Ennen minulla oli vain poliittisesti täysin epäaktiivisia tai vasemmistolaisia ystäviä. Käytiin porukalla kaljalla ja hengaitliin yhdessä, pelailtiin biljardia, rengastettiin lintuja ja sukupuolilla ei ollut ei väliä, porukassa oli niin mies- kuin naispuolisiakin. Moikattiin aina kadulla kun tavattiin ja muutaman kanssa olin samassa työpaikassa, vitsailtiin toisillemme jos nähtiin päivän mittaan. Elämä soljui kivan letkeästi päivästä toiseen, eikä mitään huolia ollut. Pomokin kehui ja kiitti usein.
Sitten elämässäni tapahtui ratkaiseva muutos. Minusta tuli oikeistolainen ja tutustuin uusiin oikeistolaisiin kavereihin. Lakitieteen opiskelijoita, rikkaiden tehtaanomistajien poikia huippu-urheilijoita. Aloin ymmärtää, että olin elänyt elämääni aivan väärin. Olin ollut joku vasuri, ehkä jopa tietämättäni hintti. Olin käyttänyt soijakastikettakin.
Aloin omaksua oikeistolaisen elämäntavan. Hylkäsin vanhat kaverini, en juo enää olutta lainkaan, vain pelkästään kalliimpia viinejä ja laatuwhiskejä. Risaiset farkut vaihdoin velaksi ostettuun Armanin pukuun. Ymmärsin, että olin aiemmin samaistunut köyhälistöön ja se oli masentanut minua. Olihan parilla kaverilla kyllä omakotitalo, mutta ne nyt oli aika pieniä ja halvalla alueella, kuulema jollain viherpunikki Pihla Viitalallakin oli parempi ja kalliimpi. Yhdellä entisellä kaverilla oli avomaasturikin, mutta se oli jo vuoden vanhaa mallia. Rattikaan ei ollut Connolley-nahalla päällystetty.
Suurin muutos tapahtui kuitenkin arjessani. En enää velttoile aamuisin keittelemällä teetä tai aamupuuroa ja lueskelemalla aamun uutisia. EI, menen heti koneelleni ja tarkistan pörssikurssit, raaka-aineiden hinnat, viljapörssien hintakäyrät ja valuuttojen vaihtosuhteet sekä korkotasot eri maissa.
Heti oikeistolaistuttuani vaihdoin uusien kaverien suosituksesta työpaikkaa sellaiseen, jossa pomo haukkui minut joka päivä. Firma oli jatkuvasti taloudellisissa vaikeuksissa, vaikka omistajat näytti vain rikastuvan. Minulle kerrottiin, että se johtuu vaan veroista. Kun ihmettelin tätä uusille kavereilleni, he selittivät, että se johtuu veroista. Entisen työnantajani oli täytynyt olla kommunisti. Kommunistit ovat niin köyhiä, että eivät maksa veroja, joten he eivät köyhdy vaikka verotetaan. Minusta tämä kuulosti erittäin loogiselta tai ainakin yhtä loogiselta kuin kaikki muukin, mitä uudet kaverini kertoivat.
Lopulta pomo antoi minulle potkut ja sanoi, että minun pitäisi vain yrittää enemmän. Aloitin sen heti seuraavana aamuna. Menin koneelleni ja haukuin Sanna Marinin ja kaikki muutkin kommunsitit, haukuin heidät kommunisteiksi, ja kirjoitin noin tunnin ajan verotuksesta, joka tappaa yrittäjät. Paitsi kommunistiset yrittäjät, joiden on pakko olla ainoat, jotka hyötyvät verotuskesta. Joku kysyi, miten kommunistiset yrittäjät hyötyvät veroista, johon vastasin, että "kai sä sen kommarina paremmin tiedät!". Hiljeni kerrasta se tyyppi!
