Karkuruus rehotti heti kun taistelut aina kiihtyivät ja sotimisessa oli jo pakkopullan makua. Monissa yksiköissä veteraanien muistelujen mukaan oli "innoton ilmapiiri". Sotaväsymys oli yleinen. Armeijan laatutasoa heikensi takaisin riveihin kutsutut 1901-1908 ikäluokat. Lopulta jopa jääkäripataljoonissa Vuosalmella ilmeni pelkuruutta ja pakoilua. Kannaksen rintama tilanteen vakauttamiseen tarvittiin pari asiaa:
1) Itä-Karjalan tyhjentäminen suomalaisista
2) Stalin ei antanut Govoroville tämän pyytämää kahta läpimurtoarmeijakuntaa
Miettikääpä vähän. Talvisodan lopulla NL keskitti Kannakselle 730 000 miestä. Kesällä 1944 noin 260 000 joista vain 188 000 varsinaisia suorittavien yhtymien sotilaita. Panssarivaunuja 70% vähemmän kuin helmikuussa 1940. Silti suomalaisilla paskat housuissa.
1) Itä-Karjalan tyhjentäminen suomalaisista
2) Stalin ei antanut Govoroville tämän pyytämää kahta läpimurtoarmeijakuntaa
Miettikääpä vähän. Talvisodan lopulla NL keskitti Kannakselle 730 000 miestä. Kesällä 1944 noin 260 000 joista vain 188 000 varsinaisia suorittavien yhtymien sotilaita. Panssarivaunuja 70% vähemmän kuin helmikuussa 1940. Silti suomalaisilla paskat housuissa.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Marsalkan löperön johdon ansiota. Antoi joukkojen lököillä yli 2,5 vuotta.
” Marsalkan löperön johdon ansiota. Antoi joukkojen lököillä yli 2,5 vuotta.”
Kannaksen VT-linjaa linnoitettiin tuon 2,5 vuoden ajan ja jäljet siitä näkyy yhä etenkin Siiranmäessä. VT-linja oli vain turhan lähellä etulinjaa eikäsiihen päässeet joukot kyenneet pysäyttämään vihollisen rynnistystä!
Se siitä "Marsalkka ei ollut tarpeeksi anti-kommunistinen" -skeidasta!
Veteraani muisteli meille varusmiehille v 1978: "meidät oli paljon huonommin koulutettu kuin teidät". Suomalaiset sotilaat 1941-44 olivat myös melko aliravittuja eivätkä fyysisesti erityisen vahvoja.
Sota-aikana armeijassa sai ruokaa niukasti , mutta riittävästi. Tuskinpa sotaveteraani oli vieressä seuraamassa sen ajan koulutusta.
Vielä+1930-luvun+lopulla+lähes+20%+kutsuntoihin+osallistuneista+hylättiin+fyysisten+ja+psyykkisten+vajaavaisuuksien+vuoksi.
Ja säästösyistä. Nämä miehet koulutettiin sitten Välirauhan aikana! Se oli suurponnistus!
Vaikuttaa siltä jotta yksihlö kirjoittelee, mutta karkuruuteen liittyy myös mielenpettäminen, hermot on menneet, muutamat aikalaiset ovat sen myös sanoneet.
Näin ollen karkureiden pelkureiksi nimittäminen kertoo hyvien tapojen ja sivistyksen puutteesta.
” Näin ollen karkureiden pelkureiksi nimittäminen kertoo hyvien tapojen ja sivistyksen puutteesta.”
Kun taas koiraslotiksi nimittely kuvaa mainiosti Tarkkispojan suurta sibvistystasoa!
Tajuttiinko Suomessa vuonna 1941 että Saksan strategiset resurssit, esim öljyvarannot olivat aivan liian riittämättömät voittamaan sota?
Hitler ryssi voiton jättäessään Moskovan valtaamatta suoraan liikkeestä.Sen jälkeen olisi Leningrad kukistunut ja reitti Murmanskin satamaan sulkeutunut.Seuraavana kesänä olisi otettu Kaspianmeren öljy ja sotatalous olisi ollut kestävällä pohjalla vuosiksi eteenpäin.Melko varmasti Normandian maihinnousu olisi jäänyt tekemättä.
Kun hyökkäystä Moskovaan viivytettiin se käynnistyttyään menetti liikevoimansa pakkasessa ja lumessa ja neuvostoliittolaisten Siperiasta tuomat verekset divisioonat yllättivät saksalaiset jotka perääntyivät osin paniikiomaisesti toistasataa kilometriä.Tämä ensimmäinen Neuvostoliiton torjuntavoitto järkytti pahasti Hitleriä.Hän todennäköisesti alkoi aavistella,että Idän sotaretki saattaisi käydä paljon kalliimmaksi kuin oli arveltu.
