Kertauksen vuoksi:
-Ensimmäisen kerran ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidin välisen yhteyden havaitsi nimittäin yhdysvaltalainen tutkija Eunice Foote jo yli 150 vuotta sitten. Eunice Foote teki asiaan liittyen yksinkertaisen kokeen. Hän laittoi lämpömittarin kahteen lasisylinteriin, pumppasi toiseen niistä hiilidioksidikaasua ja toiseen ilmaa, minkä jälkeen hän asetti sylinterit aurinkoon lämpenemään. Hiilidioksidia sisältävä sylinteri lämpeni paljon enemmän kuin ilmaa sisältävä sylinteri. Foote ymmärsi tästä, että ilmakehässä oleva hiilidioksidi sitoisi voimakkaasti lämpöä. Foote päätteli myös, että jos ilmaan sekoittuisi suurempi osuus hiilidioksidia kuin nykyisin, siitä seuraisi korkeampi lämpötila.
-Muutamaa vuotta myöhemmin myös irlantilainen tutkija John Tyndall mittasi, kuinka paljon hiilidioksidi sitoo lämpöä. Hän kirjoitti yllättyneensä siitä, miten niin läpinäkyvä ja kevyt aine voi sitoa lämpöä niin paljon. Tyndall kirjoitti myös, että pienetkin muutokset hiilidioksidin ja metaanin määrässä ilmakehässä voivat vaikuttaa ilmastoon suuresti.
-Vuonna 1896 ruotsalainen tutkija Svante Arrhenius yritti ensimmäistä kertaa arvioida, kuinka paljon hiilidioksidi voisi muuttaa ilmastoa. Hänen laskelmiensa mukaan napa-alueet voisivat lämmetä 8–9 celsiusastetta, jos hiilidioksidin määrä nousisi 2,5–3-kertaiseksi sen ajan tasosta.
-Vuonna 1901 ruotsalainen meteorologi Nils Ekholm puolestaan kirjoitti: ”Nykyinen hiilen poltto on niin suurta, että jos se jatkuu, se aiheuttaa epäilemättä hyvin selvän nousun maapallon keskilämpötilaan. ”Ekholm kiinnitti huomiota myös siihen, että hiilidioksidi asettui korkealle ilmakehään vesihöyrykerrosten yläpuolelle, ja siellä pienilläkin määrillä hiilidioksidia on iso merkitys.
-Ensimmäisen kerran ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidin välisen yhteyden havaitsi nimittäin yhdysvaltalainen tutkija Eunice Foote jo yli 150 vuotta sitten. Eunice Foote teki asiaan liittyen yksinkertaisen kokeen. Hän laittoi lämpömittarin kahteen lasisylinteriin, pumppasi toiseen niistä hiilidioksidikaasua ja toiseen ilmaa, minkä jälkeen hän asetti sylinterit aurinkoon lämpenemään. Hiilidioksidia sisältävä sylinteri lämpeni paljon enemmän kuin ilmaa sisältävä sylinteri. Foote ymmärsi tästä, että ilmakehässä oleva hiilidioksidi sitoisi voimakkaasti lämpöä. Foote päätteli myös, että jos ilmaan sekoittuisi suurempi osuus hiilidioksidia kuin nykyisin, siitä seuraisi korkeampi lämpötila.
-Muutamaa vuotta myöhemmin myös irlantilainen tutkija John Tyndall mittasi, kuinka paljon hiilidioksidi sitoo lämpöä. Hän kirjoitti yllättyneensä siitä, miten niin läpinäkyvä ja kevyt aine voi sitoa lämpöä niin paljon. Tyndall kirjoitti myös, että pienetkin muutokset hiilidioksidin ja metaanin määrässä ilmakehässä voivat vaikuttaa ilmastoon suuresti.
-Vuonna 1896 ruotsalainen tutkija Svante Arrhenius yritti ensimmäistä kertaa arvioida, kuinka paljon hiilidioksidi voisi muuttaa ilmastoa. Hänen laskelmiensa mukaan napa-alueet voisivat lämmetä 8–9 celsiusastetta, jos hiilidioksidin määrä nousisi 2,5–3-kertaiseksi sen ajan tasosta.
