Kertauksen vuoksi:
-Ensimmäisen kerran ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidin välisen yhteyden havaitsi nimittäin yhdysvaltalainen tutkija Eunice Foote jo yli 150 vuotta sitten. Eunice Foote teki asiaan liittyen yksinkertaisen kokeen. Hän laittoi lämpömittarin kahteen lasisylinteriin, pumppasi toiseen niistä hiilidioksidikaasua ja toiseen ilmaa, minkä jälkeen hän asetti sylinterit aurinkoon lämpenemään. Hiilidioksidia sisältävä sylinteri lämpeni paljon enemmän kuin ilmaa sisältävä sylinteri. Foote ymmärsi tästä, että ilmakehässä oleva hiilidioksidi sitoisi voimakkaasti lämpöä. Foote päätteli myös, että jos ilmaan sekoittuisi suurempi osuus hiilidioksidia kuin nykyisin, siitä seuraisi korkeampi lämpötila.
-Muutamaa vuotta myöhemmin myös irlantilainen tutkija John Tyndall mittasi, kuinka paljon hiilidioksidi sitoo lämpöä. Hän kirjoitti yllättyneensä siitä, miten niin läpinäkyvä ja kevyt aine voi sitoa lämpöä niin paljon. Tyndall kirjoitti myös, että pienetkin muutokset hiilidioksidin ja metaanin määrässä ilmakehässä voivat vaikuttaa ilmastoon suuresti.
-Vuonna 1896 ruotsalainen tutkija Svante Arrhenius yritti ensimmäistä kertaa arvioida, kuinka paljon hiilidioksidi voisi muuttaa ilmastoa. Hänen laskelmiensa mukaan napa-alueet voisivat lämmetä 8–9 celsiusastetta, jos hiilidioksidin määrä nousisi 2,5–3-kertaiseksi sen ajan tasosta.
-Vuonna 1901 ruotsalainen meteorologi Nils Ekholm puolestaan kirjoitti: ”Nykyinen hiilen poltto on niin suurta, että jos se jatkuu, se aiheuttaa epäilemättä hyvin selvän nousun maapallon keskilämpötilaan. ”Ekholm kiinnitti huomiota myös siihen, että hiilidioksidi asettui korkealle ilmakehään vesihöyrykerrosten yläpuolelle, ja siellä pienilläkin määrillä hiilidioksidia on iso merkitys.
Ilmastonlämmityksen historiaa
39
<50
Vastaukset
- Anonyymi
-Nykyisin tiedemaailma ymmärtää hyvin, että ilmakehän hiilidioksidi on yksi niin sanotuista kasvihuonekaasuista esimerkiksi metaanin ja vesihöyryn ohella, jotka sitovat maapallolta avaruuteen säteilevää lämpöä. Tutkijat ovat saaneet selville, että maapallon historiassa hiilidioksidin määrä ilmakehässä on korreloinut voimakkaasti lämpötilojen kanssa. Esimerkiksi Etelämantereella on kasvanut plioseenikaudella 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten puita samaan aikaan, kun maapallon hiilidioksiditasot olivat hyvin korkeita.
