1960- luvulla vuotuinen talouskasvu oli 4.18%
1970- luvulla vuotuinen talouskasvu oli 3.4%
1980- luvulla vuotuinen talouskasvu oli 2.71%
1990- luvulla vuotuinen talouskasvu oli 1.9%
2000- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä vuotuinen talouskasvu oli 1.34%
Vuosien 2010-2018 aikana vuotuinen talouskasvu oli -0.14%
Eli vuoden 2010 jälkeen talous Suomessa ei ole enää kasvanut.
1960- luvulla Suomen talouskasvu oli Pohjoismaiden nopeinta, nyt Suomen talouskasvu on maailman heikoimpien maiden joukossa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(real)_per_capita_growth_rate
1970- luvulla vuotuinen talouskasvu oli 3.4%
1980- luvulla vuotuinen talouskasvu oli 2.71%
1990- luvulla vuotuinen talouskasvu oli 1.9%
2000- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä vuotuinen talouskasvu oli 1.34%
Vuosien 2010-2018 aikana vuotuinen talouskasvu oli -0.14%
Eli vuoden 2010 jälkeen talous Suomessa ei ole enää kasvanut.
1960- luvulla Suomen talouskasvu oli Pohjoismaiden nopeinta, nyt Suomen talouskasvu on maailman heikoimpien maiden joukossa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(real)_per_capita_growth_rate
Vastaukset 20
Vanhimmat
Auttaako tuo Tarkkispojan tuskaan? Ohan mukavasti menee silti;-D
Et kertonut edes sitä, mikä oli se ’vale’? ;-D
Tosiasioiden kertominen ei ole tuskaa, tosin joillekin niiden paljastuminen on tuskaa.
Kekkosen aikaan talous kasvoi, nykyäänkin kasvaisi, jos ei miljarditolkulla syydettäisi velkarahaa ulkomaille.
Suomihan ottaa koko ajan ulkomaanvelkaa, mitä sitten jakaa ulkomaille.
Tuohon pitäisi tehdä vielä inflaatiokorjaus.
Vähennetään inflaatio tuosta "kasvusta" pois. Sen jälkeen voidaan kysellä, että mikä kasvu ;)
Noissa luvuissa on huomioitu inflaation vaikutus, vai väitätkö yleisiä maaimantalouden kasvuprosentteja tehdyn ilman inflaatiokorjauksia?
Sinä lienet ainoa, jolla on tarve väittää yhtään mitään?
Lähde on GDP per capita (constant) growth according to the World Bank tässä Wikipedian artikkelissa, eli uskoisin ennemmin Maailmanpankin tilastoja, kuin sinun perusteettomia väittämiäsi.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(real)_per_capita_growth_rate
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmanpankki
Suomi on selvässä alasajossa.
Suomi on Yliverotettu, nettomaksaja maa, ja työ on liian kallista. Rikkaat syö suoraan kuormasta. Massa-työttömyys on päällä.
Tuloerot kasvaa. jne..
lisäksi myös kulttuuria tuhotaan, ja rakennetaan turvatonta kyykkypska valtiota. lyhyessä ajassa helsingistäkin on tehty kuin joku afrikan tai lähi-idän, kela lomilla joutilaitten hengaus paikka.
Kun sos.turvalla elävä väestö lisääntyy maa muuttuu turvattomaksi ja köyhtyy.
” Suomi on selvässä alasajossa.”
Vain Tarkkispojan unelmissa!
”Suomi on Yliverotettu, nettomaksaja maa, ja työ on liian kallista. Rikkaat syö suoraan kuormasta. Massa-työttömyys on päällä.”
Tuloerot ovat varsin maltillisia ja ökyrikkaota on varsin vähän.
”Tuloerot kasvaa. jne..”
Ei ne vaan kasva:-D
lisäksi myös kulttuuria tuhotaan, ja rakennetaan turvatonta kyykkypska valtiota. lyhyessä ajassa helsingistäkin on tehty kuin joku afrikan tai lähi-idän, kela lomilla joutilaitten hengaus paikka.”
Silkkaa sanahelinää!
”Kun sos.turvalla elävä väestö lisääntyy maa muuttuu turvattomaksi ja köyhtyy.”
Emme vaan tunnu köyhtyvän! Unohditko litannasta kuinka maksamme miljardeja Italialle ja Kreikalle? Otteesi lipsuu?
meinaat kieltää selviä tosiasioita!
-ehkä se itsepetos on sinun tapasi luikerrella irti ikävästä totuudesta.
kyllä minunkin mielestä suomi on ollut alasajossa jo pitkään. Naivilla idealisti politiikalla se tapahtuu.
Tilalle tarvittaisiin rationaalista oman maan kehitys politiikkaa.
” meinaat kieltää selviä tosiasioita!ehkä se itsepetos on sinun tapasi luikerrella irti ikävästä totuudesta.”
En kiellä mitään, mutta en usko mihinkään sinun väittämiisi asioihin!
”kyllä minunkin mielestä suomi on ollut alasajossa jo pitkään. ”
Sinunkin? Kenen muun?
