Oli liian rajua kustantajalle. Linnan armotonta tekstiä oli siivottava. Mutta totuus tuotiin kyllä riviveteraanien sulla julki. Vuonna 1944 Suomen armeija sai selkäänsä. Myöhemmin kaikenmaailman kiilusilmä-aatut kiistävät kaiken tämän. Virallinen kertomus siistittiin.
Erillinen pataljoona 25 ei ollut ainut joka näki tuona kesänä jotain aivan muuta kuin "upean torjuntavoiton" (Putkisen kaltaisten typerä väite). Suomelle saneltiin rauhanehdot.
Erillinen pataljoona 25 ei ollut ainut joka näki tuona kesänä jotain aivan muuta kuin "upean torjuntavoiton" (Putkisen kaltaisten typerä väite). Suomelle saneltiin rauhanehdot.
Vastaukset 38
Vanhimmat
"Torjuntavoittoa" on mukava glorifoida, mutta pitäisi myöskin ajatella sen hintaa ja kesän 1944 taistelun turhuutta. Tuhansia miehiä teurastettiin, jotta Suomi pääsi takaisin samaan neuvotteluasemaan missä se oli keväällä ollut - tai ei edes aivan samaan vaan astetta huonompaan, sillä välillä oli menetetty Viipuri ja Itä-Karjala ja kärsitty valtavia miestappiota. Suomen armeija ei kesäkuussa 1944 ollut moraalisesti eikä sotilaallisesti valmis ottamaan vastaan venäläisten suurhyökkäystä. Puna-armeija ei enää ollut sama kuin v. 1941. Venäläiset olivat kehittäneet eri aselajien massiiviseen ja koordinoituun käyttöön perustuvan offensiivisen sotataitonsa murskaavaksi nyrkiksi, joka puhkaisi suomalaisten puolustuksen kuin paperin kesäkuun paniikinomaisina päivinä 1944. Usean divisioonan verran suomalaisjoukkoja lähti pakoon kun rintama luhistui. Kannas oli täynnä harhailevia, demoralisoittuneita lyötyjä miehiä. Suomalaiset eivät enää halunneet taistella. Sota oli hävitty. Ja venäläiset vaativat nyt Suomea antautumaan ehdoitta. Tähän katastrofitilanteeseen oli hallituksen ja päämajan politiikka maan vienyt.
Lend Lease apina taas ihastelee puna-armeijan rikollista toimintaa Stalinin aloitettua laittoman hyökkäyksensä, rullatuolibolsu tukenaan. Suomi säilytti itsenäisyytensä kun muut Itä-
Euroopan maat joutuivat vuosikymmenien sorron kohteeksi, kunnes onnistuivat irrottautumaan sortohallinnon kynsistä.
Dresdenin pommitus oli pahimpia lännen roistovaltioiden tekemiä tukenaan bolsuhallinto idässä.
On se ollut kunnia asia panna pieni maa polvilleen. Kunniakkaasti tämä pieni maa taisteli omien rajojensa puolesta. Ryssällä vain oli suurempi armeija panna likoon, mutta urhoollisesti Suomen pojat taisteli tuota rosvojoukkoa vastaan.
Niin nytkin rosvojoukko on tukemassa armeijansa Ukrainan, rauhallisen maan kimppuun. Ve näjällä ei ole mitään tietoa rauhallisesta neuvottelusta, vaan aina on tankit pantava liikkeelle.
Vaatimukset ovat sen kaltaiset, joita ei sivistynyt maa edes rauhallisesti esitä saati sitten sotajoukkonsa kanssa käy alistamaan rauhallisia ihmisiä.
