Sähkön hinta on noussut hurjasti keväästä lähtien – Norjan ja Ruotsin halpa vesivoima suureksi osaksi pois pelistä
Pörssisähkön hinta on noussut jyrkästi keväästä lähtien. Heinäkuun keskihinta oli 9,77 senttiä kilowattitunnilta, kun huhtikuussa sähköstä sai maksaa 4,56 senttiä kilowattitunnilta.
Jopa talven lämmityskaudella helmikuussa kilowattitunnin keskihinta jäi karvan päälle 7 senttiin.
- En muista, milloin hinta on ollut kesäkaudella näin korkealla, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Ilmiö on poikkeuksellinen, sillä tavallisesti hinnat ovat kesällä alimmillaan. Ruususen mukaan harvinaiseen tilanteeseen johtaneita syitä on useita, ja ne kaikki osoittavat sähkön käyttäjän kannalta huonoon suuntaan.
Päällimmäisenä on Norjan ja Ruotsin vesialtaiden alhainen taso. Se vaikuttaa sähkön hintaan voimakkaasti. Kun vesivarastoja on paljon ja halpaa vesivoimaa tarjolla runsaasti, pörssisähkön hinta painuu Pohjoismaissa alas. Kun halpaa vesivoimaa on tarjolla vähän, sähkön hinta nousee.
- Siellä on nyt aikamoiset vajeet, Ruusunen painottaa.
Suomen omien vesialtaiden tilanne ei ole hänen mukaansa ratkaisevaa kokonaisuuden kannalta.
Niukan vesivoiman tuotannon lisäksi heikot tuulet näkyivät tuulivoiman tuotannossa.
Tärkeä tekijä on myös päästöoikeuksien hinnan jatkuva kohoaminen. Päästöoikeuden hinta oli korkeimmillaan heinäkuun alussa 57,87 euroa hiilidioksiditonnilta.
Huhtikuun lopussa hinta oli noin 49 euroa tonnilta ja vuoden alussa 33 euroa tonnilta.
Ruususen mukaan yksi syy löytyy myös voimalaitosten huollosta. Voimalaitoksia huolletaan keskikesällä, koska ajatellaan, ettei niitä tarvita niin paljoa kuin muulloin.
- Sen vuoksi tilanne on aika herkkä erilaisille muutoksille, Ruusunen arvioi.
Jäähdytyksen vaikutus kulutukseen alkoi näkyä helteillä
Heinäkuun helteiden vaikutus näkyy ennen kaikkea jäähdytyksen lisääntymisenä. Sähköä kuluttavien ilmastointilaitteiden kauppa on käynyt kuumana.
- Jäähdytyksen vaikutus on näkyvissä, mutta se ei ole lähellekään isoin tekijä hinnassa, Ruusunen kuitenkin muistuttaa.
Sen sijaan Keski-Euroopassa on hänen mukaansa havaittu sähkön riittävyyttä koskevissa laskelmissa, että kesä on kriittistä aikaa.
Keski-Euroopassa hellejaksot ovat yleensä pidempiä, ja silloin jäähdytys ja ilmastointi vievät paljon sähköä.
Nyt olisi tärkeää saada Suomen uudet ydinvoimalat heti tuottamaan sähköä.
Ydinvoimalan sähköntuotto on tasaista eikä riipu sateista tai tuulista.
Pörssisähkön hinta on noussut jyrkästi keväästä lähtien. Heinäkuun keskihinta oli 9,77 senttiä kilowattitunnilta, kun huhtikuussa sähköstä sai maksaa 4,56 senttiä kilowattitunnilta.
Jopa talven lämmityskaudella helmikuussa kilowattitunnin keskihinta jäi karvan päälle 7 senttiin.
- En muista, milloin hinta on ollut kesäkaudella näin korkealla, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Ilmiö on poikkeuksellinen, sillä tavallisesti hinnat ovat kesällä alimmillaan. Ruususen mukaan harvinaiseen tilanteeseen johtaneita syitä on useita, ja ne kaikki osoittavat sähkön käyttäjän kannalta huonoon suuntaan.
Päällimmäisenä on Norjan ja Ruotsin vesialtaiden alhainen taso. Se vaikuttaa sähkön hintaan voimakkaasti. Kun vesivarastoja on paljon ja halpaa vesivoimaa tarjolla runsaasti, pörssisähkön hinta painuu Pohjoismaissa alas. Kun halpaa vesivoimaa on tarjolla vähän, sähkön hinta nousee.
- Siellä on nyt aikamoiset vajeet, Ruusunen painottaa.
Suomen omien vesialtaiden tilanne ei ole hänen mukaansa ratkaisevaa kokonaisuuden kannalta.
Niukan vesivoiman tuotannon lisäksi heikot tuulet näkyivät tuulivoiman tuotannossa.
Tärkeä tekijä on myös päästöoikeuksien hinnan jatkuva kohoaminen. Päästöoikeuden hinta oli korkeimmillaan heinäkuun alussa 57,87 euroa hiilidioksiditonnilta.
Huhtikuun lopussa hinta oli noin 49 euroa tonnilta ja vuoden alussa 33 euroa tonnilta.
Ruususen mukaan yksi syy löytyy myös voimalaitosten huollosta. Voimalaitoksia huolletaan keskikesällä, koska ajatellaan, ettei niitä tarvita niin paljoa kuin muulloin.
- Sen vuoksi tilanne on aika herkkä erilaisille muutoksille, Ruusunen arvioi.
Jäähdytyksen vaikutus kulutukseen alkoi näkyä helteillä
Heinäkuun helteiden vaikutus näkyy ennen kaikkea jäähdytyksen lisääntymisenä. Sähköä kuluttavien ilmastointilaitteiden kauppa on käynyt kuumana.
- Jäähdytyksen vaikutus on näkyvissä, mutta se ei ole lähellekään isoin tekijä hinnassa, Ruusunen kuitenkin muistuttaa.
Sen sijaan Keski-Euroopassa on hänen mukaansa havaittu sähkön riittävyyttä koskevissa laskelmissa, että kesä on kriittistä aikaa.
Keski-Euroopassa hellejaksot ovat yleensä pidempiä, ja silloin jäähdytys ja ilmastointi vievät paljon sähköä.
Nyt olisi tärkeää saada Suomen uudet ydinvoimalat heti tuottamaan sähköä.
Ydinvoimalan sähköntuotto on tasaista eikä riipu sateista tai tuulista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.