Suomi olisi voinut joutua Viron tavoin Neuvostoliiton ikeseen, katsoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, tutkija Markku Jokisipilä.
Suomen historia olisi voinut muodostua Viron kaltaiseksi. Isomman väestöpohjan, paremman sotilaallisen suorituskyvyn, demokratiassa pitäytymisen, 1930-luvun kansallisen eheytymisen ja erilaisen geopoliittisen sijainnin vuoksi Suomen reitti muodostui kuitenkin toisenlaiseksi, Jokisipilä kirjoittaa Turun Sanomissa julkaistussa kolumnissaan.
Tutkija muistuttaa, että Viro menetti neuvostovaltiolle 1940–1991 ainakin 75 000 kansalaistaan murhattuina, karkotettuina tai vangittuina.
Tallinnassa sijaitsevassa Kommunismin uhrien muistomerkissä on heistä yli 22 000 henkilön nimet.
Tutkijan mukaan huomattavaa on, että Suomessakin historiankirjoissa Viro esitettiin osana Neuvostoliittoa eikä virolaisten itsenäisyystahdosta puhuttu. Maan esitettiin liittyneen neuvostovaltioon omasta halustaan.
– Neuvostoliitto kiisti Baltiaa, Puolaa ja Suomea koskeneen etupiirijaon sisältäneen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolon aina vuoteen 1989 saakka, hän sanoo.
https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-neuvostoliitosta-tama-erotti-suomen-virosta/#114bff36
Suomen historia olisi voinut muodostua Viron kaltaiseksi. Isomman väestöpohjan, paremman sotilaallisen suorituskyvyn, demokratiassa pitäytymisen, 1930-luvun kansallisen eheytymisen ja erilaisen geopoliittisen sijainnin vuoksi Suomen reitti muodostui kuitenkin toisenlaiseksi, Jokisipilä kirjoittaa Turun Sanomissa julkaistussa kolumnissaan.
Tutkija muistuttaa, että Viro menetti neuvostovaltiolle 1940–1991 ainakin 75 000 kansalaistaan murhattuina, karkotettuina tai vangittuina.
Tallinnassa sijaitsevassa Kommunismin uhrien muistomerkissä on heistä yli 22 000 henkilön nimet.
Tutkijan mukaan huomattavaa on, että Suomessakin historiankirjoissa Viro esitettiin osana Neuvostoliittoa eikä virolaisten itsenäisyystahdosta puhuttu. Maan esitettiin liittyneen neuvostovaltioon omasta halustaan.
– Neuvostoliitto kiisti Baltiaa, Puolaa ja Suomea koskeneen etupiirijaon sisältäneen Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolon aina vuoteen 1989 saakka, hän sanoo.
https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-neuvostoliitosta-tama-erotti-suomen-virosta/#114bff36
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jokisipilä jättää pois tärkeimmän tekijän miksi Suomi vältti Viron tien .
Suomi ei suostunut vastaanpanematta kaikkiin Stalinin vaatimuksiin kuten Viro suostui 1939-1940..
Presidentti Mauno Koivisto sanoo kirjassaan :
"Suomessa oli välillä vallalla sellainen ajattelu , että joustavammalla linjalla olisi päästy parempaan tulokseen. Omalta osaltani en ole törmännyt tietoon johon tämä usko voisi nojata.
Ei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen osalta toisenlaiset suunnitelmat kuin Baltian maiden osalta. Stalin korosti useasti Baltian mallin seuraamista myös Suomen kohdalla."
Vaatimuksilla pyrittiin Suomen sovjetisointiin vaikka ei sitä tavoitetta tietenkään sanottu ääneen.
Jokisipilän tutkimuksessakin on karkotettujen määrä reilusti alakanttiin. Oikea lukema on kolmasosa sen aikaisesta väestöstä. Karkotukset ja vainot jatkuivat -80 luvulle asti. Tilalle pakkosiirrettiin väestöä muista neuvostoliiton valtioista. Etenkin Etelä-Venäjältä.