Venäjällä, entisellä Neuvostoliirolla on aina ollut tapana käydä pienempiensä kimppuun niin
kuin koulukiusaajalla tavallisessa elämässä. Se katsoo oikeudekseen vaatia itsenäisten maitten alueita hallintaansa kuten alkukantaisina aikoina ryöstäjät tulivat valloittamaan toisten alueita. Venäjän sivistystaso on jäänyt tuonne 1700-luvulle. Lienee Putin niin taantunut. Toivottavasti sieltä löytyy viisautta asettumaan historiallisesti nykyaikaan.
Asiat hoidetaan ilman tankkeja eikä olla vaatimassa alisteiseen asemaan naapureita.
"Tuomiopasuuna soi.
Suomen armeija sai selkäänsä. Pettyneenä, tai oikeammin petettynä vailla toivoa ja uskoa se vetäytyi tehden halutonta vastarintaa. Kauan aikaa oli sen kivijalka murentunut, ja nyt romahti kaikki. "
Linna, Sotaromaani
Sitäkö ryssä nyt toitottaa ylpeänä, kun sai yliotteen pienestä naapurista. Oliko tuo kovin kunniakasta. Puna-armeija rellesti ja kyllä se sai aika mukavasti heti alkuun turpiinsa, mutta kävi sitten hieman parantamassa asevarusteluaan. Ottivat oppia Suomen pojilta ja ikävä kyllä, pärjäsivät paremmin.
Nyt elämme nykyaikaa ja elämän tapamme ovat hieman sivistyneemmät kaikissa Euroopan maissa. Pyrimme neuvotteluteitse sopimaan asioista, kuten sivistyneet ihmiset tekevät. Putin ei tuota osaa tehdä, hän haluaa rellestää noine tankkeineen pienemmän maan rajalla ja pelotella ihmisiä, ajaa heidät pois kotikonnuiltaan.
1944 Linna oli jo katkeroitunut raakki jota ei enää päästetty linjoille vaan pidettiin koiraslottana kaukana rintaman takana. Tämä tietysti näkyy kirjassaankin.
Älä nyt, sähän oot sanaseppo, kirjota ihmeessä pöytälaatikkoosi satujas.
Sinun vikinäsi ei vähennä Linnan teosten arvoa ! Jos kansalliskirjailijaa ei olisi jo valittu, olisi Linna kiistaat valittu sellaiseksi.
Äyräpään kirkon raunioiden viimeiset suomalaiset 7.7.1944
11.8.2014 16:24 Veikko Huuska
https://web.archive.org/web/20180106151515/http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173608-ayrapaan-kirkon-raunioiden-viimeiset-suomalaiset-771944
Jatkosota oli onneton sota Suomen kansalle. Muutkin kuin rintamapoliisi Taavetti Heikkinen päätyivät samaan johtopäätökseen.
Olihan se pitkä neljä vuotta kestänyt sota, jonka lopussa olimme hetken hätää kärsimässä!
Mutta onneksi pelastuimme!
Viipurin valtauksen (20.6.1944) jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
- Tienhaarassa
- Viipurin lahdella
- Tali-Ihantalassa
- Vuosalmella
- ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa
Ennen torjuntavoittoja hyökkääjä vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ennakkoehtona rauhanteosta! Torjuntavoitot saivat Stalinin luopumaan vaateestaan!
Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
"Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!"
Hahaha ja taas jäi pöhveIi valeestansa kiinni, mikä siinä on , ettet ikinä opi?
Moskovaan
Uusi presidentti saattoi sen sijaan saman tien tiedustella Tukholman ja Kollontain kautta, suostuisiko Neuvostoliitto vastaanottamaan Suomen valtuuskunnan keskustelemaan aselevosta tai rauhanehdoista. Ennakkoehtoina Suomea vaaditaan katkaisemaan välittömästi suhteensa Saksaan ja häätämään sen joukot maasta syyskuun puoliväliin mennessä. Jälkimmäistä vaatimusta pidetään syystä epärealistisena, mutta tätä toivotaan voitavan muuttaa Moskovassa.
