Venäjällä 1600-1700 luvulla koettiin erilaisten ammattilaisalojen taitajien kova puute.
Lääkäreistä, insinööreistä, sotilaista.
Boris Godunov (1598-1605) lähetti Venäjällä palvelusta tehneen Iohan Kramerin Eurooppaan keräämään professoreita ja varsinkin latinan puhujaa sekä muiden eurooppalaisten kielten.
Hanke epäonnistui. Ulkomaalaistyylisen yliopiston perutsaminen epäonnistui.
Osittain epäluulosta ulkomaalaisia kohtaan, jotka eivät olleet ortodokseja.
Godunov päätti lähettää 18 venäläistä Eurooppaan kieliä oppimaan.
Lontooseen, Lyypekkiin ja Ranskaan.
Lopullinen lähetettyjen määrä vaihteli.
Englantiin lopulta lähti 4 oppilasta Arakangelin kautta 30 heinäkuuta 1602
Venäjällä alkoi poliittinen epätasapaino ja lopulta valtaan astui Vasili Shuiski.
1606 Lyypekistä tuli kirje, etteivät venäläiset oppilaat tahtonet opiskella ja kaksi pakeni takaisin Venäjälle. Opiskelijoilla olisi ollut huono käytös Lyypekissä. Siihen vastattiin, ettei kaksi palanneet. Venäjällä alkoi taas epävaka aikaa.
Paremmin tunnettu on kohtalo Lontooseen lähetetyistä neljästä aatelisoppilasta:
Nikifor Alferjev, Afanasiy Kozhunov, Nazariy Davidov ja Fedor Kostomarov.
Lontoossa he menivät naimisiin. Venäjän valtio alkoi vaatia miehiä takaisin.
1613 lähettiläs Aleksei Zjuzin tuli Lontooseen Mihail Romanovin lähetteestä kyselemään oppilaiden perään.
Alferjev asui Lontoossa ja lähettiläs tapasi miehen, joka kieltäytyi palaamasta.
Kostomarov sen sijaan palveli Irlannin sihteerina.
Kozhuhov ja Davidov lähtivät virkamiehiksi Intiaan.
Englanti lupasi lähettää nelikko kotiin.
Lähettiläs lähti takaisin.
Moskovassa kuitenkin epäiltiin, etteivät miehet palaa Venäjälle ja Englanti auttoi heitä siinä.
Venäjä ei nähnyt että Venäjän alamaisilla olisi oikeutta vastustaa maansa lakia.
1615, 1617, 1621 vuosina lähetystöt vaativat hallitusta palauttamaan nelikon.
Djaakki Grjazev jopa kidnappasi Alferjevin, mutta englantilaisten ystävien avulla Alferjev pakeni lähetystöstä.
Englantilaiset eivät luopuneet opiskelijoista ja ilmoittivat, tetä Kozhuhov ja Davidov kuolivat Intiassa, Kostomarov kuoli Irlannissa.
Jäljelle jäi Alferjev, joku luopui ortodoksisuudesta ja liittyi anglikaanisuuteen ja jopa tuli vikaariksi.
Vähitelleen asia hautoutui kun Jakov 1 ei voinut ajaa venäläisiä ulos ja Venäjän valta ei riittänyt palauttaa miehiä.
Alferjev eli pitkän elämän Lontoossa. Hänellä syntyi 8 lasta. Kuoli 1660 Hammersmith kaupunkialueella kaikkien kunnioittamana pappina.
cyrillitsa.ru
Что стало с первыми русскими студентами, отправленными учиться за границу
Lääkäreistä, insinööreistä, sotilaista.
Boris Godunov (1598-1605) lähetti Venäjällä palvelusta tehneen Iohan Kramerin Eurooppaan keräämään professoreita ja varsinkin latinan puhujaa sekä muiden eurooppalaisten kielten.
Hanke epäonnistui. Ulkomaalaistyylisen yliopiston perutsaminen epäonnistui.
Osittain epäluulosta ulkomaalaisia kohtaan, jotka eivät olleet ortodokseja.
Godunov päätti lähettää 18 venäläistä Eurooppaan kieliä oppimaan.
Lontooseen, Lyypekkiin ja Ranskaan.
Lopullinen lähetettyjen määrä vaihteli.
Englantiin lopulta lähti 4 oppilasta Arakangelin kautta 30 heinäkuuta 1602
Venäjällä alkoi poliittinen epätasapaino ja lopulta valtaan astui Vasili Shuiski.
1606 Lyypekistä tuli kirje, etteivät venäläiset oppilaat tahtonet opiskella ja kaksi pakeni takaisin Venäjälle. Opiskelijoilla olisi ollut huono käytös Lyypekissä. Siihen vastattiin, ettei kaksi palanneet. Venäjällä alkoi taas epävaka aikaa.
Paremmin tunnettu on kohtalo Lontooseen lähetetyistä neljästä aatelisoppilasta:
Nikifor Alferjev, Afanasiy Kozhunov, Nazariy Davidov ja Fedor Kostomarov.
Lontoossa he menivät naimisiin. Venäjän valtio alkoi vaatia miehiä takaisin.
1613 lähettiläs Aleksei Zjuzin tuli Lontooseen Mihail Romanovin lähetteestä kyselemään oppilaiden perään.
Alferjev asui Lontoossa ja lähettiläs tapasi miehen, joka kieltäytyi palaamasta.
Kostomarov sen sijaan palveli Irlannin sihteerina.
Kozhuhov ja Davidov lähtivät virkamiehiksi Intiaan.
Englanti lupasi lähettää nelikko kotiin.
Lähettiläs lähti takaisin.
Moskovassa kuitenkin epäiltiin, etteivät miehet palaa Venäjälle ja Englanti auttoi heitä siinä.
Venäjä ei nähnyt että Venäjän alamaisilla olisi oikeutta vastustaa maansa lakia.
1615, 1617, 1621 vuosina lähetystöt vaativat hallitusta palauttamaan nelikon.
Djaakki Grjazev jopa kidnappasi Alferjevin, mutta englantilaisten ystävien avulla Alferjev pakeni lähetystöstä.
Englantilaiset eivät luopuneet opiskelijoista ja ilmoittivat, tetä Kozhuhov ja Davidov kuolivat Intiassa, Kostomarov kuoli Irlannissa.
Jäljelle jäi Alferjev, joku luopui ortodoksisuudesta ja liittyi anglikaanisuuteen ja jopa tuli vikaariksi.
Vähitelleen asia hautoutui kun Jakov 1 ei voinut ajaa venäläisiä ulos ja Venäjän valta ei riittänyt palauttaa miehiä.
Alferjev eli pitkän elämän Lontoossa. Hänellä syntyi 8 lasta. Kuoli 1660 Hammersmith kaupunkialueella kaikkien kunnioittamana pappina.
cyrillitsa.ru
Что стало с первыми русскими студентами, отправленными учиться за границу
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kostomarov sen sijaan palveli Irlannin kuningasta sihteerina.
Vai oikein Jakov I. Suomenkielisessä keskustelussa voisi käyttää tunnetumpaa nimeä Jaakko I. Oikea nimi oli tietenkin James.