- Anonyymi
Markku85126.7.2021 13:55
”Suhteellisuuksista sen, että jos otamme ilmakehästä 100.000 molekyylin joukon, niin…
Niin tästä 100.000 molekyylin joukosta typpeä on 78.000 molekyyliä, happea 21.000 molekyyliä, argonia on 930 molekyyliä ja mitätön osa, eli muut molekyylit 70 kappaletta…
Näistä 70 kappaleesta 40 molekyyliä on hiilidioksidia…
Näistä 40 hiilidioksidi molekyylistä on ihmisen aikaansaannoksia 2 kappaletta…
Ilmakehään ihmisen toimesta siirtyneet hiilidioksidi, 2 kappaletta suhteessa 100.000 ilmakehän molekyyliä, kuinka se pystyisi lämmittämään…
1,7 metaani molekyyliä ilmakehän 1.000.000 molekyyliä kohti lämmittää vai lämmittääkö, siinäpä kysymys…
Jos nostamme ihmisen tuottaman hiilidiksidi pitoisuuden 35 Gt CO2/v tuonne 50 Gt CO2/v, niin silloin meillä olisi noin 3 CO2 molekyyliä ilmakehässä suhteessa 100.000 ilmkehän molekyyliin…
Eli hiilidioksidin peitto neliömetrille olisi (3/100.000 milekyyliä) x 1 m2 = 0,00003 m2…
Tuon palaute olisi 0,015 W/m2, eli huimasti maapallo lämpenee…
No ei tosiaankaan…”
Dr. Strangelove26.7.2021 13:16
Tässä nyt on taas tätä iänikuista tuubaa ilmastouskonnosta. Laitetaan pullo täyteeen, 100% hiilidioksidia ja kas, se on lämpimämpi … samalla ”kokeellahan” HEUREKA taannoin pelotteli lapsia, vannoin etten tuonne lapsiani vie!
Ilmakehässä on CO2:a nykyiselläänkin vain hieman yli 400 ppm:aa, MILJOONASOSAA, se on tavattoman vähän, dinosaurusten kaudella sitä oli 20 kertaa enemmän ja maapallo oli tosi vihreä. Tosiasiahan on,että maapallon ilmastoa säätää 98-prosenttisesti luonnollinen vesihöyry, lähinnä pilvien muodossa, hiilidoksidin osuus jää pilkun toiselle puolelle, ilmakehä ei ole kasvihuone jossa siinäkään huolimatta lisätystä 2000 ppm:sta hiilidioksidia ei lämpeneminen johdu siitä vaan konvektion estymisestä, lisätyllä hiilidioksidilla saadaan 40% suurempi sato.
Ruottalainen Svante Arhennius oli höyrypää joka spekuloi elämänkin tulleen avaruudesta mikrobeina.
https://tekniikanmaailma.fi/tiesitko-amerikkalainen-tutkija-havaitsi-kokeessaan-jo-vuonna-1856-etta-hiilidioksidi-lammittaa-ilmakehaa/
- Anonyymi
Joopa joo taas.
Laitaan sitten oikeaa tiedettä mukaan.
https://www.youtube.com/watch?v=CA1zUW4uOSw - Anonyymi
Miten se nyt on ?
Edellä kerrottu koe osoitti siis selvästi että hiilidioksidi sitoo auringosta tulevaa lämpösäteilyä.
Se taas tarkoittaa että lämpö sitoutuu jo yläilmakehässä hiilidioksidiin ja säteilee takaisin avaruuteen, ja maan pinnalle asti pääsevän lämmön määrä pienenee ja hiilidioksidin vaikutus on alailmakehää viilentävä.
Tarkoitetaanko sillä takaisin säteilyllä juuri tätä ilmiötä ?- Anonyymi
Juuri noin. Auringosta tulevasta säteilystä osa heijastuu pois ja osa imeytyy ilmakehään. Vain noin puolet säteilystä päätyy maan pinnalle asti lämmittämään maan pintaa. Tästä maan pintaan tulleesta säteilyenergista suuri osa menee veden haihduttamiseen ja osa siirtyy johtumalla ja edelleen kuljettumalla ylempiin ilmakerroksiin mistä se säteilee avaruuteen. Vain pieni osa lämmöstä lähtee säteilemällä suoraan maan pinnasta. Tätä pienestä säteilymäärästä vesihöyry sieppaa suurimman osan ja hiilidioksididille jää vain murusia.
- Anonyymi
Menehän vähäksi aikaa kotiin kasvamaan.
Kaikki ilmakehän kaasut päästävät melko hyvin (ei kokonaan) Auringosta tulevan lämpösäteilyn maahan. Pitkäaaltoinen maasta säteilevä lämpö sen sijaan absorboituu kasvihuonekaasuihin, jolloin maahan tulee vähän enemmän lämpöä kuin mitä sitä poistuu.