Salaisessa istunnossaan 2. syyskuuta eduskunta hyväksyy ehdot. Vastapuolella on opposition kiivas IKL sekä osa kokoomuksen ja maalaisliiton edustajista, mutta päätös rauhanneuvotteluihin ryhtymisestä voittaa äänin 108 - 45.
Kuuntele pääministeri Hackzellin radiopuhe
Aselepo astuu voimaan. Pääministeri johtaa valtuuskuntansa Moskovaan 7. syyskuuta mukanaan puolustusministeri Walden, yleisesikunnan päällikkö Heinrichs sekä ulkoministerin venäjää puhuva veli Oskar Enckell. Viikon ajan joukko saa pysyä hotellissaan ilman, että heitä otetaan vastaan.
Odotus ei johdu niinkään isäntien epäkohteliaisuudesta vaan viime hetken neuvotteluista Neuvostoliiton ja Britannian välillä. Jälkimmäisen mielestä lopulliset rauhanehdot pitää jättää odottamaan monenvälisiä neuvotteluja, minkä lisäksi sotakorvaussummaa on kohtuullistettava. Churchillin kerrotaan muistuttaneen Stalinia bolsevikkien vanhasta maksiimista, jonka mukaan alueluovutuksia tai sotakorvauksia ei tullut vaatia. Tähän generalissimus vastasi, että hänestä "on vanhemmiten tullut konservatiivi".
Periaatteessa Stalin suostui brittien vaatimuksiin, mutta ensimmäisestä neuvottelutapaamisesta tuli silti käytännössä Molotovin yksinpuhelu. Käytännön ongelma tuli heti siitä, etteivät suomalaiset olleet tehneet vielä mitään saksalaisten häätämiseksi. Onnekkaasti piakkoin tuli tieto saksalaisten epäonnistuneesta maihinnousuyrityksestä Suursaareen, jossa suomalaisten vangiksi jäi 700 hyökkääjää.
Neuvottelupäivän rasitukset ottivat Hackzellin voimille siinä määrin, että hän paluumatkalla hotelliin hän sai vaikean halvauskohtauksen. Tilalle valtuuskuntaa johtamaan oli kutsuttava ulkoministeri Enckell. Neljän päivän kuluttua kaikki on selvää: Suomen eduskunnalle annetaan välirauhansopimuksen ehdot hyväksyttäviksi 19. elokuuta kello 12 mennessä. Moskovasta on toistamiseen tuomisina raskas sanelurauha.
Lykkäät pötyä!!
Oletko laskenut kuinka monta kertaa olet tämän kopioisi suoltanut?
Täyttä tosiasiaa !
” Hahaha ja taas jäi pöhveIi valeestansa kiinni, mikä siinä on , ettet ikinä opi?”
Kerrotko taas, että mikä on se vale?
No etkös osaa lukea päivämääriä?
Salaisessa istunnossaan 2. syyskuuta eduskunta hyväksyy ehdot. Vastapuolella on opposition kiivas IKL sekä osa kokoomuksen ja maalaisliiton edustajista, mutta päätös rauhanneuvotteluihin ryhtymisestä voittaa äänin 108 - 45.
Aselepo astuu voimaan. Pääministeri johtaa valtuuskuntansa Moskovaan 7. syyskuuta mukanaan puolustusministeri Walden, yleisesikunnan päällikkö Heinrichs sekä ulkoministerin venäjää puhuva veli Oskar Enckell. Viikon ajan joukko saa pysyä hotellissaan ilman, että heitä otetaan vastaan.
Odotus ei johdu niinkään isäntien epäkohteliaisuudesta vaan viime hetken neuvotteluista Neuvostoliiton ja Britannian välillä. Jälkimmäisen mielestä lopulliset rauhanehdot pitää jättää odottamaan monenvälisiä neuvotteluja, minkä lisäksi sotakorvaussummaa on kohtuullistettava. Churchillin kerrotaan muistuttaneen Stalinia bolsevikkien vanhasta maksiimista, jonka mukaan alueluovutuksia tai sotakorvauksia ei tullut vaatia. Tähän generalissimus vastasi, että hänestä "on vanhemmiten tullut konservatiivi".
