Kesällä 1944 Siiranmäen, Äyräpään ja Vuosalmen torjuntataisteluissa toinen divisioona esti Neuvostoliiton pääsyn Ihantalan joukkojen vasempaan sivustaan ja syvälle Sisä-Suomeen.
Suuri torjuntavoitto -dokumentti kuvaa taistelujen merkitystä ja vaikutuksia lopulliseen torjuntavoittoon Vuosalmella heinäkuussa 1944 ja sitä kautta Suomen itsenäisyyden säilymiseen.
Arkistomateriaalia Suomesta ja Venäjältä
Ohjelmaa varten on haastateltu kahtakymmentä taisteluihin osallistunutta veteraania, joista suurin osa myös esiintyy ohjelmassa ja kertoo äärimmäisistä olosuhteista.
Dokumentissa nähdään suomalaista ja venäläistä arkistomateriaalia sekä aidoilla paikoilla Karjalankannaksella kuvattuja dramatisoituja kohtauksia.
Hans Adolf Ehrnrooth näyttelee isäänsä
Everstiluutnantti Hans Adolf Ehrnrooth esittää dokumentissa isäänsä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothia.
Ehrnrooth esiintyy muuun muassa kohtauksessa, jossa joukot ovat siirtyneet hankalasti puolustettavaan Äyräpäähän. Miehille on perusteltava, miksi paikka on niin tärkeä pitää.
Käsikirjoitus: Matti Koskimaa ja Erkki Käkelä. Ohjaus: Aarno Unkila. Tuotanto: Hypergraph Oy, 2006. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran 2014.
---
Kummallista ettei Yle Areenasta löydy tätä dokumenttia katsottavaksi, vaikka Yle tiettävästi osallistui sen tekemiseen 2006 vuonna.
Suuri torjuntavoitto -dokumentti kuvaa taistelujen merkitystä ja vaikutuksia lopulliseen torjuntavoittoon Vuosalmella heinäkuussa 1944 ja sitä kautta Suomen itsenäisyyden säilymiseen.
Arkistomateriaalia Suomesta ja Venäjältä
Ohjelmaa varten on haastateltu kahtakymmentä taisteluihin osallistunutta veteraania, joista suurin osa myös esiintyy ohjelmassa ja kertoo äärimmäisistä olosuhteista.
Dokumentissa nähdään suomalaista ja venäläistä arkistomateriaalia sekä aidoilla paikoilla Karjalankannaksella kuvattuja dramatisoituja kohtauksia.
Hans Adolf Ehrnrooth näyttelee isäänsä
Everstiluutnantti Hans Adolf Ehrnrooth esittää dokumentissa isäänsä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothia.
Ehrnrooth esiintyy muuun muassa kohtauksessa, jossa joukot ovat siirtyneet hankalasti puolustettavaan Äyräpäähän. Miehille on perusteltava, miksi paikka on niin tärkeä pitää.
Käsikirjoitus: Matti Koskimaa ja Erkki Käkelä. Ohjaus: Aarno Unkila. Tuotanto: Hypergraph Oy, 2006. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran 2014.
---
Kummallista ettei Yle Areenasta löydy tätä dokumenttia katsottavaksi, vaikka Yle tiettävästi osallistui sen tekemiseen 2006 vuonna.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Taitaa olla kuitenkin kaupallinen tuotanto?
Pastillien popsimista ja omien tulittamista ei mainittu.
Tuli eilen su. tv1 lähetyksenä. Hyvä dokumentti.
-kiitos taistelija sukupolville,
Suomi näin pelastui tuhoavalta, raiskaavalta puna-armeijalta!
Miksi Ehrnroth oli jättänyt rautatien kalustoineen Viipurista Äyräpään kirkolle puna-armeijan käyttöön.
Onko E. vastuussa KAIKESTA Suomessa. Myös rautateistä?
Minä kun luulin, että hän oli VAIN taistelua jhtava rykmentin komentaja Äyräpään taistelussa? Onko stallareilla tarkoitus tehdä samanlainen yleissyntipukki kaikkeen kutin matrskista ja Rytistä?
