Huomeniltana (be'ezrat hashem) vietetään juutalaisperheissä egyptistä paon muistoiltaa , joka tunnetaan 'leil haseder' nimellä; leil (laila) =yö , seder =järjestys. Juhla noudattaa määrättyä järjestystä tai kaavaa ja siitä tämä nimi.
Laitan tässä pelkistetyn selostuksen tästä juhlaillasta osana käytännön juutalaisuutta. Aiheesta löytyy toki paljon nettisivujakin, jos jotakin enemmän kiinnostaa.
Pitkän ja rasittavan valmistelun ja siivouksen jälkeen, leil haseder on kohokohta, jolloin koko perhe ja myös sukulaisia istuutuu yhdessä pääsiäisaterialle. Tällä aterialla muistellaan orjuujen aikoja Egyptissä ja sieltä vapautumista, luetaan pääsiäistarinaa eli hagadaa, lauletaan pääsiäislauluja ja maistellaan välillä sitä sun tätä symbolisoimaan milloin mitäkin.
Tämä saattaa kestää tuntikausia riippuen siitä miten tarkasti hagada luetaan . Varsinainen ruoka tarjotaan vasta lopuksi, joten ei kannata lähteä pääsiäisaterialle nälkäisenä.
Pääsiäisateriaan liittyy eräitä säädöksiä eli mitzvoja , mutta suurin osa tavoista on pelkkiä perinteitä .
Tätä iltaa varten valmistetaan erityinen pääsiäislautanen (ka'arat hapesach), jonka sisältö eroaa jonkin verran eri perheissä suvun synt.perästä riippuen.
Pääsiäislautaselta yleensä löytyy :
- matza -leipiä 3 kpl , jotka ovat happamattomia leipiä, joiden valmistuksessa veden lisäämisestä jauhoihin uuniin laittamiseen ei kulu enempääkuin 18 minuuttia. Voi leipoa itse, mutta yleensä ostetaan valmiina.
-maror eli karvas kuvaamaan kovia aikoja Egyptin orjuudessa, yleensä tähän käytetään salaatin lehtiä, mutta muutkin 'karvaat' vihannekset käyvät
-haroset, joka on omena-pähkinä-viini-ym sose, johon maror kastetaan, muistutttaa orjuujen ajan savityötä
-karpas, yleensä käytetään sellerin lehtiä, joka kastetaan suolaveteen yllyttämään lapsia kysymään neljä kysymystä (kushiot)
-z'roa , joka on kärvennetty kananskoipi, muistuttamaan pääsiäsuhrista, jätetään syömättä
-keitetty kananmuna temppelin aikaisen juhlauhrin muistoksi
Joissakin perheissä lautaselta löytyy myös hazeret eli piparjuurisose, jonka merkitys onsuurinpiirtein sama kuin maror.
Lisäksi illaan mittaan juodaan neljä lasillista viiniä tai viinirypälemehua , muistuttamaan niistä neljästä raamatunkohdasta, joissa Jumala lupaa vapauttaa ja pelastaa kansansa.
Alkuillasta murretaan matzan pala ja piilotetaan lapsille etsittäväksi niin etteivät pitkästyisi illan pidetessä. Palkinto on luvassa lapselle, joka matzan löytää ja palauttaa sen aterian lopulla . Tätä tavallisesti alumiinipaperiin käärittyä matzan palaa kutsutaan afikomaniksi.
Aterian lopuksi täytetään vielä yksi viinilasi ja jätetään se pöydälle profeetta Elijahua varten, jos sattuisi poikkeamaan yöllä.
Laitan tässä pelkistetyn selostuksen tästä juhlaillasta osana käytännön juutalaisuutta. Aiheesta löytyy toki paljon nettisivujakin, jos jotakin enemmän kiinnostaa.
Pitkän ja rasittavan valmistelun ja siivouksen jälkeen, leil haseder on kohokohta, jolloin koko perhe ja myös sukulaisia istuutuu yhdessä pääsiäisaterialle. Tällä aterialla muistellaan orjuujen aikoja Egyptissä ja sieltä vapautumista, luetaan pääsiäistarinaa eli hagadaa, lauletaan pääsiäislauluja ja maistellaan välillä sitä sun tätä symbolisoimaan milloin mitäkin.