Oliko Moskovassa öljylähteitä? 😆
"Oliko Moskovassa öljylähteitä? 😆"
Ei tietenkään.Sen sijaan Moskovassa oli suuri määrä raskasta teollisuutta ja se oli maan tärkein liikenteen solmukohta.Ei olisi siperialaiset divisioonat ennättäneet ryhmittyä hyökkäämään jos olisi pitänyt aloittaa kaukaa Moskovan itäpuolelta.
Oisko Bakun öljykentät olleet mahdolliset vallata jonkinlaisella erikoisoperaatiolla? Laskuvarjojääkärit jne. sinne ja brandenburgilaiset.
Vuonna 1942 alettiin uskomaan….
hitler oli kuin nykyinen makron, mies vailla realismia....
jooo, suomen kaarti sinne tislaamaan öljyä ? ehkä suomen vihreät laskuvarjoilla ?
Taistelutahdon pohjanoteeraus koettiin huhti-kesäkuussa 1944 eikä se kovin korkeaksi noussut enää jatkosodan viimeisinä viikkoina. Vielä matalammaksi moraali vajosi Lapin sodan aikana. Yleensä siinä vaiheessa kun sodan loppu häämöttää taistelumoraali vajoaa pohjamutiin (vrt amerikkalaiset Vietnamissa 1970-71).
Monet+asiantuntijat+ovat+toista+mieltä
Täyttä höpöpuhetta ja sodassa selvän tappion kokeneen maan omaa propagandaa jolla kasvot yritettiin säilyttää.
》》 Elo-syyskuun vaihteessa 1944 Suomen kenttäarmeija oli paremmassa kunnossa aseiden, varustusten ja materiaalin osalta kuin kesäkuun alussa 1944.《《
Saksa toimitti lisää aseita, MUTTA parikymmentuhatta miestä oli kuollut, kymmenet tuhannet haavoittuneet, tuhansia kokeneita upseereja oli pois pelistä kaatuneina ja haavoittuneina.
Näitä ei voitu korvata!
A. E Martolan mukaan yli 35-vuotiaiden miesten taisteluarvo (taistelujoukoissa) oli varsin heikko.
//// Kainalniemen Hiki
Monen ,ielestä pn nimimerkki Kainalohien kommenttien taso varsin heikko.
Et pysty kumoamaan kenraali Martolan näkemystä.
////Kainalniemen Hiki
Kumoamaan? Sehän on pelkkä näkemys muiden joukossa! Korpraali Möttönen totesi, että 35-vuotias suomalainen sotilas oli huimasti parempi kuin Puna-armeijan juntti kaartissa! Et pysty kumoamaan Möttösen todistusta!
”Taistelutahdon pohjanoteeraus koettiin huhti-kesäkuussa 1944 eikä se kovin korkeaksi noussut enää jatkosodan viimeisinä viikkoina.”
Erityisiä ” sulkuyksiköitä” (zagradotrjady) asetettiin vahvistamaan NKVD:n yksikköjä. Ne kulkivat Neuvostoliiton rintaman takana ja ampuivat sotilaat, jotka jättäytyivät jälkeen tai yrittivät paeta taistelusta. Sodan aikana nämä joukot ampuivat 158.000 Neuvostoliiton sotilasta
Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891-1991.
Kun Neuvostoliitto oli romahtamaisillaan saksalaisten uhatesssa Stalingradia Stalin antoi heinäkuun 28. päivänä 1942 päiväkäskyn no 227. ”Ei askeltakaan taaksepäin”, jota ei tunnustettu julkisesti ennen kuin vasta 1988. Se määräsi joukot puolustamaan Neuvostoliiton maaperän jokaista metriä ”viimeiseen veripisaraan”, ja uhkasi”panikoivia” ja ”pelkureita”, jotka laistavat velvollisuudestaan. Erityisiä ” sulkuyksiköitä” (zagradotrjady) asetettiin vahvistamaan NKVD:n yksikköjä. Ne kulkivat Neuvostoliiton rintaman takana ja ampuivat sotilaat, jotka jättäytyivät jälkeen tai yrittivät paeta taistelusta. Sodan aikana nämä joukot ampuivat 158.000 Neuvostoliiton sotilasta; 436.000 vangittiin, 422.000 pantiin ”hyvittämään verellään” rikoksensa isänmaata vastaan palvelemalla erityisissä rangaistuspataljoonissa, joita käytettiin kaikkein vaarallisimpiin tehtäviin.