Ehrnroth oli Kannaksen hyökkääjän päämajoitusmestari Vuosalmen suunnalla.
Puna-armeija oli hyökkääjä Vuosalmella ja E. johti puolustusta Äyräpään harjun lohkolla!
Miksei JR49:n komentaja eversti Wahlbeck toilaillut omien kimpussa. Oliko hän jättänyt sekakäytön.
Ammuskelikohan se vaan sotilaita riviin? Onnekseen sai kranun syliinsä ja poistui yläkerrasta suoraan alakertaan.
Saiko sotamies Moilanen "komentajan" kädestä?
Tätä Moilasta ei taida löytyä kirjoista eikä kansista. Kuitenkin yksikkö on varmuudella tunnistettavissa, koska pataljoonan komentajan nimikin on kertomuksessa mainittu.
Menehtyneet -tietokannasta ei myöskään "sopivaa" Moilasta löydy. Nauhoitteet lienevät tänäkin päivänä YLE:n arkistoissa.
Kertomus 7
Kertoja sotamies Kaukonen I/JR 49
s. 198-200
"Olin JR 49:n ensimäisessä pataljoonassa neljännessä komppaniassa. Olin monissa eri tehtävissä. Valkjärveltä kun lähdettiin kesäkuun 18. päivän aamuna, olin komppanian ratsulähettinä. Välillä olin konekivääriampujana. Juhannusaattona jouduimme lähtemään Vuosalmelta joen yli sillanpäähän. Minä en ollut taisteluasemissa vuorokautta enempää kummallakaan kerralla, jolloin yksikkömme puolusti sillanpäätä, koska tehtäväni mukaisesti jouduin kulkemaan seitsemännen ylimenopaikan ja jiiäspeen väliä.
Kun yksikkömme pääsi toisen kerran lepovuoroon sillanpääasemasta, silloin sattui se puolin ja toisin hyvin ikävä tapaus: erään sotilaan ampuminen.
En tiedä, pelostako vai minkä takia he olivat lähteneet ja jättäneet asemat. Heitä oli saatu kiinni kymmenen miestä, ja heidät tuotiin meidän pataljoonan komentopaikalle. Minä olin näkemässä, kun heidät pantiin riviin. Rykmentin komentaja eversti Wahlbeck kuulusteli heitä. Hän määräsi rivissä ensimäisenä seisovan miehen ammuttavaksi.
Tämä poika, johon määräys osui, pyysi armoa. Hän sanoi, ettei hän ollut lähtenyt tahallaan. Hän sanoi, ettei hän ollut tahtonut halventaa Suomen armeijaa. Hän sanoi, että hän oli lähtenyt, koska oli väsynyt ja pelkäsi. Hän oli sotamies Moilanen. Eversti pysyi päätöksessään. Hän tahtoi, että hänen käskynsä pantaisiin heti täytäntöön. Hän kysyi ja haki katseellaan ampujia, hänen tuomionsa täytäntöön panijoita.
Kukaan ei tahtonut tehdä sitä.
(Ja ulkopuolellä ääninauhan kertoja ja hänen seurassaan olleet Vuosalmen sotilaat muistelivat, että paikalla oli upseereista ainakin pataljoonan komentaja majuri Toivio, joka kuultuaan Wahlbeckin sanat, käänsi selkänsä ja lähti pois; hän ei tahtonut sitä nähdä; hän ei tahtonut, että hänen pataljoonansa mies ammuttaisiin.)
Kun eversti näki, ettei kukaan halunnut ryhtyä ampujaksi, hän sanoi: -Jos kukaan ei ammu, minä ammun. Eversti ampui sotamiehen riviin, siihen toisten, vieressä seisovien rinnalle. Tämä näky oli minulle ja meille kaikille, jotka siinä seisoimme katsomassa masentava.
Ymmärsimme, että eversti Wahlbeck halusi näyttää näille hiippareille, että asemien jättämiseen oli tultava loppu, että oli parempi kuolla tavallisena sankarina kuin esimiehen ampumana, mutta sittenkin se oli masentava näky.