Päivän mittaan kävin haukkumassa AY-liikkeen, kirjoittelin twiittejä tunnetuille vasemmistolaisille, keitin kahvit entisen reilun kaupan kahvini sijasta halvimmasta mahdollisesta Pirkka-kahvista, jossa selvästi maistui poimijoiden hiki ja ajattelin, että myös vivahdus ruoskaniskujen irrottamaa verta. Illalla nukkumaan mennessäni tunsin vihdoinkin saaneeni jotakin aikaan. Tämä oli siis se tunne, jonka ihminen kokee ponnisteltuaan hurjasti kuin kunnon oikeistolainen. Kyllä oli mukava nukkua ja nousta taas aamulla tekemään sitä samaa.
Oikeistolaisuus teki minusta niin aktiivisen ja ahkeran, että en enää ehdi tavata entisiä kavereitani, mikä on hyvä, sillä olen ymmärtänyt heidän olleen ihan sairaita kommareita, kulttuurimarksisteja ja mädätettyjä, etteivät he edes itse sitä tajunneet. Nyt tapaan vain oikeistolaisia ystäviäni, hyvin lyhyesti, sillä heillä on tietenkin aina kiire. He elävät hektistä oikeistolaiselämää, joka on koko ajan erittäin tavoitteellista ja tarkkaan aikataulutettua. Monet oikeistoystävistäni ovat kieltäneet minua soittamasta muuta kuin silloin kun he ovat vessassa, kuulema imagokysymysten takia. Työttömän kaverin puheluun ei voi vastata niin, että muut sen huomaavat.
Olen saanut oikeistokavereiltani hyviä neuvoja siitä, kuinka voin työllistyä. Ensin kuulema pitää tuntea tyyppejä, riittävän rikkaita ja vaikutusvaltaisia, ja sitten pitää liittyä erilaisiin yhdistyksiin ja seuroihin ja varsinkin salaseurat ovat tässä hyviä. Tyyppejä ei voi tuntea eikä liittyä mihinkään ellei ole rikas tai menestynyt, joten ainoa keino on kuulema syntyä uudelleen periaatteella better luck next time. Tiedän, että vapaalle markkinataloudelle mikään ei ole mahdotonta, Jeff Bezoskin poikkeaa avaruudessa kun sattuu huvittamaan, joten olen alkanut etsiä firmaa, joka tarjoaisi uudelleensyntymispalveluja. Julkisiin palveluihin en tuossakaan asiassa luota, ne ovat kommunismia ja sitä paitsi selvästi salaavat tuolla alalla saavutetut tulokset, joita on pakko olla, kun jo terveysalan tutkimukseenkin käytetään niin paljon VERONMAKSAJIEN rahoja.
Sitten elämässäni tapahtui ratkaiseva muutos. Minusta tuli oikeistolainen ja tutustuin uusiin oikeistolaisiin kavereihin. Lakitieteen opiskelijoita, rikkaiden tehtaanomistajien poikia huippu-urheilijoita. Aloin ymmärtää, että olin elänyt elämääni aivan väärin. Olin ollut joku vasuri, ehkä jopa tietämättäni hintti. Olin käyttänyt soijakastikettakin.
Aloin omaksua oikeistolaisen elämäntavan. Hylkäsin vanhat kaverini, en juo enää olutta lainkaan, vain pelkästään kalliimpia viinejä ja laatuwhiskejä. Risaiset farkut vaihdoin velaksi ostettuun Armanin pukuun. Ymmärsin, että olin aiemmin samaistunut köyhälistöön ja se oli masentanut minua. Olihan parilla kaverilla kyllä omakotitalo, mutta ne nyt oli aika pieniä ja halvalla alueella, kuulema jollain viherpunikki Pihla Viitalallakin oli parempi ja kalliimpi. Yhdellä entisellä kaverilla oli avomaasturikin, mutta se oli jo vuoden vanhaa mallia. Rattikaan ei ollut Connolley-nahalla päällystetty.
Suurin muutos tapahtui kuitenkin arjessani. En enää velttoile aamuisin keittelemällä teetä tai aamupuuroa ja lueskelemalla aamun uutisia. EI, menen heti koneelleni ja tarkistan pörssikurssit, raaka-aineiden hinnat, viljapörssien hintakäyrät ja valuuttojen vaihtosuhteet sekä korkotasot eri maissa.