Linkissä esiintyvän eläköityneen professori Happerin teesit on tutkijoiden toimesta kaadettu moneen kertaan. Hän oin yksi niitä, jotka ovat ottaneet eläkäidyttyään kantaa ilmastotutkimukseen vailla alan koulutusta ja tutkimusnäyttöä alalta. Kyllä tällaisia laajasta tiedeyhteisöstä löytyy. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menehän vähäksi aikaa kotiin kasvamaan.
Kaikki ilmakehän kaasut päästävät melko hyvin (ei kokonaan) Auringosta tulevan lämpösäteilyn maahan. Pitkäaaltoinen maasta säteilevä lämpö sen sijaan absorboituu kasvihuonekaasuihin, jolloin maahan tulee vähän enemmän lämpöä kuin mitä sitä poistuu.
Linkissä esiintyvän eläköityneen professori Happerin teesit on tutkijoiden toimesta kaadettu moneen kertaan. Hän oin yksi niitä, jotka ovat ottaneet eläkäidyttyään kantaa ilmastotutkimukseen vailla alan koulutusta ja tutkimusnäyttöä alalta. Kyllä tällaisia laajasta tiedeyhteisöstä löytyy.Ja höpöti höpöti taas.
Mitään näyttöähän et tietenkään osaa laittaa noitten päättömien väitteittesi tueksi.
Ja tarkentaisitko, että mikä on "alan koulutus"?
Haluatko ilmastotoimittajaksi-kurssi?
Ja ne "kaatamiset" voit laittaa luettelona, niin voidaan käydä läpi.
- Anonyymi
Näitä lasipurkkikokeita ei todellakaan voi verrata ilmakehään joka alkajaisiksi on kaasua avoimessa astiassa.
Se pääsee liikkumaan, virtaamaan, laajenemaan, säteilemään ja ottamaan ja luovuttamaan lämpöä ympäristöönsä mitä se jatkuvasti tekeekin aivan normaalien fysiikan lakien mukaan.
Mikään kaasu ei yksinään lämmitä tai jäähdytä vaan yhdessä kaikkien ilmakehän komponenttien kanssa toimii osana ilmastokonetta jossa aivan ylivoimaisesti tärkein osa on vesi eri olomuodoissaan ja joka ilmastokone saa voimansa enimmäkseen auringon säteilemästä energiasta.
Lopettakaa höpinä hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta.
Hiilidioksidi lämpenee ja jäähtyy siinä kuin muutkin aineet.- Anonyymi
Olet harvinaisen oikeassa.
- Anonyymi
Lopettaako höpinän lopettaminen hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen? Olet harvinaisen väärässä. Ja itsensä peukuttaminen on pelkästään noloa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lopettaako höpinän lopettaminen hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen? Olet harvinaisen väärässä. Ja itsensä peukuttaminen on pelkästään noloa.
Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ei lopu ikinä koska sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ei lopu ikinä koska sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan.
Ööö - maailman ilmastotutkijat ovat eri mieltä kanssasi. Se ei vaivaa sinua?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ööö - maailman ilmastotutkijat ovat eri mieltä kanssasi. Se ei vaivaa sinua?
Kerro ihmeessä vaikka muutama, ja laita referenssit mukaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro ihmeessä vaikka muutama, ja laita referenssit mukaan.
Outoa kun minä löydän hiilidioksidin vaikutuksen kieltäviä tutkijoita helposti, vaikka heitä on äärimmäisen vähän. Ja sinä et löydä sen vaikutuksen ymmärtäviä vaikka heitä on pilvin pimein. Netin hakutoimintojen opettelu voisi auttaa? Vai pelottaako kuplasta ulos kurkkiminen liikaa?
- Anonyymi
Historiasta kannattaa muistaa myös, että Svante Arrhenius oli ensimmäinen, joka esitti että hiilidioksidi lämmittää ilmakehää.
Tutkimustensa edistyessä hän julkisesti myönsi olleensa väärässä kyseisen asian suhteen, siis poikkeuksellisen ryhdikäs tiedemies, jolla oli vastuuntuntoa myös myöntää virheensä, toisin kuin nykyiset Mannit ja koillisväylän sulattajat, jotka pitävät sinnikkäästi kiinni jo vääriksi todetuista harhoistaan.