Kun eversti Wahlbeck sitten itse kaatui komentopaikkansa yläkertaan, ja kun hänen hautajaisijaan pidettiin ja niihin kerättiin seppelrahaa, miehet sanoivat: -Ennen pannaan rahaa koiran adressiin. Ja meiltä ei pannut rahaa siihen ketkään muut kuin upseerit."
Paavo Rintala Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967, 2. p
Esipuheeksi kappaleesta poimittua:
(Sodan ja) Rauhan ääniä varten keräsimme työryhmänä äänitteitä kylmien tilojen raivaamisesta, suon perkaamisesta, toivosta ja toivottomuudesta, maaseudun autioitumisesta sekä työttömyydestä. Työryhmä Heikki Ritavuori, Hannu Karpo ja minä (Paavo Rintala).
Koska kuitenkin olennaisin keräämästämme materiaalista esitetään toisessa yhteydessä, en halua toistaa sitä uudemman kerran tässä, pelkästään kirjallisessa esityksessä, joten rauhan äänet supistuvat lyhyehköön viittaukseen nykyhetkeen sekä työttömyystöissä Kemijoen jäällä olevien miesten ääniin. Tässä teoksessa esiintyvät sodan äänet eivät sensijaan ole mukana televisioesityksessä, koska sellainen asettaa tiukat aikarajoitukset ääni- ja kuvakerronnan pituudelle.
Kirkkonummella elokuun 21 pnä 1967
Paavo Rintala
Hans E siellä näytteli huonosti isäänsä!
Kaunis-Aatu solvasi miehiään ja lähetti heitä varmaan kuolemaan yähän sävyyn:
Se puhe alkoi näin: "Te Pohjanmaan miehet, te kesselimahat, te viljanpiilottajat! Nyt te jouduitte sellaiseen paikkaan, että jos vihollisen luoti ei satu, niin oma luoti sattuu varmasti!"
JR 7:n komentaja A. E. kuulemma kannusti joukkojaan henkilökohtaisesti.
Paavo Rintala Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967
Sivut 197-198: "Meitä palasi toistakymmentä JR seitsikon miestä sotasairaalasta ja meidän mukana tuli täydennysmiehiä rykmenttiin. Komentaja otti meidät vastaan ja jakoi kahtia niin kuin vuohet ja lampaat. Komentaja oli muutenkin aika jyrkkäpuheinen mies. Nyt se piti puhuttelun täydennysmiehille ja halusi kai kasvattaa niiden moraalia, kun ne tulivat suoraan siviilielämästä sotaan."
Pikkuisen muuttuu kuva koko kansan "sotasetä-Aatusta", joka vanhoilla päivillää äityi hyvinkin isänmaalliseksi sankarihahmoksi ja veteraanien ikoniksi. Oikeasti Aatu oli sotilaan surma, kummalla puolen linjaa ne sitten olivatkin!
Ja antautuneita Er.P 25:n miehiä hän ammutti tykistöllä Äyräpään kirkonmäkeen!
Er.P 25 sai kylmää kyytiä Koreelta Antilta eli Kauniilta Aadolfilta...
Osa I löytyy vain archive.org -sivuilta!
Äyräpään kirkon raunioiden viimeiset suomalaiset 7.7.1944
11.8.2014 16:24 Veikko Huuska
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/173608-ayrapaan-kirkon-raunioiden-viimeiset-suomalaiset-771944
Täältä se 1. osa siis löytyy:
https://web.archive.org/web/20180106151515/http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173608-ayrapaan-kirkon-raunioiden-viimeiset-suomalaiset-771944
Osa 2. löytyy oikealta paikaltaan:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/174098-eversti-ehrnrooth-hukkasi-pataljoonansa-ayrapaan-harjulle/
Samoin osa 3. on oikealla paikallaan:
Erillinen Pataljoona 25 (Er.P 25) Osa III
Veikko Huuska22.8.2014 16:15 päivitetty 22.8.2014 16:15
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/174242-erillinen-pataljoona-25-er-p-25-osa-iii/
Ammuttiko se Pervitiini-Aatu omiaan siellä Äyräpään kirkonmäellä?