Heti oikeistolaistuttuani vaihdoin uusien kaverien suosituksesta työpaikkaa sellaiseen, jossa pomo haukkui minut joka päivä. Firma oli jatkuvasti taloudellisissa vaikeuksissa, vaikka omistajat näytti vain rikastuvan. Minulle kerrottiin, että se johtuu vaan veroista. Kun ihmettelin tätä uusille kavereilleni, he selittivät, että se johtuu veroista. Entisen työnantajani oli täytynyt olla kommunisti. Kommunistit ovat niin köyhiä, että eivät maksa veroja, joten he eivät köyhdy vaikka verotetaan. Minusta tämä kuulosti erittäin loogiselta tai ainakin yhtä loogiselta kuin kaikki muukin, mitä uudet kaverini kertoivat.
Lopulta pomo antoi minulle potkut ja sanoi, että minun pitäisi vain yrittää enemmän. Aloitin sen heti seuraavana aamuna. Menin koneelleni ja haukuin Sanna Marinin ja kaikki muutkin kommunsitit, haukuin heidät kommunisteiksi, ja kirjoitin noin tunnin ajan verotuksesta, joka tappaa yrittäjät. Paitsi kommunistiset yrittäjät, joiden on pakko olla ainoat, jotka hyötyvät verotuskesta. Joku kysyi, miten kommunistiset yrittäjät hyötyvät veroista, johon vastasin, että "kai sä sen kommarina paremmin tiedät!". Hiljeni kerrasta se tyyppi!
Päivän mittaan kävin haukkumassa AY-liikkeen, kirjoittelin twiittejä tunnetuille vasemmistolaisille, keitin kahvit entisen reilun kaupan kahvini sijasta halvimmasta mahdollisesta Pirkka-kahvista, jossa selvästi maistui poimijoiden hiki ja ajattelin, että myös vivahdus ruoskaniskujen irrottamaa verta. Illalla nukkumaan mennessäni tunsin vihdoinkin saaneeni jotakin aikaan. Tämä oli siis se tunne, jonka ihminen kokee ponnisteltuaan hurjasti kuin kunnon oikeistolainen. Kyllä oli mukava nukkua ja nousta taas aamulla tekemään sitä samaa.
Oikeistolaisuus teki minusta niin aktiivisen ja ahkeran, että en enää ehdi tavata entisiä kavereitani, mikä on hyvä, sillä olen ymmärtänyt heidän olleen ihan sairaita kommareita, kulttuurimarksisteja ja mädätettyjä, etteivät he edes itse sitä tajunneet. Nyt tapaan vain oikeistolaisia ystäviäni, hyvin lyhyesti, sillä heillä on tietenkin aina kiire. He elävät hektistä oikeistolaiselämää, joka on koko ajan erittäin tavoitteellista ja tarkkaan aikataulutettua. Monet oikeistoystävistäni ovat kieltäneet minua soittamasta muuta kuin silloin kun he ovat vessassa, kuulema imagokysymysten takia. Työttömän kaverin puheluun ei voi vastata niin, että muut sen huomaavat.