Kuten kai suurimmalle osalle ajatteluun kykeneviä ihmisiä on jo selvinnyt, CO2 - illuusiota pitää yllä enää vain media, vaikutteita voidaan vain arvailla.- Anonyymi
"Tutkimustensa edistyessä hän julkisesti myönsi olleensa väärässä kyseisen asian suhteen,"
En löydä tietoa tuosta, voitko antaa linkin? - Anonyymi
Olen tässä odotellut - en onneksi henkeä pidättäen -lisätietoa väitteestäsi Arrheniuksesta. Sitä ei sitten taida tulla? Kohta joudun siteeraamaan Kari Enqvistiä.
- Anonyymi
Eli kun lähdettä ei löydy Arrhenius-väitteellesi, päättelen että olet keksinyt sen itse. Lukitaanko? Mietin, minkälainen ihminen tulee tiedepalstalle valehtelemaan ja luulee kaiken menevän läpi. Lapsellista. Vaikutteitaan voi vain arvailla mutta ehkä taustalla on pelko, että joku käy ilmastonmuutoksen takia hänen kukkarollaan.
Ihan hyvää historiantuntemusta aloittajalta. Mutta ensimmäisenä kasvihuonekaasujen vaikutuksen huomasi lämpöfysiikan isä Joseph Fourier vuonna 1823. Ilmaston lämpö ei sopinut hänen laskelmiinsa ja hän päätyi olettamukseen, että ilmakehässä täytyy olla myös lämpöä absorboivia kaasuja.
Fourierin havainnosta tulee kohta 200 vuotta, mutta edelleenkään jotkut eivät ole asiaa ymmärtäneet.- Anonyymi
Tuohon aikaan ei vielä tiedetty mustan kappaleen teoriasta eikä kvanttimekaniikasta.
- Anonyymi
Nykyään CO2-molekyylin rakenne tunnetaan ja sen värähtelytilat osataan laskea. Ja asiat on mittauksin vahvistettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuohon aikaan ei vielä tiedetty mustan kappaleen teoriasta eikä kvanttimekaniikasta.
Niin siis Fourierin kokeessa oli lämmön johtumisen vaikutus, ei säteilyn.
No jutkut maallikot eivät ymmärrä eroa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyään CO2-molekyylin rakenne tunnetaan ja sen värähtelytilat osataan laskea. Ja asiat on mittauksin vahvistettu.
Kyllä, ja todettu auringosta tulevan säteilyn absorptio ja alailmakehää viilentävä vaikutus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin siis Fourierin kokeessa oli lämmön johtumisen vaikutus, ei säteilyn.
No jutkut maallikot eivät ymmärrä eroa.Ja jotkut eivät osaa englantia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin siis Fourierin kokeessa oli lämmön johtumisen vaikutus, ei säteilyn.
No jutkut maallikot eivät ymmärrä eroa.Minä tunnen täältä vain yhden mutta onhan heitä oltava enemmänkin.
Ihmisiähän tiedemiehetkin vain ovat. Heillä on taipumusta liioitella omien keksintöjensä merkitystä. Näin oli jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. "Kasvihuoneilmiö" siis keksittiin jo kauan sitten, mutta vieläkään ei tiede ole edistynyt niin pitkälle, että voitaisiin vain laskea kasvihuonekaasujen vaikutus ilmakehän lämpenemiseen kuten voidaan laskea taivaankappaleiden liikkeet erittäin tarkasti Newtonin lakien perusteella tai sähkömagneettiset ilmiöt Maxwellin lakien avulla. Pitää tyytyä tietokonemallien avulla simulointiin, joka on vähän hienompaa ja tieteellisemmältä vaikuttavaa kuin puhdas "valistunut arvaus". Tulokset ilmaston lämpenemisen herkkyydestä kasvihuonekaasujen muutoksille eivät siten ole tarkkoja vaan voivat vaihdella hyvinkin paljon. Simulointi myös lisää mahdollisuuksia tulosten manipulointiin joten on aika naurettavaa väittää, ettei AGW:ssä ole epäilylle sijaa.