-Vuonna 1901 ruotsalainen meteorologi Nils Ekholm puolestaan kirjoitti: ”Nykyinen hiilen poltto on niin suurta, että jos se jatkuu, se aiheuttaa epäilemättä hyvin selvän nousun maapallon keskilämpötilaan. ”Ekholm kiinnitti huomiota myös siihen, että hiilidioksidi asettui korkealle ilmakehään vesihöyrykerrosten yläpuolelle, ja siellä pienilläkin määrillä hiilidioksidia on iso merkitys.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Linkki https://tekniikanmaailma.fi/tiesitko-amerikkalainen-tutkija-havaitsi-kokeessaan-jo-vuonna-1856-etta-hiilidioksidi-lammittaa-ilmakehaa/?shared=1175619-d1149978-500 tässä.
-Nykyisin tiedemaailma ymmärtää hyvin, että ilmakehän hiilidioksidi on yksi niin sanotuista kasvihuonekaasuista esimerkiksi metaanin ja vesihöyryn ohella, jotka sitovat maapallolta avaruuteen säteilevää lämpöä. Tutkijat ovat saaneet selville, että maapallon historiassa hiilidioksidin määrä ilmakehässä on korreloinut voimakkaasti lämpötilojen kanssa. Esimerkiksi Etelämantereella on kasvanut plioseenikaudella 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten puita samaan aikaan, kun maapallon hiilidioksiditasot olivat hyvin korkeita.
Markku85126.7.2021+13:55
Joopa joo taas.
Laitaan sitten oikeaa tiedettä mukaan.
https://www.youtube.com/watch?v=CA1zUW4uOSw
Miten se nyt on ?
Edellä kerrottu koe osoitti siis selvästi että hiilidioksidi sitoo auringosta tulevaa lämpösäteilyä.
Se taas tarkoittaa että lämpö sitoutuu jo yläilmakehässä hiilidioksidiin ja säteilee takaisin avaruuteen, ja maan pinnalle asti pääsevän lämmön määrä pienenee ja hiilidioksidin vaikutus on alailmakehää viilentävä.
Tarkoitetaanko sillä takaisin säteilyllä juuri tätä ilmiötä ?
Juuri noin. Auringosta tulevasta säteilystä osa heijastuu pois ja osa imeytyy ilmakehään. Vain noin puolet säteilystä päätyy maan pinnalle asti lämmittämään maan pintaa. Tästä maan pintaan tulleesta säteilyenergista suuri osa menee veden haihduttamiseen ja osa siirtyy johtumalla ja edelleen kuljettumalla ylempiin ilmakerroksiin mistä se säteilee avaruuteen. Vain pieni osa lämmöstä lähtee säteilemällä suoraan maan pinnasta. Tätä pienestä säteilymäärästä vesihöyry sieppaa suurimman osan ja hiilidioksididille jää vain murusia.
Menehän vähäksi aikaa kotiin kasvamaan.
Kaikki ilmakehän kaasut päästävät melko hyvin (ei kokonaan) Auringosta tulevan lämpösäteilyn maahan. Pitkäaaltoinen maasta säteilevä lämpö sen sijaan absorboituu kasvihuonekaasuihin, jolloin maahan tulee vähän enemmän lämpöä kuin mitä sitä poistuu.
Linkissä esiintyvän eläköityneen professori Happerin teesit on tutkijoiden toimesta kaadettu moneen kertaan. Hän oin yksi niitä, jotka ovat ottaneet eläkäidyttyään kantaa ilmastotutkimukseen vailla alan koulutusta ja tutkimusnäyttöä alalta. Kyllä tällaisia laajasta tiedeyhteisöstä löytyy.
Ja höpöti höpöti taas.
Mitään näyttöähän et tietenkään osaa laittaa noitten päättömien väitteittesi tueksi.
Ja tarkentaisitko, että mikä on "alan koulutus"?
Haluatko ilmastotoimittajaksi-kurssi?