Tulta munille, vaikka omille joukoille kun kerran useasti karkailivat ja lopulta antautuivat... no, EI omille vaan, vieraalle alistetulle pataljoonalle!
Onko se totta? Ammuttiko se tykistön tuli-iskut kaikilla saatavissa olevilla putkilla antautuvien suomalaisten niskaan? Olikos se todellakin niin pöllyissään ettei tiennyt oliko päivä vai yö vaiko maailmanloppu?
Nyt kaikki tietomiehet kertomaan totuus tapahtuneesta ja missä siitä kerrotaan?
Miten niiden loppuun saakka taistelleiden suomalaisten Er.P 25 miesten kävi? Menikö ne kaikki samassa syssyssä yläilmoihin?
Ei kummempia, yhtä kävi vähän saapasvarteen.
Ehrnroothin rykmentistä noin 150 joutui sotavankeuteen 4.7-11.7.44. Noin 135 selvisi hengissä. Eräskin puna-armeijan nuori naissotilas kuljetti suomalaista sotavankinuorukaista ja julisti kaikille:"minä se sitten tykkään kovasti tästä pojasta".
## Ehrnroothin rykmentistä noin 150 joutui sotavankeuteen 4.7-11.7.44. Noin 135 selvisi hengissä. ##
Pöhvelö ei siis tajua, ettei Er.P 25 kuulunut 2.D eikä siis JR 7:aan. Se oli väliaikaisesti alistettu JR 7:n käyttöön ja kuului orgaanisesti 15. D: aan.
Tämä jatkosodan Er.P 25 muodostettiin vanhennetusta III/Jr 36:sta, ja toimenpiteenä tämä liittyi laajempaan kenttäarmeijan uudelleenjärjestelyyn, jossa 3-rykmenttiset divisioonat ketteröitettiin 2-rykmenttisiksi yhden erillisen pataljoonan omaaviksi. Tämä tapahtui hieman porrastetusti eri divisioonissa, mutta tuossa maalis-huhtikuulla 1944.
Uudet erilliset pataljonat saivat numeronsa divisioonan mukaan = divisioonan numero 10. Eli 15.D:n erillisen pataljoonan numeroksi tuli Er.P 25.
Torjuntavoitto ei ehkä ollut aivan täydellinen, koska näitä kommunisteja sikiää vieläkin suorastaan holtittomasti suomessa, jopa yli EU:n suosituksen!
Eli Tarkkispoika yrittää sikisä itsekseen eikä jälkeä synny?
N-liiton tarkoitus oli näissä taisteluissa vain pehmittää Suomea rauhaan tuottamalla meille ankaria tappioita. N-liitolla siihen oli varaa, Suomella ei. Niilä joukoilla mitä vihollisella tuolloin Kannaksella oli ei Suomea olisi vallattu eikä siihen pyrittykään. Suomessa osa kansaa kuvittelee meidän saaneen muka jonkunnäköisen torjuntavoiton.
” N-liiton tarkoitus oli näissä taisteluissa vain pehmittää Suomea rauhaan tuottamalla meille ankaria tappioita. N-liitolla siihen oli varaa, Suomella ei.”
Neuvostoliitolla oli hyvä yritys murtautua sisämaahan ja Suomi esti sen. Muutoin olisi ne viisi torjuttia hyökkäystä olleet idioottimaisuuden riemuvoitto neukulle! Ei neukulla ollut sellaisn tappioihin oikeasi varaa! Ne 14,6 miljoonaa nuorta miestä teki sellaisn loven maan ikäpyramiidiin, että osin sen takia maa romahti 1991.
Toki Suomelle tulntorjuntavoitoissa tappioita, mutta niihin meillä OLI varaa… neukulla ei!
