kuten täällä on valehdeltu.
NL:n johto totesi jo1943,että Mannerheim oli ainoa johtaja Suomessa,jota armeija tottelisi kaikissa tilanteissa.
Mannerheim tarvittiin komentamaan armeijaa saksalaisten poisajamisessa,mikä oli vaikein kohta NL:n rauhanehdoissa.
NL:n Ruotsin lähettilään Kollontayn pyynnöstä Stalin antoi vakuutuksen,ettei NL:n johto syyttäisi häntä mistään,eikä hänen henkeään tai vapauttaan uhattaisi. Häntä ei myöskään pidettäisi sotasyyllisenä.
Suomessa tästä ei tiedetty.
NL:n johto totesi jo1943,että Mannerheim oli ainoa johtaja Suomessa,jota armeija tottelisi kaikissa tilanteissa.
Mannerheim tarvittiin komentamaan armeijaa saksalaisten poisajamisessa,mikä oli vaikein kohta NL:n rauhanehdoissa.
NL:n Ruotsin lähettilään Kollontayn pyynnöstä Stalin antoi vakuutuksen,ettei NL:n johto syyttäisi häntä mistään,eikä hänen henkeään tai vapauttaan uhattaisi. Häntä ei myöskään pidettäisi sotasyyllisenä.
Suomessa tästä ei tiedetty.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suomihan oli avoimesti rähmällään myös Lännen suuntaan.
No, ei todellakaan ollut,mutta toivoi kyllä lännen tukea.
Sitä vain ei saatu,koska Suomi hakeutui jo kesästä -40 alkaen Saksan siivelle. Se oli Pohjois-Euroopankin herra.
Saksan hyökkäys itään -41vei länsivallat NL:n kanssa samaan leiriin.
" Suomi hakeutui jo kesästä -40 alkaen Saksan siivelle."
Ei hakeutunut, vasta syksyllä 1940 myönnettii Saksalle kauttakulku NL Hangon kauttakulun jälkeen ja Suomi sai Talvisodan aikana ostamansa aseet Norjasta ja sai aseiden osto-oikeuden Saksata.
Tämä vakautti Suomen tilanteen ja lopetti NL painostuksen.
Vasta myöhemmin keväällä 1941 alkoivat sotilastason neuvottelut, Saksa ei tosin vielä silloinkaan paljastanut hyökkäysuunnitelmiaan vaan totesi Saksalla ja NL olevan erimielisyyksiä Puolassa ja varautuvansa konflitiin.
Tällöin NL antoi alibin Saksalle, kun länsimaat spekuloivat sotaa Saksan ja NL välillä, ettei mitään ongelmia ollut. Eli NL ja Saksa olivat vielä silloinkin kavereita kuin paita ja peppu.
Täällä harrastetaa kaikenlaisia heittoja en tieä onko tarkoitus trollata vai mitä
Elokuussa ( 18.8.) -40 Marski vastasi myöntävästi Göringin lähetin Veltjensin yhteydenottoon kauttakulusta aseita vastaan.Ensimmäiset laivat tulivat Vaasaan jo 19. syyskuuta.
Tammikuussa -41 Heinrichs kävi Saksan Päämajassa ja sai selkeän käsityksen siitä, että Saksa valmisteli sotaa NL:a vastaan.
Terveiset kuultuaan Marski ilmoitti eroavansa, ellei suhtautuminen NL:on muutu tiukemmaksi.
Siitä alkoi vähittäinen valmistautuminen sotaan Saksan aseveljenä.
Mannerheim itse pelkäsi loppuun asti oikeuden eteen joutumista.
Siksi hän roikkui presidentin aseman suojassa, vaikka Moskovasta oli vielä erikseen vakuutettu kenraali Savonenkovin toimesta,ettei häntä syytettäisi,eikä sotilasjohtoa muutenkaan.
NL halusi käyttää Suomen armeijaa Saksaa vastaan,että turhat haaveet aseveljeydestä katoaisivat.Ja onnistui,joskin saksalaiset Suursaaren hyökkäyksellään ja Lapin poltollaan auttoivat asiaa.
"joskin saksalaiset Suursaaren hyökkäyksellään ja Lapin poltollaan auttoivat asiaa."
Lapin polttohan oli vain oikea ja hvyä asia, on täällä todettu. Kyllä suomalaiset fiksuna kansana sen ymmärsivät eikä siitä ole Saksaa koskaan tuomittu.
Huttiloisen tavanomaisia valeita.
Mannerheim oli neiti, jonka suurimmat huolet olivat ne, että onko korsetti hyvin, näkyykö sauva.
Mannergeimille jäi musta-pekka käteen, jeh
Kommentin kirjoittaja on itse neiti hieno helma, ei koskaan pysty samoihin saavutuksiin kuin Mannerheim ei koskaan!
Turha trollata!
Marski hoiti työnsä loppuun asti vanhana, sairaana ja kovasti huolissaan NL:n aikeista.
Hän johti viimeisenä sotanaan saksalaisten karkotuksen Lapista , jota nämä tosin itse jouduttivat parhaansa mukaan.
Viime vuosia sulostutti sentään 30 vuotta nuorempi kreivitär Arco.
Lopuksi lähti hänkin.
Muistelmansa Marski sentään jaksoi kirjoittaa ja kirjoituttaa.
Mikä umpipöljä ääliö, vai 1943 Mannerheim oli Nikolai verisen palvelija!!!
kuten täällä on valehdeltu.
NL:n johto totesi jo1943,että Mannerheim oli ainoa johtaja Suomessa,jota armeija tottelisi kaikissa tilanteissa.
Marski oli Suomen ainoavalttikortti kolmessa sodassa.
Siinä riittää stallareilla repostelemista.
Mannerheim ei pitänyt minkäänlaista yhteyttä NL:oon ennen kuin presidenttinä teki aloitteen aselevosta ja välirauhasta.
Sekin onnistui vasta liki kuukauden sähläämisen jälkeen.
Aloite johtikin ensin aselepoon ja sitten välirauhaan.
Ilmiselvä sotasyyllisyys unohdettiin virallisesti.