Tiihonen: Ratkaisu Kannaksella
Eri joukko- osastoista saadut sotavangit kertoivat yhtäpitävästi, että hyökkäyshenki oli miehistön keskuudessa huono, mieliala apaattinen, pelko suomalaisiakohtaan suuri ja vain kovan kurin pakoittamina (alkoholin nauttimisen jälkeen) joukot saatiin hyökkäämään. Ll/JR 129/63. KaD:n aliluutnantin mukaan mieliala kaartilaisten keskuudessa ei ollut kehuttava. Läpimurtojoukkoina kaartilaiset nimittivät itseään usein rangaistuskomppanialaisiksi (strafniki). Omasta rykistö- ja krh.tulesta sekä ilmapommitusten epätarkkuudesta aiheutuneet suuret tappiot olivat olleet omiaan lisäämään tällaista mielipidettä. Suomalaisolosuhteet vaikuttivat myös kielteisesti miesten mielialaan. Kaartin joukot oli pääasiassa koulutettu taistelemaan avomaastossa, mutta ei suomalaisessa, jossa tykistö- ja panssariaseen tuki eivät päässeet laajuuksiinsa. Tämä aiheutti sekasortoa ja vaikutti kielteisesti mielialaan. Tyytymättömyytä herätti sekin, että etulinjassa e.tarvikehuolto oli epäsäännöllistä samalla kun päällystö ryyppäsija käytti miehistön muona- ja viina-annoksia.
Tiihonen toisti suomalaisen sotapropagandan ja Päämajan ylioptimistisia kliseitä. Wikipediakaan ei enää käytä Tiihosta uskottavana lähteenä Kannaksen taistelujen osalta.
Ei sen kummempaa propagandaa kuin omasikaan! Puna-armeija hyökkäsi kun oli pakko: sen perustaja, Trotski, sanoi aikoinaan: puna-armeijalainen on hyökätessään pantava valitsemaan edestä tulevan todennäköisen kuoleman ja takaa tulevan VARMAN Kkuoleman välillä!
Näin lisättiin hyökkäyshenkeä!
Lue tuolta kuinka asiat oli 1944:
Taistelutehon laskemiseen vaikuttaneet tekijät sodan 1941-44 aikana ja siitä tehtävät johtopäätökset
Junttila, Paavo (2016)
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-2723-6
Latausosoite:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119886/Junttila_net-1.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kapteeni Paavo Junttila diplomityö,
Sotakorkeakoulu 1952
Tuosta diplomityöstä on Junttilan laatima artikkeli ja se on luettavissa tuosta Tiede ja Ase kirjasta:
Tiede ja Ase nro 13, 1955
Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu
sivut 12-47
P. Junttila:
Eräitä näkökohtia taistelutehon laskemiseen vaikuttaneista tekijöistä sodan 1941-44 aikana.
Lähteenä kirjan artikkeliin on kapteeni P. Junttilan Sotakorkeakouluun tekemä diplomityö 1952.
Samaisesta kirjasta (nro 13 Tiede ja ase) sivulta 25:
Divisioonien ja armeijakuntien komentajien lausunnot vuosien 1941-44 väliseltä ajalta:
- "Vasta sen jälkeen kun joukoissa vallitsee ehdoton kuri, voidaan niiltä odottaa saavutuksia niin hyvin vaativien marssien kuin raskaiden taistelujenkin aikana."
- "Kurista tingittiin liian paljon. Rautainen kuri luo rautaisen taistelutahdon."
- "Tehokkain ja paras keino hiippailuilmiön ehkäisemiseksi on tiukan ja sotilaallisen kurin ylläpitäminen."
- "Kurikysymyksen, joka laajakantoisuutensa vuoksi saattaa olla ei yksinomaan mielialanhoidon vaan koko taistelumme avainprobleema, kipeys tunnetaan nimenomaan karkuruutena, jota onkin useimmissa tapauksissa pidettävä puhtaasti kurittomuusilmiönä."
Kun vastustaja oli murskaavan ylivoimainen ei mitkään kurikampanjat auttaneet. Aina kun puna-armeija mursi suomalaisten puolustusasemat 1944 alkoi karkuruus rehoittaa.
taistelutahtoa oli, mutta se sodanjohto oli "eläkkeellä" 1944... -ei ollut valmistauduttu salamasotaan, esim.. viipuriin oli tiet sillat, rautatiet murrostamatta, miinoittamatta!!! osa silloista ehjiä.. jne.. varastot jäi... suunnittelematon pako se oli.
ei todeksi uskoisi!!!