- Anonyymi
"Tulokset ilmaston lämpenemisen herkkyydestä kasvihuonekaasujen muutoksille eivät siten ole tarkkoja vaan voivat vaihdella hyvinkin paljon. Simulointi myös lisää mahdollisuuksia tulosten manipulointiin joten on aika naurettavaa väittää, ettei AGW:ssä ole epäilylle sijaa."
Ei pidä paikkaansa. Kun nykyisiin malleihin syötetään esimerkiksi 1970 luvun tilanne, ne antavat hyvinkin tarkat ennusteet. Eli kyseiset mallit voidaan jo nykyään tarkastaa empiirisesti usean kymmenen vuoden ilmastodatan perusteella.
Suuret vaihtelut tulevaisuuden ennustamisesta johtuvat pääasiassa eri skenaarioita sen suhteen, miten tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunta etenee. Tietenkin käyrä, jossa hiilineutralius saavutetaan 2050 eroaa siitä skenaarioista, jossa emme tee mitään.
Juttusi todistavat jälleen kerran vain sitä, miten pihalla olet. Mutta pakko on vaan inkuttaa, vaikka mitään ei ymmärräkään.
Ps. Maxwellin yhtälöillä voidaan laskea sähkömagneettisen aallon käyttäytymistä, vaan ei läheskään kaikkia sähkömagneettisia vuorovaikutuksia, jotka ovat mm. kvanttifsyiikan peruskauraa.
Newtonin liikelait ovat perin yksinkertaisia, jotka pelkän peruskoulun läpäissytkin voi ymmärtää. Ilmastoon vaikuttaa lukuisa määrä tekijöitä, jotka vuorovaikuttavat keskenään. Rinnastuksesi on lapsellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tulokset ilmaston lämpenemisen herkkyydestä kasvihuonekaasujen muutoksille eivät siten ole tarkkoja vaan voivat vaihdella hyvinkin paljon. Simulointi myös lisää mahdollisuuksia tulosten manipulointiin joten on aika naurettavaa väittää, ettei AGW:ssä ole epäilylle sijaa."
Ei pidä paikkaansa. Kun nykyisiin malleihin syötetään esimerkiksi 1970 luvun tilanne, ne antavat hyvinkin tarkat ennusteet. Eli kyseiset mallit voidaan jo nykyään tarkastaa empiirisesti usean kymmenen vuoden ilmastodatan perusteella.
Suuret vaihtelut tulevaisuuden ennustamisesta johtuvat pääasiassa eri skenaarioita sen suhteen, miten tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunta etenee. Tietenkin käyrä, jossa hiilineutralius saavutetaan 2050 eroaa siitä skenaarioista, jossa emme tee mitään.
Juttusi todistavat jälleen kerran vain sitä, miten pihalla olet. Mutta pakko on vaan inkuttaa, vaikka mitään ei ymmärräkään.
Ps. Maxwellin yhtälöillä voidaan laskea sähkömagneettisen aallon käyttäytymistä, vaan ei läheskään kaikkia sähkömagneettisia vuorovaikutuksia, jotka ovat mm. kvanttifsyiikan peruskauraa.
Newtonin liikelait ovat perin yksinkertaisia, jotka pelkän peruskoulun läpäissytkin voi ymmärtää. Ilmastoon vaikuttaa lukuisa määrä tekijöitä, jotka vuorovaikuttavat keskenään. Rinnastuksesi on lapsellinen."Ei pidä paikkaansa. Kun nykyisiin malleihin syötetään esimerkiksi 1970 luvun tilanne, ne antavat hyvinkin tarkat ennusteet. "
Michael Mannin malli ei pystynyt ennustamaan edes menneiden aikojen ilmastoa tulevista puhumattakaan eli semmoista tarkkaa mallintamista. Anonyymi kirjoitti:
"Tulokset ilmaston lämpenemisen herkkyydestä kasvihuonekaasujen muutoksille eivät siten ole tarkkoja vaan voivat vaihdella hyvinkin paljon. Simulointi myös lisää mahdollisuuksia tulosten manipulointiin joten on aika naurettavaa väittää, ettei AGW:ssä ole epäilylle sijaa."