Ja ne "kaatamiset" voit laittaa luettelona, niin voidaan käydä läpi.
Näitä lasipurkkikokeita ei todellakaan voi verrata ilmakehään joka alkajaisiksi on kaasua avoimessa astiassa.
Se pääsee liikkumaan, virtaamaan, laajenemaan, säteilemään ja ottamaan ja luovuttamaan lämpöä ympäristöönsä mitä se jatkuvasti tekeekin aivan normaalien fysiikan lakien mukaan.
Mikään kaasu ei yksinään lämmitä tai jäähdytä vaan yhdessä kaikkien ilmakehän komponenttien kanssa toimii osana ilmastokonetta jossa aivan ylivoimaisesti tärkein osa on vesi eri olomuodoissaan ja joka ilmastokone saa voimansa enimmäkseen auringon säteilemästä energiasta.
Lopettakaa höpinä hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta.
Hiilidioksidi lämpenee ja jäähtyy siinä kuin muutkin aineet.
Olet harvinaisen oikeassa.
Lopettaako höpinän lopettaminen hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen? Olet harvinaisen väärässä. Ja itsensä peukuttaminen on pelkästään noloa.
Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ei lopu ikinä koska sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan.
Ööö - maailman ilmastotutkijat ovat eri mieltä kanssasi. Se ei vaivaa sinua?
Kerro ihmeessä vaikka muutama, ja laita referenssit mukaan.
Outoa kun minä löydän hiilidioksidin vaikutuksen kieltäviä tutkijoita helposti, vaikka heitä on äärimmäisen vähän. Ja sinä et löydä sen vaikutuksen ymmärtäviä vaikka heitä on pilvin pimein. Netin hakutoimintojen opettelu voisi auttaa? Vai pelottaako kuplasta ulos kurkkiminen liikaa?
Historiasta kannattaa muistaa myös, että Svante Arrhenius oli ensimmäinen, joka esitti että hiilidioksidi lämmittää ilmakehää.
Tutkimustensa edistyessä hän julkisesti myönsi olleensa väärässä kyseisen asian suhteen, siis poikkeuksellisen ryhdikäs tiedemies, jolla oli vastuuntuntoa myös myöntää virheensä, toisin kuin nykyiset Mannit ja koillisväylän sulattajat, jotka pitävät sinnikkäästi kiinni jo vääriksi todetuista harhoistaan.
Kuten kai suurimmalle osalle ajatteluun kykeneviä ihmisiä on jo selvinnyt, CO2 - illuusiota pitää yllä enää vain media, vaikutteita voidaan vain arvailla.
"Tutkimustensa edistyessä hän julkisesti myönsi olleensa väärässä kyseisen asian suhteen,"
En löydä tietoa tuosta, voitko antaa linkin?
Olen tässä odotellut - en onneksi henkeä pidättäen -lisätietoa väitteestäsi Arrheniuksesta. Sitä ei sitten taida tulla? Kohta joudun siteeraamaan Kari Enqvistiä.
Eli kun lähdettä ei löydy Arrhenius-väitteellesi, päättelen että olet keksinyt sen itse. Lukitaanko? Mietin, minkälainen ihminen tulee tiedepalstalle valehtelemaan ja luulee kaiken menevän läpi. Lapsellista. Vaikutteitaan voi vain arvailla mutta ehkä taustalla on pelko, että joku käy ilmastonmuutoksen takia hänen kukkarollaan.
Ihan hyvää historiantuntemusta aloittajalta. Mutta ensimmäisenä kasvihuonekaasujen vaikutuksen huomasi lämpöfysiikan isä Joseph Fourier vuonna 1823. Ilmaston lämpö ei sopinut hänen laskelmiinsa ja hän päätyi olettamukseen, että ilmakehässä täytyy olla myös lämpöä absorboivia kaasuja.
Fourierin havainnosta tulee kohta 200 vuotta, mutta edelleenkään jotkut eivät ole asiaa ymmärtäneet.
Tuohon aikaan ei vielä tiedetty mustan kappaleen teoriasta eikä kvanttimekaniikasta.
