kun taas Suomen armeijan jv-pataljoonista konetuliaseiden osuus jäi yhä alle 30%:n. Ei ihme että Ohto Mannisen mukaan 6700 miehen neuvostodivisioonan defensiivinen tulivoima saattoi olla suurempi kuin 13300 miehen suomalaisdivisioonsn.
Puna-armeijan taistelujoukot 1944 käyttivät valtaosaltaan konetuliaseita
Anonyymi
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
”+Puna-armeijan+taistelujoukot+1944+käyttivät+valtaosaltaan+konetuliaseita
” Ei ihme että Ohto Mannisen mukaan 6700 miehen neuvostodivisioonan defensiivinen tulivoima saattoi olla suurempi kuin 13300 miehen suomalaisdivisioonsn.”
Mahtaako Manninen edes tietää noin sanoneensa? Keksit taas hatusta?
"Suomen armeijassa oli tuossa vaiheessa käytössä jo 60.000 Suomi kp:tä ja useimmiten jv-ryhmällä oli yksi kp ja yksi pk. Lisäksi suomalaiset olivat saaneet sotasaaliina tuhansia venäläisiä puoliautomaattikivääreitä ja myös niitä jaettiin joukoille, joten ero tulivoimassa ei ollut kovin suuri."
Suomalaisella 8 miehen kivääriryhmällä oli -44 kesällä 2-4 konepistoolia,pikakivääri ja puoliautomaattikivääri. Kiväärejä oli ehkä 2-4. Tulivoima oli riittävä.
Korostan sanaa ehkä.
Suomalaisessa+3600+miehen+rykmentissä+oli+noin+500+konepistoolia.+Siis+konepistoolien+osuus+noin+14%.+Divisioonatasolla+osuus+jäi+10%:iin+kun+se+puna-armeijan+divisioonalla+oli+noin+35%.
Hyvinhän se talttui vanjapojan väkivaltainen tuleminen Suomeen niin talvella 1939-1940 kuin kesällä 1944, kun Suomi-poika otti ja pisti stopin hyökkääjälle.
Saattoi se varmana pidetyn Suomen miehityksen nolo epäonnistuminen olla jopa niin sanotusti lopun alku koko Neuvostoliiton kommunismikyhäelmälle, joka vielä joitain vuosikymmeniä niitä näitä yriteltyään joutui sen eteen, että eihän tästä synny sitä usein mainittua lasta lainkaan, mutta paskaa sen sijaan vähintäänkin riittävästi, ja päätyi lopulliseen ratkaisuun - itsemurhaan.
Kerrassansa hieno homma, ja varmasti viisain päätös, mikä siinä diktatuurissa konsaan tehtiin.
Vaan mitäpä sanovat tähän tosiasiaan tiltut, nuo väsymättömät Kaikkien Työtätekevien Ystävän ja Opettajan, Historian Suurimman Neron, Kansojen Isän ja Ihmiskunnan Loistavan Auringon etc., etc. kunnian ja maineen puolesta uurastajat?
"Hyvinhän se talttui vanjapojan väkivaltainen tuleminen Suomeen niin talvella 1939-1940 kuin kesällä 1944, kun Suomi-poika otti ja pisti stopin hyökkääjälle."
Ei nyt sentään hyvin vaan juuri ja juuri ja vähän tuurillakin!
Tosiasia on,että toveri Stalin oli yllättynyt ja vaikuttunut(tätä hän ei sanonut ääneen)suomalaisten sitkeästä ja päättäväisestä puolustustaistelusta.
Se näkyi myöhemmin rauhanneuvottelujen yhteyksissä,kun hän ei viitsinyt nöyryyttää suomalaisia enemmän kuin piti tarpeellisena.
Tiedetään hänen sanoneen saksalaisten Alankomaiden valtauksesta että "he eivät olisi onnistuneet, jos vastassa olisi ollut suomalaisia".
Hän myös nosti parikin kertaa maljan Suomen armeijalle!
Niinpä voimmekin nostaa maljan suurelle toveri Stalinille,kansojen Isälle, Suomen ystävälle, sillä Puna-armeijassa oli useitakin kenraaleja, jotka pitivät Suomen miehittämättä jättämistä virheenä!
"Niinpä voimmekin nostaa maljan suurelle toveri Stalinille,kansojen Isälle"
Ilman muutahan me nostamme maljan Josif Vissarionovitšin haamulle, sillä teloituttihan hän eläessään vain muutama vuosi ennen talvisotaa melkoisen joukon kokeneinta puna-armeijan ylipäällystöä, mikä osoittikin tämän Historian Suurimman Neron nerokkuuden.
Blenheimiin lisättiin neljäs mies jo 1940.
Neuvostoliittolaisen divisioonan jalkaväkipataljoonien kuului kesällä 1944 enää vain 1/3 suomalaiseen (1022) verrattuna. Esim Viipurinlahdella sotineiden 224.D:n ja 124.D:n pataljoonien määrävahvuudet oli enää vain 285 miestä. Mutta pataljoonissa kiväärit muodostivat vähemmistön ja konepistoolit selkeän enemmistön.
Kivääreitä oli kolme ja kp:tä tasan kaksi!
Jopa hupenee punikkijoukkojen vahvuudet , jo on satuilija tuo trollisti.
Koko käsite `torjunta voitto` oli vain kotimaiseen käyttöön kehiteltyä propakandaa,jolla pyrittiin peittelemään niitä summattomia suomalaistappioita joita
puna-armeijan mahtava hyökkäys kesällä 1944 aiheutti, ja sitten se sota hävittiin. ;)
Käsite `torjunta voitto` on fakta, jolla ymmärretään niitä taisteluja, joilla puna-armeijan tunkeutuminen sisämaahan pysäytettiin varsin suurin neukkutappioin! Ennen torjuntavoittoja Stalin vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista, mikä olisi johtanut maan miehitykseen ja sovjetisoimiseen!
Vasta torjuntavoittojen jälkeen Stalin päätti tyytyä aselepoon ja välirauhaan!
"Saattoi olla suurempi"
Vuan suattoipa olla olemattakii...
Neuvostodivisioonassa v 1944 oli yleensä 2000-2500 konepistoolia. Pataljoonassa keskimäärin noin 200. Suomalaisessa rykmentissä nousi konepistoolien määrä noin 500, joten divisioonassa niitä oli n.1200. Miesmäärillä tässä divisioonassa oli kuitenkin tuplasti enemmän kuin neuvostodivisioonassa. Ohto Manninen on oikeassa: defensiivisesti neuvostodivisioona oli tulivoimaisempia. Offensiivinen voima heikkeni koska SUHTEELLISEN PIENET TAPPIOT heikensivät hyökkäysvoimaa nopeasti.
Lisäksi pitää muistaa, että kp-tulituksen teho heikkeni noåeasti 100 m jälkeen jasekä hyökkäyksessä että puolustuksessa tarvitaan usein pitempää kantomatkaa. Pelkkä kp-aseistus ei ole niin hyvä juttu kuin miltä kuulostaa!
Oleellista+on+nyt+se+miten+Saksan+ja+NL:n+tappiot+kehittyivät+sodan+myötä.
Onko tappioihin laskettu mukaan vangiksijääneet? Mistä tiedot ovat peräisin?
” Nuorissa ikäluokissa NL:lla oli kuitenkin yli 3 kertaa enemmän sotilaita rekrytoitavissa.”
Nuorissa oli tulevaisuus ja heitä käytettiin surutta kunnes kuolleita kertyi 14,6 miljoonaa. Tämä koitui kohtalokkaaksi 1945-1991!