” Niilä joukoilla mitä vihollisella tuolloin Kannaksella oli ei Suomea olisi vallattu eikä siihen pyrittykään. ”
Pyrittiin kyllä! Stalin luotti kalustoylivoimaan ja kaartin divisioonien laatuun! Tällä kertaa ne eivät riittäneet!
”Suomessa osa kansaa kuvittelee meidän saaneen muka jonkunnäköisen torjuntavoiton.”
Ei, vaan TIETÄÄ saaneensa torjuntavoiton! Se, että asia varjostaa Tarkkispojan jäljellä olevan elämän sysimustakso, on vain kirsikka kakun päällä!
Syöhän poikanen se "kirsikkasi" kaikessa rauhassa.Parhaasi olet yrittänyt.
Tuommoinen puuhakkuus ihan naurattaa.
.....Neuvostoliitolla oli hyvä yritys murtautua sisämaahan ja Suomi esti sen........
JOS rintama olisi pettänyt ja tie auennut pitemmälle niin totta kai neukku olisi tilaisuuden käyttänyt, ei kai mikään armeija etenemisestä sodassa kieltäydy. Mutta se ei ollut ehdoton tavoite vaikka ollsikin ollut entistä tehokkaampi rauhaanpainostuskeino.
--------Toki Suomelle tulntorjuntavoitoissa tappioita, mutta niihin meillä OLI varaa… neukulla ei!----
Hieno homma kun olikin kääntynyt noin päin. Kas kun kukaan ei aiemmin ole Suomessa huomannut, että Suomella kyllä riitti miehiä ja materiaalia uhrata rajattomasti mutta neukulla ne loppuvat kesken.
-------------Stalin luotti kalustoylivoimaan ja kaartin divisioonien laatuun! Tällä kertaa ne eivät riittäneet!------
Kyllä Stalin tiesi aika tarkkaan myös Suomen kaluston ja Saksasta tarvittaessa saatavan avun määrän sekä sotilaitten määrän molemmin puolin. Tuskin kuvitteli, että hän 250 000 miehellä valtaa laajan ja metsäisen Suomen jota puolustaa 650 000 miestä.
Tuntuu pikemminkin nostavan verenpainetta ja jään usein ilman vastausta ja kekseliäisyytesi tukehtuu ”horinaan”!
” --------Toki Suomelle tulntorjuntavoitoissa tappioita, mutta niihin meillä OLI varaa… neukulla ei!----
Hieno homma kun olikin kääntynyt noin päin. Kas kun kukaan ei aiemmin ole Suomessa huomannut, että Suomella kyllä riitti miehiä ja materiaalia uhrata rajattomasti mutta neukulla ne loppuvat kesken.”
Ei rajattomasti, mutta kuitenkin torjunravoittoihin saakka! Sen sijaan neukulle 14,6:n miljoonan sotilaan menetys kostautui lähvuosikymmeninä! Se on prosentteina miesväesöstä huikea luku. Ikäluokka 1923 toettävästi lakosi pahasti!
”-------------Stalin luotti kalustoylivoimaan ja kaartin divisioonien laatuun! Tällä kertaa ne eivät riittäneet!------
Kyllä Stalin tiesi aika tarkkaan myös Suomen kaluston ja Saksasta tarvittaessa saatavan avun määrän sekä sotilaitten määrän molemmin puolin. ”
Tiesi mistä ja mahtoiko muistaa tai piitata joka kolosta pitkällä rintamalla!?
”Tuskin kuvitteli, että hän 250 000 miehellä valtaa laajan ja metsäisen Suomen jota puolustaa 650 000 miestä.”
Teet aina saman virheen? Vertaat pelkkiä läpimurtokohdan hyökkäysjoukkoja (ilman neukun rintamajoukkoja) koko Suomen rintamajoukkoihin?
Todellisuudessa jopa neukulla oli sen verran tolkkua, että kohdassa, jossa pyrittiin läpimurtoon oli aina paikallinen ylivoima! Oletko tyhmä vai pidätkö muita sellaisina!