Olen saanut oikeistokavereiltani hyviä neuvoja siitä, kuinka voin työllistyä. Ensin kuulema pitää tuntea tyyppejä, riittävän rikkaita ja vaikutusvaltaisia, ja sitten pitää liittyä erilaisiin yhdistyksiin ja seuroihin ja varsinkin salaseurat ovat tässä hyviä. Tyyppejä ei voi tuntea eikä liittyä mihinkään ellei ole rikas tai menestynyt, joten ainoa keino on kuulema syntyä uudelleen periaatteella better luck next time. Tiedän, että vapaalle markkinataloudelle mikään ei ole mahdotonta, Jeff Bezoskin poikkeaa avaruudessa kun sattuu huvittamaan, joten olen alkanut etsiä firmaa, joka tarjoaisi uudelleensyntymispalveluja. Julkisiin palveluihin en tuossakaan asiassa luota, ne ovat kommunismia ja sitä paitsi selvästi salaavat tuolla alalla saavutetut tulokset, joita on pakko olla, kun jo terveysalan tutkimukseenkin käytetään niin paljon VERONMAKSAJIEN rahoja.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olemukseni on myös muuttunut. Entinen rentous tuntuu velttoudelle ja nykyisin joudun käyttämään relaksantteja jopa työttömänä ollessanikin. Monet oikeistokaverit ovat vetäneet beetasalpaajia, kalliiden huumeiden lisäksi, jo ihan pienestä saakka, lapsena isän purkeista yleensä. Se on hyvä tapa aikuistua.
En enää naureskele. Ilmeeni on tiukan kireä ja vihaisen asiallinen kuin Häkkäsellä. Itseironiset vitsit ovat jääneet, sillä ymmärsin onneksi, että sellaiset eivät kuvasta hyvää, vahvaa itsetuntoa, vaan sellaisten kertojia pidetään onnettomina luusereina ja pelleinä oikeistopiireissä. Vitsailen kyllä, yleensä työttömistä ja joskus muista köyhistä. Olen oppinut nauttimaan muiden kärsimyksestä ja epäonnesta ja joskus uusien kaverieni kanssa kuljemme leipäjonon ohi ihan vain nauraeksemme liikkaaville ja köyryselkäkäisille ja sellaisille, joilla on ihottumaa tai rykivät todella sairaan kuuloisesti, nauramme röhönaurut ääneen. Joskus sanomme heille kovaan ääneen: better luck next life!
Natseja me tietenkin inhoamme. Emme ikinä voisi käyttäytyä kuten natsit. Hehän olivat jotain sosialisteja, minkä osoittaa jo sekin, että hävisivät kuin luuserit. Vaikka kyllä keskitysleirit olivat oikeastaan aika hyvin järjestettyjä työpaikkoja alemmille sosiaaliluokille.
Voin vain suositella oikeistolaisuutta kaikillen. Ette voi uskoa miten energiseksi, aikaansaavaksi, itsevarmaksi, eteenpäin meneväksi ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta menestyneeksi nykyisin tunnen itseni. Vain oikeistolaisuus voi saada aikaan tämän fiiliksen. Aloittakaa vaikka pyramidibisneksestä verkostomarkkinoinnissa ja sijoittamalla osakkeisiin pikavippirahalla. Pian ymmärrätte, että raha tulee rahan luo.
Silloin jos näette entisiä kommunisteiksi osoittautuneita kavereitanne, katsotte muuanne ja vaihdatte kadulla puolta.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂 33 asteen juttu 👌
Älä nyt viitsi ....
Hyvin olet edennyt mutta vielä on petrattavaa: oikeistolaiset eivät puhu koskaan sosiaaliluokista. Oikeistolaiselle on olemassa vain yksilöitä: vähemmän tuottavia ja enemmän tuottavia. Vain kommunistit puhuvat luokista.
Mutta laitetaan kommunistitaustasi piikkiin.
Intersektionaalit uusmarxilaiset eli suomeksi: nykyvasurit, eivät mitään muuta teekään kuin jaa ihmisiä rodun, kulttuurin ja uskonnon mukaan erilaisiin uhri- ja etuoikeutettujen luokkiin, joita joko he korottavat jalustoille tai vaihtoehtoisesti vihaavát verisesti.
Ollessani nuorena kokoomuksessa, köyhistä ja duunareista ja köyhistä puhuttiin ruohonjuuritason toimijoina ja meitä itseämme nuoria kokoomuslaisia Suomen tulevana eliittinä.
En ole aloittaja joka kyllä tietää mistä kirjoittaa.
Häkkäsen ja Lepomäen käytös ja ilmeet on kuin suoraan kokoomusnuorten oppikirjasta.
Ruohonjuuritason toimijat...
