Miten moni tällä palstalla on yksinäinen?

Anonyymi

Viettää siis suurimman ajan yksin?
Esim yksin viikonloput, ei ole miestä/naista/perhettä rinnallaan, ei ole paljon ystäviäkään?

Mitä te puuhailette? Mitkä on mietteet ja tunteet?
Kun kukaan ei soittele ja tule käymään? (No joskus, mutta useimmiten).

90

1112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Olen yksinäinen luettelemassasi mielessä, mutta olen ehkä mielelläni yksinäinen. Aikoinaan oli porukkaa ja puuhaa ihan riittämiin. Nyt on kiva vain tsillailla.

      Lapsenlapsetkin ovat jo kasvaneet ulos hoitoajoista ja vain joskus ovat seuranani. Poikia kun kaikki ovat, niin eivät niin mummojutuista välitä.

      Ystäviä on ollut, tullut ja mennyt. Lapsuusystävät ovat kaikki jo kuolleet, eikä pysyvämpiä tiiviitä ystävyyssuhteita ole myöhemmin syntynyt.

      On kyllä kiva vain olla ja tuulia haistella ja lintuja tsiigailla. Minulta ei puutu mitään!

    • Anonyymi

      Päivä kerrallaan, suunnittelee päivän ja toimii sen mukaan.

      Ikävä läheisiä on tietysti muistot tulee mieleen joka päivä.

      Ei olisi aikanaan uskonut miten maailma muuttuu.

      Historia, retkeily monessa muodossa ovat harrastuksia. Suomessa on tullut käytyä joka puolella ja Euroopassakin joten ei tarvetta tähän retkeilyn lajiin.

      20 v töitä&taloutta, 11 v omaishoitajana. Nyt sitten yksinään, pienet asiat riittää minulle.

    • Anonyymi

      Ateismilla ei ole annettavaa elämälle?

      • Anonyymi

        Ei ainakaan uskonnolla ole minulle mitään annettavaa. En ala hihhuloimaan jeesuksella, olen järki-ihminen.
        Nm. kolmas persoona


    • Anonyymi

      Sekä että.
      Virus rajoittaa tapaamisia, mutta yhteyksiä voi pitää silti yllä.
      Osaan olla myös itsekseni ja viihdyn. Ja kun vastuu jälkeläisistä ei ole minun (täysin - paitsi pienen kanssa ollessani), se huojentaa.
      Beng
      Aloitus: tiedonongintaa? Olisit voinut pohjustaa omilla kokemuksillasi eli vähän itse avautua.

    • Anonyymi

      Olen yksin mutta en koe olevani yksinäinen. Vieraita ei käy enkä minäkään käy kuin tyttäreni perheen luona. Kerran viikossa kaupassa. Aikani kuluu mm. käsitöitä tehden, lenkillä käyden, netissä surfaten, en nyt kaikkea tekemisiäni viitti luetella. Koronan takia ei kauheesti elämä muuttunut, ainoastaan pikku matkat, risteilyt ja tanssireissut loppui toistaiseksi. Molemmat rokotukset saatu ja ruskareissulle paikka varattu vaikka ei sinnekään ole kaveria mukaan, no siinähän sitten bussissa katsovat kun yksin hyppään kyytiin. Yksin kävin useimmiten risteilyilläkin ja parin päivän kaupunkimatkoilla.
      Tässä iässä ei enää tahdo samanhenkisiä kavereita löytyä edes kirjoittelemaan sähköpostikirjeitä.

    • Anonyymi

      Niinhän se elämä menee, kun yksin jää pitää se olotila vaan hyväksyä.

      Elettyä elämää tulee usein mietittyä, mutta kun on aika uuden niin asetelmat muuttuu. Oli se uusi olotila aika hirvittävä, tajusi että on todella yksin tässä maailmassa.

      Poismenneet läheiset näkee joskus unissa, tulee usein mietittyä missä he ovatkaan ja mitä heille kuuluu.

      Koulu ja muutkin vanhat ystävät ovat aina ystäviä.

      Hyvä se on hiljentyäkin omissa oloissaan.

    • Anonyymi

      Ruohonjuuritasolla ihminen on kuin ruoho ennen maaksi tuloa. Big misstakes-kumi toimii paremmin jälkeen.

    • Anonyymi

      alotukseen:
      aika paljon yksikseen,

      liian vähäksi on kaverit menneet, kuolema vieny kaikki pois, jotain on jäljellä mutta aivan liian vähän,

    • Anonyymi

      Pääosin yksin, vaan en lainkaan yksinäinen, tämä on tavoittelemani olotila. Miten aina ruuhkavuosina kaipasinkaan tätä rauhaa, omaa aikaa jolloin voin tehdä juuri sitä mitä itse haluan, ilman että olisi tarvis välittää muiden tarpeista.
      Päivät, viikot, kuukaudet ja jopa vuodet hurahtavat nykyään vähän liiankin nopsaan, sillä aina on jokin oma projekti tai puuha menossa.
      Korona-aika on ollut itselleni siltä osin helpotus, ettei tarvitse keksiä tekosyitä miksi en halua osallistua johonkin yhteistapaamisiin, tai en halua kutsua ketään kotiini.

      Lapset ja lastenlapset asuvat niin kaukana, että heidän kanssaan pidetään pääosin etäyhteyttä, vain kerran-pari vuodessa nähdään kun tulevat Suomeen lomalle, nyt on ollut siltäkin osin hiljaista, mutta skype ja face-time toimii mainiosti korvikkeena.

    • Anonyymi

      Ihan kiva olla yksin, kun on ollut ihan tarpeeks ohjelmaa, mutta miksi sunnuntaina iltapäivällä vieläkin tulee ikävä kaikkea entistä elämää. Johtuuko lapsuudesta, kun sunnuntaina kävi vieraita usein.

    • Anonyymi

      Kyllä se yksinäisyys alkoi lukion jälkeen, siitä asti pitänyt pärjätä yksin.

      90-luvun lama oli tosi paha, rikkoi ihmissuhteetkin täysin. Niin siitä vaan muuttui , oli opiskeltava lisää. Kaikki mikä oli ennen hyvää, se vain häipyi.

      Vanhemmat eivät ymmärtäneet kuinka iso se muutos olikaan. He ovat nähneet sota-ajan, pula-ajankin. Kaikki tämä oli liikaa heille, yrittivät pitää entistä elämää yllä.

      Vasta ajan kuluessa ymmärsin mikä on tärkeintä, lähimmäisen rakkaushan se on.

      Kun käy hautausmaalla ja istuu yksin penkillä ymmärtää kuinka turhaa kaikki riidat ym. olikaan.

      Mummi sanoi minulle kun olin pieni että opiskele. Siinä hyvä ohje kaikille.

      • Anonyymi

        "Kun käy hautausmaalla ja istuu yksin penkillä ymmärtää kuinka turhaa kaikki riidat ym. olikaan. "

        Tuossa lyhyessä lauseessa on suuri elämänviisaus, kunpa mahdollismman moni sen sisästäisi arjessaan.


    • Anonyymi

      Olisin yksinäinen jos en suunnittelisi menoja. Soitan noin viikkoa ennen pikaisesti muutamalle ja ehdotan tulemaan kaveriksi. Joku innostuu ja lähtee matkaan. Siten selätän yksinäisyyttä. Näen sen eteen aika paljon vaivaa.
      Minullekin soittaa silloin tällöin joku meno-ehdotuksineen.
      Jos kukaan ei lähde niin lähden yksin, eikä sekään hassumpaa ole. Ihmisten joukossa löytää toisia yksin olevia, joiden kanssa voi hetken jutella.
      Kun on menoja, sitten yksin kotonakin on mukava olla, mutta yhtäjaksoisesti pitkään ei halua olla yksin.

    • Anonyymi

      Samoin yksin oon mennyt jos kukaan ei oo lähteny mukaan.

    • Anonyymi

      Itse kans mietin et yksinhän sitä on kotona, miksi ei hotellissa voi olla. Aloitan lähimatkailulla, ja tuo aiempi kommentti on totta, kun käy jossain, on kiva olla taas kotonakin.

      • Anonyymi

        lotosta pitäs voittaa kunnon summa
        jopa touhua löytyisi yllin kyllin,

        vaikka vanha olenki
        jos voitan lotosta
        sitten vasta elämä alkaa,

        maailmassa kun ei voi paljon mitään mukavaa tehdä
        jos ei ole rahaa,
        sitä pitäisi olla ja paljon meikäläisellä,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        lotosta pitäs voittaa kunnon summa
        jopa touhua löytyisi yllin kyllin,

        vaikka vanha olenki
        jos voitan lotosta
        sitten vasta elämä alkaa,

        maailmassa kun ei voi paljon mitään mukavaa tehdä
        jos ei ole rahaa,
        sitä pitäisi olla ja paljon meikäläisellä,

        Mun reissuihin riittää eläke. Vaikka bensa on kallista, 150 kilsan matkan tekee 16 eurolla. Jos en vielä puolittaa menokaverin kanssa. Enkä öitä ole pois niin ettei tule hotellimaksuja. Joku kympin pääsylippu ehkä. Eikä kaikki menot maksa senttiäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun reissuihin riittää eläke. Vaikka bensa on kallista, 150 kilsan matkan tekee 16 eurolla. Jos en vielä puolittaa menokaverin kanssa. Enkä öitä ole pois niin ettei tule hotellimaksuja. Joku kympin pääsylippu ehkä. Eikä kaikki menot maksa senttiäkään.

        ÄLÄ VALEHTELE

        autolla EI pääse 150 km 16 euroa, hah hah haa,
        meikäläisellä vän syövä auto ja 200 km menne 60 euroa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        lotosta pitäs voittaa kunnon summa
        jopa touhua löytyisi yllin kyllin,

        vaikka vanha olenki
        jos voitan lotosta
        sitten vasta elämä alkaa,

        maailmassa kun ei voi paljon mitään mukavaa tehdä
        jos ei ole rahaa,
        sitä pitäisi olla ja paljon meikäläisellä,

        Beng kyseli tietoja aloittajasta.

        Olen yksinäinen 60 leidi, asun ulkomailla.
        Lapsia ja lapsenlapsia on, joita tapaan viikoittain.
        Soolomuusikko/yksityisyrittäjä ammatiltani, joten työkavereita ei ole ollut.

        Täällä on pari kolme suomalaista ystävää sekä unkarilainen ystävä (ullkomailla suomalaiset ja unkarilaiset ovat "serkkuja"), Suomessa lapsuudenystävien kanssa pidetään netillä yhteyttä. Paikallisia tuttuja on, mutta kaipaan suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria.

        Olen tottunut yksinäisyyteen, joskus on tuntunut hyvin raastavalta. Jos ei ole itse asunut ulkomailla, niin ei tiedä miten tosi raastaavaa se joskus on.

        Korona aikana olen ollut eristäytynyt.
        Ei se minusta paha aika ole ollut, olen ehtinyt tehdä niin paljon muuta. Aamusta iltaan touhuan, seuraan maailmantapahtumia. Olen viisastunut, ja yleissivistykseni on lisääntynyt kun seuraan netiltä dokumentteja, englanninkielisiä filmejä, youtubeja eri maista (ilmaista matkailua) . Kiva on myös roikkua näillä palstoilla, pysyn ajan tasalla mitä Suomessa tapahtuu samanikäisille immeisille.