Tämä saattaa kestää tuntikausia riippuen siitä miten tarkasti hagada luetaan . Varsinainen ruoka tarjotaan vasta lopuksi, joten ei kannata lähteä pääsiäisaterialle nälkäisenä.
Pääsiäisateriaan liittyy eräitä säädöksiä eli mitzvoja , mutta suurin osa tavoista on pelkkiä perinteitä .
Tätä iltaa varten valmistetaan erityinen pääsiäislautanen (ka'arat hapesach), jonka sisältö eroaa jonkin verran eri perheissä suvun synt.perästä riippuen.
Pääsiäislautaselta yleensä löytyy :
- matza -leipiä 3 kpl , jotka ovat happamattomia leipiä, joiden valmistuksessa veden lisäämisestä jauhoihin uuniin laittamiseen ei kulu enempääkuin 18 minuuttia. Voi leipoa itse, mutta yleensä ostetaan valmiina.
-maror eli karvas kuvaamaan kovia aikoja Egyptin orjuudessa, yleensä tähän käytetään salaatin lehtiä, mutta muutkin 'karvaat' vihannekset käyvät
-haroset, joka on omena-pähkinä-viini-ym sose, johon maror kastetaan, muistutttaa orjuujen ajan savityötä
-karpas, yleensä käytetään sellerin lehtiä, joka kastetaan suolaveteen yllyttämään lapsia kysymään neljä kysymystä (kushiot)
-z'roa , joka on kärvennetty kananskoipi, muistuttamaan pääsiäsuhrista, jätetään syömättä
-keitetty kananmuna temppelin aikaisen juhlauhrin muistoksi
Joissakin perheissä lautaselta löytyy myös hazeret eli piparjuurisose, jonka merkitys onsuurinpiirtein sama kuin maror.
Lisäksi illaan mittaan juodaan neljä lasillista viiniä tai viinirypälemehua , muistuttamaan niistä neljästä raamatunkohdasta, joissa Jumala lupaa vapauttaa ja pelastaa kansansa.
Alkuillasta murretaan matzan pala ja piilotetaan lapsille etsittäväksi niin etteivät pitkästyisi illan pidetessä. Palkinto on luvassa lapselle, joka matzan löytää ja palauttaa sen aterian lopulla . Tätä tavallisesti alumiinipaperiin käärittyä matzan palaa kutsutaan afikomaniksi.
Aterian lopuksi täytetään vielä yksi viinilasi ja jätetään se pöydälle profeetta Elijahua varten, jos sattuisi poikkeamaan yöllä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
:) Mukava kuulla.. Harmi etten vielä pääse pääsiäistä viettämään, mutta ensi vuonna sitten. :)
myös sinulle!
täytetään kyllä jo aikaisemmin, kolmannen maljan jälkeen ennen kuin ovi avataan. Elijahan ratkaisee vaikeat ongelmat ja sederillä on ongelma josta viisaat ja opettajatkaan eivät päässeet yksimielisyyyteen: juodaanko myös lupaukselle "veheveeti.." malja, ts viisi maljaa. Elijan pikari vastaa viidettä maljaa (joka on, mutta ei juoda)ja samalla kertoo että lopulta "hatisbi" ratkaisee vaikeudet.
siinä juuri ennen 'shfoch hamatcha' se kai PITÄISI täyttää.
Tässä vaiheessa vaan alkaa jo väsyttää ja nälättää ja monissa ei-uskonnollisissa perheissä 'seder' alkaa sekoittua.
Muuten, joidenkin selitysten mukaan ovi avataan, jotta köyhät ja osattomat saisivat tulla sisään nauttimaan juhla-ateriasta.
Hag Pesach sameach vekasher!
kasher vesameach!
Olit ihan hienosti laittanut erään näistä perinteistä.
Eri "juutalaisyhteisöillä" on hieman toisistaan poikkeavia perinteitä ja symboleja, sekä merkityksiä.
Tämä ei ole tietojesi aliarviointia vaan laitan vain erään toisen perinteen. En ole poiminut tätä miltään nettisivulta vaan juutalaiskäytännöstä. Laitan vain osan lähinnä niitä kohtia jotka poikkeaa laittamastasi.
Poltettu sääriluun palanen tai linnunkoipi.