Nykyään CO2-molekyylin rakenne tunnetaan ja sen värähtelytilat osataan laskea. Ja asiat on mittauksin vahvistettu.
Niin siis Fourierin kokeessa oli lämmön johtumisen vaikutus, ei säteilyn.
No jutkut maallikot eivät ymmärrä eroa.
Kyllä, ja todettu auringosta tulevan säteilyn absorptio ja alailmakehää viilentävä vaikutus.
Ja jotkut eivät osaa englantia.
Minä tunnen täältä vain yhden mutta onhan heitä oltava enemmänkin.
Ihmisiähän tiedemiehetkin vain ovat. Heillä on taipumusta liioitella omien keksintöjensä merkitystä. Näin oli jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. "Kasvihuoneilmiö" siis keksittiin jo kauan sitten, mutta vieläkään ei tiede ole edistynyt niin pitkälle, että voitaisiin vain laskea kasvihuonekaasujen vaikutus ilmakehän lämpenemiseen kuten voidaan laskea taivaankappaleiden liikkeet erittäin tarkasti Newtonin lakien perusteella tai sähkömagneettiset ilmiöt Maxwellin lakien avulla. Pitää tyytyä tietokonemallien avulla simulointiin, joka on vähän hienompaa ja tieteellisemmältä vaikuttavaa kuin puhdas "valistunut arvaus". Tulokset ilmaston lämpenemisen herkkyydestä kasvihuonekaasujen muutoksille eivät siten ole tarkkoja vaan voivat vaihdella hyvinkin paljon. Simulointi myös lisää mahdollisuuksia tulosten manipulointiin joten on aika naurettavaa väittää, ettei AGW:ssä ole epäilylle sijaa.
"Tulokset ilmaston lämpenemisen herkkyydestä kasvihuonekaasujen muutoksille eivät siten ole tarkkoja vaan voivat vaihdella hyvinkin paljon. Simulointi myös lisää mahdollisuuksia tulosten manipulointiin joten on aika naurettavaa väittää, ettei AGW:ssä ole epäilylle sijaa."
Ei pidä paikkaansa. Kun nykyisiin malleihin syötetään esimerkiksi 1970 luvun tilanne, ne antavat hyvinkin tarkat ennusteet. Eli kyseiset mallit voidaan jo nykyään tarkastaa empiirisesti usean kymmenen vuoden ilmastodatan perusteella.
Suuret vaihtelut tulevaisuuden ennustamisesta johtuvat pääasiassa eri skenaarioita sen suhteen, miten tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunta etenee. Tietenkin käyrä, jossa hiilineutralius saavutetaan 2050 eroaa siitä skenaarioista, jossa emme tee mitään.
Juttusi todistavat jälleen kerran vain sitä, miten pihalla olet. Mutta pakko on vaan inkuttaa, vaikka mitään ei ymmärräkään.
Ps. Maxwellin yhtälöillä voidaan laskea sähkömagneettisen aallon käyttäytymistä, vaan ei läheskään kaikkia sähkömagneettisia vuorovaikutuksia, jotka ovat mm. kvanttifsyiikan peruskauraa.
Newtonin liikelait ovat perin yksinkertaisia, jotka pelkän peruskoulun läpäissytkin voi ymmärtää. Ilmastoon vaikuttaa lukuisa määrä tekijöitä, jotka vuorovaikuttavat keskenään. Rinnastuksesi on lapsellinen.
"Ei pidä paikkaansa. Kun nykyisiin malleihin syötetään esimerkiksi 1970 luvun tilanne, ne antavat hyvinkin tarkat ennusteet. "
Michael Mannin malli ei pystynyt ennustamaan edes menneiden aikojen ilmastoa tulevista puhumattakaan eli semmoista tarkkaa mallintamista.
Menneisyyden ennustaminen on meko helppoa, tulevaisuuden ennustaminen huomattavasti vaikeampaa. Sitähän se ilmaston mallintaminen aika pitkälle on, että viritellään malli niin, että se näyttää tunnetun menneisyyden oikein. Kun malli sitten käännetään näyttämään tulevaisuutta niin pieleen menee. Näin käy kun dogmaattisesti pidetään kiinni jostain oletuksesta.