        Viikot menee ihan hyvin, on niin paljon tekemistä. Tänäänkin aloitin touhut puoli 7, tässä tauolla napsuttelen.
        Pahinta yksinäisyyttä ovat viikonloput.
        Parisuhteessa olevat ovat keskittyneet omiin oloihinsa.

        Olen keksinyt uuden taktiikan.
        Nyt kun voi jo rokotuksien jälkeen liikkua enemmän ulkona, olen ruvennut käymään viikonloppuisin ulkona syömässä/ostoskeskuksissa ym. Terassi-ihminen en ole.

        Kiva on ollut kuulla, miten muut taklaavat yksinäisyyden.
        Ei siinä oo mitään hävettävää, nykyisin on vain sellaista, kun ihmiset eivät välitä ottaa yhteyksiä ja ihan vain soittaa ja kysyä, että miten hurisee.

        Olen tulossa elo-syyskuussa Suomeen.
        Ne reissut ovat minun parhaita!

        Eikun hyvää jatkoa, hellettä, aurinkoa ja kaikkea muuta mukavaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Beng kyseli tietoja aloittajasta.

        Olen yksinäinen 60 leidi, asun ulkomailla.
        Lapsia ja lapsenlapsia on, joita tapaan viikoittain.
        Soolomuusikko/yksityisyrittäjä ammatiltani, joten työkavereita ei ole ollut.

        Täällä on pari kolme suomalaista ystävää sekä unkarilainen ystävä (ullkomailla suomalaiset ja unkarilaiset ovat "serkkuja"), Suomessa lapsuudenystävien kanssa pidetään netillä yhteyttä. Paikallisia tuttuja on, mutta kaipaan suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria.

        Olen tottunut yksinäisyyteen, joskus on tuntunut hyvin raastavalta. Jos ei ole itse asunut ulkomailla, niin ei tiedä miten tosi raastaavaa se joskus on.

        Korona aikana olen ollut eristäytynyt.
        Ei se minusta paha aika ole ollut, olen ehtinyt tehdä niin paljon muuta. Aamusta iltaan touhuan, seuraan maailmantapahtumia. Olen viisastunut, ja yleissivistykseni on lisääntynyt kun seuraan netiltä dokumentteja, englanninkielisiä filmejä, youtubeja eri maista (ilmaista matkailua) . Kiva on myös roikkua näillä palstoilla, pysyn ajan tasalla mitä Suomessa tapahtuu samanikäisille immeisille.

        Viikot menee ihan hyvin, on niin paljon tekemistä. Tänäänkin aloitin touhut puoli 7, tässä tauolla napsuttelen.
        Pahinta yksinäisyyttä ovat viikonloput.
        Parisuhteessa olevat ovat keskittyneet omiin oloihinsa.

        Olen keksinyt uuden taktiikan.
        Nyt kun voi jo rokotuksien jälkeen liikkua enemmän ulkona, olen ruvennut käymään viikonloppuisin ulkona syömässä/ostoskeskuksissa ym. Terassi-ihminen en ole.

        Kiva on ollut kuulla, miten muut taklaavat yksinäisyyden.
        Ei siinä oo mitään hävettävää, nykyisin on vain sellaista, kun ihmiset eivät välitä ottaa yhteyksiä ja ihan vain soittaa ja kysyä, että miten hurisee.

        Olen tulossa elo-syyskuussa Suomeen.
        Ne reissut ovat minun parhaita!

        Eikun hyvää jatkoa, hellettä, aurinkoa ja kaikkea muuta mukavaa!

        Olen samaa mieltä, että jos ei ole asunut ulkomailla niin ei ymmärrä miten raastavaa se on. Raastavaa ei ehkä ole oikea sana ainakaan omalla kohdallani mutta kaipaan Suomen luontoa ja suomalaista järjestelmällisyyttä. Suomessa melkein kaikki sujuu aika hyvin ilman byrokratiaa ja korruptiota, ei tarvitse sujautella pimeää rahaa tiskin alta jotta virastoasiat hoituvat.
        Olen ollut on-off suhteessa Euroopan ulkopuolella asuvan miesystävän kanssa noin 30 vuotta. Kumpikaan meistä ei ole halunnut muuttaa toisen kotimaahan pysyvästi, aikoinaan jättää työtään ja nyt eläköitymisen myötä ajattelemme byrokratiaa perillisten kannalta, ettei suhdetta kannata virallistaa. Asun yleensä 6 kk vuodessa (talvet) hänen maassaan ja kesät 3 kk vietetään yhdessä Suomessa. Korona sotki kuviot ja olen ollut nyt 7 kk yksin Suomessa . En ole tuntenut itseäni yksinäiseksi. On niin paljon asioita järjestettävänä ja sukulaisten tapaamisia. Nautin myös yksin olosta ja lepäämisestä. Hermo lepää kun ovikello ei soi koko ajan kuten ulkomailla. Ulkomailla asuessa seuraan aktiivisesti Suomea netissä ja pidän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin netin kautta. Syyskuussa on tarkoitus lentää taas ulkomaille jos korona suo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ÄLÄ VALEHTELE

        autolla EI pääse 150 km 16 euroa, hah hah haa,
        meikäläisellä vän syövä auto ja 200 km menne 60 euroa

        Autoni kuluttaa 7 litraa/100 kilometrillä. 150 km vie 10,5 litraa.
        1 litra maksaa 1,5 euroa (nyt on noussut)
        10,5 x 1,5 = 15,75 euroa.

        Pitkässä ajossa auto vie vain 5 litraa/100 kilometrillä, mutta nurkka-ajossa enemmän. Auton hinnan kuoletuksia en laske, en myöskään öljyjä ja huoltoa. Korjauksia en ole koskaan tarvinnut. Haluan pitää autoa joka tapauksessa, sen vuoksi jaamme vain bensan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen samaa mieltä, että jos ei ole asunut ulkomailla niin ei ymmärrä miten raastavaa se on. Raastavaa ei ehkä ole oikea sana ainakaan omalla kohdallani mutta kaipaan Suomen luontoa ja suomalaista järjestelmällisyyttä. Suomessa melkein kaikki sujuu aika hyvin ilman byrokratiaa ja korruptiota, ei tarvitse sujautella pimeää rahaa tiskin alta jotta virastoasiat hoituvat.
        Olen ollut on-off suhteessa Euroopan ulkopuolella asuvan miesystävän kanssa noin 30 vuotta. Kumpikaan meistä ei ole halunnut muuttaa toisen kotimaahan pysyvästi, aikoinaan jättää työtään ja nyt eläköitymisen myötä ajattelemme byrokratiaa perillisten kannalta, ettei suhdetta kannata virallistaa. Asun yleensä 6 kk vuodessa (talvet) hänen maassaan ja kesät 3 kk vietetään yhdessä Suomessa. Korona sotki kuviot ja olen ollut nyt 7 kk yksin Suomessa . En ole tuntenut itseäni yksinäiseksi. On niin paljon asioita järjestettävänä ja sukulaisten tapaamisia. Nautin myös yksin olosta ja lepäämisestä. Hermo lepää kun ovikello ei soi koko ajan kuten ulkomailla. Ulkomailla asuessa seuraan aktiivisesti Suomea netissä ja pidän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin netin kautta. Syyskuussa on tarkoitus lentää taas ulkomaille jos korona suo.

        "Kumpikaan meistä ei ole halunnut muuttaa toisen kotimaahan pysyvästi, aikoinaan jättää työtään ja nyt eläköitymisen myötä ajattelemme byrokratiaa perillisten kannalta, ettei suhdetta kannata virallistaa. "

        Yes, kannattaa olla hyvin perillä laeista ja asetuksista, ettei tee virheratkaisuja.

        Alla oleva koskee tilanteita EU:n sisällä, jos joku ko. raamissa oleva ei olisi sattunut muutoksia huomaamaan.

        "Perinnönjako muuttuu 2015 Euroopan unionissa"

        "Uusi perintöasetus yhdenmukaistaa jäsenmaiden kirjavat perintösäännöt"

        - https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002639829.html

        Itse ole asunut noin 25-vuotta yhdessä keski-EU:n maassa ja käynyt tuona aikana kolme kertaa viikon parin reissulla Suomessa, kaipaamatta sen erityisemmin suomalaisuutta (mitä se sitten onkin), vaikka olisihan se mukava piiiiitkästä aikaa poiketa Stadissa ;-)

        Kaikki siteet ja suhteet Suomeen poissa iäksi, eli 'kotimaan' reissulla olisin kuin ulkomailla vain sillä erolla, että kyse on synnyinmaasta ja äidinkielestä. Majoitukset ym. tulisi etsiä kuin missä tahansa vieraasa maassa. Hieman spesiaali asetelma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kumpikaan meistä ei ole halunnut muuttaa toisen kotimaahan pysyvästi, aikoinaan jättää työtään ja nyt eläköitymisen myötä ajattelemme byrokratiaa perillisten kannalta, ettei suhdetta kannata virallistaa. "

        Yes, kannattaa olla hyvin perillä laeista ja asetuksista, ettei tee virheratkaisuja.

        Alla oleva koskee tilanteita EU:n sisällä, jos joku ko. raamissa oleva ei olisi sattunut muutoksia huomaamaan.

        "Perinnönjako muuttuu 2015 Euroopan unionissa"

        "Uusi perintöasetus yhdenmukaistaa jäsenmaiden kirjavat perintösäännöt"

        - https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002639829.html

        Itse ole asunut noin 25-vuotta yhdessä keski-EU:n maassa ja käynyt tuona aikana kolme kertaa viikon parin reissulla Suomessa, kaipaamatta sen erityisemmin suomalaisuutta (mitä se sitten onkin), vaikka olisihan se mukava piiiiitkästä aikaa poiketa Stadissa ;-)

        Kaikki siteet ja suhteet Suomeen poissa iäksi, eli 'kotimaan' reissulla olisin kuin ulkomailla vain sillä erolla, että kyse on synnyinmaasta ja äidinkielestä. Majoitukset ym. tulisi etsiä kuin missä tahansa vieraasa maassa. Hieman spesiaali asetelma.

        Itselleni on aina ollut tärkeää, että mulla on paikka/koti Suomessa, johon palata jos "routa porsaan ajaa kotiin". Tämän vuoksi nuorempana vuokrasin asuntoani ulkomailla asumisen ajaksi mutta lopetin sen kun yksi vuokralainen laittoin asunnon huonoon kuntoon. Nyt seisotan kämppää tyhjänä puoli vuotta vuodessa mutta se tulee aika halvaksi kun menee vain yhtiövuokra noin 200 euroa /kk tililtä, ei kulu sähköä (paistsi sähkönsiirto) eikä vettä. Ulkomailla asun ilmaiseksi miesystävän asunnossa ja rahaa ei kulu oikeastaan mihinkään joten mulle jää säästöön melkein koko eläke joka kuukausi.
        Unohdin mainita edellisessä viestissäni klo 15.01/26.7.21 että välillä tunnen oloni ulkomailla yksinäiseksi sen vuoksi, että kukaan ei pysty keskustelemaan kanssani suomen kielellä. Kun keskustelee vieraalla kielellä se aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä eikä varsinkaan tunteitaan pysty ilmaisemaan kuten äidinkielellään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselleni on aina ollut tärkeää, että mulla on paikka/koti Suomessa, johon palata jos "routa porsaan ajaa kotiin". Tämän vuoksi nuorempana vuokrasin asuntoani ulkomailla asumisen ajaksi mutta lopetin sen kun yksi vuokralainen laittoin asunnon huonoon kuntoon. Nyt seisotan kämppää tyhjänä puoli vuotta vuodessa mutta se tulee aika halvaksi kun menee vain yhtiövuokra noin 200 euroa /kk tililtä, ei kulu sähköä (paistsi sähkönsiirto) eikä vettä. Ulkomailla asun ilmaiseksi miesystävän asunnossa ja rahaa ei kulu oikeastaan mihinkään joten mulle jää säästöön melkein koko eläke joka kuukausi.
        Unohdin mainita edellisessä viestissäni klo 15.01/26.7.21 että välillä tunnen oloni ulkomailla yksinäiseksi sen vuoksi, että kukaan ei pysty keskustelemaan kanssani suomen kielellä. Kun keskustelee vieraalla kielellä se aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä eikä varsinkaan tunteitaan pysty ilmaisemaan kuten äidinkielellään.