Periaatteessa Stalin suostui brittien vaatimuksiin, mutta ensimmäisestä neuvottelutapaamisesta tuli silti käytännössä Molotovin yksinpuhelu.
Suomen eduskunnalle annetaan välirauhansopimuksen ehdot hyväksyttäviksi 19. elokuuta kello 12 mennessä. Moskovasta on toistamiseen tuomisina raskas sanelurauha.
Eli sotakorvaukset puolitettiin, Iso-Britannian vaatimuksesta, vasta sen jälkeen, kun aselepo astui voimaan, ei sitä ennen!
Tässähän oli Iso-Britannian taholta kyse siitä, että haluttiin taata sodan jälkeen sahatavaran, selluloosan ja paperituotteiden saatavuus Suomesta jälleenrakentamisen tarpeisiin.
Tämä myös auttoi Suomea sodan jälkeen valuuttatulojen muodossa.
Et sitten lukenut? Käytin samoja päiviä ja samoja termejä!
Hahhaa no ethän käyttänyt, väitit että sitä ennen!
"Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!"
Onko noin vaikeaa myöntää, että olet valehdellut tällä palstalla satoja kertoja?
Kumpi osa nyt on muka valetta! Aselepo tuli 4.9. Ja Välirauha 19.9.!
” rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944. Varsinaiset sotatoimet olivat päättyneet jo 4.–5. syyskuuta 1944”
Haluatko muita termejä käyttää, lillukka?
Hehehe et sitten osaa myöntää, että olet valehdellut?
Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi Välirauhan 4.9.1944 ja aselevon. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!
No siinä on se vale, minkä olet satoja kertoja tännekin kopioinut.
Hahaha sinäkin luulet olevasi jokin Suomen sotahistorian tietäjä, etkä kuitenkaan tiedä edes päivämääriä, etkä tiedä edes dokumentoituja tapahtumia ratkaisevista Suomen historian tapahtumista:-D Olet joutavanpäiväinen horisija;)
”Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!”
Tämä teksti oli viimeisssä jutussa! Kopioit omasi VIELÄ AIEMMASTA! Miksi harrasta filunkia jopa aivan turhissa asioissa?
Eli kerrotko nyt, mikä tuossa n valetta? Et ollut edes lukenut;-D
” Väinö Linna, Sotaromaani:"taistelu alkoi, Suomen armeija sai selkäänsä”
Minulla on sekä ”Sotaromaani” että ”Tuntematon sotilas” hyllyssäni ja täytyy todeta, että Linnan kirja on 500 sivua pitempi kuin sinun versiosi!
Mitä sisältöihin tulee niin molemmissa todettiin selkeästi, että sota hävittiin enkä muista kyllä, että sitä puolta olisi kukaan edes kiistänyt!
Linna itse li sitä mieltä, ettei mitään olennaista edes postettu ja että julkaistu versio oli parempi versio kuin Sotaromaani! Olennpitkälti samaa mieltä!
Sinä taas mesoat oman agendasi mukaan ja kun vihaat Suomea ja suomalaisuutta niin mielipiteesi on helposti ennalta arvattavissa.
Jatkosodan me hävisimme, mutta neukun kanssa sotiessa on yhtä tärkeää se, MILLÄ TAVALLA HÄVITÄÄN! Sinua stallarina miellyttäisi versio, jossa maa miehitetään ja sovjetisoidaan!
Suomalaiselle (joihin et henkisesti edes lukeudu) on se vaihtoehto myrkkyä ja juuri siltä kohtalolta osaltaan myös Linnan kuvaamat sotilaat meidät pelastivat!
Suomen ainoa turva on itsenäisyys, oma-aloitteisuus.