Syvä puolustus suunnittelematta ja järjestämättä, vaikka tietoa oli NL valmisteluista ja mallista, taktiikasta tehdä hyökkäys. tiedustelutietoakin oli!
Siis monista selityksistä huolimatta toimimaton sodanjohto monella tasolla oli syy siihen, että viipuri meni viikossa tai 10pv aikana.
Sotilaat olisi taistelleet jos sodanjohto olisi toimnut ja suunnitelmat olisi olleet järkeviä.
Mutta valmistautumista ei ollut.
Niin sitten kaikki meni viiveellä, ja viimeisellä pakolla. Veriuhri oli suuri.
Mutta hyvä oli että se NL salamasota sai toimia aikaan vähitellen.
Ja tuhoava puna-armeija seisahtui.
》》 suunnittelematon pako se oli.
ei todeksi uskoisi!!!《《
Hyvin pitkälti näin oli.
On käsittämätön juttu kuinka kaikki merkit kertoi tulevasta suurhyökkäyksestä ja siitä huolimatta mitään ei tehty. EI käytetty tykistöä, ei pommitettu, ei siirretty varikkoja taakse. EI MITÄÄN. Kaikki jäi kun juostiin vähintään 10km päivässä taaksepäin. Tuhannet miehet kuoli turhaan ja sitten tykistöherrojen ( Mandelin ) kanit olisi pitänyt pelastaa, tykeistä viis...
Ammuksia oli asemissa aivan liian vähän ja lisää ei saatu vaikka pyydettiinkin. Tykistökomentajat nimenomaiseti kielsivät moiden täydennyksen, vaikka osalla pattereista oli ammukset likimain lopussa jo 9.6. iltapäivällä. Edes 9.6. päivän jälkeen yölläkään ei ammustäydennystä annettu eikä kenties saatukaan. Kuorma-autoilla riitti ajoja kanikoppien kuskauksessa... Olikohan 10. D:n Mandelin se kaninkasvattaja-tykkipomo, jos nyt oikein muistan. Perkjärvelle jäi noin 80 000 ammusta ja paljon muutakin. Ammusten evakuointia taakse yritettiin järjestää sitten kun se oli jo liian myöhäistä. Olisi ajettu nekin vähät asemiin ja ammuttu naapurin niskaan kun ei muutakaan voitu. Nyt useimmat tykit jäikin kylminä naapurille!
Yhteydetkin meni heti poikki ja tulikomennotkin taisi jäädä monelle patterille saamatta. Osa tykeistä ammuskeli vastatykistötoimintaa ennalta suunnittuihin ja tiedettyihin maaleihin. Tuollaisen ammuskelun vaikutuksista ja tuloksista ei ole saatu mitään tietoa varmaan tähänkään päivään menenssä.
Tirrosen Jylisevät tykit -kirja antaa hyvän kuvan tuosta sekamelskasta.
Majuri Eino Tirronen on kirjoittanut v.1980 julkaistun erittäin hyvän kirjan - Jylisevät tykit, mm. Valkeasaaren tapahtumista 9-10.6.1944.
PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN
Kesäkuun 10. päivänä 1944 Suomen kenttätykistö kärsi suurimmat yhden taisteluvaiheen materiaalitappiot koko sodan aikana. Painopistesuunnassa ollut IV Armeijakunnan 10. Divisioonan tykistö menetti samana päivänä 64 tykkiä, joiden joukossa oli lähes koko järeä ja kaukotykkikalusto. Kannaksen taistelujen luonteesta kertoo muun muassa Kenttätykistörykmentti 9:n tappiovaiheet. Pääasemassa rykmentti menetti 12 kevyttä haupitsia (122 H 10-30) ja 19 kevyttä kanuunaa (76 K 02). Tappiot täydennettiin nopeasti reservitykistöstä, mutta Sahakylässä ja Rokkalanjoella rykmentti menetti jälleen 14 kanuunaa (76 K 02). Uusi täydennys tuli 20.6.– 2.7. välisenä aikana. Kaksinkertaisia menetyksiä kokivat myös Raskas patteristo 25 ja Järeä patteristo 1. VT-linjalle keskitettiin kaikkiaan 28 patteristoa ja neljä patteria tykkien lukumäärän ollessa 350. Reserviyhtymien tykistö oli nyt mukana taistelussa. Muutamaa päivää myöhemmin kalustomenetykset jatkuivat. Kesäkuun 14.–18. 1944 välisenä aikana tappiot olivat 35 tykkiä. Lisäksi menetettiin 11 sivutykkeinä ollutta rykmentinkanuunaa (76 RK 27). IV Armeijakunnan kokonaistappiot olivat 117 tykkiä. Naapurin, III Armeijakunnan 2. Divisioona menetti pääasemassa 10.6.1944 kaikkiaan 17 tykkiä, joiden joukossa olivat sivutykkeinä käytetyt viisi rykmentinkanuunaa. Rannikkotykistörykmentti 2:n tappiot olivat 17 kevyttä kanuunaa (14 kappaletta 75 K 17, ja kolme 76 K 37) sekä Kellomäen kolme tykkiä
PUOLET KANNAKSEN TYKEISTÄ MENETETTIIN
Kesän 1944 taistelussa Karjalan kannaksella menetettiin yhteensä 151 tykkiä, joiden joukossa oli valitettavan paljon raskasta ja järeää kauaskantoista kalustoa. Tappiot olivat mittavat, peräti 49 prosenttia Kannaksen tykistön kokonaisvahvuudesta.