        "Itselleni on aina ollut tärkeää, että mulla on paikka/koti Suomessa, johon palata jos "routa porsaan ajaa kotiin". Tämän vuoksi nuorempana vuokrasin asuntoani ulkomailla asumisen ajaksi mutta lopetin sen kun yksi vuokralainen laittoin asunnon huonoon kuntoon. "

        Harkitsin vastaavaa aikoinaan lähtiessäni , mutta päädyin myymään kaiken Suomessa senkin vuoksi, ettei tulisi tulkinnallisia ristiriitoja verottajan kanssa. Tosin olisin laittanut asunnon tyhjänä vuokralle ja majoittunut toisaalle kotimaan reissuilla, joita on sittemmin ollut nuo runsaat kolme viikon parin reissua.

        Rajoitetun verovelvollisuuden yhtenä ehtona on se, ettei Suomessa ole talviasuttavaa asuntoa omassa käytössä, mutta vuokralla se voi olla. Oletan, että asetukset eivät ole muuttuneet. Eri maiden kanssa tehdyt verosopimukset ovat sitten yksi elementti.

        Rallimies Latvalalla on ollut aivan mahdoton ja pitkä painajainen verottajan kanssa. Hänellä oli muistaakseni ex-puolisosona kanssa yksi yhteinen koti Suomessa Monacon lisäksi (yksi lisäsolmu tilanteensa kokonaisuudessa).

        "Verokarhu jahtaa Jari-Matti Latvalaa jopa miljoonien rästeistä – näin verottajan ultraryhmä narauttaa epäilyttäviä ulkosuomalaisia"

        - https://www.is.fi/ralli/art-2000006276816.html

        Yep, suomeksi voi ilmaista itseään luontevasti monine kielen nyansseineenkin ja luovaksi alkaessaan voi joskus vaikka taivutella uusia sanoja ja ilmaisuja ;-)

        Itse omaan ristiriitaisen fiiliksen "SF-seuran" suhteen ja olen hieman vierastanut ajatusta seurustella toisten suomalaisten kanssa asuinmaassani, sillä en lähtenyt löytääkseni itseäni suomalaisista ympyröistä, vaikka ei minulla mitään suomalaisia vastaan ole.

        Suomalaisuus itsessään ei automaattisesti tarkoita hyviä ihmiskemioita, eikä luotettavuutta ja ainakin osa ex-pateista saattaa olla hieman liiankin takertuvaa mallia, ainakin tällaiselle riippumattomalle sielulle ;-)

        Mutta jokainen tietty kokee asiat omalla tavallaan ja ymmärrän hyvin suomenkielisen, vaikka vain ajoittaisenkin seuran kaipuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen samaa mieltä, että jos ei ole asunut ulkomailla niin ei ymmärrä miten raastavaa se on. Raastavaa ei ehkä ole oikea sana ainakaan omalla kohdallani mutta kaipaan Suomen luontoa ja suomalaista järjestelmällisyyttä. Suomessa melkein kaikki sujuu aika hyvin ilman byrokratiaa ja korruptiota, ei tarvitse sujautella pimeää rahaa tiskin alta jotta virastoasiat hoituvat.
        Olen ollut on-off suhteessa Euroopan ulkopuolella asuvan miesystävän kanssa noin 30 vuotta. Kumpikaan meistä ei ole halunnut muuttaa toisen kotimaahan pysyvästi, aikoinaan jättää työtään ja nyt eläköitymisen myötä ajattelemme byrokratiaa perillisten kannalta, ettei suhdetta kannata virallistaa. Asun yleensä 6 kk vuodessa (talvet) hänen maassaan ja kesät 3 kk vietetään yhdessä Suomessa. Korona sotki kuviot ja olen ollut nyt 7 kk yksin Suomessa . En ole tuntenut itseäni yksinäiseksi. On niin paljon asioita järjestettävänä ja sukulaisten tapaamisia. Nautin myös yksin olosta ja lepäämisestä. Hermo lepää kun ovikello ei soi koko ajan kuten ulkomailla. Ulkomailla asuessa seuraan aktiivisesti Suomea netissä ja pidän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin netin kautta. Syyskuussa on tarkoitus lentää taas ulkomaille jos korona suo.

        10:39 ja 15:01
        Olette oikeassa, ettei ulkomailla asuvan yksinäisyydestä tiedä, ellei sitä joku kerro.
        Turisti ei tiedä mitä esim. suomalaiselle muualla asuminen on (rehellisesti).
        Ennen kirjoitettiin kirjeitä ja kortteja. Laittaisinkin vinkiksi, että laitatte kortin ikävöimillenne ystäville ja kertoisitte, että olisi mukavaa kuulla heistä. Whatsappilla se kävisi näpsäkästi.
        Toisille käynti Suomessa voi ehkäistä yksinäisyyden tunnetta. Kyläilijöitäkään ei parina vuotena kait ole voinut kutsua.
        Beng
        Aloittajalle toiselle: kirjoittelu täälläkin on välillä tärkeää.
        Minua on kiehtonut se, että en yhtään tunne kirjoittajia, mutta jollain lailla kunkin ihmisyys ja inhimillisyys ilmenee persoonallisestikin.
        Nivelrikkovaivani takia en ole juuri singahdellut 'kylille' saati koronan takia.
        Kontakteja minulla on, mutta harrasteryhmiin ei ole voinut mennä.
        Vain läheisimpiä olen tapaillut.
        Voitte kertoa elämästä vieraassa maassa, jos on intoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ÄLÄ VALEHTELE

        autolla EI pääse 150 km 16 euroa, hah hah haa,
        meikäläisellä vän syövä auto ja 200 km menne 60 euroa

        Meikäläinen hyppää linja-autoon ammattilaisen kyytiin ja huristelee reilu 800 kilsaa mennen tullen tuolla 60 eurolla, saa istua ihan rauhassa katsellen maisemia tai ottaa vaikka nokoset. Toki kohteessa yövyn mutta ystävän luona joten kalliiksi ei reissu tule vaikka olisin useamman päivän :)

        vn


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        10:39 ja 15:01
        Olette oikeassa, ettei ulkomailla asuvan yksinäisyydestä tiedä, ellei sitä joku kerro.
        Turisti ei tiedä mitä esim. suomalaiselle muualla asuminen on (rehellisesti).
        Ennen kirjoitettiin kirjeitä ja kortteja. Laittaisinkin vinkiksi, että laitatte kortin ikävöimillenne ystäville ja kertoisitte, että olisi mukavaa kuulla heistä. Whatsappilla se kävisi näpsäkästi.
        Toisille käynti Suomessa voi ehkäistä yksinäisyyden tunnetta. Kyläilijöitäkään ei parina vuotena kait ole voinut kutsua.
        Beng
        Aloittajalle toiselle: kirjoittelu täälläkin on välillä tärkeää.
        Minua on kiehtonut se, että en yhtään tunne kirjoittajia, mutta jollain lailla kunkin ihmisyys ja inhimillisyys ilmenee persoonallisestikin.
        Nivelrikkovaivani takia en ole juuri singahdellut 'kylille' saati koronan takia.
        Kontakteja minulla on, mutta harrasteryhmiin ei ole voinut mennä.
        Vain läheisimpiä olen tapaillut.
        Voitte kertoa elämästä vieraassa maassa, jos on intoa.

        En ole aloittaja vaan se toinen. Ulkomailla asuessa en tunne itseäni yksinäiseksi mutta kaipaan monia asioita Suomesta kuten mainitsemani suomen kieli, millä en voi keskustella kenenkään kanssa. Kaipaan myös niin "naurettavia" (?) asioita kuin ruisleipä, lakritsi, suomalainen kahvi ja Suomen metsät, järvet ja raikas ilma. Näitä moni suomalainen pitää itsestään selvyyksinä mutta ne eivät sitä monessakaan maassa Euroopan ulkopuolella.
        Mitä nivelrikkoon tulee niin ainakaan minulle se ei ole ollut esteenä edestakaiseen matkustamiseen Euroopan ulkopuolelle. On nivelrikko molemmissa polvissa, sormissa ja varpaissa. Ajoittaisessa akuuttivaiheessa ei pysty tekemään liikkumaan paljon mitään mutta nyt on ollut useita vuosia hyvä vaihe. Toivotan jaksamista sinulle nivelrikon kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole aloittaja vaan se toinen. Ulkomailla asuessa en tunne itseäni yksinäiseksi mutta kaipaan monia asioita Suomesta kuten mainitsemani suomen kieli, millä en voi keskustella kenenkään kanssa. Kaipaan myös niin "naurettavia" (?) asioita kuin ruisleipä, lakritsi, suomalainen kahvi ja Suomen metsät, järvet ja raikas ilma. Näitä moni suomalainen pitää itsestään selvyyksinä mutta ne eivät sitä monessakaan maassa Euroopan ulkopuolella.
        Mitä nivelrikkoon tulee niin ainakaan minulle se ei ole ollut esteenä edestakaiseen matkustamiseen Euroopan ulkopuolelle. On nivelrikko molemmissa polvissa, sormissa ja varpaissa. Ajoittaisessa akuuttivaiheessa ei pysty tekemään liikkumaan paljon mitään mutta nyt on ollut useita vuosia hyvä vaihe. Toivotan jaksamista sinulle nivelrikon kanssa.

        Ruisleipää, kahvia, lakuja ja havunneulasia voi lähettää paketissa, mutta ilmaa ja vettä ei oikein. Paketti voisi virkistää. Nuo eivät ole mitään naurettavia juttuja. Niitähän viedään tuliaisiksi aina ulkomailla asuville suomalaisille.
        Jos sinulla on ystäviedi puhelinnumeroita, voisitko ajatella kutsuvasi niillä w-a yhteyteen tai perustaa ryhmän Suomessa asuvien kanssa, mihin voi laittaa jotain tapahtumia tai kuulumisia jne.
        Beng
        Ja tännehän voi aina kirjoitella.
        Tavallaan olisi kivaa, jos ihmiset signeeraisivat kirjoituksensa jollain nimimerkillä, niin erottaisin muista. Välillä pähkäilen.
        Täällä voi suomenkieltään treenata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruisleipää, kahvia, lakuja ja havunneulasia voi lähettää paketissa, mutta ilmaa ja vettä ei oikein. Paketti voisi virkistää. Nuo eivät ole mitään naurettavia juttuja. Niitähän viedään tuliaisiksi aina ulkomailla asuville suomalaisille.
        Jos sinulla on ystäviedi puhelinnumeroita, voisitko ajatella kutsuvasi niillä w-a yhteyteen tai perustaa ryhmän Suomessa asuvien kanssa, mihin voi laittaa jotain tapahtumia tai kuulumisia jne.
        Beng
        Ja tännehän voi aina kirjoitella.
        Tavallaan olisi kivaa, jos ihmiset signeeraisivat kirjoituksensa jollain nimimerkillä, niin erottaisin muista. Välillä pähkäilen.
        Täällä voi suomenkieltään treenata.