Poltettu kananmuna. Kuvaa pyhiinvaeltajien uhria temppelissä. Sillä surraan myös temppelin hävitystä.
Kitkerä yrtti. On yleensä piparjuurta.
Haroset: Omenan, pähkinän tai mantelin, kanelin ja viinin sekoitus. Tämä kuvaa muurilaastia jota israelilaiset käytti egyptissä. Maultaan se on herkullista ja se taas kuvaa Jumalan hyvyyttä kun ei antanut israelilaisten murtua orjuudessa.
Karpas vihannekset: Usein lehtisalaattia, persiljaa, perunaa tai selleriä. Alkuruokana ennen ateriaa. Kastetaan suolaiseen veteen muistuttamaan kyynelistä joita israelilaiset vuodatti Egyptissä.
Elijahun pikari täytetään joissain perinteissä alkuillasta. Sitten Hagadan osoittamalla hetkellä avataan ovi ja toivotetaan Elijahu tervetulleeksi.
Perinteitä on monia, mutta tuokin on eräs "virallisista". Itse juhlahan on monta tuntia ja sisältää paljon muuta.
ja siksi mainitsinkin, että annan pelkistetyn selostuksen, vaikka mielestäni pääsiäiskulhosi sisältö muistuttaakin paljon antamaani.
Itse käytän pelkkiä luonnon yrttejä esim. kitkerä yrtti eli maror on kaalimaitiainen (hebreaksi maror haginot) tai sikuri (hebr. olesh). Molemmat mainitaan pääsiäistä koskevissa kirjoituksissa.
Haroset reseptejäkin löytyy varmasti vaikka millä mitalla ja kaiken aikaa keksitään uusia, vaikka epäilenkin mahtavatko ne paljonkaan muistuttaa alkuperäistä sosetta.
Mutta pääatarkoitushan näissä tavoissa on sanoman välittäminen tuliville polville oli se sitten perunan tai sellerin muodossa.
Tarkoitin vain sitä, että perinteitä on tosiaan paljon. En halunnut mitenkään väheksyä enkä halveerata tekstiäsi.
Mielestäni on vain hyvä tietää että monella tapaa vietetään näitä eri juhlia, eikä voi sanoa mikä on oikein. Juhlien vietossahan on suurin osa erilaisia perinteitä ja kulttuureja.
Tuskinpa mitään vietetään niinkuin niitä on alkujaan vietetty.
Toivottavasti et pahastunut, se ei ollut tarkoitus.
Hagadasta sem verran, että se on yli 2000v vanha. Keskiajalla se kirjoitettiin ensimäisen kerran yhtenäisenä muistiin ja todennäköisesti 1700- luvulla sai nykyisen muotonsa.
tuollaisesta pahastunut. Viestisi oli aivan asiallinen. Olen myös aina valmis oppimaan uusia asioita ja opittavaa tosiaan löytyy.
Tärkeintä, että keskustelu jatkuu ja se on mielenkiintoista.
Muuten täällä foorumeilla oppii kyllä kasvattamaan aika paksun nahan eikä ihan pienistä enää ota nokkiinsa.
On oikein hyvä käytäntö, että olet jo muutamaankin kertaan kertonut juutalaisista tavoista. Itse olen aina välillä lueskella niitä kaikenlaisista kirjoista, mutta tuntuu, että perinteitä on niin paljon, että mikään niistä ei jää mieleen. Näin kun kytket ne tiettyyn aikaan, niin jäävät paremmin mieleen. Aikuisen oppiminen onkin parhaimmillaan sellaista situationaalista.
Toivottavasti jatkat omaksumaasi käytäntöä.
Tällaisena käytännön ihmisenä minulle vain on helpompaa kirjoittaa käytännön asioista.
Muuten tämä pääsiäistarina on tarkoitettu luettavaksi juuri lapsille, siis välitettäväksi tuleville polville. Siksi se sisältääkin paljon erilaisia 'leikkejä' ja lauluja. Myös nämä symboliset ruuat ja tavat auttavat muistamaan tarinan paremmin kuin pelkkä korvakuulo. Aluksi tarina kerrottiin ulkomuistista ja vasta myöhemmin (en osaa sanoa milloin)se kirjoitettiin 'hagadaksi', jota on ajan mittaan kuitenkin jonkinverran muunneltu.