” Kyllä Stalin tiesi aika tarkkaan myös Suomen kaluston ja Saksasta tarvittaessa saatavan avun määrän sekä sotilaitten määrän molemmin puolin. Tuskin kuvitteli, että hän 250 000 miehellä valtaa laajan ja metsäisen Suomen jota puolustaa 650 000 miestä.”
Hyökkäyskohdassa ei ole 650.000 miestä vaan yleensä paljon vähemmän kuin hyökkääjällä!
Epärehellisyys on tavaramerkkisi!
Kummallista oli suomalaisten vetäytymisen yhteydessä ehjäksi jätetyt tiet, sillat ja rautatiet. On uskomatonta kuinka neukkujen panssarit ajeli liki Juustilan suluille saakka ohi Portinhoikan risteyksen ja Laguksen rynnäkkötykit luikki karkuun samassa panssaripirssissä.
Miinakenttiin jätettiin myös turvallisen kulkureitin merkintäliput. Oli neukun helppoa kävellä kentistä läpi tappioitta. Silti puhutaan hallitusta perääntymisestä, heh hee.
Tosin neukkupanssareiden ’ajelu’ katkesi kuin kanan lento ja ne ajettiin paksalle. Neukut hylkäsivät kaksi ISU-152 rynnäkkötykkejä ja muutaman uuden T-34/85-vaunun. Jotka kaikki otti PS-Divisioona käyttöön!
Tuo iso neukkujen vallattu rynnäkkötykki on yhä esillä Panssarimuseossa Parolassa!
Suomi menetti hyvin lyhyessä ajassa ns. Panssaridivisioonansa kaluston ja melkein miehetkin lähes kokonaan Kannaksella. Puhutaanko siitäkin ?
Panssaridividioonan komppaniat saattoi Kannaksella iskeä vain silloin, kun venäläiset poistuivat vaunuista radioon puuttumisen takia.
Toki voidaan puhua! Tosin väite ei pidä paikkaansa.
Kuuterselän taistelussa Suomi menetti kalustosta viisi rynnäkkötykkiä, joista kolme vaunumiehistö räjäytti kahden jäädessä pahoin vaurioituneina viholliselle.
Rynnäkkötykkipataljoona ilmoitti tuhonneensa 11 T-34-panssarivaunua, kolme Klim Vorosilov -panssarivaunua (KV-1) sekä kolme rynnäkkötykkiä. Näiden vaunujen lisäksi tuhottujen listalle on laitettu 26 panssarintorjuntatykkiä, kenttäkanuuna, jne.
Venäläisten lähteiden mukaan hyökkääjä menetti Kuuterselässä yhteensä 40 panssarivaunua, 49 lentokonetta ja tuhansia miehiä.
Todellisuudessa PA-Divisioona oli saanut ennen hyökkäysä Saksasta 25 Sturmia. Taistelujen kestäessä saatiin toiset 2 Sturmia ja lisäksi 15 kpl Pzwk-lV panssarivaunua, joten taistelujen laantuessa oli laatukalustoa rutkasti enemmän kuin ennen niitä. Toki PS-divisioona menetti muualla vanhentunutta ja kelvotonta kalustoa kuten Viipurissa joukon epäonnistuneita rynnäkkötykkejä ja muualla vanhentuneita Vickersejä!
Jääkäripataljoonat kärsivät taisteluissa pahoja tappioita, mutta ne täydennettiin ja selvisivät myös jatkossa tehtävistään kunnialla!
” Panssaridividioonan komppaniat saattoi Kannaksella iskeä vain silloin, kun venäläiset poistuivat vaunuista radioon puuttumisen takia.”
Täysin naurettava väite! Panssaridivisioonan Sturmit tuhosivat keskimäärin kymmenen neukkuvaunua yhtä menetettyä Sturmia kohden!
Tuolta löytyy "Sturmien taistelusaldo":
http://andreaslarka.net/sturmi.html
Vieritä alaspäin riittävästi.
Kesällä 1944 Saksasta saadut rynnäkkötykit eli Sturmit, 29 kpl, eivät koskaan olleet taisteluissa.
http://andreaslarka.net/sturmi.html
Vieritä alas ja näet vaunujen historiaa.