        Hei Beng, kiitos vinkeistä. Ymmärrän, että haluat auttaa Suomi-ikävääni. Valitettavasti postilaitos ei toimi Euroopan ulkopuolella kaikissa maissa kuten Suomessa. Eikä se tunnu toimivan kunnolla enää edes Suomessa Postin alasajon takia. Ennen digi-aikaa, vuosia sitten edesmennyt isäni tilasi minulle Hesarin ulkomaille. Eihän se toiminut ollenkaan! Joskus lehtiä ei tullut yhtään (hävisivät jonnekin), joskus posteljooni toi suuren nivaskan kerralla ja koko ajan joutui "voitelemaan rahalla" posteljoonia, että toimitti lehdet mulle. Sama pakettien suhteen. Tietty voisi käyttää kuriiripalveluja esim DHL mutta sitten tulisi kahvipaketille aikamoinen hinta....
        Joskus joku ystävä tai sukulainen käy mua katsomassa ulkomailla ja aina on matkalaukuissa edellä mainittuja tavaroita. Soitellaan joskus netin kautta video-puheluita ja lähetellään sähköposteja. Katselen myös yle areenasta suomalaiset uutiset. Harmittaa kun en näe kaikkea yle areenan tarjontaa ulkomailla. Ruutuun tulee viesti: tätä ei näytetä maassa, jossa olet.
        Yksi syy, miksen ole kokonaan muuttanut ulkomaille on kaipuuni Suomeen. Kumppanini taas arvostaa omaa maataan eikä halua muuttaa Suomeen. Meillä on siis kompromissi, joskus täällä ja joskus siellä ja välillä vähän aikaa yksin. Oikeastaan tämä toimii ihan hyvin.
        Vaikea keksiä nimimerkkiä mutta olkoon vaikka Tuuli


    • Anonyymi

      Totta tuo, et ei soitella ja kysellä miten menee. Itse sain häirikön leiman, ja siihen loppu soittelut. Antaa olla ja pitää elää nyt itselle, rakastaa itseä viimeinkin.😊

      • Anonyymi

        Minä lopetin soittelut parin kaverin kanssa kun huomasin olevani se ainoa yhteyttä pitävä osapuoli joka kuulumisia kyseli, nyt on mennyt jo yli vuosi ja edelleenkään ei kumpikaan ole soittanut vaikka aikoinaan niin kehuivat ystäviä olevansa ja vannoivat yhteyttä pitävänsä. Heidän puoleltaan se yhteydenpito loppui siihen kun muutin etäämmäksi enkä ole enää niin helposti hyväksikäytettävissä.


    • Anonyymi

      Nooooo tollanen on normaali tilanne , ristikot , ulkoilu , sanomalehdet , netti , TV . Näin on helpompaa hallita elämä , yhdestä tylsästä selviää mut jos olis puoliso niin saattais olla kaksi tylsää .

    • Anonyymi

      Oma suojelusenkeli on aina seurana.

    • Anonyymi

      LIIAN MONI

      MONELLA ON suuri HALI-PULA

      olis joskus niin ihana olla jonkun rakkaan ihana kaverin kainalossa
      lähellä
      saisi hyristä kuin kissa kainalossa,


      uuuuhhhh en ala kun yksin pitää aina olla,,,,,

    • Anonyymi

      Elän ja olen elänyt periaatteessa yksin jo kauan. Rakastan omaa aikaani ja sitä, että saan tehdä mitä haluan ja milloin haluan.
      Lapseni ja lasteni lapset elävät muualla. Nähdään silloin tällöin, muuten on tuttavuus-ja ystävyyssuhteet melko vähäisiä. En kärsi siitä yhtään.

      Aika kuluu liiankin nopeasti. Minä kävin paljon Tukholman risteilyillä silloin, kun ei ollut koronaa. Viihdyin hyvin omassa seurassani ihmisiä katsellen. Toivon vielä sen ajan palaavan. Saa sitten nähdä kuinka käy?

      • Anonyymi

        joo mullakki enimmäkeen on noin, tykkään ittestäni eniten,
        mutta joskus haluisi käpertyä oma kullan kainaloon,
        se ku on meneisyyttä, kuolo korjasi kaverin pois,


    • Anonyymi

      Joskus on ihan kivaa olla yksin. Olen eronnut kauan sitten. Toisinaan olen tekemisissä kivojen ystävien kanssa. On hienoa, kun on ystäviä, joiden kanssa ei kuitenkaan tarvitse sitoutua.
      Joskus aikoinaan, ennen avioliittoa, kun vielä olin poikamies, jotkut ihmettelivät "yksinäisyyttäni". Se rajoittuneiden ihmisten ihmettely oli paljon suurempi rasite kuin yksin asuminen. Varsinkin, kun en ollut kokoaikaisesti yksin, vaan toisinaan ystävien kanssa.
      Jari

    • Anonyymi

      Hei kaikki yksinäiseksi itsensä tuntevat !
      Kerron teille.
      Minä tunnen itseni usein yksinäiseksi.
      Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi, yksinäinen ei tule !
      Ihmisellä on tarve koskettaa ja saada koskettaa toista ihmistä.
      Yksinäinen ei voi !
      Halaus kantaisi monta päivää eteenpäin.
      Siitä jää lämmin muistijälki.
      Vuosienkin päähän.
      Uusia kaipaisin - joskus kipeästi.
      Tunnen itseni usein yksinäiseksi.

      En yritäkään valehdella, että olen itsellinen ja viihdyn yksin,
      vaikka joskus sekin menettelee - kun vaihtoehtoja ei ole.

      • Anonyymi

        Rehellinen huomio: "En yritäkään valehdella, että olen itsellinen ja viihdyn yksin,
        vaikka joskus sekin menettelee - kun vaihtoehtoja ei ole."

        Näin on.
        Useimmiten yritetään kaunistella ja puolustella että on yksinäinen.

        Miksi ei voi sanoa suoraan, että ei se niin kivaa ole olla aina yksin?

        Voisi paremminkin miettiä, että miten asia saataisiin muuttumaan toisenlaiseksi. Jossain maassa (en muista missä) on kuulemma "Yksinäisyys-ministeri".

        Ehdotuksia!
        Mitä tehdä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rehellinen huomio: "En yritäkään valehdella, että olen itsellinen ja viihdyn yksin,
        vaikka joskus sekin menettelee - kun vaihtoehtoja ei ole."

        Näin on.
        Useimmiten yritetään kaunistella ja puolustella että on yksinäinen.

        Miksi ei voi sanoa suoraan, että ei se niin kivaa ole olla aina yksin?

        Voisi paremminkin miettiä, että miten asia saataisiin muuttumaan toisenlaiseksi. Jossain maassa (en muista missä) on kuulemma "Yksinäisyys-ministeri".

        Ehdotuksia!
        Mitä tehdä?

        "Miksi ei voi sanoa suoraan, että ei se niin kivaa ole olla aina yksin?"

        Mahdollisesti vastaavasta syystä miksi pariskunnat eivät yleensä sano suoraan jos suhde ontuu _ _ _ siksi osa voi kokea itsensä yksinäiseksi parisuhteessakin, jota sitäkin on hieman paha mennä lausumaan ääneen ;-)

        "Eläkeläisten yksinäisyys on yhä suurempi kansantauti"

        - https://www.sochv.jakobstad.fi/ajankohtaiset-tiedotteet/elakelaisten-yksinaisyys-on-yha-suurempi-kansantauti

        "Liian moni pitkä elämä päättyy musertavaan yksinäisyyteen."

        - https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/667546d5-b53f-4fb9-849b-bd663deaf5df

        "Eläkepäivien aikatauluttomuus voi johtaa tylsistymiseen ja yksinäisyyteen. Saat elämääsi virtaa, kun pidät kiinni päivärytmistä, opettelet uutta ja rikot rutiineja. "

        - https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/elakelainen-pitkastyttaako-arki-12-keinoa-joiden-avulla-saat-paiviisi-virtaa-ja-innostusta/

        Mikäli vain terveyttä piisaa ja siitä on mahdollisuuksien raameissa huolehtinut, niin ratkaisuja yksinäisyyden rikkomiseen löytyy, vaikka varttuneemmalla iällä uusien merkityksellisten ihmissuhteiden luominen voi ollakin haasteellisempaa.

        Toki asuinpaikka ja rahavaratkin osaltaan vaikuttavat eri vaihtoehtojen toteuttamiseen.

        Pyörivä kivi ei sammaloidu, soveltuu myös henkis-älylliseen asennemaailmaan.

        Yksi tärkeä ominaisuus on uteliaisuuden säilyttäminen, kiinnostus kokemaan ja oppimaan uusia asioita ja samalla voi tuttutua uusiin ihmisiin, kenties tulevaan hyvään ystävään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi ei voi sanoa suoraan, että ei se niin kivaa ole olla aina yksin?"

        Mahdollisesti vastaavasta syystä miksi pariskunnat eivät yleensä sano suoraan jos suhde ontuu _ _ _ siksi osa voi kokea itsensä yksinäiseksi parisuhteessakin, jota sitäkin on hieman paha mennä lausumaan ääneen ;-)

        "Eläkeläisten yksinäisyys on yhä suurempi kansantauti"

        - https://www.sochv.jakobstad.fi/ajankohtaiset-tiedotteet/elakelaisten-yksinaisyys-on-yha-suurempi-kansantauti

        "Liian moni pitkä elämä päättyy musertavaan yksinäisyyteen."

        - https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/667546d5-b53f-4fb9-849b-bd663deaf5df

        "Eläkepäivien aikatauluttomuus voi johtaa tylsistymiseen ja yksinäisyyteen. Saat elämääsi virtaa, kun pidät kiinni päivärytmistä, opettelet uutta ja rikot rutiineja. "

        - https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/elakelainen-pitkastyttaako-arki-12-keinoa-joiden-avulla-saat-paiviisi-virtaa-ja-innostusta/

        Mikäli vain terveyttä piisaa ja siitä on mahdollisuuksien raameissa huolehtinut, niin ratkaisuja yksinäisyyden rikkomiseen löytyy, vaikka varttuneemmalla iällä uusien merkityksellisten ihmissuhteiden luominen voi ollakin haasteellisempaa.

        Toki asuinpaikka ja rahavaratkin osaltaan vaikuttavat eri vaihtoehtojen toteuttamiseen.

        Pyörivä kivi ei sammaloidu, soveltuu myös henkis-älylliseen asennemaailmaan.