PöhveIi parka pää on tehty niin ohkasista aineista, että tyhmyys suorastaan paistaa läpi😂
Viro suostui kaikkiin Stalinin vaatimuksiin mutta huonosti kävi silti
Suomi teki tuon saman peräti kaksi kertaa. Ensin maaliskuu -40 ja toinen kerta syyskuu -44 mutta ei käynyt kuinkaan. Sitä Jokisipilä ei kerro.
Suomi ei suostunut vastaanpanematta kaikkiin Stalinin vaatimuksiin kuten Viro suostui 1939-1940..
Kyllä vaan suostui kahteen N-liiton yksipuolisesti sanelemaan rauhansopimukseen.
Ei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen osalta toisenlaiset suunnitelmat kuin Baltian maiden osalta.
Ei ole näyttöä niinkään päin, että olisi ollut samanlaiset. Useakin historioitsija on todennut, että N-liiton suhtautuminen Suomeen oli syksyn -39 neuvotteluissa ihan erilaista kuin baltteihin, Suomen kanssa todella neuvoteltiin, balteille saneltiin.
Eli oliko Stalinilla "neuvotteluissa" joitain vaatimuksia Suomelle joihin Suomi ei jostain syystä suostunut?
” Ei ole näyttöä niinkään päin, että olisi ollut samanlaiset. Useakin historioitsija on todennut, että N-liiton suhtautuminen Suomeen oli syksyn -39 neuvotteluissa ihan erilaista kuin baltteihin, Suomen kanssa todella neuvoteltiin, balteille saneltiin.”
Mutta neuvotteluilla pyrittiin siirtämäån raja Kannakseklla kauas länteen ohi talkoilla tehtyjen linnotteidn ja saa,aan maatukikohta Suomen alueella Hangossa!
Mkään ei olisi esänyt jatkamasta ”Baltian viisii” ja vaatimasta lisää, jolloin lähtökohta hökkäykselle olisi llut monta vertaa edullismpi neukun kannalta!
Kuusinen oli protokollaa varmasti harjoitellut.
Moskovassa korkein neuvosto 6. elokuuta hyväksyi Viron Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton jäseneksi. Ehdotuksen Viron hyväksymisestä teki Otto Ville Kuusinen ja jäsenyyttä anovan tekstin esitti Johannes Lauristin . Hän luki pitkän puheen, jossa muun muassa sanottiin, että syrjäytetyn vallan alaisessa Virossa ei koululapsille ollut antaa leipäpalaakaan, vaan oli "oppilaita, jotka päivästä päivään etsivät ruokaa roska-astioista, koska työttömillä vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta ruokkia lapsiaan".
Käsikirjoituksen mukaisesti Viron kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeri, toveri Lauristin otettiin vastaan myrskyisin, pitkään kestävin suosionosoituksin. Puheen loputtua olivat vuorossa taas pitkään kestävät suosionosoitukset ja kaikki nousivat seisomaan. Sen jälkeen Lauristin vielä huusi: "Eläköön ihmiskunnan nero, miljoonien työläisten äly ja sydän, viisas ja rakastettu johtajamme - suuri bandalissimus Stalin!"
Tämän jälkeen myrskyisät suosionosoitukset muuttuivat loputtomiksi, kaikki nousivat pystyyn ja huusivat Neuvostoliiton eri kielillä: "Eläköön toveri Stalin! Hurraa toveri Stalinille!"
" Ei ole näyttöä niinkään päin, että olisi ollut samanlaiset. Useakin historioitsija on todennut, että N-liiton suhtautuminen Suomeen oli syksyn -39 neuvotteluissa ihan erilaista kuin baltteihin, Suomen kanssa todella neuvoteltiin, balteille saneltiin. "
Oliko Stalin vaatimukset poikkeuksellisen erilaisia, Leningradin turvallisuus huomioiden? Todetaan, ettei "Suomi ollut hyökkäysreitillä" , kuten Viro oli.
