"Hengellisyys, suhde Jumalaan" on 14 asiasta kaikkein vähiten tärkeä, kaikkien vähiten suosittu onnellisuuden osatekijä, ks. tiedotteen lopussa olevat yhteenveto: https://www.eva.fi/blog/2021/07/20/koronakriisi-kolhaisi-suomalaisten-henkista-hyvinvointia/
Vähiten tärkeä onnellisuuden edellytys
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mihinpä sitä hengellisyyttä tarvitsee jos tiede ja uutisvirta pystyy selittämään rationaalisesti ympäröivää maailmaa. Henkinen hyvinvointi voi jopa kasvaa kun ei tarvitse käydä kuuntelemassa lahkolaissaarnaajien älyttömyyksiä. Toinen selkeä asia on kontaktien vähenemisen myötä vähentyneet kyttäysmahdollisuudet. Korona-aikana on paljon vaikeampi kytätä mitä perverssiyttä ja syntiä se naapuri tekee. Riittävän pitkään kun korona jatkuisi niin nämä älyttömimmän sosiaaliseen kontrolliin perustuvat lahkot kuihtuisivat pois kun ihmiset huomaisivat, että heillä on omat aivot.
Henkisyys ja hengellisyys ovat eri asioita. Hengellisyys on uskonnon pilaamaan henkisyyttä. Henkinen hyvinvointinon tärkeää kaikille.
Minulla Jumala tuo merkityksen elämälle, siksi tärkein.
Jatkan:..
Pitää elämässä muutakin kuin se ainainen Jeesus
joka tekee ihmiset palstalla katkeriksi ja tyhmils
eli Luterilaisiksi
hengellinen suhde jumalaan oli viimeisenä 🤣 ei taida jumala tehdä onnelliseksi muuta kun hulluimmat 🤣🤣🤣
Minulla nimenomaan uskoontulo poisti tyhjyydentunteen elämästäni. Nuorena,
17-vuotiaana elämässäni oli asiat hyvin: oli terveyttä, rahaa riittävästi, olin koulun parhaita oppilaita, tyttöystäväkin. Silti tämä kaikki hyvä ei tyydyttänyt minua, sisimmässäni koin tyhjyyttä, elämästäni puuttui jotain. Uskovainen koulukaveri ojensi minulle hengellisen traktaatin: "Jumala rakastaa sinua" (alla linkki), ja siitä minulle selvisi, kuka Jeesus on. Seuraavan vuoden lopulla tulin uskoon.
Nyt 66-vuotiaana voin sanoa, että EI MIKÄÄN MUU kuin
[Isä Jumalan, Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen] läsnäolo elämässäni tyydytä hengellisen elämäni syvimpiä kaipauksia ja tarpeita.
Nyt minulla on vielä enemmän ulkonaista hyvyyttä kuin silloin alle 20-vuotiaana, josta hyvyydestä olen tietenkin kiitollinen Jumalalle.
On vaimo, lapsia ja lapsenlapsia. Kohtuullisen hyvä toimeentulo, asunto, auto, mopo, kesämökki, perintönä saatu metsäpalsta, rahaakin säästössä. Ikään nähden terveyskin melko hyvä. Mutta tästäkin kaikesta hyvästä huolimatta elämässäni olisi tietty tyhjyys ja tyytymättömyys ellen olisi uskossa Herraan Jeesukseen Kristukseen.
Tätä kuvaa erään hengellisen laulun sanat:
(Kappaleen esitti Pro Fide yhtye 1970-luvulla, 2 ensimmäistä säkeistöä).
"Jos joskus sydämessäs oot tuntenut tyhjyyden
niin varmaan miettinyt oot silloin syytä sen
Mä voisin kertoa syyn tuohon tyhjyyteen
sä ehkä uskot ehkä naurat sanoillein
Sä väität onnen saapuvan kanssa rikkauden
ja uskot nautintojen poistavan tyhjyyden
Mut silti sydämessäs ääni tuo entinen
ei usko valheisiin vaan tahtoo totuuden"
Vihkisormuksiimme on kaiverrettu "Ps. 73:28"
Psalmin jae kuuluu näin:
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi."
Neljä tosiasiaa:
https://docplayer.fi/6227163-Jumala-rakastaa-sinua-nelja-tosiasiaa.html