1939 saksa petti ,
1940L englanti ja us petti teheranissa, antoi Suomen NL armoille.
Nykyään ei ole luottamista länteen, ei venäjään.
Ja us, nato, eu on viekkaita pelureita. Ikävä kyllä Suomi kelpaa vain nettomaksajaksi.
Linna oli kaunainen punikki, joka vihasi Suomea
Vai vihasi? Toisin kun kaltaisesi vetelys Linna taisteli Suomen puolesta rintamalla ja teki kovaa tehdastyötä sodan jälkeen Suomen nostamiseksi taas jaloilleen.
Sitten sinunlaisesi ikänsä tyhjäntoimittaja nimitellee Linnaa. Mitäs sinä olet saanut aikaiseksi Suomen tai ylipäätään kenenkään hyväksi?
Rintamalla pakon edessä taisteli, mutta Staromaanissa saamme kuulla kekkoslaiset käsityksety historiasta ja suomalaisista. Kuten muissakin romaaeissa. Valkoinen Suomi oli tälle punikille kauhistus. Puna-aate ja Suomen tuhoaminen kaikki kaikessa
Lapsi siellä jokeltelee hurraaisänmaallisia lorujaan !
Tosiasia on se että ellei kansalliskirjailijan arvoa olisi jo ollut annettu Sillanpäälle, ei mikään mahti olisi estänyt Linnaa saamasta sitä !
Linnan realistiset kuvaukset sodan todellisuudesta ärsyttävät suunnattomasti iikollien
hurraaisänmaallisia vänrikkistoolien lukijoita.
Ne Kekkoslaiset käsitykset historiasta ovat pitäneet meidät rauhassa ja antaneet mahdollisuuden kehittyä hyvinvointivaltioksi, mikä teikäläisiä suuresti harmittaa !
”Linnan realistiset kuvaukset sodan todellisuudesta ärsyttävät suunnattomasti iikollien
hurraaisänmaallisia vänrikkistoolien lukijoita.”
Eivät ne ärsytä ketään! Sotiminen on ikävää ja sotiin joudutaan! Usin ei asiassa ole valinnan varaa kuten 30.11.1939, kun Stalinin Puna-armeija vyöryi ilman sodanjulistusta rajan yli!
”Ne Kekkoslaiset käsitykset historiasta ovat pitäneet meidät rauhassa ja antaneet mahdollisuuden kehittyä hyvinvointivaltioksi, mikä teikäläisiä suuresti harmittaa !”
Ei harmita yhtään! Suomen menestys on meille kaikki kaikessa! Suomettuminen päättyi , kun Neuvostoliitto romahti 1991. Pikemminkin Tuntematon sotilas oli ongelma muinaisille neukkukirjailijoille ja lienee yhä venäläisille, koska sitä ei sanatarkasti koskaan käännetty! Syykin on selvä! Venäläiset ovat kansalliskiihkoisia ja heidän kirjoissaan kirkasotsaiset ja paksuniskaiset neukkusankarit tekevät uljaita sankaritekoja ja lahtaavat kasapäin vihollisia! Todellisuudessa he lähes aina kärsivät suuremmat tappiot kuin vastapuoli johtuen tuhlailevasta sotimistyylistä!
Mikä sitten kiikastaa ”Tuntemattoman” julkaisemisessa! Yksi suomenkielistä kirjallisuutta julkaiseva venäläiskirjailija sen ääneen totesi! Syynä on Antti Rokka ja ne 52 neukkuruumista Talven 1942 taistelussa!
Uskokoon ken haluaa!
Miksi suomalaisten pitöäisi sietää sossuja? Yksi kansa, yksi tahto
Venakot kertovat tarinaa kuten Venäjän historia sen kertoo ja siellähän on käännetty koko historia mullin mallin, aina Neuvostoliiton eduksi. Näin ollen noitten venakoitten kanssa ei kannata kiistellä, kaikki perustuu valheelliselle propagandalle. Siellä ei osata totta puhua eikä käydä rehellistä keskustelua.