En jaksa enää edes ärsyyntyä siitä, että kaiken maailman kreetat solvaavat lapselliseksi ja pihalla olevaksi. Hohhoijaa.
Et ole riittävän fiksu ymmärtääksesi, että ilmaston mallin pätevyyttä voidaan testata menneisyyden datalla. Jos tämä on hankalaa niin kuvitteleppa, että malliin laitetaan vuoden 1970 tiedot ja yritetään puhtaasti siltä pohjalta laskea mitä tapahtuu 1990. Lopputuloksen tarkkuus kertoo mallin tarkkuudesta ja tältä pohjalta voit olettaa sen toimivan 2020-luvullakin. Nämä kaikki ovat denialistien älylle ja sivistykselle liian hankalia asioita.
Hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen fysikaalisissa perusteissa ei ole enää epäselvää.
Mutta kerrannaisvaikutusten arvioissa on, erityisesti pilvisyyden muutosten osalta. Siltäkään osin kyse ei ole luonnonlakien tuntemuksen puutteellisuudesta. Yksinkertaisista luonnonlaeista poikii niin monimutkainen systeemi, että sen tarkka ennustaminen ei vain ole mahdollista.
Tiedeyhteisön viesti on kuitenkin selkeä: CO2-päästöjä tulisi rajoittaa.
Hiilidioksidin, sen enempää kuin muidenkaan ilmakehän kaasujen vaikutuksesta maapallon lämpötilaan ei ole epätietoisuutta, kerrannaisvaikutuksista ja eri taajuuksien absorptiosta ja niiden vaikutuksista, edes mihin suuntaan ne vaikuttavat, ei oletuksia parempaa tieteellistä tietoa ole.
Tiedemiehet, päättäjät ja poliitikot ovat luonnollisesti sitä mieltä, että kaikkia päästöjä ja kuluttavia elintapoja olisi rajoitettava, hiilidioksidi on vain raflaava kohde laajan mediarummutuksen vuoksi.
"...ja eri taajuuksien absorptiosta ja niiden vaikutuksista, edes mihin suuntaan ne vaikuttavat, ei oletuksia parempaa tieteellistä tietoa ole."
Ja tuon väitteen voi tarkastaa mistä tieteellisestä lähteestä?
CO2 on avaintejijä kehityksen pysäyttämisessä, ei vain raflaava kohde.
"CO2 on avaintejijä kehityksen pysäyttämisessä, ei vain raflaava kohde."
Ihanko itse tuon satuilit vai kertoiko joku satusetä sinulle tuommoista?
Kun hiilidioksidi kerran on niin voimakkaasti lämpenevää, miksi sitä ei kerätä lasipurkkeihin ja sitten vietäisiin ne lämmenneet purkit tiloihin joita tarvii lämmittää?
Ilmaista ja päästötöntä energiaa pitäisi hyödyntää.
Tai järjestettäisiin kierto lämpimästä hiilidioksidipurkista putkistolla lämpöpattereihin joissa CO2 luovuttaisi lämpöä sisätiloihin.
Näin voitaisiin luopua lämmityksestä fossiilisilla polttoaineilla ja varmaan voitaisiin rakentaa lämpövoimakoneita samalla periaatteella tuottamaan sähköä.
Hiilidioksidi siis hyötykäyttöön eli pahuuden voima pelastamaan maailma!
https://www.is.fi/tiede/art-2000008175198.html
Tuon jälkiseurauksena voisit pitää lämmityksen päällä läpi vuoden, sekä lumilapion myös kesäisin saatavilla.
Kesärenkaita ei paranisi pitää vaan vaihtaa kesäksi kitkat, koska yllättäviä sakeita lumikuuroja voisi pörähdellä heinäkuussakin.
Jos laittaa hiilidioksidia renkaisiin, niin sitten ei tarvitse välittää viileistä ilmoista.