Kannaksella menetettiin lähinnä ensiluokan kalustoa. Toki Perkjärven varikolla oli jonkin verran korjattavaakin kalustoa ja muutamia Talvisodassa menettyjä, mutta Jatkosodan alussa takaisin vallattuja tykkejä, joita ei enää oltu otettu käyttöön. Näitä oli vaikkapa muutama ns. japanilaishaupitsi (2 kpl 150HJ), joita jäi 11 kpl NL:lle Summassa Lähteen lohkolla 1940. Yksi noista tykeistä päätyi Petroskoihin Leninin patsaan tilalle.
Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla jätettiin tarkoituksella kömpelöä ja raskasta linnoitustykistöä, mallia De Bang, joiden ammukset oli ensin ammuttu loppuun. Niitä jätettiin 49 kpl. Toki oikeaakin ja kunnollista kalustoa menetettiin tuollakin suunnalla.
Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, kertoo sivuilla 537-540 nuo lukemat.
s. 539-540:
IV AK menetti Kannaksella 117 kenttätykkiä
III AK menetti Kannaksella Vaskisavotassa 17 tykkiä
Itä-Karjalassa ja Laatokan suunnalla menetettiin 123 tykkiä, joista jäykkälavettisia oli 49 kpl.
II AK menetti Maaselän suunnalla 10 tykkiä
Kaikkiaan vallattiin 842 tykkiä, (joista osa oli Talvisodassa menetettyjä) ja menetettiin 316 (tai 318) tykkiä (Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, s. 538).
IV AK:n esikuntapäällikön tyttö, Heidi Hautala, erosi lopultakin.
Kunpa isänsäkin olisi eronnut kesällä 1944 Kannaksen taisteluiden riehuessa kovimmillaan, niin olisi tuhansia suomalaismiehiä säästynyt kuolemalta. Taavetti "Pappa" Laatikaisen johdolla IV AK:n virheet oli niin suuria, että lopulta tarvittiin erillinen Oesch:n johtama KaJoKe, eli Kannaksen Joukkojen Esikunta, ohittamaan tämä kaikkien munausten mestarijoukko!
Kalliit päivät Kannaksella 1944
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4385&p=23239#p23239
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heidi_Hautala
Tirronen Eino Jylisevät tykit
Karisto, 1980, 291 s., 1.painos
Suominen: IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESÄLLÄ 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA
http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat/
Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12, 1993
Reijo Suominen: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa s. 108
"Ennen kuin ryhdytään tarkastelemaan IV Armeijakunnan huollon järjestelyjä kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa, lienee paikallaan esitellä yleisesti armeijakunnan huoltoa ja sen järjestelyjä."
Armeijakunnan huoltojärjestelmä kesällä 1944
---
Heidi Hautala meni kohusta kohuun ja lopulta oli erottava.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heidi_Hautala
11. lokakuuta 2013 Hautala ilmoitti eroavansa ministerin toimesta.
"Taisteluvälinehuollon siirtäminen takaisin huoltopäällikön johtoon 21.7. viittaa siihen, etta toiminta ei ollut täysin kitkatonta"
Keijo Suominen
IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESALLA 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA
Ennen kuin ryhdytään tarkastelemaan IV Armeijakunnan huollon järjestelyjä kesällä 1944
taisteltaessa VKT-asemassa, lienee paikallaan esitellä yleisesti armeijakunnan huoltoa
ja sen järjestelyjä.
Armeijakunnan huoltojärjestelmä kesällä 1944
Armeijakunnan huollon johtaminen
"Asiaa pahensi vielä tykisto-osaston ja huolto-osaston sijoittuminen eri paikkoihin, vaikka tykistäkomentaja johti taisteluvälinehuoltoa.