Oikeistolaisuus ja konservatismi yleensäkin kehittyvät koko ajan. Siihen aikaan kun oikean oikeistolaisen vielä tunnisti kypärästä ja lipereistä, käytettiin suorasukaisempaa kieltä ja kutsutiin köyhiä ja duunareita "maan matosiksi".
OIkeistolaisuuden kivijalka konservatiivisuus näkyy tuossakin aivan selvästi: vaikka sanat muuttuvat, merkitys on sama.
Ehkä seuraava polvi oikeistolaisia kutsuu köyhiä ja duunareita "isojen kajoen syöteiksi", kunhan palkkatasoa ja sosiaalitukia on saatu laskettua riittävästi kansainvälisten sijoittajien houkuttelemiseksi tänne rikastuttamaan (vain) niitä, jotka ovat porttimme heille sepposen selälleen avaamassa.
https://www.youtube.com/watch?v=f9i58nLKu-Y
Yksityistäminen näkyy etenevän. Deutsche Wellen hieno dokkari Intian lääketeollisuudesta ja antibioottiresistenssistä oli muuttunut yksityiseksi eikä sitä enää voi katsella Youtubessa. Ehkä joku löytää sen jostain muualta, sekin kertoo hienosti markkinatalouden voimasta ja siunaavasta autuudesta, jolla se ratkaisee ongelmia luomalla uusia. Koska hitaammat jäävät nopeampien saaliiksi, älykkyys mitataan nykyisin enää vain kvartaaleissa. Mitä vähemmän niitä kuluu erittäin tärkeiden päätösten tekemiseen, sen paremmalle se vaikuttaa.
Sairaudet voi kivasti hoitaa lääkkeillä, joten terveydelle vahingollisten nautintoaineiden myyntiä ei tarvitse supistaa. Lääkkeiden sivuvaikutuksiin voi myydä niitä turruttavia lääkkeitä.
Oikkareiden sanoma ei ole paljon muuttunut sitten Ronaldin päivien
https://www.youtube.com/watch?v=E-P2qL3qkzk
Vasurin mustavalkoisissa aivoissa ei ole välimuotoja, on vain oikeistolaisia(pahat ihmiset) ja vasemmistolaisia(hyvät tyypit).
Vasuri ei itse lainkaan edes tajua olevansa se nykyajan pahin fanaatikko ja ääriajattelija, joka tuhoaa kahtiajakavalla jaottelullaan läntistä maailmaa palasiksi.
Kieltämättä luettuani juuri tuon sinunkin kirjoittamasi kommentin, minun on entistä vaikeampi ymmärtää olevani se, jolla on mustavalkoinen maailmankuva ja joka hajottaa koko läntisen maailman. Mistä se länsi nyt sitten tällä kertaa taas alkaa, maapallo kun on pyöreä ja myös kansainväliset sijoittajat ovat sen keksineet vaikka heiltä kuluikin siihen tuollaiset 700 vuotta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eratosthenes
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristoffer_Kolumbus
Kyllä nuo vasurien sumentamisyritykset tulevat äämään tulevaisuudessa kylmien tosiasioiden jalkoihin kun saavat huomata etteivät tietyt kulttuurit halua muuttua yhtään sen länsimaalaisemmiksi arvoiltaan.
Oikeistomaisuuden hillitön karmivuus.
Oikeistolaisuus on vapautta.
Nykyinen "oikeistolaisuus" ei välttämättä ole edes mitään konservatiivisuutta tai edes varsinaisesti mitään todellista oikeistolaisuutta.
Kaikki nykyisen vasuripsykoosin, cancelien ja wokettajien, vastustaminen leimataan "oikeistolaisuudeksi" vasurileirissä - se on pelin henki, jonka te vasurit itse olette luoneet.
Kaikelle syntyy kuitenkin aina vastavoimansa, ja lopulta "vihollisen vihollinen on ystäväni" - kuten teillä vasureillakin islam on jo kauan ollut liittolaisennnea.