Mutta neuvotteluilla pyrittiin siirtämäån raja Kannakseklla kauas länteen ohi talkoilla tehtyjen linnotteidn ja saa,aan maatukikohta Suomen alueella Hangossa!
Mutta rajahan siirtyi sodalla ja paljon siirtyikin syksyn ehdotuksiin verrattuna ! Mikä ero turvallisuusmielessä on siirtyykö raja rauhanomaisesti sopien vaiko verisesti sotien ? Siirto on siirto tapahtui se miten tahansa.
Mkään ei olisi esänyt jatkamasta ”Baltian viisii” ja vaatimasta lisää, jolloin lähtökohta hökkäykselle olisi llut monta vertaa edullismpi neukun kannalta!
Moskovan rauhan jälkeen lähtökohta olisi ollut 100 kertaa edullisempi aloittaa hyökkäys mitä syksyllä sopimuksen jälkeen mutta eipä vaan aloittanut. Onko sinulla tähän luomaasi ongelmaan esittää jokin ratkaisu ?
Lisäisin vielä että sai Hangosta sen maatukikohdankin. Mitä sota siis hyödytti Suomea sen vaatimuksen estämisessä ? Syksyllä Stalin olisi ollut valmis tyytymään joihinkin saariin mutta Suomi ei suostunut. Talvisota oli meille 100 kertaa huonompi ratkaisu aivan kaikissa suhteissaan kuin mitä olisi ollut sopimus.
Mitä sota siis hyödytti Stalinia, saatuaan Moskovan rauhassa "Leningradin suojaksi" tukikohtia Suomelta? Perusteltu kysymys kuuluu edelleen. Miten Stalin hyödynsi arvokkaan saaliinsa? Oliko tukikohta-vaatimuksien perusteet lainkaan Leningradin turvallisuus?
Siksi perusteltu kysymys kuuluukin! Miksi Stalin Moskovan rauhan tukikohdissaan ainoastaan seurasi natsien rantautumista Suomen alueelle? Raskas suuria tappioita aiheuttanut sota Suomen alueen tukikohdista oli mielestäni aivan turhaa verenvuodatusta. Tukikohdat olivat Stalinilla selkeä ilmoitettu syy hyökätä Suomen kimppuun.
Miksi tukikohtia ei koskaan käytetty - ei edes yritetty käyttää Hitlerin sotajoukkojen rantautumisen estämiseksi Suomen alueelle.
Suomen kautta ei Leningradiin olisi voinut hyökätä kuin vain rajoitetun suuruisella armeijalla meren takia. Baltian kautta maata pitkin olisi voinut tulla vaikka miljoona-armeija. Siinä ero Suomen ja Baltian kohteluun.
" Baltian kautta maata pitkin olisi voinut tulla vaikka miljoona-armeija. Siinä ero Suomen ja Baltian kohteluun. "
Eli Stalinin vaatimukset Hankoniemen tukikohdasta - Leningradin turvallisuuteen vetoamalla olivat sittenkin huu-haata? Stalinilla oli aivan muut syyt kuin mitä esitti Paasikivelle. Juuri tätä minäkin olen miettinyt.
Kuitenkin asiakirjojen mukaan Stalin esitti perustelunaan pelkonsa Suomen alueen olevan NL vihollisten hyökkäysalusta. Stalinin mukaan suurvaltojen pääsyn Suomen alueelle pystyy estämään ainoastaan NL. Paasikiven perustelut, että Suomi kyllä pystyyu turvaamaan rajansa Stalin piti naurettavina: " Suomi on pieni maa, jokainen näki kuinka Puolalle kävi joka on paljon isompi kuin Suomi. "
Perusteltu kysymys kuuluu edelleen. Miksi Stalin ei yrittänyt estää Hitlerin sotajoukkojen rantautumista Suomeen Moskovan rauhan tukikohdistaan?
"Perusteltu kysymys kuuluu edelleen. Miksi Stalin ei yrittänyt estää Hitlerin sotajoukkojen rantautumista Suomeen Moskovan rauhan tukikohdistaan?"
Koska häneltä ei kysytty.