        Yksi tärkeä ominaisuus on uteliaisuuden säilyttäminen, kiinnostus kokemaan ja oppimaan uusia asioita ja samalla voi tuttutua uusiin ihmisiin, kenties tulevaan hyvään ystävään.

        olishan se ihana rakastua
        vaikka vanha onki,

        se on kyllä järeä tunne
        siinä on helvetin tuskat ja tuli poltaa jos oikein rakastuu,

        rakastuminen on pelottava tunne,
        siksi varmmankin vanhemmat ihmiset kartaa kaikin keinoin läheisempää kontaktia kenenkään kanssa,
        ollaan vaan hyvän-päivän tuttuja,

        uni ei tullu joten tämä tälläkertaa ajanvietteeksi,,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        olishan se ihana rakastua
        vaikka vanha onki,

        se on kyllä järeä tunne
        siinä on helvetin tuskat ja tuli poltaa jos oikein rakastuu,

        rakastuminen on pelottava tunne,
        siksi varmmankin vanhemmat ihmiset kartaa kaikin keinoin läheisempää kontaktia kenenkään kanssa,
        ollaan vaan hyvän-päivän tuttuja,

        uni ei tullu joten tämä tälläkertaa ajanvietteeksi,,,

        Totta!

        Paljon helpompaa kun ei tartte enää käydä läpi kaikkia niitä tunnekuohuja.
        Ja sitä tuskaa, jos tulee jätetyksi/pettyy/ei onnistu.

        Kun tulee vanhemmaksi, niin viisastuu ja "jättää väliin".

        Parempi olla yksin ja yksinäinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi ei voi sanoa suoraan, että ei se niin kivaa ole olla aina yksin?"

        Mahdollisesti vastaavasta syystä miksi pariskunnat eivät yleensä sano suoraan jos suhde ontuu _ _ _ siksi osa voi kokea itsensä yksinäiseksi parisuhteessakin, jota sitäkin on hieman paha mennä lausumaan ääneen ;-)

        "Eläkeläisten yksinäisyys on yhä suurempi kansantauti"

        - https://www.sochv.jakobstad.fi/ajankohtaiset-tiedotteet/elakelaisten-yksinaisyys-on-yha-suurempi-kansantauti

        "Liian moni pitkä elämä päättyy musertavaan yksinäisyyteen."

        - https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/667546d5-b53f-4fb9-849b-bd663deaf5df

        "Eläkepäivien aikatauluttomuus voi johtaa tylsistymiseen ja yksinäisyyteen. Saat elämääsi virtaa, kun pidät kiinni päivärytmistä, opettelet uutta ja rikot rutiineja. "

        - https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/elakelainen-pitkastyttaako-arki-12-keinoa-joiden-avulla-saat-paiviisi-virtaa-ja-innostusta/

        Mikäli vain terveyttä piisaa ja siitä on mahdollisuuksien raameissa huolehtinut, niin ratkaisuja yksinäisyyden rikkomiseen löytyy, vaikka varttuneemmalla iällä uusien merkityksellisten ihmissuhteiden luominen voi ollakin haasteellisempaa.

        Toki asuinpaikka ja rahavaratkin osaltaan vaikuttavat eri vaihtoehtojen toteuttamiseen.

        Pyörivä kivi ei sammaloidu, soveltuu myös henkis-älylliseen asennemaailmaan.

        Yksi tärkeä ominaisuus on uteliaisuuden säilyttäminen, kiinnostus kokemaan ja oppimaan uusia asioita ja samalla voi tuttutua uusiin ihmisiin, kenties tulevaan hyvään ystävään.

        Kun jäin eläkkeelle liityin eläkeläisten paikalliseen yhdistykseen. Mutta kun en ole sellainen joka heti on suunapäänä esittäytymässä ja tuomassa itseään esille niin eipä sieltä mitään jäänyt kahdessa vuodessa "käteen". Viikkotapaamiseen kun menin niin ei edes tervehditty ja väkisin nuijivat johtoryhmään ensimmäisen vuoden jälkeen sillä verukkeella että saadaan uutta nuorempaa verta ryhmään, no johtoryhmäläisetkään ei osanneet tervehdykseni vastata kertaakaan kun kokoukseen menin, suu auki vaan toljotettiin. Koko ajan jäsensihteeri vielä höykytti eri kerhoihin liittymistä kun vähän osallistujia, jos niihin olisin liittynyt siinähän se viikko olis kutakuinkin mennytkin kun niissä olisi ravannut ja matkaa kuitenkin senverran että ei joka kelillä olis viittiny sitä viittä kilsaa/sivu autottomana kävellä.
        Jos joku tuli juttelemaan tai samaan pöytään istumaan viikkotapaamisessa niin ne kerrat mahtuu yhden käden sormin laskettavaksi kahden vuoden aikana. Riitti mulle niin sisäänlämpiävää kerhoa, tyhjän saa pyytämättäkin. Sitten vielä kehtasivat valittaa kun väki vähenee eikä uusia tule tilalle. Kuulemani mukaan muilla eläkeläisyhdistyksillä enemmän jäseniä , mutta vielä en ole uuteen liittynyt ja jää nähtäväksi liitynkö ollenkaan.

        vn


    • Anonyymi

      Eri ihmiset kokee issekseen olon eri tavoin, toiselle se voi olla yksinäisyyttä ja toiselle se voi olla ihana rauha.
      Ei ihmisiä voi laittaa samaan muottiin tässäkään asiassa.

      Yksin elävänä minua ärsyttää ihmiset jotka haluavat minun olevan olematta yksin.

      Viihdyn yksikseni parhaiten, saan olla ja mennä oman mielen mukaan, tehdä tai olla tekemättä, kissalle voin puhua tai olla puhumatta ja ketään ei tarvitse passata, eikä kenenkään muun jälkiä siivota, koti on aina sellainen kun itse haluan.

    • Anonyymi

      On mahdollisuus saada kaveri, jonka kanssa tavata silloin tällöin. No tavattiinkin, käytiin jossain syömässä tai kahvilla, ulkoiltiin ja juteltiin. Olisi voinut rakastellakin silloin tällöin, joskus sitäkin halajan vaikka harvoin. Mutta kun ei yhtään sytyttänyt tähän ystävä-tasoiseen. Puuttui kipinä, sellainen kun nuorena sykähti ja kouraisi vatsanpohjaa. Voisiko siitä tulla jotain jos vain alkaisi päästämään iholle, että siihen tottuisi ja jopa alkaisi kaipaamaan ja sen myötä tyydyttymään. Kun tietäisin, voisin alkaa, mutta kun en oikein jaksaisi ruveta sitä tunnetta testaamaan ja sitten todeta, ettei tästä mitään tullutkaan. Ehkä saisin trauman etten enää uskaltaisi koskaan kokeilla.
      On toinen jonka kanssa jutellaan puhelimitse, siinä ei ole rakastelusta puhuttukaan, on muuta yhdistävää. Joten kyllä seuraa on ja välillä on hyvä olla yksin. Tämä siis ei ole mikään avunhuuto, mietin vain, tulisiko seksikin mukaan iloa antamaan jos sitä harjoittelisi.

    • Anonyymi

      Oikeesti aina yksin, moni sairas liikuntarajoitteiden.
      Tulen kyllä toimeen kotona, joskus pari kolme viikkoa etten tapaa ketään, sairaala käynnit piristää kun saa tavata muita.
      Tytär käy vain kerran pari kuussa välimatka esteenä.
      K-city tuo ruokaa tilauksen mukaan.

      Mitä päivisin, on kuntolaitteita, nyt ollu vähän liian kuumaa.
      Netti hallitsee piristää, puolen tusinaa nettilaitetta, pöytäkone, läppärit leikki vehkeitä, näyttökin 49" TV yhdistetty nettiin, tabletti hyvä olla.

      Loma matkan peruin helteen takia.
      Kyllä päivät kuluu kun tottunu.

    • Anonyymi

      Just eilen kippasin yhden laidan yli!

      Eihän tässä iässä liikaa ystäviä ole muutenkaan, mutta jos ei toista ymmärrä, niin ei kyllä jaksa. Ahkerasti kyllä on soitellut, vaikka minä en enää hänelle. Puhelimessa on sovittu joku meno ja minä asettaudun odottamaan soittoa. Ei kuulu, ei. Laitan viestiä, että missä mennään. Soittaa ja sanoo, että meno olikin ehkä! Itse en muista koko ”ehkää”, vaan ihan menon.

      Siitä suivaantuneena kiellän häntä enää soittamasta. Hän laittaa viestiä, jossa ihmettelee, miksi. Voi jessus!

      Eilen sitten laitoin viestin, ettei enää soittaisi, kun ei ole mitään asiaakaan. Ei vastannut mitään. Toivottavasti nyt ymmärtää, että haluan eroon ahdistavasta ystävyydestä.

      • Anonyymi

        Ei kai meillä ole sama ystävä. Minullakin on tuollainen. Hän saa idean minne lähdetaan, minä lupaudun, sen jälkeen peruu. Yrittää vielä kammeta perumisen mun syyksi esim. Et sä kumminkaan tykkää siitä ruoasta kun sä oot niin valikoiva. Minä sanon ettei yksi kerta mitään haittaa, syön lähes mitä vaan, itse tapahtuma on tärkein. Viimein joutuu sitten keksiä itsestään jonkun tekosyyn, onkin selkä kipeä??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai meillä ole sama ystävä. Minullakin on tuollainen. Hän saa idean minne lähdetaan, minä lupaudun, sen jälkeen peruu. Yrittää vielä kammeta perumisen mun syyksi esim. Et sä kumminkaan tykkää siitä ruoasta kun sä oot niin valikoiva. Minä sanon ettei yksi kerta mitään haittaa, syön lähes mitä vaan, itse tapahtuma on tärkein. Viimein joutuu sitten keksiä itsestään jonkun tekosyyn, onkin selkä kipeä??

        Ei tarvitse samakaan olla, kun samanlaisia ”ystäviä” on muillakin. Yksi huokasi onnellisena, kun ”ystävänsä” perui kauan suunnitellun reissun. Kun kysyin, miksi ei itse perunut, kun ei reissu innostanut, niin sanoi, ettei voi, kun toinen olisi suuttunut.

        On ihan kiva, jos on samanmielisiä ystäviä, mutta jotenkin tuntuu, ettei tässä iässä oikein ole. Joku sanoo syyksi rahattomuuden ja toinen ongelmat terveyden kanssa, joku innostuu alkoholista ym., ym.

        Vanhemmiten tuntuu, että joustavuus katoaa ja luonteen kulmikkuus lisääntyy.

        Jostain luin, että sanonta ”vanhuus ja viisaus” on täyttä fuulaa ja siltä tuntuu, että onkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse samakaan olla, kun samanlaisia ”ystäviä” on muillakin. Yksi huokasi onnellisena, kun ”ystävänsä” perui kauan suunnitellun reissun. Kun kysyin, miksi ei itse perunut, kun ei reissu innostanut, niin sanoi, ettei voi, kun toinen olisi suuttunut.

        On ihan kiva, jos on samanmielisiä ystäviä, mutta jotenkin tuntuu, ettei tässä iässä oikein ole. Joku sanoo syyksi rahattomuuden ja toinen ongelmat terveyden kanssa, joku innostuu alkoholista ym., ym.

        Vanhemmiten tuntuu, että joustavuus katoaa ja luonteen kulmikkuus lisääntyy.

        Jostain luin, että sanonta ”vanhuus ja viisaus” on täyttä fuulaa ja siltä tuntuu, että onkin.