” Kesällä 1944 Saksasta saadut rynnäkkötykit eli Sturmit, 29 kpl, eivät koskaan olleet taisteluissa.”
Entä sitten? Tosiasia on se, että niitä oli kesähyökkäyksen 1944 jälkeen ENEMMÄN KÄYTETTÄVISSÄ kuin ennen sitä! Siitähän me juuri,puhuttiin!
Mikä se sellainen "torjuntavoitto" oli kun Suomelle saneltiin tiukat rauhanehdot? 😆
Sellainen, erttei maata miehitetty ja sovjetisoitu VAIKKA voimasuhteet olivat 3,5 vs 200 miljoonaa.
ME EMME OLLEET kaksi tasavahvaa valtiota vaikka Tarkkispoika ei asiaa tajua!
Ikävä, mutta torjuntavoitto kuitenkin, koska maata ei miehitetty tai sovjetisoitu voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa!
Koko väite torjuntavoitosta kumoutuu kun tutkii mitkä oli Suomelle sanellut rauhanehdot. Suur-Suomi eetos revittiin kappaleiksi ja moni oikeistolainen tuli sodasta kaikkea muuta kuin "päät pystyssä". Nolous ja häpeän tunne takavuosien hölynpölystä oli selvästi vaistottavissa. Tällä suunnalla oli alettava opiskella "demokratia" ym jargonin lässytys. Mutta saatte olla varmoja että heidän haaveissaan siinteli vuonna 1941 aivan jotain muuta kuin "moniarvoinen demokraattinen yhteiskunta".
"Koko väite torjuntavoitosta kumoutuu kun tutkii mitkä oli Suomelle sanellut rauhanehdot. "
Ei laisinkaan! Me hävisimme sodan! Siitä seuraa se, että voittaja pitkälti sanelee ehdot.
"Suur-Suomi eetos revittiin kappaleiksi ja moni oikeistolainen tuli sodasta kaikkea muuta kuin "päät pystyssä". "
Ja höpö höpö. Se, että sota hävitään, tajuttiin jo 1942.
"Nolous ja häpeän tunne takavuosien hölynpölystä oli selvästi vaistottavissa. "
Noloa on vain Tarkkispojan pönötys!
"Tällä suunnalla oli alettava opiskella "demokratia" ym jargonin lässytys."
Onneksi ei tarvinnut! Suomi oli demokratia jo vuodesta 1918 lähtien! Neukku{Venäjä ei ole demokratia vieläkään!
"Mutta saatte olla varmoja että heidän haaveissaan siinteli vuonna 1941 aivan jotain muuta kuin "moniarvoinen demokraattinen yhteiskunta"."
Suomi oli demokratia jo 1941 ja siinä aiottiin pysyä jatkossakin!
Niinpä tehokkaalla 75 millimetrin panssarikanuunalla varustetut Sturmit toivat suomalaisille panssarijoukoille aseen, jolla pystyi viimeinkin pysäyttämään suurimmatkin neuvostovaunut.
SAKSAN rynnäkkötykit joutuivatkin tositoimiin Karjalan kannaksen puolustustaisteluissa. Niitä käytettiin usein panssarivaunujen tapaan, eli hyökkäyksen kärkenä pelkän tukemisen sijaan. Vaunut ja niiden hyvin koulutetut miehistöt osoittivat taisteluissa erinomaista kyvykkyyttä, ja onnistuivat usein päihittämään vastaan tulleet neuvostovaunut kaksintaistelumaisissakin tilanteissa.
Vaikka Sturmin tykillä pystyi ampumaan vain etusektoriin, ehättivät rynnäkkötykit usein kääntymään, tähtäämään ja ampumaan nopeammin kuin neuvostopanssari kääntyvine tykkitorneineen. Suomalaiset tuhosivat noin 10 venäläispanssaria yhtä menetettyä rynnäkkötykkiä kohde
Rynnäkkötykin merkitys oli kuitenkin suurempi kuin vain tuhottujen neuvostovaunujen määrä. Panssarintorjuntatykeillä, panssarinyrkeillä ja -kauhuilla tuhottiin enemmän vihollisen kalustoa, mutta puolustusaseilla ei pystytty tekemään vastahyökkäyksiä tai etenemään. Rynnäkkötykki pystyi vaihtamaan asemiaan omin voimin ja hyökkäämään jalkaväen tukemana ja ilman.