Ei pidä paikkaansa. Kun nykyisiin malleihin syötetään esimerkiksi 1970 luvun tilanne, ne antavat hyvinkin tarkat ennusteet. Eli kyseiset mallit voidaan jo nykyään tarkastaa empiirisesti usean kymmenen vuoden ilmastodatan perusteella.
Suuret vaihtelut tulevaisuuden ennustamisesta johtuvat pääasiassa eri skenaarioita sen suhteen, miten tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunta etenee. Tietenkin käyrä, jossa hiilineutralius saavutetaan 2050 eroaa siitä skenaarioista, jossa emme tee mitään.
Juttusi todistavat jälleen kerran vain sitä, miten pihalla olet. Mutta pakko on vaan inkuttaa, vaikka mitään ei ymmärräkään.
Ps. Maxwellin yhtälöillä voidaan laskea sähkömagneettisen aallon käyttäytymistä, vaan ei läheskään kaikkia sähkömagneettisia vuorovaikutuksia, jotka ovat mm. kvanttifsyiikan peruskauraa.
Newtonin liikelait ovat perin yksinkertaisia, jotka pelkän peruskoulun läpäissytkin voi ymmärtää. Ilmastoon vaikuttaa lukuisa määrä tekijöitä, jotka vuorovaikuttavat keskenään. Rinnastuksesi on lapsellinen.Menneisyyden ennustaminen on meko helppoa, tulevaisuuden ennustaminen huomattavasti vaikeampaa. Sitähän se ilmaston mallintaminen aika pitkälle on, että viritellään malli niin, että se näyttää tunnetun menneisyyden oikein. Kun malli sitten käännetään näyttämään tulevaisuutta niin pieleen menee. Näin käy kun dogmaattisesti pidetään kiinni jostain oletuksesta.
En jaksa enää edes ärsyyntyä siitä, että kaiken maailman kreetat solvaavat lapselliseksi ja pihalla olevaksi. Hohhoijaa.- Anonyymi
Oikonomi kirjoitti:
Menneisyyden ennustaminen on meko helppoa, tulevaisuuden ennustaminen huomattavasti vaikeampaa. Sitähän se ilmaston mallintaminen aika pitkälle on, että viritellään malli niin, että se näyttää tunnetun menneisyyden oikein. Kun malli sitten käännetään näyttämään tulevaisuutta niin pieleen menee. Näin käy kun dogmaattisesti pidetään kiinni jostain oletuksesta.
En jaksa enää edes ärsyyntyä siitä, että kaiken maailman kreetat solvaavat lapselliseksi ja pihalla olevaksi. Hohhoijaa.Et ole riittävän fiksu ymmärtääksesi, että ilmaston mallin pätevyyttä voidaan testata menneisyyden datalla. Jos tämä on hankalaa niin kuvitteleppa, että malliin laitetaan vuoden 1970 tiedot ja yritetään puhtaasti siltä pohjalta laskea mitä tapahtuu 1990. Lopputuloksen tarkkuus kertoo mallin tarkkuudesta ja tältä pohjalta voit olettaa sen toimivan 2020-luvullakin. Nämä kaikki ovat denialistien älylle ja sivistykselle liian hankalia asioita.
- Anonyymi
Hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen fysikaalisissa perusteissa ei ole enää epäselvää.
Mutta kerrannaisvaikutusten arvioissa on, erityisesti pilvisyyden muutosten osalta. Siltäkään osin kyse ei ole luonnonlakien tuntemuksen puutteellisuudesta. Yksinkertaisista luonnonlaeista poikii niin monimutkainen systeemi, että sen tarkka ennustaminen ei vain ole mahdollista.- Anonyymi
Tiedeyhteisön viesti on kuitenkin selkeä: CO2-päästöjä tulisi rajoittaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedeyhteisön viesti on kuitenkin selkeä: CO2-päästöjä tulisi rajoittaa.