        Sitä pitäisi vaan heittäytyä rohkeasti jonkun treffi-tuttavuuden kanssa, lähteä vaan ja tavata,

        niin tein itse aikoinaan,

        nyt kyllä hirvittää,
        siinä olisi voinu käydä hyvinki huonosti,

        mutta kaikki lopulta meni hyvin, luoja kai suojeli ,,
        jostain syystä, uskon luojan olemassa oloon,
        -- elossa olen
        mutta kaverutta en ole uskaltanu enään toteuttaa kenekään kanssa kymmeniin vuosiin, ,,,,


        joskus lehti-uutisia lukiessa. kun ilmoitetaan jonkun naisen äkkiä kadonneen jäljettömiin
        niin mietin että onkohan tehnyt uhkarohkeita treffejä
        ja onki käyny hyvin huonosti,
        kadonnu jäljettömiin,,,


        en suosittele kenellekkää uhkarohkeutta treffien suhteen,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse samakaan olla, kun samanlaisia ”ystäviä” on muillakin. Yksi huokasi onnellisena, kun ”ystävänsä” perui kauan suunnitellun reissun. Kun kysyin, miksi ei itse perunut, kun ei reissu innostanut, niin sanoi, ettei voi, kun toinen olisi suuttunut.

        On ihan kiva, jos on samanmielisiä ystäviä, mutta jotenkin tuntuu, ettei tässä iässä oikein ole. Joku sanoo syyksi rahattomuuden ja toinen ongelmat terveyden kanssa, joku innostuu alkoholista ym., ym.

        Vanhemmiten tuntuu, että joustavuus katoaa ja luonteen kulmikkuus lisääntyy.

        Jostain luin, että sanonta ”vanhuus ja viisaus” on täyttä fuulaa ja siltä tuntuu, että onkin.

        Nuoruus ja hulluus,
        vanhuus ja viisaus
        oikeammin:
        nuoruus ja hulluus
        ja
        vanhuus ja vielä hullumpi

        Todetkaa itse ikäryhmien ketjuissa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai meillä ole sama ystävä. Minullakin on tuollainen. Hän saa idean minne lähdetaan, minä lupaudun, sen jälkeen peruu. Yrittää vielä kammeta perumisen mun syyksi esim. Et sä kumminkaan tykkää siitä ruoasta kun sä oot niin valikoiva. Minä sanon ettei yksi kerta mitään haittaa, syön lähes mitä vaan, itse tapahtuma on tärkein. Viimein joutuu sitten keksiä itsestään jonkun tekosyyn, onkin selkä kipeä??

        Nää on näitä, jotka varmuudeksi pyytää montaa ihmistä, että ainakin joku lähtee
        ja valkkavat sitten itseään miellyttävimmän seuran, niistä jotka ovat lupautuneet.
        Ehkä ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä pitäisi vaan heittäytyä rohkeasti jonkun treffi-tuttavuuden kanssa, lähteä vaan ja tavata,

        niin tein itse aikoinaan,

        nyt kyllä hirvittää,
        siinä olisi voinu käydä hyvinki huonosti,

        mutta kaikki lopulta meni hyvin, luoja kai suojeli ,,
        jostain syystä, uskon luojan olemassa oloon,
        -- elossa olen
        mutta kaverutta en ole uskaltanu enään toteuttaa kenekään kanssa kymmeniin vuosiin, ,,,,


        joskus lehti-uutisia lukiessa. kun ilmoitetaan jonkun naisen äkkiä kadonneen jäljettömiin
        niin mietin että onkohan tehnyt uhkarohkeita treffejä
        ja onki käyny hyvin huonosti,
        kadonnu jäljettömiin,,,


        en suosittele kenellekkää uhkarohkeutta treffien suhteen,

        Jos ei ihan luonnossa ole sattunut montakaan ihmistä eteen
        jonka kanssa synkkaisi niin en lähtisi nettitreffilinjalle - heittäytymään :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse samakaan olla, kun samanlaisia ”ystäviä” on muillakin. Yksi huokasi onnellisena, kun ”ystävänsä” perui kauan suunnitellun reissun. Kun kysyin, miksi ei itse perunut, kun ei reissu innostanut, niin sanoi, ettei voi, kun toinen olisi suuttunut.

        On ihan kiva, jos on samanmielisiä ystäviä, mutta jotenkin tuntuu, ettei tässä iässä oikein ole. Joku sanoo syyksi rahattomuuden ja toinen ongelmat terveyden kanssa, joku innostuu alkoholista ym., ym.

        Vanhemmiten tuntuu, että joustavuus katoaa ja luonteen kulmikkuus lisääntyy.

        Jostain luin, että sanonta ”vanhuus ja viisaus” on täyttä fuulaa ja siltä tuntuu, että onkin.

        Tuollaisille ystäville kannattaa tehdä samalla tavalla kuin miten he kohtelevat muita.
        Ei kostoksi, mutta opetukseksi: miltä toisesta tuntuu.
        Minullakin on tuttu, joka moitti erästä tuollaisesta kohtelusta. No, eipä aikaakaan, hän teki minulle samoin. Kun huomautin hänelle, että teit sitten 'Tertut', jota olet haukkunut, niin oh, mikä ihmettely. Pidän tuota valehtelemisena, ilkeytenä. Jonkin oikean esteen ymmärrän ja hyväksyn. Sitten harvennan tapaamisia ja 'muistini huononee' kaikin puolin. Ei kivaa, mutta...
        Beng


    • Anonyymi

      Miksi yksin asuvasta ollaan huolissaan, sitä ihmettelen. Olen ollu parisuhteessa jossa oli väkvaltaa ja päihteiden käyttöä, sitäkö huolissaan olevat haluaa, minä en halua ja haluan elää nyt yksin.

    • Anonyymi

      Tuossa ylempänä joku tuumaili josko se seksi siitä lähtisi toimimaan jos vain heittäytyisi puuhaan / iholle.

      Tietty tulisihan sitä pientä kemiaa ja fiilistä olla ilmassa, niin eiköhän ne tilanteet silloin "lähempäänkin" tutustumiseen hiivi ihan luonnostaan.

      Mutta jonkun kaverin kanssa puuhastelua odotellessa, niin mikäpä sen parempaa harjoittelua kuin oma kiva, joka on lisäksi kaikin puolin hyväksi terveydellekin.

      Naisille on nykyisin myös hurja määrä eilaisia leluja maustamaan omakivaa. Yhä enempi lelujen ostajista on myös senioreita.

      "Seksilelut ovat koronavuoden myyntihitti – vibraattorit ja masturbaattorit kiinnostavat nyt varsinkin kolmikymppisiä"

      - https://yle.fi/uutiset/3-12027179

      ;-)

      • Anonyymi

        KYLLÄ elävän kummppanin kanssa seksi ON PARASTA
        siinä vipraattorit jää toiseksi,



        asia ON niin, turha väittää muuta,

        elävä on parasta mitä tiedän,,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        KYLLÄ elävän kummppanin kanssa seksi ON PARASTA
        siinä vipraattorit jää toiseksi,



        asia ON niin, turha väittää muuta,

        elävä on parasta mitä tiedän,,,

        ja jos ihan totta puhutaan, niin soloseksi ei tuota koskaan pettymystä, varma O, tai useampi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        KYLLÄ elävän kummppanin kanssa seksi ON PARASTA
        siinä vipraattorit jää toiseksi,



        asia ON niin, turha väittää muuta,

        elävä on parasta mitä tiedän,,,

        "KYLLÄ elävän kummppanin kanssa seksi ON PARASTA
        siinä vipraattorit jää toiseksi, "

        Omaatko kokemusta molemmista ja onko luomua tarjolla säännöllisesti?

        Tai miten toimit jos sitä ykkösluokan luomua ei ole lainkaan saatavilla tai hurjan-hurjan harvoin?

        Toisaalta, miksi verrata mansikoita ja mustikoita, yksi ei sulje pois toista ja jotkut parit käyttävät leluja yhdessäkin, ainakin silloin tällöin ;-)

        Ps. Lelut ovat kehittyneet aivan valtavasti, niin mukavuudeltaan kuin esteettisestin.

        Ottakaa rennosti ;-)


    • Anonyymi

      sshh..ku vaa kehtais tilata, mut nimi jää sinne tietoon ja jos sattuu postittaja, olee joka tuntee..sshh..😳

      • Anonyymi

        Ei se yksinäisyys näin kesällä haittaa niin paljoa, kun pääsee ulos raittiiseen ilmaan.


      • Anonyymi

        Älä tilaa, ei sillä tavalla hyvää löydy, kyllä laite pitää katsoa ja käpriä kaupassa. Jos olet lähellä Helsinkiä niin siellä on erittäin hyvä kauppa II linjalla. Asiallinen myyjä niin kuin ostaisit sähköhammasharjan. Varmasti muuallakin on jos menet vähän lähialuettasi kauemmaksi. En minäkään tällä pikkukylällä S-marketista ostaisi vaikka siellä olisi tarjolla.
        Osta hyvää laatua, tukeva kumimainen vähän taipuisa on hyvä. Fibraattorin eri asteita, tosin surina vähän häiritsee orgasmiin keskittymistä.
        Laitteella saa voimakkaammat orgasmit kuin miehen kanssa ja on tarjolla just silloin kun mieli tekee. Mutta ehkä luomuakin olisi hyvä olla harrastaa jos sopiva kohdalle sattuu.
        Koko elämässä kolmas laite menossa, mies oli aikanaan matkahommissa, siitä se alkoi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä tilaa, ei sillä tavalla hyvää löydy, kyllä laite pitää katsoa ja käpriä kaupassa. Jos olet lähellä Helsinkiä niin siellä on erittäin hyvä kauppa II linjalla. Asiallinen myyjä niin kuin ostaisit sähköhammasharjan. Varmasti muuallakin on jos menet vähän lähialuettasi kauemmaksi. En minäkään tällä pikkukylällä S-marketista ostaisi vaikka siellä olisi tarjolla.
        Osta hyvää laatua, tukeva kumimainen vähän taipuisa on hyvä. Fibraattorin eri asteita, tosin surina vähän häiritsee orgasmiin keskittymistä.
        Laitteella saa voimakkaammat orgasmit kuin miehen kanssa ja on tarjolla just silloin kun mieli tekee. Mutta ehkä luomuakin olisi hyvä olla harrastaa jos sopiva kohdalle sattuu.
        Koko elämässä kolmas laite menossa, mies oli aikanaan matkahommissa, siitä se alkoi.

        Niin se yksinäisyys muuttaa muotoaan😂

        Jos ei ystäviä, niin aina joku kumiankka kaveriksi löytyy😂

        En kyllä ajatellut nyt ihan inttiimiä ystävyyttä, kun ystävyydestä kirjoitin. Seksiä saa ostamalla, mutta saako ystävyyttä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin se yksinäisyys muuttaa muotoaan😂

        Jos ei ystäviä, niin aina joku kumiankka kaveriksi löytyy😂

        En kyllä ajatellut nyt ihan inttiimiä ystävyyttä, kun ystävyydestä kirjoitin. Seksiä saa ostamalla, mutta saako ystävyyttä?

        Ja taas meni jutut seksihommiin...

        Olette saman muodin mukana te 60 .
        Olkaa sitten. Tää palsta meni taas seksi-jutuksi.