Vuosina 1861–2015 sekä elintaso (bkt/asukas) että työn tuottavuus (bkt/työtunnit) kasvoivat keskimäärin 2,1
prosentin vuosivauhtia. Siitä 1,4 prosenttiyksikköä syntyi uusista ideoista eli kokonaistuottavuuden kontribuu-
tiona, 0,6 henkisen pääoman ja 0,1 prosenttiyksikköä kiinteän pääoman vaikutuksesta. Elintasoerot Ruotsiin,
Saksaan ja Yhdysvaltoihin supistuivat. Kokonaistuottavuuden kasvun kiihtymisen seurauksena talouskasvu oli
1900-luvun jälkipuoliskolla keskimääräistä nopeampaa. Vuoden 2008 jälkeen kokonaistuottavuuden kontribuu-
tio on kuitenkin ollut negatiivinen, mikä on pysäyttänyt talouskasvun. Kokonaistuottavuus on pudonnut vuoden
2000 tasolleen. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa, eikä vastaavaa romahdusta ole koettu verrok-
kimaissamme. Elintasoerot Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin kasvavat. Elintason ja hyvinvoinnin tulevan
kasvun turvaamiseksi olisi kokonaistuottavuus käännettävä kasvuun investoimalla uusien ideoiden lähteisiin:
koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Näin voitaisiin hyödyntää maailmantalouden nykyiset muutos-
voimat samalla tavoin kuin aikanaan tehtiin Suomen itsenäistyessä 100 vuotta sitten.
"Kokonaistuottavuus on pudonnut vuoden
2000 tasolleen. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa, eikä vastaavaa romahdusta ole koettu verrokkimaissamme"
EU: aikana Suomen kehitys pysähtyi, Kekkosen aikana talous kasvoi kohisten.
Eipä kasva talous enää EU- Suomessa, Kekkosen aikaan talous kasvoi kohisten.
Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote oli vuonna 2019 edelleen huippuvuotta 2008 alemmalla tasolla. Eurostatin alueellisen vertailun perusteella nähdään, että Suomen bkt henkeä kohden on finanssikriisin jälkeen kasvanut kovin hitaasti verrattuna muihin EU-maihin.
Bruttokansantuote henkeä kohden antaa vertailupohjan muihin maihin, vaikka siinä on myös puutteensa taloudellisen hyvinvoinnin kuvaajana. Esimerkiksi velkaantuneisuusasteen muutokset eivät näy pelkkää bruttokansantuotetta seuraamalla, mutta pyrin tässä tekstissä täydentämään talouden kokonaiskuvaa myös muilla tilinpidon tunnusluvuilla.
Vai ei Suomen Talouskasvu sinua miellytä? Kyllä se muille riittää ja raja on auki, joten siitä vaan EU:n sisällä etsimään parempia kasvuja! Ajattele! Et tarvitse edes passia!
Ja jos tarvitset avuksi Kekkosta osta ihmeessä Juhani Suomen kootut teokset!
Hehehe pöhveIi urputtaa pää punaisena 😠
Holkerin ja Kanervan taidonnäyte, lyömätön ennätys jopa maailman mittakaavassa, 1990-luvun laman suurtyöttömyyden aikana työttömien määrä hipoi enimmillään puolta miljoonaa.
Banaanivaltio EU-Suomi: Raaka-aineiden vienti kasvanut jopa 88 prosenttia – Talouskasvu lähes heikointa maailmassa
Onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin, kysyi Talouselämä taloustieteilijä Johnny Åkerblomilta, joka vastasi, että "ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole". Hän totesi Suomen talouskasvun olevan lähes maailman heikointa
.
Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa. ”Miksi suomalaiset eivät ole huomanneet tätä”, ihmettelee kansantalouden tutkija Johnny Åkerholm Talouselämä-lehdessä. ”Olemme huolestuttavalla uralla”, hän varoittaa.
Suomalaisille on toistettu valtamediassa varsinkin kuluneen 9 kuukauden aikana hallituksen suunnalta, sen jälkeen kun pääministeri Sanna Marin sitoutti Suomen raskaalla miljardien eurojen maksutaakalla EU:n rahoituspakettiin viime kesänä, että ”me olemme nettomaksajia, koska meillä on varaa – koska Suomi on niin vauras”.
Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008–2019 ainoastaan seitsemän maata maailman 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi, Åkerblom kertoo. Kasvuero Ruotsiin on peräti 20 prosenttia.
Vaikka propaganda onkin EU-aikana jatkuvaa, härskiä ja äänekästä, kohtaamaamme todellisuutta ei silti voida peitellä pysyvästi. ”Voit valehdella kaikille jonkun aikaa, mutta et kaikille kaiken aikaa”, totesi aikanaan Itsenäisyyspuolueen (IPU) edesmennyt puheenjohtaja Antti Pesonen analysoidessaan EU-Suomessa levitettyä propagandaa.
”Suomen hyvinvointi on rahoitettu ajamalla julkista alijäämää ja kotitalouksien alijäämiä”, Åkerholm sanoi ja tarkoittaa että Suomi on yksinkertaisesti elänyt velaksi. ”Ei ole ollut kasvua eivätkä yritykset ole investoineet. Yrityksillä on päinvastoin iso säästämisylijäämä.”
Suomi vie maailmalle esimerkiksi kaivannaisia, sellua ja kartonkia. Tavaraviennin osuus on noin 70 prosenttia kokonaisviennistä. Taloustutkijan mukaan viennin rakenteen kehitys kulkee Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta väärään suuntaan.
”Raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia”, Åkerholm sanoi.
Talouselämä kysyi, että onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin?
”Ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole. Kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen”, Åkerblom vastasi.
Valtion tehtävä on, Åkerblom muistuttaa, ainoastaan investointiedellytysten luominen. Valtio, tai sen edustajana hallitus, ei mitenkään voi tietää, missä seuraava kasvuala on. Sen sijaan että valtio syytää paljon varoja tiettyyn vanhaan investointikohteeseen, järkevämpää olisi sijoittaa yleiseen kehittämiseen ja edistää riskinottomahdollisuuksia.
”Suomi tarvitsee paljon uusia yrityksiä nopeasti kasvaville aloille. Valtion täytyy miettiä roolinsa uusiksi, muuten ajaudutaan pian neuvostotyyliseen suunnitelmatalouteen”, Äkerblom sanoi.
Eurooppa on auringonlaskun maanosa.