Hiilidioksidin, sen enempää kuin muidenkaan ilmakehän kaasujen vaikutuksesta maapallon lämpötilaan ei ole epätietoisuutta, kerrannaisvaikutuksista ja eri taajuuksien absorptiosta ja niiden vaikutuksista, edes mihin suuntaan ne vaikuttavat, ei oletuksia parempaa tieteellistä tietoa ole.
Tiedemiehet, päättäjät ja poliitikot ovat luonnollisesti sitä mieltä, että kaikkia päästöjä ja kuluttavia elintapoja olisi rajoitettava, hiilidioksidi on vain raflaava kohde laajan mediarummutuksen vuoksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilidioksidin, sen enempää kuin muidenkaan ilmakehän kaasujen vaikutuksesta maapallon lämpötilaan ei ole epätietoisuutta, kerrannaisvaikutuksista ja eri taajuuksien absorptiosta ja niiden vaikutuksista, edes mihin suuntaan ne vaikuttavat, ei oletuksia parempaa tieteellistä tietoa ole.
Tiedemiehet, päättäjät ja poliitikot ovat luonnollisesti sitä mieltä, että kaikkia päästöjä ja kuluttavia elintapoja olisi rajoitettava, hiilidioksidi on vain raflaava kohde laajan mediarummutuksen vuoksi."...ja eri taajuuksien absorptiosta ja niiden vaikutuksista, edes mihin suuntaan ne vaikuttavat, ei oletuksia parempaa tieteellistä tietoa ole."
Ja tuon väitteen voi tarkastaa mistä tieteellisestä lähteestä?
CO2 on avaintejijä kehityksen pysäyttämisessä, ei vain raflaava kohde. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"...ja eri taajuuksien absorptiosta ja niiden vaikutuksista, edes mihin suuntaan ne vaikuttavat, ei oletuksia parempaa tieteellistä tietoa ole."
Ja tuon väitteen voi tarkastaa mistä tieteellisestä lähteestä?
CO2 on avaintejijä kehityksen pysäyttämisessä, ei vain raflaava kohde."CO2 on avaintejijä kehityksen pysäyttämisessä, ei vain raflaava kohde."
Ihanko itse tuon satuilit vai kertoiko joku satusetä sinulle tuommoista?
- Anonyymi
Kun hiilidioksidi kerran on niin voimakkaasti lämpenevää, miksi sitä ei kerätä lasipurkkeihin ja sitten vietäisiin ne lämmenneet purkit tiloihin joita tarvii lämmittää?
Ilmaista ja päästötöntä energiaa pitäisi hyödyntää.
Tai järjestettäisiin kierto lämpimästä hiilidioksidipurkista putkistolla lämpöpattereihin joissa CO2 luovuttaisi lämpöä sisätiloihin.
Näin voitaisiin luopua lämmityksestä fossiilisilla polttoaineilla ja varmaan voitaisiin rakentaa lämpövoimakoneita samalla periaatteella tuottamaan sähköä.
Hiilidioksidi siis hyötykäyttöön eli pahuuden voima pelastamaan maailma! - Anonyymi
https://www.is.fi/tiede/art-2000008175198.html
Tuon jälkiseurauksena voisit pitää lämmityksen päällä läpi vuoden, sekä lumilapion myös kesäisin saatavilla.
Kesärenkaita ei paranisi pitää vaan vaihtaa kesäksi kitkat, koska yllättäviä sakeita lumikuuroja voisi pörähdellä heinäkuussakin.- Anonyymi
Jos laittaa hiilidioksidia renkaisiin, niin sitten ei tarvitse välittää viileistä ilmoista.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1322929Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html2552570Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j641688Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html1911595- 591542
Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa831209- 431185
Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä771181Purra esiintyi epäasiallisesti
Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M2961012Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi391012