Huoltoa olisi voitu johtaa määrätietoisemmin. Alaisille olisi pitänyt antaa esikäskyjä huollon toteuttamisesta, koska operatiivisen käskyn ja huoltokäskyn valmistumisen välilla oli jopa vuorokauden aikaviive.
Huoltokäskyn laadintahan oli pääosin rutiinia. Tässä suhteessa IV Armeijakunnan huoltopäällikkö ei onnistunut."
Tykkipomoja, etenkään Sippolaa, EI SAANUT HÄIRITÄ YÖLLÄ!
EI saanut vaikka oli sota ja tilanne kriittinen monella suunnalla.
Viipurissa nukuttiin makeasti... ja sikeästi.
Sippola palkittiin sodan jälkeen ja säilytti virkansa armeijan leipäpuussa.
Niin varmaan Mandelinkin.
Mikä pointtina aloituksessa? Että oli se vaan hieno mies toi Stalini? Vai ryssän armeijassa ei koettu sotaväsymystä eikä rintamakarkuruutta? Vai olisi Stalini voinut valloittaa koko Suomen, muttei suurena Suomi-ystävänä tätä tehnyt? Vai suomalaiset sotilaat olivat surkeita sotilaita? Vai.............?
Onko tämän Stalinia ylistävän ja suomalaissotilaita mollaavan sepustuksen takana joku niljakas ex-stalinisti, nykyinen putinisti, vai joku muu kieroontunut Suomi-vihaaja?
Onko tämä tarkkispoika Ilkka Luoman hyvä toveri kenties?
Tusknpa vain nykymaailmassa toberi enää toista löytää…
Käy juttelemassa psykiatrin kanssa ongelmistasi pääsi kanssa, saat lähetteen Niuvaan hoitoon.
Etköhän toveri tarvitse itse hoitojasi? Olet sentään saanut Nato-kannatuksen nousuun;-D
Suomalaisten kyvystä käyttää uutuuksia kertoo faktat, ja toimitetusta 25 000 Panzerfäusteista vain 4 000 käytettiin taisteluun. Suomalaisille aseen mukana tullut käsikirja sisälsi kuvauksia siitä, mihin ase tähdätään Neuvostoliiton T-34- ja US Sherman-tankissa, aniharva alkuun ymmärsi putken tarkoitusta.
Saksassa kiertää huhu, että puna-armeijan vastaavat olivat hölmöiltä suomalaisilta käyttämättä jääneitä.
Ei niitä pois annettu.
>> Saksalainen ohjekirja käännettiin ja käyttöön koulutettiin! <<
Joukoille jaetuissa laatikoissa oli 4 kpl nyrkkejä, MUTTA EI suomenkielisiä ohjeita. Huhtikuussa Suomeen tuodun 1. erän myötä oli koulutusta järjestetty hyvin pienelle panssarintorjuntaupseerien joukolle, siis muutamia kymmeniä max. Näitten piti viedä oppinsa yksiköihin ja kouluttaa "loppukäyttäjiä". Se oli kokonaan tekemättä kun suurhyökkäys alkoi. Koulutuskäytössä oli ollut jonkinlainen suomenkielinen ohje käytössä.
Siihen aikaan saksankieltä osattiin ja niinpä kieltä taitavat suomenteli laatikoissa olleita ohjeita ja suurin vaikeus liittyi sähkösytytteisen nyrkin pariston asennukseen. Ilman sen oikeaa asennusta nyrkkiä ei saatu toimintakuntoiseksi eli ei voitu ampua.
Viipurin taisteluiden aikana, ( mm. Uuno Tarkin kirjoissa mainitaan ), nyrkkejä kerrotaan lojuneen hylättynä juoksuhaudoissa laatikoittain kun niitä ei osattu käyttää.
Mistä muualta punaiset olisivat niitä noin RUNSAASTI saaneet.
Pikakoulutus JR 7:ssa: ammuttiin iso kivi näytösluonteisesti ja opetettiin pariston laittaminen paikoilleen.
Siiranmäen taistelu käytiin 13-16.6.1944 eli kyllä uudet panssarintorjunta-aseet oli aika pian käytössä.
Siiranmäen taisteluissa 13-16.6.1944 tuhottiin panssarintorjunnan toimesta ainakin 28 panssarivaunua, jotka jakaantuivat eri aselajeille seuraavasti:
- Panssarinyrkit 2 kpl
- Panssarikauhut 19 kpl
- 75 K/40 6 kpl
- 76 K/27 1 kpl
Lähteenä Panssari -lehdessä 1956 ollut Adof Ehrnrootin itsensä laatima juttu Siiranmän panssarintorjunnasta. Se löytyy Savon prikaatin historiaa -kirjasta hieman lyhennettynä.