        Jos pläräätte, niin löytyy ihan selviä seksi-palstoja teille.

        Alussa oli ihan normaalia keskustelua, ennen kuin te seksiseikkailijat tulitte tänne kuvitelminne. Ei mitään tyyliä enää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja taas meni jutut seksihommiin...

        Olette saman muodin mukana te 60 .
        Olkaa sitten. Tää palsta meni taas seksi-jutuksi.

        Jos pläräätte, niin löytyy ihan selviä seksi-palstoja teille.

        Alussa oli ihan normaalia keskustelua, ennen kuin te seksiseikkailijat tulitte tänne kuvitelminne. Ei mitään tyyliä enää.

        "Olette saman muodin mukana te 60 .
        Olkaa sitten. Tää palsta meni taas seksi-jutuksi."

        "Jos pläräätte, niin löytyy ihan selviä seksi-palstoja teille."

        Mitä ja miksi sinulla on seksuaalisuutta vastaan, kun lisäksi kommentoit siitä noinkin rumaan sävyyn? Mikä sinua ahdistaa seksuaalisuudessa, joka on hieno asia ihmisyydessä?

        Perustele, miksi tällä palstalla voi käsitellä kaikea mahdollista maan ja taivaan väliltä, mutta juurikin seksuaalisuuden haluaisit epäterveessä ahdasmielisyydessäsi yksipuolisesti julistaa pannaan ja millä oikeudella?

        Tällä palstalla tehdään avauksia ja kommentoidaan pilvin pimein aiheita joille on omat palstansa ja tuolla logiikalla niitä ei tule täällä käsitellä.

        Miksi et niitäkin tekopyhyydessäsi julistele kielletyiksi?

        Mikä on henkilökohtainen ongelmasi ihmisen seksuaalisuuden suhteen?

        "Alussa oli ihan normaalia keskustelua, ennen kuin te seksiseikkailijat tulitte tänne kuvitelminne. Ei mitään tyyliä enää."

        Siis ihmisen seksuaalisuus on sinulle epänormaalia, no se tuli kyllä hyvin havaittua.

        Sinulle on ehkä jostakin perin oudosta syystä vierasta se, miten seksuaalisuus kuulu kaikkiin ikäryhmiin kuin myös 'yksinäisten' ja yksin asuvien geeneihin.

        Edelleen, "tyylitajusi" mukaan tajuton, tabuinen ja ahdasmielisen epäterve antiseksuaalisuus on se ainoa oikea "tyylitaju" ...

        Ps. Toivottavasti tuolla epäterveellä asennemaailmalla seksuaalisuuteen suhtautuvalla ei ole jälkiasvua, jolle ahdasmielisyytensä olisi tavalla tai toisella tulevaksi taakaksi projisoinut.

        Onneksi Suomen teveydenhoidossa ainakin jossakin laajuudessaan, koetetaan tietoisesti ottaa ihmisten luonnollinen seksuaalisuus huomioon.

        Vanhainkodeissa asian suhteen olisi varmastikin paljon korjattavaa.

        #

        "Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä ja kulkee mukana läpi elämän. Mutta miten seksuaalisuudesta kannattaa puhua lapselle, sairastuneelle tai vanhukselle?"

        "Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on hoitajalle helpompaa, kun on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Hyvän pohjan luo se, että käy läpi oman seksuaalihistoriansa."

        - https://www.superlehti.fi/tyoelama/ammatissa/tuntuuko-seksuaalisuudesta-puhuminen-vaikealta-nailla-vinkeilla-paaset-alkuun/

        Kaunista kesää, mutta epäterve ja toisia tuomaroiva ahdasmielisyys banniin ;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja taas meni jutut seksihommiin...

        Olette saman muodin mukana te 60 .
        Olkaa sitten. Tää palsta meni taas seksi-jutuksi.

        Jos pläräätte, niin löytyy ihan selviä seksi-palstoja teille.

        Alussa oli ihan normaalia keskustelua, ennen kuin te seksiseikkailijat tulitte tänne kuvitelminne. Ei mitään tyyliä enää.

        Minä elelen hiljentyneenä, ei ole kiirettä mihinkään. Kahvit juon, luen uutiset netistä ja lähden vesille riippuen kelistä. Kohta kesäasukkaat poissa niin sitten on rauhallista.

        Koen 'pitkäsiiman', vetouistelen hiljalleen ja ihailen Saimaan maisemia. Täältä on löydetty kivikirves jonka iäksi arvioitiin 5000 vuotta, on täällä eletty siis ennenkin.

        Muilla on omat kiireensä ja asiansa, jokainen tavallaan. Kunnon elämää on kun saa olla luonnossa, sadepäivinä voi tehdä muut asiat.

        Ei ole ikävä tuonne 'maailmaan' jossa on mitä on.


    • Anonyymi

      Mitäs tässä, lähimmäiset ovat Poismenneet. Päivä kerrallaan elän.

      Muistot, niin huonot kuin hyvätkin tulvii mieleen päivittäin. Pienet askareet teen ja nautin vapaudesta.

      Eipä olisi uskonut mitä maailma tuo tullessaan, se paha on vaan olemassa niin kuin hyväkin.

    • Anonyymi

      Sisarenlapsi peri testamentilla yhden sisaremme omaisuuden, jossa olisin ollut lain mukaan perillisenä. Soittelimme asiasta muiden sisarusten kanssa, mutta ei tämän perijän äidin kanssa.
      Hän soitti eilen ja oli älyttömän katkera ja vihainen, kun hänet on jätetty keskustelun ulkopuolelle. Yritin lohduttaa häntä vaikka minun pitäisi olla vihainen kun perintö meni sivu suun. En ole, kun jokainen lapseton saa testamentata perintönsä minne lystää. Tulin siihen tulokseen että hän on yksinäinen, kun on jäänyt ulkopuolelle, siksi kiukutteli minulle. Toivottavasti laantuu, eikä välimme mene moisen takia poikki. Yleensä on hyvät välit ja voisi sanoa että tarvitsemme toisiamme.

      • Anonyymi

        Joo, sukua on, mutta emme ole missään tekemisissä. Serkkuni tiedän, mutta emme ole koskaan yhdessä leikkineet.

        Perintöä, isämme puolelta, olisi ollut runsaasti tulossa, hänen vanhempiensa hankkimaa. Ei tullut, kun isämme ei halunnut meille mitään perintöä jättää, vaan pisti kaikki ”haisemaan”. Monttubileissään tuttavansa sanoivat, etteivät tienneet hänellä lapsia ja lapsenlapsia olevankaan.

        Vaikka ”sukuakin” on, niin toiset ”sukulaiset” jätetään ulkopuolelle. Sellaista se elämä!


    • Anonyymi

      En ole vielä yksin. Siippa on, mutta hän on paljon esim. auttamassa kuopusta. Kun on kotona, räplää autoa tms.
      Päivät kuluvat kyllä, on puutarhaa ja muuta tekemistä. Korona laittoi uimahallin kiinni t. ajanvaraukseen, se ei miellytä. Siellä tapasin toisia mummoja. Liikkua pitäisi enemmän. Ystäviä ei oikeastaan ole, hyvä jos entinen työkaveri joskus tulee vastaan kaupassa ja vähän jutellaan. Pari kaveria on, joiden kanssa soitellaan. Joskus harvoin soitellaan sukulaisten kanssa.

    • Anonyymi

      Eivät miehet voi olla yksinäisiä, koska naiset heitä jatkuvasti vikittelevät.

      • Anonyymi

        Nyt on aika jo hengähtää, elon pauhu jo takana. Missä lienevätkään muut, iltaisin ristin käteni heidän puolestaan. Omat teot ovat omia tekoja, niitä on syytäkin katua.


    • Anonyymi

      Ystävyys on niitä harvinaisia ominaisuuksia, joita ei voi ostaa.
      Ystävän saa vain olemalla itse ystävä.

      • Anonyymi

        Tässä perjantai-ehtoota viettelen ihan yksikseni.
        Kävin saunassa ja ulkona istuskelin ja nautin kauniista kesäillasta.

        Olen hyväksynyt yksinäisyyden ja sen hyvät puolet.
        Kauhulla ajattelen niitä, joiden on pakko kärsiä kiukkuisesta puolisostaan ja joutua jopa väkivallan uhriksi.

        Kun on yksin, niin saa valita omat tv-kanavat, istua rauhassa ulkona tai pötkähtää sänkyyn ja nähdä kauniita unia.
        Yksikseen ollessaan kehittyy vahvaksi ja itsenäiseksi, on opeteltava "lyömään itse se naula seinään". Toki voi naapurilta pyytää apua, ja netiltähän löytyy ohjeet kaikkeen.

        Leppoisaa ja lokoisaa perjantai-ehtoota kaikille!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä perjantai-ehtoota viettelen ihan yksikseni.
        Kävin saunassa ja ulkona istuskelin ja nautin kauniista kesäillasta.

        Olen hyväksynyt yksinäisyyden ja sen hyvät puolet.
        Kauhulla ajattelen niitä, joiden on pakko kärsiä kiukkuisesta puolisostaan ja joutua jopa väkivallan uhriksi.

        Kun on yksin, niin saa valita omat tv-kanavat, istua rauhassa ulkona tai pötkähtää sänkyyn ja nähdä kauniita unia.
        Yksikseen ollessaan kehittyy vahvaksi ja itsenäiseksi, on opeteltava "lyömään itse se naula seinään". Toki voi naapurilta pyytää apua, ja netiltähän löytyy ohjeet kaikkeen.

        Leppoisaa ja lokoisaa perjantai-ehtoota kaikille!

        joo-mutta aaattteleppa itekki,
        miten mukava olisi kuitenki nahistella sen oma kaverinkaaa,,,
        koko yö peittoki heiluis,


      • Anonyymi

        Ei saa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä perjantai-ehtoota viettelen ihan yksikseni.
        Kävin saunassa ja ulkona istuskelin ja nautin kauniista kesäillasta.

        Olen hyväksynyt yksinäisyyden ja sen hyvät puolet.
        Kauhulla ajattelen niitä, joiden on pakko kärsiä kiukkuisesta puolisostaan ja joutua jopa väkivallan uhriksi.

        Kun on yksin, niin saa valita omat tv-kanavat, istua rauhassa ulkona tai pötkähtää sänkyyn ja nähdä kauniita unia.
        Yksikseen ollessaan kehittyy vahvaksi ja itsenäiseksi, on opeteltava "lyömään itse se naula seinään". Toki voi naapurilta pyytää apua, ja netiltähän löytyy ohjeet kaikkeen.

        Leppoisaa ja lokoisaa perjantai-ehtoota kaikille!

        "Olen hyväksynyt yksinäisyyden ja sen hyvät puolet."

        Täysin ok, mutta ei sille tulisi kuitenkaan pseudo-syitä ja perusteluita hakea.

        "Kauhulla ajattelen niitä, joiden on pakko kärsiä kiukkuisesta puolisostaan ja joutua jopa väkivallan uhriksi."

        Voisko ajatella myös muita ihan terveitä vaihtoehtoja, kuten hyvä, rento ja rakkaudellinen parisuhde jossa on toistensa kunnioitus ja hyvä tiimipeli.

        "Kun on yksin, niin saa valita omat tv-kanavat, istua rauhassa ulkona tai pötkähtää sänkyyn ja nähdä kauniita unia."

