rajoituksella jännitteet olisivat 6, 7,5 ja 8 V

Sopivin voisi olla 7-8 V rajoitus, jolloin 6 V:tä ei vielä juuri rajoitettaisi, mutta 12 V olisi kuitenkin melko alhainen. 7 V:llä 5,5, 6,4 ja 6,7 V ja 8 V:llä 5,9, 7,1 ja 7,6 V.

Mutta millään helpolla kytkennällä tuota ei saa leikattua terävästi mihinkään jännitteeseen. Vaikka se transistorikytkentä poistaa (osan) Zenerin virtariippuvasta jännitteestä jää jäljelle tasasuuntaussillan jänniteriippuvuus, joka voi olla aika huomattavakin eli useita voltin kymmenyksiä,

Kokonaisuudessaan tuo alkuperäinen ehdotus kuulostaa mielestäni parhaalta. Zener-jännite jonnekin 7 V paikkeille, niin toisen Zenerin myötäsuuntaisen diodin kanssa leikkuu tuulee 7-8 V välille ja AC-jännite pitää nousta 12 V paikkeille ennen kuin 7 V RMS menee rikki. Luultavasti lamppu kestää varsin pitkään 7 V, ainakin 12 V lamput kestävät 14 V hyvin pitkään.

Lue lisää

Kahden eri tasasuuntaussillan spekseistä katsottuna:

1,5 A keskimääräiselle virralle tehdyn kynnysjännite on 0,01 A virralla 0,62 V, 1 A virralla 0,95 V ja 10 A virralla 1,3 V. 20 A virralle tehdyllä 0,01 A virralla 0,60 V, 1 A 0,78 V ja 10 A 0,92 V.

Tasasuuntaussillassa on aina kaksi kynnysjännitettä eli jopa tuolla 20 A tasasuuntaussilla jännitehäviö vaihtelee 1,2-1,6 V alueella jo 0-1 A virroilla. Piikkivirta on helposti useita A sen rajoitushetken, joten rajoitus on kaikkea muuta kuin terävä.

Terävämpi tulee pelkällä alkuperäisellä kahden Zenerin kytkennällä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olekaan, mutta myöskään ei ole 6 V silloin kun rajoittamaton AC olisi 6 V. Tuolloin huippu olisi jo 8,5 V ja sen katkaisu 6 V:hen tiputtaa tehollisen jännitteen 5 V paikkeille.

Siis tuollaisella rajoituksella joko rajoittaa liian aikaisin tai sitten ei tarpeeksi. Mitenkään muuten kuin DC:tä lampulle syöttäen tai AC:n RMS:ää mittaus feedbackillä ei saa tarkka 6 V lampulle.

6 V rajoituksella siis 6 V AC-> n. 5 V RMS. 12 V AC->5,5 V RMS ja 24 V AC->5,8 V

Vastaavasti 8,5 V rajoituksella jännitteet olisivat 6, 7,5 ja 8 V

Sopivin voisi olla 7-8 V rajoitus, jolloin 6 V:tä ei vielä juuri rajoitettaisi, mutta 12 V olisi kuitenkin melko alhainen. 7 V:llä 5,5, 6,4 ja 6,7 V ja 8 V:llä 5,9, 7,1 ja 7,6 V.

Mutta millään helpolla kytkennällä tuota ei saa leikattua terävästi mihinkään jännitteeseen. Vaikka se transistorikytkentä poistaa (osan) Zenerin virtariippuvasta jännitteestä jää jäljelle tasasuuntaussillan jänniteriippuvuus, joka voi olla aika huomattavakin eli useita voltin kymmenyksiä,

Kokonaisuudessaan tuo alkuperäinen ehdotus kuulostaa mielestäni parhaalta. Zener-jännite jonnekin 7 V paikkeille, niin toisen Zenerin myötäsuuntaisen diodin kanssa leikkuu tuulee 7-8 V välille ja AC-jännite pitää nousta 12 V paikkeille ennen kuin 7 V RMS menee rikki. Luultavasti lamppu kestää varsin pitkään 7 V, ainakin 12 V lamput kestävät 14 V hyvin pitkään.

Lue lisää

Jees. Juuri näin varmasti onkin.. En heti tajunnut, että Zeneri leikkaa vasta Û jolloin RMS on vähemmän. Siniaallolle tuo muotokerroin on se kakkosen juuri mutta en tiedä toimiiko se laskuissa enää silloin, jos siniaallosta on leikattu suoraan yläpuoli pois..

Paljon on puhuttu tasasuuntaussillan jännitehäviöstä mutta mietin sitä, että konkan kanssa voisi saada RMS paljonkin lähemmäksi Û. Ainakin 230V jakeluverkosta sain yli 320V auton moottorilämmitysvastuksen yli käyttämällä siltaa ja lyyttiä. Jännitemittarina oli Fluken true RMS -yleismittari.