Väänänen Kyösti: Savon prikaatin historiaa. Savon prikaatin ja sen perinnejoukkojen vaiheita Suomen itsenäisyyden ajalla. Mikkelin sotahistoriaa muinaisuudesta nykypäivään. Savon Prikaatin kilta, 1987, 520 41 värill. liitekarttaa s., painos:
Taistelukertomuksista kirjoitettua
http://www.jr7.fi/joomla/index.php/taistelutmenu.html
http://www.jr7.fi/joomla/index.php/taistelutmenu/2-uncategorised/50-puolustustaistelut-ayrapaanharjun-vuosalmen-lohkolla-20-6-alkaen.html
"Hyökkäyksen painopiste oli oikealla, missä aluksi 5 ja klo 9.00 aikaan toiset 5 uusimmanmallista rask.ps.vaunua tunkeutui I/JR49:n etumaisiin asemiin Saumalammen länsipuolella. Vaunujen päällä ja jäljessä seurannut jalkaväki lyötiin hajalle ja tuhottiin. Klo 9.15 ryhmittyi vihollinen uudelleen ja yritti tulivalmistelun turvin edetä sisäänmurtokohtaan. Tykistömme hajoitti kuitenkin hyökkäysryhmityksen nytkin alkuunsa. II/JR7 lähetti kuusi ps.kauhuryhmää naapurin avuksi. Kauhuryhmämme saivat 7 täysosumaa, mutta kaikki vaunut pystyivät klo 11.30 poistumaan I/JR49:n asemista. Ainakin yhden vaunun miehistölle todettiin aiheutetun tappioita."
Ei näköjään Panssarikauhunkaan osumat läheskään aina tuhonneet vaunuja. Tuolla on paljon kuvauksia kuinka vaunuja tuhottiin eri tilanteissa.Kovia paikkoja Siiranmäessä.
http://www.jr7.fi/joomla/index.php/taistelutmenu/81-torjuntataistelut-siiranmaella.html
"Vastahyökkäyksen aikana sekä yön kuluessa tuhottiin p.a. ps.kauhuilla 7 KV- ja 3 T-34-vaunua. Klo 23.00 aikaan saatiin murtoaukko hetkellisesti tukituksi, mutta vihollinen avasi vastahyökkäyksellä Seppälän talon raunioitten ja Vehmaisten tien väliin uuden murtoaukon. Asemiemme sisäpuolella oli tällöin vielä neljä tulittavaa ps.vaunua. Ev.luutn. Varko suoritti klo 23.30 ja uudelleen klo 0.30 tykistövalmistelun edeltämän vastahyökkäyksen. Klo 0.53 tuhottiin viimeinenkin asemissamme ollut Klim, jolloin saatiin saaliiksi mm. 2 pst.tykkiä ja 5 kk:ä, mutta puoli tuntia myöhemmin oli vihollinen lähettänyt murtokohtaan kaksi uutta Klimiä."
"Siiranmäen taisteluissa 13-16.6.1944 tuhottiin panssarintorjunnan toimesta ainakin 28 panssarivaunua"
Muistappa nyt se tosiasia että kun Päämaja esitti että Kannaksella "tuhottiin" 750 panssaria niin todellinen lukema onkin ollut vain 294.😄
## Muistappa nyt se tosiasia että kun Päämaja esitti että Kannaksella "tuhottiin" 750 panssaria niin todellinen lukema onkin ollut vain 294.😄 ##
Pidä sinä vaan oma "uskosi", minä luotan enemmän useista lähteistä lukemaani tietoon.
Kaninkasvattaja ja EI SAA HÄIRITÄ YÖLLÄ - tykistön komentajat pikaesittelyssä:
Oskar Valdemar Mandelin (3. joulukuuta 1898 Helsinki – 28. tammikuuta 1998) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oskar_Mandelin
Talvi- ja jatkosota
Talvisodassa Mandelin oli patteristonkomentajana. Välirauhan aikana hän oli 1. prikaatin Lemille sijoitetun patteristonkomentajana sekä prikaatin tykistökomentajana suorittaen samalla tykistön komentajakurssin. KTR 9:n komentajaksi hänet nimitettiin jatkosodan sytyttyä 19. kesäkuuta 1941, missä tehtävässä hän oli 19. marraskuuta 1944 saakka. Hänen johtamansa rykmentti tuki Valkeasaaren taistelussa 10. divisioonaa. Mandelin oli samalla divisioonan tykistökomentaja.