"Rynnäkkötykin merkitys oli kuitenkin suurempi ..."
Pappa Laatikainen käski rynnäkkötykit hyökkäykseen Kuuterselässä seurauksella että lähes puolet osallistuneista menetettiin ja puna-armeija tunkeutui 3.Divisioonan lohkolla (Pajari ja satusetä Halsti) läpi niin että paukkui. Sen jälkeen Viipurin menettäminen oli aivan varmaa. Suur-Suomi aate romahti lopullisesti Kuuterselässä.
” Pappa Laatikainen käski rynnäkkötykit hyökkäykseen Kuuterselässä seurauksella että lähes puolet osallistuneista menetettiin”
Kuuterselän taistelussa Suomi menetti kalustosta viisi rynnäkkötykkiä, joista kolme vaunumiehistö räjäytti kahden jäädessä pahoin vaurioituneina viholliselle.
Rynnäkkötykkipataljoona ilmoitti tuhonneensa 11 T-34-panssarivaunua, kolme Klim Vorosilov -panssarivaunua (KV-1) sekä kolme rynnäkkötykkiä. Näiden vaunujen lisäksi tuhottujen listalle on laitettu 26 panssarintorjuntatykkiä, kenttäkanuuna, jne.
Venäläisten lähteiden mukaan hyökkääjä menetti Kuuterselässä yhteensä 40 panssarivaunua, 49 lentokonetta ja tuhansia miehiä.
Lapissa makuutettiin turhaan paljon hyvin aseistettua saksalaista solttua
jotka olisivat voineet siirtyä kannakselle
Ja jättää Jäämeren rintamama tyhjäkai vai? Saksa päätti itse joukkojensa käytöstä kuten myös Suomi teki!
Eihän ne mitään saaneet aikaan. Turhakkeista olisi ollut vain harmia tosipaikassa. Sakemannin luonto on hävitä sodat.
Pohjoisessa rintamassa saksalaisia vastaan oli 10 divisioonaa. Erotus oli 3 divisioonaa saksalaisten hyväksi.
Oli miten oli niin Suomi ei päätä Saksan joukoista!
Ruikutti kesällä 1944 lukematonta määrää divisioonia ja sai yhden!
Se oli taas eri juttu! Kun neukun suurhyökkäys oli menossa Saksalta saatiin monenlaista apua sen torjumiseen.
Ennenkaikkea saatiin apuun lento-osasto Kuhlmey ja Viron suunnasta jv-divisioona Greif. Asioisa neuvoteltiin eikä mitään ’ruikutettu’!
Lisäksi saimme kalustoapua hävittäjien muodossa ja lisää Sturm-rynnäkkötykkejä!
Saksa tarvitsi tuolloin kipeästiomat joukkonsa!
Lukematon on määrä, mitä Vuokseen upposi venäläisten kalustoa Vuosalmella; hyökkäysvaunuja ja miehiä.
Rantaniityille meno sitten hiipui, suomalaisten kovaan tykistötuleen ja jalkaväen tiukkaan vastarintaan.
Miksi mikkeli uinui kevään ja alkukesän -44.
missä oli sotataidot, strategia,, valmistautuminen ?
Kunniaa alkukesän, kevään toimimattuudesta ei kukaan ole vielä ottanut kunniaa.
Ei ristejä jaettu kuin vainajille kannaksella.
Ja MITÄ sinä olisit ehdottanut tehtäväksi?
Miten olisi ollut varautuminen suurhyökkäyksen torjuntaan ? Hyväksytkö tämän ?
Sanahelinää! Kuten miten ja millä toimenpiteillä?