Venäjällä annetaan vain aseitten laulaa. Siellä on jääty niin alkukantaiselle tasolle sivistyksessä, joten ei muuta kuin tappelemaan.
Tottahan se oli, Linna oli kommari ja kuolikin kommarina. Kommarit halusivat Suomen Nuvostoliiton vallan alle, mutta onneksi emme siihen sortuneet. Kyllä olisi ollut karmea kohtalo, kuten Baltian maalaisilla.
Onneksi hekin ovat itsenäisiä valtioita nyt ja kuuluvat vielä Natoon, mikä on heidän turvansa.
Sotaromaanissa Linnan vasemmistolainen katkera purnaaminen saa laittamaan kirjan hyllyyn jo ennen puoliväliin lukemista. Tuntemattoman todellisuudessa uudelleenkirjoitti kustannustoimittaja.
Niin laski Marsalkan silmäluomi:
Oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
Oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
Sen sankarit metsissä käpyjä keräs.
Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
Oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin kookasta hautaa.
Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
Ja Suomen leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
Oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä.
Että kirottu Kemppi sen tehdä tohti!
Että prikaati laukkasi Kouvolaa kohti!
Että osaakin olla niin itsepäinen
Tuo parjattu sotamies venäläinen.
Otur, olycka — de' va' de' som mej hände
Och de' va' bara skit som Adolf hit sände!
Vaan ei sittenkään tappio mieltäni paina:
Olen taistellut usein ja hävinnyt aina.
Valan kerran hän vannoi: Miekkani tuppeen
Panen vasta sitten kun viimeiseen gubbeen
On kamppailtu, kaaduttu — osa niin nätti —
Vasta sitten kun vapaa on Liivi ja Lätti.
Lojui nurkassa miekkansa tupetta yhä,
Nicklén sitä jynssäili — arki tai pyhä.
Oli kartalta pyyhkäisty veljemme Eesti.
Sitä Siilasvuo tuijotti lasittuneesti.
Kerran jalosti yleni eloni kaari
Kunpa istuisi vieläkin Kremlissä tsaari!
Vaan ei — siellä lemussa vodkan ja kaalin
Punoo juoniaan Molotov — niin ja se Stalin.
Mutt' niinhän se on, ach fan och förbannat;
Senhän palkaksi saat kun sä parhaasi annat,
Ura katkeaa mulla nyt kasakkain peitsiin,
Kaivopuisto adjö, minä matkustan Schweiziin.
Teille Heinrichs ja Airo myös hyvästit sanon
Ja kaikkia kiitän ja anteeksi anon —
Pian sammuvat lieskat ja hälvenee sauhu —
älä muistele pahalla, Marokon Kauhu.
Niin Marsalkan luomi vihdoin taas nousi,
Veri sininen tyynesti suolissa sousi.
Hän huokasi, hetkisen ääneti vietti:
Hän jäähyväissanoja miehilleen mietti.
Hän selkänsä suoristi, käskynsä jakoi,
Ja kirjuri käskyn sen koneella takoi:
"Te kuulkaa, sankarit Summan ja Kollaan,
Päiväkäskyni viimeinen: Kusessa ollaan."
Kun muu ei auta niin stallari Tarkkispoika turvautuu muinaiseen 70-luvun stallaritoverien pilkkalauluun marskista!
Nissä mahtaa hänen muinaiset toverinsa siltä ajalta?
L
Hes kaikki ovat KÄÄNTÄNEET KELKKANSA JA KATUU!
Aina kun kokkareet on vallassa on suomessa, tai lähistöllä sodittu. suomen sotiessa aikoinaan verissä päin, oli kokoomuksen risto rytinä presidenttinä.
Tosin Risto Ryti kuului Kansalliseen Edistyspuolueeseen, joka oli kaukana Lokoomuksesta!