Sotien jälkeen
Sodan jälkeen hän oli joukukuun lopulta 1944 alkaen KTR 4:n III patteriston komentajana. Hän suoritti yleisen komentajakurssin vuonna 1947. Patteristo siirtyi 28. syyskuuta 1951 Hämeenlinnaan, jossa sen esikunta ja kolme tulipatteria majoittuivat Suomen kasarmeille kaksikerroksiseen tiilirakennukseen. Esikunta siirtyi omaan rakennukseensa seuraavana vuonna. Mandelin oli osan komentajana olo ajastaan kenttätykistörykmentti 4:n komentajan sijaisena. Hän luovutti komentajan tehtävät 2. helmikuuta 1953 everstiluutnantti Tauno Rantalalle. Mandelin nimitettiin KTR 1:n komentajaksi 10. helmikuuta 1953 alkaen, kunnes hän luovutti komentajan tehtävät 23. syyskuuta 1956 eversti R. E. Hirvalle.
Oskar Isak Sippola (21. elokuuta 1896 Alatornio – 6. kesäkuuta 1970) oli suomalainen jääkärieversti. Hän oli sotilaskoulutuksen ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri. Tulikasteensa hän sai Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Hän oli osana luomassa itsenäisen Suomen tykistöä. Hän osallistui Suomen sisällissotaan jääkäritykistössä ja myöhempiin sotiin divisioonan ja armeijakunnan tykistökomentajana. Sotilasuransa hän päätti sotilasläänin komentajana
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oskar_Sippola Talvi- ja jatkosota
Sippola osallistui Talvisotaan 5. divisioonan tykistökomentajana ja osallistui taisteluihin Karjalankannaksella. Välirauhan aikana hän toimi II armeijakunnan tykistökomentajana. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin IV armeijakunnan (nimi myöhemmin Kannaksen ryhmä ja uudelleen IV armeijakunta) tykistökomentajaksi. Sotien jälkeen hän toimi armeijakunnan tykistökomentajana vuoteen 1948 saakka, jolloin hänet nimitettiin Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajaksi, jossa tehtävässä hän palveli vuoteen 1956 saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta. Hänet on haudattu Hämeenkyröön.
Onneksi Suomalaisten veteraanien taisteluteho oli täysin riittävä siihen, että voimasuhteilla 3,5 versus 200 miljoonaa saatiin tarvittavat torjuntavoitot ja päästiin jatkamaanbeloa vapaana ja demokraattisena kansana!
Kiitos heille!
Kylläpä täällä on paljon viisaita neuvomaan jälkikäteen (jälkiviisautta) kuinka olisi pitänyt milloinkin toimia. Nyt tiedämme asioista paljon laajemmin ja monipuolisimmin, aikalaisilla oli paljon huonommat näkymät asioihin kuten yleensä nykyäänkin.
nykyajasta voimme nähdä, miten naiivia toiminta on, hallitus ja politiikka on idealismin pauloissa. - idealismi on super naivia nytkin. Suomen hallitus on eu-suomettumisen aikana menettänyt kaiken itsenäisyyden ja toimintakyvyn. Ollaan taloudellisestikin nettomaksajan asemassa, taloudellisessa huonossa kehityksessä vuosikymmeniä . Ilman omaa päätösvaltaa.
Samoja tunnelmia oli 1944, oltiin kiinni isommassa kuviossa. Ja oma sodanjohto osaaminen oli huonoa juuri 1944. - ei valmistautumista. tiedot ohitettiin, jne....
Pakkopullaahan sotiminen pääosalle Suomen armeijan miehistöstä oli Stalingradin jälkeen. Tajuttiin että Suomi on häviämässä hyökkäyssotansa.
Itärintamalla+tammi-huhtikuussa+1944+Neuvostoliiton+panssaritappioista+(tuhotut)+alle+3%+aiheutui+panssarinyrkeistä+ja+kauhuista.+Mikäli+sama+tahti+on+ollut+koko+vuosi+on+vain+600-700+neuvostopanssaria+tuhottu+näillä+lähitorjunta-aseilla+koko+itärintamalla+v+1944.
Panssarinyrkki ja panssarikauhut ovat lähitorjunta aseita. Itärintamalla on hyvin vaihtelevia maastoja Ukrainan ja Itä-Euroopan avoimet mastot ja esim. Suomen peitteinen masto ovat torjunnan kannalta aivan erilaisia.
Arvioita ei voida tehdä samanlaisina koko rintaman alueella. Suomessa on helpompi päästä riimittävän lähelle maalia kun taas muualla itärintamalla ei niillä etäisyyksien takia saavuteta yhtä suuria torjunta lukuja.