        Mutta eihän parisuhde tuolle ole este, se on vain joustavuus ja järjestelykysymys. Toki pieni asunto, vaikkapa vain yksiö voisi olla käytännön järjestelyissä pieni haaste.

        "Yksikseen ollessaan kehittyy vahvaksi ja itsenäiseksi, on opeteltava "lyömään itse se naula seinään".

        Toisilleen tilaa ja omaakin aikaa antava terve ja hyvä tiimipeli-parisuhde ei ole tuollekaan esteenä, jossa kummallakin on tilaa kasvaa ja kehittyä myös yksilöinä ja niinhän sen tulisikin olla ja se rikastuttaa molempia ;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olen hyväksynyt yksinäisyyden ja sen hyvät puolet."

        Täysin ok, mutta ei sille tulisi kuitenkaan pseudo-syitä ja perusteluita hakea.

        "Kauhulla ajattelen niitä, joiden on pakko kärsiä kiukkuisesta puolisostaan ja joutua jopa väkivallan uhriksi."

        Voisko ajatella myös muita ihan terveitä vaihtoehtoja, kuten hyvä, rento ja rakkaudellinen parisuhde jossa on toistensa kunnioitus ja hyvä tiimipeli.

        "Kun on yksin, niin saa valita omat tv-kanavat, istua rauhassa ulkona tai pötkähtää sänkyyn ja nähdä kauniita unia."

        Mutta eihän parisuhde tuolle ole este, se on vain joustavuus ja järjestelykysymys. Toki pieni asunto, vaikkapa vain yksiö voisi olla käytännön järjestelyissä pieni haaste.

        "Yksikseen ollessaan kehittyy vahvaksi ja itsenäiseksi, on opeteltava "lyömään itse se naula seinään".

        Toisilleen tilaa ja omaakin aikaa antava terve ja hyvä tiimipeli-parisuhde ei ole tuollekaan esteenä, jossa kummallakin on tilaa kasvaa ja kehittyä myös yksilöinä ja niinhän sen tulisikin olla ja se rikastuttaa molempia ;-)

        Just se luotettavuus
        ja toistensa kunnioittaminen kaikissa tilanteissa
        on hyviä rakkudellisen parisuhteen kulmakiviä,

        miksi ihmiset huomaa usein liian myöhään oman puolison todellisen arvon,
        sitä olen ihmetellyt,

        jos moittii halventaa mollaa omaa puolisoaan niin moitii ja halventaa mollaa todellisuudessa ITSEÄÄN,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Just se luotettavuus
        ja toistensa kunnioittaminen kaikissa tilanteissa
        on hyviä rakkudellisen parisuhteen kulmakiviä,

        miksi ihmiset huomaa usein liian myöhään oman puolison todellisen arvon,
        sitä olen ihmetellyt,

        jos moittii halventaa mollaa omaa puolisoaan niin moitii ja halventaa mollaa todellisuudessa ITSEÄÄN,

        Ei olisi tullut kuuloonkaan oman puolisoni kanssa. Ei harmonian hiventäkään! Ei puhettakaan, että nyt viettäisin hänen kanssaan ”laatuaikaa” kahdestaan. Yäk!

        Silloin, kun oli porukkaa, niin hän jotenkin meni siinä muiden mukana. Mutta, että kahdestaan hänen kanssaan. En ollut ikinä, eikä ikinä olisi tullut kuuloonkaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei olisi tullut kuuloonkaan oman puolisoni kanssa. Ei harmonian hiventäkään! Ei puhettakaan, että nyt viettäisin hänen kanssaan ”laatuaikaa” kahdestaan. Yäk!

        Silloin, kun oli porukkaa, niin hän jotenkin meni siinä muiden mukana. Mutta, että kahdestaan hänen kanssaan. En ollut ikinä, eikä ikinä olisi tullut kuuloonkaan!

        Tuossa kuviossa on aina kaksi vastuullista jo valintatilanteesta alkaen.

        Siellä on yleensä aina tietyt psykologiset ja alitajuiset vastaavuudet kasvutaustoistakin riippuen, toisinaan hyvässä, toisinaan pahassa.

        Kuinka syvällisesti olet analysoinut omalta osaltasi syitä miksi juuri hänen kanssaan ylipäätään päätit sitoutua.

        Parinvalita ei koskaan ole sattumaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa kuviossa on aina kaksi vastuullista jo valintatilanteesta alkaen.

        Siellä on yleensä aina tietyt psykologiset ja alitajuiset vastaavuudet kasvutaustoistakin riippuen, toisinaan hyvässä, toisinaan pahassa.

        Kuinka syvällisesti olet analysoinut omalta osaltasi syitä miksi juuri hänen kanssaan ylipäätään päätit sitoutua.

        Parinvalita ei koskaan ole sattumaa.

        Tällä palstalla kun keskustellaan just yksinäisyydestä, eikä parisuhteesta.
        Siitä voisi jutella ja kehuskella omalla palstallaan.

        Ite oon yksin, ja ei kiinnosta miten mukavaa on niillä, jotka ovat parisuhteessa ja "kehittyvät".

        Lauantai on ollut itelleni usein vaikeaa. Mutta olen keksinyt ratkaisun.
        Menen ostoksille keskukseen, katselen sitä ja tätä.
        Tänään ostin Iittalan 2 viinilasia.
        Voi että ovat tyylikkäitä!
        En viiti kyllä enää juoda sellaisista pyöreistä (tulppaani)-laseista.

        Sitten raaputtelin maalia pois terassin pöydästä. Tarkoituksena maalata se.
        Televiisiota katselin ja nukahdinpa tuoliin.
        Heräsin ja ehtii tehdä vaikka mitä vielä, kunhan olen tämän sepustuksen laittanut teille muille iloksi tulemaan.

        Rattoisaa ehtoota teille kaikille muille yksinäisille!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällä palstalla kun keskustellaan just yksinäisyydestä, eikä parisuhteesta.
        Siitä voisi jutella ja kehuskella omalla palstallaan.

        Ite oon yksin, ja ei kiinnosta miten mukavaa on niillä, jotka ovat parisuhteessa ja "kehittyvät".

        Lauantai on ollut itelleni usein vaikeaa. Mutta olen keksinyt ratkaisun.
        Menen ostoksille keskukseen, katselen sitä ja tätä.
        Tänään ostin Iittalan 2 viinilasia.
        Voi että ovat tyylikkäitä!
        En viiti kyllä enää juoda sellaisista pyöreistä (tulppaani)-laseista.

        Sitten raaputtelin maalia pois terassin pöydästä. Tarkoituksena maalata se.
        Televiisiota katselin ja nukahdinpa tuoliin.
        Heräsin ja ehtii tehdä vaikka mitä vielä, kunhan olen tämän sepustuksen laittanut teille muille iloksi tulemaan.

        Rattoisaa ehtoota teille kaikille muille yksinäisille!

        "Tällä palstalla kun keskustellaan just yksinäisyydestä, eikä parisuhteesta.
        Siitä voisi jutella ja kehuskella omalla palstallaan."

        Tämä ketju ei ole armeijan kertausharjoitus, etkä sinä sen valvoja ja siksi kommentointi polveilee kuten tuppaa käymään kaikissa ketjuissa.

        Mistä ja millä logiikalla muuten revit villisti termin "kehuskelun" asiaan mukaan?

        Juurikin ylempänä perusteltiin yksinäisyyden autuutta jopa parisuhteen potentiaalilla väkivaltaisuudella, ikäänkuin terveitä vaihtoehtoja ei olisi.

        Seuraava taasen manasi miehensä suunnilleen totaalisen kalpaamattomaksi, taisi manita hänet menneessä aikamuodossa. Itse hän ei viestin mukaan kokenut omaavansa minkään asteista vastuuta valintojensa suhteen.

        Millä logiikalla näihin ei tulisi eikä saisi reagoida?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei olisi tullut kuuloonkaan oman puolisoni kanssa. Ei harmonian hiventäkään! Ei puhettakaan, että nyt viettäisin hänen kanssaan ”laatuaikaa” kahdestaan. Yäk!

        Silloin, kun oli porukkaa, niin hän jotenkin meni siinä muiden mukana. Mutta, että kahdestaan hänen kanssaan. En ollut ikinä, eikä ikinä olisi tullut kuuloonkaan!

        17:23

        olet sitten eronnu hänestä,,, olettaisin,,, kun yökkäilet ,,,

        missä vaiheessa huomasit hänet yököttäväksi,,,

        miksi menit naimisiin ollenkaan jos yökötti ??

        ompa tosi outo pariskunta ,,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa kuviossa on aina kaksi vastuullista jo valintatilanteesta alkaen.

        Siellä on yleensä aina tietyt psykologiset ja alitajuiset vastaavuudet kasvutaustoistakin riippuen, toisinaan hyvässä, toisinaan pahassa.

        Kuinka syvällisesti olet analysoinut omalta osaltasi syitä miksi juuri hänen kanssaan ylipäätään päätit sitoutua.

        Parinvalita ei koskaan ole sattumaa.

        Olin nuori ja elämässä paljon menoa ja meininkiä. En ajatellut mitenkään ”sitoutuvani”.

        Avioon meno oli hänen ideansa. En ollut ajatellut koko avioliittoa. Ehkä olen aina ollut sellainen vähän yksinäinen, enkä ole riippuvainen toisten seurasta.

        Nyt, kun yksin olen, niin elämä on mukavaa. Omien pikku puuhien parissa puuhastelua. Mitä sitä ihminen muuta.


    • Anonyymi

      Vastaanotetaan herjoja ym ym, haittaaks se?

    • Anonyymi

      No joo, aina ollut oman tieni kulkija. Jokaisella tyylinsä, näin se on.

      Pääasia että elää sopusoinnussa, se riittää.

    • Anonyymi

      voi kun osaisin elää itseni kanssa, aiva joku levottomuus tulee yksin

    • Anonyymi

      Hiljentyy itsekseen ja unohtaa maailman jossa on eksytyksiä ym.

    • Anonyymi

      Luonto on paras ystävä, näin on. Valitettavasti se kuuluisa oravan pyörä vie ihmiset mukanaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pysy kaukana musta

      Ja kaikista mun läheisistä. Oon tosissani.
      Ikävä
      105
      6358
    2. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä. 💡
      Ikävä
      222
      3575
    3. Näin susta unta

      Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!
      Ikävä
      18
      3405
    4. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      66
      3328
    5. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      33
      2721
    6. Niin voimakkaat tunteet

      Että ajattelin hänen olevan se elämän rakkaus. Silmien edessä vikitteli toista ja hyvästelemättä hylkäs niin tyhjyys jäi
      Ikävä
      16
      2555
    7. Nainen, sinä viisas ja ymmärtäväinen

      sekä hyvällä huumorintajulla varustettu. Kun kaikki muut ovat kaikonneet, vain sinä olet jäljellä. Ellet kestä kirjoituk
      Ikävä
      24
      2524
    8. Katu täyttyy askelista...

      Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.
      Ikävä
      28
      2373
    9. Onko 172cm lyhyt?

      Pitääkö miehen olla pidempi kuin 172cm?
      Sinkut
      274
      2181
    10. Puhe on halpaa

      Katso mitä hän tekee.Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Uskokaa punaisia lippuja.Hyvää yötä.
      Ikävä
      44
      1786
    Aihe